Tiesitkö, että "parlamentaristinen demokratia" on "kapitalismille" sama kuin "osallistuva demokratia" on "sosialismille"?
Taidan hahmottaa että mistä sosialismissa oikeastaan on kysymys. Se on Marxin näkökulma ja yhteiskuntateoria, eikä se ole yhtään sen absoluuttisemmin totta kuin mikään muukaan yhteiskunta-analyysi -teoriat harvoin ovat täydellisiä.
Sosialismin tärkeyttä voisi luonnehtia sanonnalla "järki on hyvä renki mutta huono isäntä". Sosialismi edustaa tässä järkeä, isäntänä pitäminen vallankumouksellista sosialismia ja renkinä pitäminen demokratian lisäämistä.
Demokratian lisääminen on ainoa kapitalismin luoma haaste. Kapitalistit ovat periaatteessa survivalisteja, jotka toimivat egoistisen selviytymisen puolesta periaatteella "jos et itse tee sitä, joku muu tekee". He ovat käytännöllisiä toiminnan miehiä, eivätkä tietoisesti ketään vastaan. Kyse on vain kovista markkinoiden säännöistä, joille ei näytä löytyvän vaihtoehtoa.
Kapitalistinen demokratia kuuluu kapitalismin rauhanomaiseen voiton odotukseen ja siihen, että vain vakaissa ja lainvoimaisissa oloissa voidaan tehdä tätä survivalistista voitontekoa. Se ei ole sinänsä riistoa tai orjuutta, mutta se on epädemokraattista.
Sosialismi ei ole itseisarvo vaan pelkkä periaate ja muiden teorioiden joukossa huomionarvoinen asia. Se ansaitsee ohjenuoran ja vertailukohdan aseman, mutta ei missään tapauksessa mitään mekaanisen ohjeiston mukaista ja tavoitteellista merkitystä! Sosialismia ei voi olla oikeasti olemassa siinä missä ei voi olla kapitalismiakaan. Ne ovat pelkkiä kuvaavia ja hypoteettisia yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä, joita ei saa politisoida.
Sosialismi kuvaa kuitenkin teoriatasolla oikein mitä vikaa kapitalismissa on. Se kertoo millaisia ominaisuuksia kuuluu kapitalistiseen yhteiskuntaan ja millainen yhteiskunta syntyisi niitä muuttamalla. Sitä ei voida saavuttaa tietoisesti, mutta sitten kun luokkiin perustuvia mahdollisuuksien ja oikeuksien puutetta poistetaan antamalla ihmisille tietoa, toivoa ja valtaa, voidaan päästä lähelle "epäkapitalistista" yhteiskuntaa.
Kapitalismissa eläviä ihmisiä ei voi vapauttaa koska he elävät dogmissaan ja uskossaan tyytyväisesti. Kapitalistinen kulttuurikin on elämää eivätkä siinä elävät ihmiset vastusta sitä. Kapitalistienkin tekemä bisnes on heidän elämäänsä, eikä heitä voida tuomita siitä!
Mutta kaikkia, niin työläisiä kuin porvareita voidaan valistaa paremmasta vaihtoehdosta.
Kapitalismia ei voida myöskään syrjäyttää parlamentaarisesti (väkivalta on itsestään poissuljettu vaihtoehto), koska parlamentaarinen systeemi ei toimi kansan tahdon mukaan. Jos puolue, kuten Socialist Party of Great Britain valitsee poliitikot jotka päättävät kapitalismin muuttamisesta sosialismiksi, se on silti epädemokraattista. Sosialismia voidaan tehdä vain osallistuvalla tai suoralla demokratialla, koska parlamentarismi on yhtä epädemokraattista kuin kapitalismikin. Sen käyttäminen itse asiassa tekee sosialististakin kapitalistin.
Kyse epätasa-arvon ja luokkajaon poistamisessa ei ole siis Marxin teorisoiman ihannemallin luomisesta, eikä Marx koskaan itsekään väittänyt että se on. Kyse on puhtaasta epätasa-arvon ja luokkajaon poistamisesta ilman mitään valmiita ennakko-odotuksia siitä mitä se tarkoittaa. Kommunistiset puolueet ovat johtajien sokaisemana ja yksilöllisen kriittisen ajattelun puuttuessa erehtyneet politisoimaan sosialismin ja tekemään siitä jotakin konkreettista. SPGBn periaateohjelman kohdassa 6. sanotaan, että oikea vallankumous on sitä kun lopetetaan tottelemasta johtajia ja käyttäessämme omaa järkeämme, opimme ymmärtämään miksi systeemi on mikä se on".
Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kapitalismi pitäisi hyväksyä. Sitä ei voida korvata, eikä sitä voida säädellä. Kapitalismi on olemassa vain teoriana. Sen sijaan vallitsevan järjestelmän ominaisuuksia voidaan säädellä antamalla ihmisille oikeita mahdollisuuksia päättää omista asioistaan. Tuotantovälineiden hallinta on taloudellisen vallan takia yksi tärkeimmistä asioista, mutta se on osa sitä miten kaikista tehdään vapaita. Sitäkään ei voida toteuttaa ilman perustavaa poliittista valtaoikeutta, jossa ihmiset valitsevat itse millaisen systeemin haluavat, oli se kapitalistinen tai ei.
Taidan hahmottaa että mistä sosialismissa oikeastaan on kysymys. Se on Marxin näkökulma ja yhteiskuntateoria, eikä se ole yhtään sen absoluuttisemmin totta kuin mikään muukaan yhteiskunta-analyysi -teoriat harvoin ovat täydellisiä.
Sosialismin tärkeyttä voisi luonnehtia sanonnalla "järki on hyvä renki mutta huono isäntä". Sosialismi edustaa tässä järkeä, isäntänä pitäminen vallankumouksellista sosialismia ja renkinä pitäminen demokratian lisäämistä.
Demokratian lisääminen on ainoa kapitalismin luoma haaste. Kapitalistit ovat periaatteessa survivalisteja, jotka toimivat egoistisen selviytymisen puolesta periaatteella "jos et itse tee sitä, joku muu tekee". He ovat käytännöllisiä toiminnan miehiä, eivätkä tietoisesti ketään vastaan. Kyse on vain kovista markkinoiden säännöistä, joille ei näytä löytyvän vaihtoehtoa.
Kapitalistinen demokratia kuuluu kapitalismin rauhanomaiseen voiton odotukseen ja siihen, että vain vakaissa ja lainvoimaisissa oloissa voidaan tehdä tätä survivalistista voitontekoa. Se ei ole sinänsä riistoa tai orjuutta, mutta se on epädemokraattista.
Sosialismi ei ole itseisarvo vaan pelkkä periaate ja muiden teorioiden joukossa huomionarvoinen asia. Se ansaitsee ohjenuoran ja vertailukohdan aseman, mutta ei missään tapauksessa mitään mekaanisen ohjeiston mukaista ja tavoitteellista merkitystä! Sosialismia ei voi olla oikeasti olemassa siinä missä ei voi olla kapitalismiakaan. Ne ovat pelkkiä kuvaavia ja hypoteettisia yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä, joita ei saa politisoida.
Sosialismi kuvaa kuitenkin teoriatasolla oikein mitä vikaa kapitalismissa on. Se kertoo millaisia ominaisuuksia kuuluu kapitalistiseen yhteiskuntaan ja millainen yhteiskunta syntyisi niitä muuttamalla. Sitä ei voida saavuttaa tietoisesti, mutta sitten kun luokkiin perustuvia mahdollisuuksien ja oikeuksien puutetta poistetaan antamalla ihmisille tietoa, toivoa ja valtaa, voidaan päästä lähelle "epäkapitalistista" yhteiskuntaa.
Kapitalismissa eläviä ihmisiä ei voi vapauttaa koska he elävät dogmissaan ja uskossaan tyytyväisesti. Kapitalistinen kulttuurikin on elämää eivätkä siinä elävät ihmiset vastusta sitä. Kapitalistienkin tekemä bisnes on heidän elämäänsä, eikä heitä voida tuomita siitä!
Mutta kaikkia, niin työläisiä kuin porvareita voidaan valistaa paremmasta vaihtoehdosta.
Kapitalismia ei voida myöskään syrjäyttää parlamentaarisesti (väkivalta on itsestään poissuljettu vaihtoehto), koska parlamentaarinen systeemi ei toimi kansan tahdon mukaan. Jos puolue, kuten Socialist Party of Great Britain valitsee poliitikot jotka päättävät kapitalismin muuttamisesta sosialismiksi, se on silti epädemokraattista. Sosialismia voidaan tehdä vain osallistuvalla tai suoralla demokratialla, koska parlamentarismi on yhtä epädemokraattista kuin kapitalismikin. Sen käyttäminen itse asiassa tekee sosialististakin kapitalistin.
Kyse epätasa-arvon ja luokkajaon poistamisessa ei ole siis Marxin teorisoiman ihannemallin luomisesta, eikä Marx koskaan itsekään väittänyt että se on. Kyse on puhtaasta epätasa-arvon ja luokkajaon poistamisesta ilman mitään valmiita ennakko-odotuksia siitä mitä se tarkoittaa. Kommunistiset puolueet ovat johtajien sokaisemana ja yksilöllisen kriittisen ajattelun puuttuessa erehtyneet politisoimaan sosialismin ja tekemään siitä jotakin konkreettista. SPGBn periaateohjelman kohdassa 6. sanotaan, että oikea vallankumous on sitä kun lopetetaan tottelemasta johtajia ja käyttäessämme omaa järkeämme, opimme ymmärtämään miksi systeemi on mikä se on".
Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kapitalismi pitäisi hyväksyä. Sitä ei voida korvata, eikä sitä voida säädellä. Kapitalismi on olemassa vain teoriana. Sen sijaan vallitsevan järjestelmän ominaisuuksia voidaan säädellä antamalla ihmisille oikeita mahdollisuuksia päättää omista asioistaan. Tuotantovälineiden hallinta on taloudellisen vallan takia yksi tärkeimmistä asioista, mutta se on osa sitä miten kaikista tehdään vapaita. Sitäkään ei voida toteuttaa ilman perustavaa poliittista valtaoikeutta, jossa ihmiset valitsevat itse millaisen systeemin haluavat, oli se kapitalistinen tai ei.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisitko selventää: mitä tarkoitat markkinoiden säännöillä, joille ei näytä löytyvän vaihtoehtoa?
Jos markkinat ovat vapaat ne eivät ole säädellyt ja jos ne ovat säädellyt ne eivät ole vapaat.
Kansa on yleinen käsite samoin kuin markkinatalous ja kapitalismi.
Teoria ja tutkimus kulkevat käsikädessä ja elävät omaa elämää.
Elämä on toisaalla.
Jokaisen oma elämä, yksi ja ainut kertainen.
Jos oivaltaa samalla monia kokonaisuuksia ei tarvitse niputtaa ideologiaan koko maailmaa.
Toisaalta tarinoita on kiva kirjoittaa jos ne ovat elämää suurempia.
Se ei haittaa mitään! Vaikkakin markkinatalous saattaa olla olemassa vain teorian tasolla eikä näin ollen ole käsinkosketeltavissa kuten esimerkiksi sosialismi jonka voi nähdä esimerkiksi itänaapurimme rakennuskannassa.