Kaipaisimme mielipiteitänne eutanasiasta. Onko se oikein vai väärin? Mikä on kristinuskon kanta asiaan? Mitkä ovat eutanasian ydinongelmia? Kaikenlaisia mielipiteitä kaivataan... -Kiitos jo etukäteen-
EUTANASIA
H & K
9469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eutanasiaa tämä maailma kaipaa.
Itse en ainakaan haluaisi makoilla sairaalassa hirveissä tuskissa ja ilman parantumisen toivoa, taikka sitte ihan vihanneksena. Joten eutanasia olisi hyvä vaihtoehto nyky lääketiteelle
Kun kerran ulkoisellä lääkityksellä jaksavat peitellä psyykkisiä häiriöitä, niin kyllä saavat suostua sen kituutuksen vihdoin lopettamaan siinä vaiheessa kun potilas itse sitä vaatii tai kun näyttää siltä, että potilas sitä vaatisi, mikäli siihen enää koskaan pystyisi.
On kysymys sielullisesta päätöksestä siinä kun ihminen kuolee. Kun "kohtalo" on selvästi määrännyt sielun vankeuden päättyvän tähän ja nyt, niin ei siihen pitäisi olla mitään sanomista, vaikka henkilö olisi kuinka tuottoisa veronmaksaja, osakkeenomistaja, kuluttaja ym.
Kuten lääkärit tietävät, ihmeitä tapahtuu. Se johtuu siitä, että kuolemansairauden ei aina ole tarkoitus johtaa kuolemaan. (Ja myös siitä, että luonnonlakeja ei yleisesti vielä kaikkineen tunneta)
Sielua ei ole. Ihmeitä ei ole eikä tule. Sairauksilla ei ole tarkoitusta. Jos joku on kuolemassa syöpään eikä ole mitään muuta kohtaloa kuin varma kuolema, niin mikä sinä olet sanomaan, että he eivät saisi kuolla kivuttomasti.
Ps. Mielisairaat ihmiset eivät pääse eutanasian piiriin.
> Sielua ei ole. Ihmeitä ei ole eikä tule. Sairauksilla ei ole tarkoitusta.
Mene ja tiedä. Niin kauan kuin tuolta pohjalta pystyt elämään, niin onnea matkalle.
Rainer Friman kirjoitti jokin aika sitten:
Tapasin pari päivää sitten vanhan lääkäriystäväni, jonka kanssa sukeutui mielenkiintoinen keskustelu. Pohdiskelimme parisen tuntia ihmisen henkisen maailman äärettömyydestä. Hän kertoi oivaltaneensa ihmisen mittaamattomuuden tehdessään vaikeita leikkauksia potilailleen. Ihmisten henkiset voimavarat selviytyä vakavista sairauksista elämän tahdon voiman avulla oli opettanut häntä kunnioittamaan ihmistä. "Emme tunne ihmisen henkisyyttä kuin murto-osan", hän totesi nöyrästi.
Miten tuo Rainerin kirjoitus sisältyy tähän? Totta kai meissä on mahdoton määrä tutkittavaa. Se kaikki on keskushermostossamme eikä missään sielussa.
-Raamattu kyllä kieltää eutanasian eli armokuoleman, koska se katsoo sen olevan määrätynlainen murha.
-Ei saisi viedä missään tapauksessa kenenkään elämää ennenkuin Luoja on sen päättänyt.
-Kristinuskon mukaan se on väärin.
-Mutta luulen, että moni kristitty kannattaa kuitenkin nykyään eutanasiaa.
-Itse olen kristitty ja kannatan eutanasiaa.
-Jos ihmiselle on jo sanottu, että tämä elämä loppuu ja ihminen kärsii tuskissaan, miksei saisi silloin hiukan auttaa tätä lähtevää lähtemään hiukan arvokkaammin ja ilman tuskia.
Eikös eutanasia ole määrätynlaista armoa.
-Ydinongelmana ehkä eutanasiassa ovat;
*tiedetäänkö todella että lähtö on lähelläja kuinka lähellä
*kuka päättää kenet saa "tappaa" ennenaikojaan.
Kannatan eutanasiaa.
Siinä toteutuu armo ihmistä kohtaan.
Jos ihminen nykyään saa kituuttaa toista ihmisiä peittämällä ja piilottelemalla heidän sairauksiaan viimeiseen tippaan asti, niin onko yhtään enempää tai vähempää Jumalan tahdon vastaista, että hän myös lopettaa ihmiselämän oman logiikkansa mukaisesti?
Tässä on kyse vain siitä, miten "ihminen" ja "elämä" ymmärretään. Jos ne ymmärretään materialistisesti ja "materialistis-emotionaalisesti", niin silloin tietysti kannattaa ihmistä pidätellä maailmassa loppuun saakka sillä eihän "elämän" ulkopuolella ole mitään. Ei ainakaan mitään hyvää. Ja lähimmäisiäkin saattaisi alkaa harmittamaan.
eutanasia pitäisi olla mahdollinen jokaiselle joka sen haluaa. objektiivista perustetta eutanasian rajoituksille ei ole, sillä jokainen ihminen on yksilö ja kokee elämän erilailla, joten asia joka jollekin on murskaava ei toiselle välttämättä ole mitään. jos asetetaan rajoituksia, että semmoseen ja semmoseen vaivaan saa eutanasian ja semmoseen ja semmoseen ei, jäävät eutanasian ulkopuolelle ne ihmiset jotka sitä tarvitsevat ihan yhtä paljon kuin eutanasiaan oikeutetut ihmiset, vain koska heidän ongelmansa on "väärä".
Ymmällään olen... sillä monet ihmiset ymmärtävät eutanasian eri lailla. Tuomitsevat eutanasian mutta hyväksyvät hoidosta kieltäytymisen ( puoliso / vanhempi päättää potilaan puolesta kieltäytyä hoidosta, tietäen tämän kuolevan ilman hoitoa, siis päättä, ettei potilaan elämää kannata yrittää pelastaa )
Hyväksyn tilanteen, missä henkilö on itse määritellyt milloin haluaa luopua lääketieteelisestä avusta ( sillä myös verensiirrosta kieltäytyvä, tietää kuolevansa ilman verensiirtoa )tai on kuolemansairas ja kivut ovat ylitsepääsemättömiä. Minulle molemmat vaihtoehdot ovat saman arvoisia.
Olen ollut vieressä katsomassa ja valvomassa kun isäni kuoli syöpään ( vaikka oli kaikki apu annettu , hänen sisäelimet olivat tuhoutuneet / munuaiset räjähtivät ja virtsa oli täynnä verta eikä se loppunut ennen kuolemaa). Odotimme että yleismyrkytys leviäisi, veren hukka aiheuttaisi tai sydän ei kestäisi kipua jota hän joutu kokemaan vaan kuolema armahtaisi hänet kivuista. Olisin suonut hänelle viimeisen kipupiikin kun tilanne todettii toivottomaksi. Morffiiniä hän sai niin paljon kun se ilman armomurhaa on mahdollista antaa. Silti hän huusi tuskasta ja kouristeli kivusta.
Se kuka kieltää avun toiselta, kysyn sinulta oletko sinä valmis lähtemään kuvailemallani tavalla.
On eri asia pohtia niitä rajoja milloin se olis sallittua. Liian löysin perustein siihen ei voida päätyä.