Kirkko ja Kaupunki - lehden päätoimittaja suosittaa pääkirjoituksessaan, että "vääriltä" lähetysjärjestöiltä otetaan rahat pois. Onko tämä enää sopivaa? Ihmisten rakkaudentyötä halveksitaan ja halutaan vahingoittaa. Tässä loppuosa pääkirjoituksesta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Herätysliikkeistä jatkuvasti toistettu mantra on, että ne ovat kirkon rikkaus. Niihin liittyy kuitenkin paljon kummallista. Ne ottavat muun muassa mielellään vastaan kirkon taloudellista tukea, mutta eivät välttämättä piittaa kirkon pelisäännöistä esimerkiksi surullisen kuuluisassa virkakysymyksessä. Monista herätysliikkeistä on tullut pysäytysliikkeitä, kirkollisen konservatismin linnakkeita.
Lehtiö ja Sääksi haluavat pöllyttää perusteellisesti kirkon lähetystyötä. Heidän ajatuksiinsa on helppo yhtyä. Jotkut herätysliikkeet ovat kirkossa maalanneet itsensä omilla jyrkillä asenteillaan sillä tapaa nurkkaan, että on syytä asettaa koko järjestöpohjainen malli kyseenalaiseksi.
Keskustelu tämmöisissä asioissa on kirkossa vaikeaa ja muutokset tapahtuvat kovin hitaasti. Vauhtia keskustelu ja uudistukset saavat, jos seurakunnat ryhtyvät ponteviin toimiin. Keskeisessä asemassa ovat seurakuntien luottamuselimet, jotka päättävät mihin seurakuntien budjettiavustuksia annetaan, kenen kanssa tehdään niin sanottuja lähetystyön nimikkosopimuksia ja keille kannetaan kolehteja.
Seppo Simola
seppo.simola(a)evl.fi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kuinka näin törkeää ja hävytöntä ylimielisyyttä voidaan katsoa läpi sormien.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Herätysliikkeistä jatkuvasti toistettu mantra on, että ne ovat kirkon rikkaus. Niihin liittyy kuitenkin paljon kummallista. Ne ottavat muun muassa mielellään vastaan kirkon taloudellista tukea, mutta eivät välttämättä piittaa kirkon pelisäännöistä esimerkiksi surullisen kuuluisassa virkakysymyksessä. Monista herätysliikkeistä on tullut pysäytysliikkeitä, kirkollisen konservatismin linnakkeita.
Lehtiö ja Sääksi haluavat pöllyttää perusteellisesti kirkon lähetystyötä. Heidän ajatuksiinsa on helppo yhtyä. Jotkut herätysliikkeet ovat kirkossa maalanneet itsensä omilla jyrkillä asenteillaan sillä tapaa nurkkaan, että on syytä asettaa koko järjestöpohjainen malli kyseenalaiseksi.
Keskustelu tämmöisissä asioissa on kirkossa vaikeaa ja muutokset tapahtuvat kovin hitaasti. Vauhtia keskustelu ja uudistukset saavat, jos seurakunnat ryhtyvät ponteviin toimiin. Keskeisessä asemassa ovat seurakuntien luottamuselimet, jotka päättävät mihin seurakuntien budjettiavustuksia annetaan, kenen kanssa tehdään niin sanottuja lähetystyön nimikkosopimuksia ja keille kannetaan kolehteja.
Seppo Simola
seppo.simola(a)evl.fi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kuinka näin törkeää ja hävytöntä ylimielisyyttä voidaan katsoa läpi sormien.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sivustolla www.uskojarukous.net eräs asiallinen keskustelija käytti sanaa "pöyhkeys" kuvaamaan tuon lehden päätoimittajan asennetta. Se on mielestäni aika osuva adjektiivi.
Ihan asiallinen artikkeli on kyseessä
Jopa populistinen Kotimaa-lehti on tuonut esille vastinetta tähän asiaan. Näin Kotimaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kotimaan verkkolehden äänestyksessä kysyttiin suhtautumista siihen, että seurakunnat vähentäisivät tukea naispappeutta vastustavilta lähetysjärjestöiltä. Enemmistö pitäisi tätä kiristyksenä ja vääryytenä avuntarvitsijoita kohtaan.
Kaksi kolmasosaa vastaajista oli tällä kannalla. Kolmanneksen mielestä toimi olisi oikea keino vaikuttaa kantoihin. Ääniä annettiin reilut 800.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomalaisten ostovoima edelleen heikko (15.04.2007)
Suomi jää tuoreessa ostovoimavertailussa hännän huipuksi. Suomalaisten ostovoimaa nakertaa erityisesti korkea hintataso. Myös korkea verotus ja verotuksen jyrkkä kiristyminen tulojen noustessa heikentävät suomalaisten kulutusmahdollisuuksia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotim aa/2007/04/519637
Suomalaiset eivät ole maailman varakkaimpien kärkijoukossa 39 000 dollarin eli 29 000 euron keskimääräisellä omaisuudellaan. Asia selviää Wider-instituutin tänään julkaistusta tutkimuksesta.
Maailmanlaajuisen 2200 dollarin keskiarvon suomalaiset ylittävät kirkkaasti, mutta Euroopan unionissa suomalaiset kuuluvat köyhälistöön.
Aikuista kohti laskettu varallisuus nousee Ruotsissa 80 000 dollariin ja Saksassa 90 000 dollariin eli yli kaksinkertaiseksi suomalaisten omaisuuteen verrattuna.
Yhdysvalloissa keskivarallisuus nousi 144 000 dollariin aikuista kohti, kun Intiassa luku oli 1100 dollaria.
YK-yliopiston alaisen Widerin luokittelussa suomalaiset eivät edes yltäneet korkeimpaan yli 50 000 dollarin luokkaan, johon pääsivät kaikki vanhat EU-maat Portugalia lukuunottamatta.
Portugalin lisäksi Suomen seurana kakkosluokassa ovat Euroopasta Puola, Tshekki, Unkari, Slovenia ja Kroatia. Luokittelu on tosin väljä, sillä vaadittu varallisuus voi vaihdella 10 000 ja 50 000 dollarin välillä aikuista kohti.
HS 24.9.2006 "todellinen työttömyys on yhä 16 prosenttia."
- HETY ry 506,000
- Pohjolan pääjohtaja Eero Heliövaara 500,000 Pohjolan nettisivuilla
- Valtivarainministeriön Raimo Sailas 18 % ( viralliset lähteet 7,8 % ) Jep
- MyPress 456,000
- MOL 282 400.
- Tilastokeskus 219 000
Kymmenessä vuodessa asiat eivät liiemmin ole kohentuneet: todellinen työttömyys ei ole alentunut paljoakaan, se on vain tilastoissa naamioitu "toimenpiteiksi". Toistasataatuhatta ihmistä on parhaillaan harjoittelussa, työelämävalmennuksessa, tukityössä, työvoimakoulutuksessa tai muussa "toimenpiteessä". 50 000 työikäistä (valtaosa 25 - 45-vuotiaita naisia) on jättäytynyt työelämän ulkopuolelle. Ketkään edellä mainituista eivät ole virallisesti työttömiä...
Sähköpostitse vain ilmoitus [email protected].
Mukaan osoitetiedot, niin loppuu kirkko&kaupunki-lehden tunku postiluukusta.
Miten kirjoittaja Charlie katsoo, että tässä "katsotaan läpi sormien törkeää ja hävytöntä ylimielisyyttä", kun vaaditaan rahojen kanavoimista niille lähetysjärjestöille, joilla ei ole syrjintää rakenteissaan? Apu menee sitäkin kautta kehitysmaiden tarvitseville.
Kirkkohan se on liian pitkään katsonut läpi sormien näitä törkeitä ja ylimielisiä omankädenoikeuden harjoittajia, jotka ottavat kirkolta vastaan rahaa mutta käyttävät niitä noudattamatta yhteisiä pelisääntöjä! On korkea aika, että joku rupeaa soveltamaan logiikkaa: kirkon jäsenten rahat annetaan niille, jotka eivät syrji naispappeja vaan käyttäytyvät sivistyneesti.
82 prosenttia Suomen kansasta, helsinkiläisistä vielä paljon suurempi joukko, pitää naisia ja miehiä yhtä hyvinä pappeina.
Ongelmana onkin varmaan se, että nämä "omankädenoikeuden harjoittajat" tekevät *hyvää* työtä. Joitakin tahoja kismittää se, että joku erilailla ajatteleva tekeekin HYVÄÄ työtä. Eli siis motivaationa on kateus ja viha. Muut tekevät hyvää, tuollaiset eivät voi - eivät saa - tehdä hyvää, siihen pitää saada loppu.
En oikein ymmärrä, miksi kirkon pitäisi antaa rahaa ryhmille, jotka eivät suostu seuraamaan sen sääntöjä? Kukaanhan ei ole vaatinut näiden lähetystyötä tekevien ryhmien toiminnan lopettamista, kyseenalaistavat vain kannattaako näille antaa rahaa. Antaisitteko te rahaa puolueelle, jonka kanssa olette eri mieltä?