Vaikuttanut:
a positiivisesti: ihmiset ovat oppineet pelkistämään sanottavaansa.
b negatiivisesti: ihmiset (varsinkin nuoriso) eivät enää pysty paria riviä laajempaan kirjalliseen ilmaisuun.
Molemmat kohdat voi huomata m.m. tällä palstalla.
a positiivisesti: ihmiset ovat oppineet pelkistämään sanottavaansa.
b negatiivisesti: ihmiset (varsinkin nuoriso) eivät enää pysty paria riviä laajempaan kirjalliseen ilmaisuun.
Molemmat kohdat voi huomata m.m. tällä palstalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
E o B ! Mix ois ?
avaukselleni.
Hauska juttu.
Sehän on kytköksissä siihen, että millaista tekstityyppiä, tekstilajia on suotavaa käyttää missä, miten ja milloinkin.
http://www2.edu.fi/lehtiverstas/toimittajakoulu/osa4.html
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/tekstinhuolto/tekstilajeja/
.
-Kiitos hyvästä linkistä. (ABC tekstilajeja).
-linkkisi tuli tarpeeseen.
-Olen kirjoitellut parivuotta keskustelupalstoilla.
-( Kirjoittaessani kaipaan usein,
lapsuuteni äiskänopen asiantuntevaa ohjausta,
en tiedä,
osaanko oppia mitään,
antamiltasi äiskänopen korvike sivuilta)..
.
-Kiitos.
.
Nuoret ymmärtävät toisiaansa sen verran hyvin ettei tarvitse alkaa selittämään juurta jaksain. Jos tämä olisi näköhavaintoihin perustuvaa viestintää (kuvallista) pelkät kehon eleet jo riittäisivät ymmärtävään viestintään.
.
-Tekstiviesti tiivistetään,
ajanhengen kulttuuriimme tuoman,
tehokkuus vaatimuksen mukaiseksi..
- Pitkiin tekstiviesteihin ei ole tarvetta,
koska lähetämme väliaikaistietoja
ja ehdotuksia ajankäytöstämme tutuille ihmisille,
-joskus onnitteluja, toivotuksia ja
tapaamisehdotuksia puolitutuille ihmisille..
Kirjeissä on eri meininki:
-Kirjeiden kirjoittelu on nykyisin taiteenlaji ja harrastus eli itseilmaisu keino.
Kirjeitä kirjoitamme niille,
joihin meillä ei syystä tai toisesta,
ole puhelinyhteyttä..
Kirjeiden laadintaan käytetään lapsena koulussa opittuja kirjoitustaitoja..
Myös aikaa,harkintaa,laajaa sanavarastoa jne käytetään...