Ilman valkoista miestä Afrikassa olisi tilanne suurinpiirtein sama kuin 1800 luvulla. Siirtomaa vallan aikana rakennettiin kaupungit, tiet, rautatiet, koulut, sairaalat. Ruokaa riitti kaikille, ihmiset tekivät töitä ja saivat palkkaa, ei ollut sotia kaikki asiat olivat paremmin kuin ennen. Sitten tapahtui Afrikan suurin onnettomuus siirtomaavalta lakkautettiin, nyt ollaan kurjuuden huonommalla puolella, ainaisessa nälässä ja toisten armopalan varassa. Jatkuvasti joku korruptoitunut hallitsija järjestää lapsisotureilleen pientä ja isompaa puuhastelua.Imperialistit, miksi tällainen maailmanmoka tehtiin, miksi läksitte pois Afrikasta?
Afrikan suurin onnettomuus.
Eikka'
10701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi ihminen kehittyi vain Euroopassa ja Aasiassa, mutta ei Afrikassa ?
Ei tainnut ufot eikä arjalaiset tehdä nazcan linjoja. Ja silloin kun Intiaanit tulivat Aasiasta Amerikkaan he eivät olleet vielä kehittyneitä.
Ilman valkoista miestä sitä siirtomaa-aikaa ei olisi koskaan ollutkaan.
Afrikan suurin onnettomuus oli pakanalähetystyö!
Tuo raamatun lähetyskäsky on ollut ihmiskunnan tuhoisin käsky. Siihen vedoten on tuhottu(=ryöstetty samalla) lähes kaikki alkuperäiskulttuurit ympäri maapallon.
olipa vain taas yksi nokkela veruke tehdä se,joka olisi mitä todennäköisimmin tehty muutenkin.
Tutustu nyt ensin vaikka Belgian Kongon historiaan. Jos jaksat vielä senkin jälkeen väittää siirtomaavaltaa auvoisaksi, suosittelen pikaista kääntymistä spesialistien puoleen - niin historioitsijoiden kuin psykiatrienkin.
EI TARVINNUT mustan enemmistön vaivata päätään valkoisten elintasomurheilla..varma työ ja bantustan-kotimaiden lokoisa slummielämä...ei pähkäilyä ketä äänestäisi vaaleissa - ihanaa.
Jared Diamondin "Tykit, taudit ja teräs". Tai alkuperäinen "Guns, Germs and Steel". Se selittää mielestäni melko hyvin ihmiskunnan historian viimeisen 10 000 vuoden ajalta, ja antaa vastauksen kysymykseen "miksi".
Ei kannata pitää Diamondin populaarikirjaa minään tieteen viimeisenä sanana. Itse sanoisin että se on tyypillinen kapea-alainen ja siksi kansaan uppoava ylimalkainen yleisesitys, jossa yritetään selittää kaikki asiat yhden tekijän perusteella.
Tällä hetkellä Diamondin selitysmalli on paradigman asemassa. Se yksinkertaisesti selittää asiat kilpailevia teorioita paremmin ja johdonmukaisemmin.