Hallituksen vuosille 2008-2011 sopimat menokehykset osoittavat, että hallituksella ei ole minkäänlaista aikomusta lunastaa vaalilupauksiaan muun muassa palvelujen, työllisyyden ja sosiaaliturvan parantamisesta.
Julkisuudessa eniten huomiota on herättänyt päivähoidossa käyttöön otettava vähimmäismaksu. Uudistuksen myötä poistuu kokopäivähoidon niin sanottu nollamaksuluokka, jolla pienituloisimmat perheet ovat saaneet maksuttoman päivähoidon.
Palvelumaksut nousevat.
Päivähoidon nollamaksuluokan poisto ennakoi epäsosiaalista linjaa myös hallitusohjelmassa sovitulle sosiaali- ja terveyspalvelujen maksu-uudistukselle, jolla hallitus aikoo luoda maksuihin korotusautomaatin. Pienituloisille tulevien veronkevennysten, kuten ruuan arvonlisäveron alentamisen, hyöty otetaan pois maksuja korottamalla.
Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä ryhtyy käsittelemään kaikkien kunnallisten palvelumaksujen korotuksia.
Maksujen korotuksella arvioidaan saatavan jopa 60 miljoonan vuotuiset lisätulot. Rahoja ei kuitenkaan käytetä kuntien talouden kohentamiseen, vaan hallitus imuroi tulot alentamalla vastaavalla summalla kuntien valtionapuja.
Menokehyksiin sisältyvät pienet, vuositasolla vain muutamien satojen miljoonien lisäykset eivät riitä kattamaan kuntien rahoitusvajetta, puhumattakaan monista julkisten palvelujen kehittämisen tarpeista. Vaalien alla Kokoomuksen näkyvästi markkinoimasta ja hallitusohjelmaankin kirjatusta tasa-arvotuposta ei budjettikehyksissä ole mainintaa.
Työllisyys markkinoiden armoille.
Hallitus asetti itselleen kunnianhimoisen tavoitteen luoda neljän vuoden aikana jopa 100 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyden parantamisen sijasta hallituksen sopimat menokehykset vähentävät valtion työpaikkoja noin 14 000:lla, mikä on 4 800 enemmän kuin edellisen hallituksen päättämä valtiontalouden tuottavuusohjelma edellytti.
Lisäksi valtion ja kuntien tukityöllistämisen rahoituksesta osa leikataan pois ja siirretään yritysten työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen rahoitukseen.
Kehyspäätös leikkaa myös rajusti työllisyysmäärärahoja. Työttömien koulutukseen ja työelämään paluun tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen vähennykset osuvat kipeimmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin ja pitkäaikaistyöttömiin.
Vähimmäiskorotukset vähäisi.
Hallitus on korostanut, miten eräitä vähimmäispäivärahoja nostetaan tulevalla kaudella työmarkkinatuen tasolle. Kertomatta jää sen sijaan, kuinka työmarkkinatuki on tällä hetkellä niin alhainen, että käytännössä pelkällä työmarkkinatuella elävä on oikeutettu myös toimeentulotukeen. Toimeentulotuen ja työttömyysturvan tasoa sen sijaan ei aiota nostaa lainkaan koko vaalikauden aikana.
Menokehykseen ei myöskään sisälly määrärahoja perusturvan tason korottamiseen hallituksen valmistelemassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
Koulutuspoliittisia linjanvetoja.
Opintorahaan tulee pitkään odotettu 15 prosentin korotus, mutta vasta vuoden 2008 syksyllä. Opintorahan tason kehityksestä hallitus ei lupaa mitään.
Koulutukseen hallitus panostaa ajamalla läpi Helsingin teknillisen korkeakoulun, kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun yhdistämisen yksityisen säätiön hallintaan siirrettäväksi "innovaatioyliopistoksi". Hankkeesta uhkaa tulla ennakkotapaus yliopistolaitoksen alistamisessa entistä suoremmin suuryhtiöiden palvelukseen.
Perusopetuksen puolella hallitus lupaa ikäluokkien pienenemisestä kertyvät säästöt koulutuksen laadun kehittämiseen. Toisaalta se ajaa kuitenkin kunta- ja palvelurakennehanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin ja kuntien menokehityksen rajoittaminen, mikä uhkaa monia lähikouluja.
Rahaa armeijalle muttei kehitysapuun.
Ennen vaaleja kaikki hallituspuolueet olivat huolissaan siitä, miten Suomen kehitysyhteistyömäärärahat olisi saatava mahdollisimman pian YK:ssa asetetulle 0,7 prosentin tasolle BKT:sta. Hallitusohjelmassa tai budjettikehyksessä ei ole kirjattu minkäänlaista aikataulua tavoitteen toteuttamiseksi. Sen sijaan kehyspäätöksessä luvataan lisätä armeijan määrärahoja
Julkisuudessa eniten huomiota on herättänyt päivähoidossa käyttöön otettava vähimmäismaksu. Uudistuksen myötä poistuu kokopäivähoidon niin sanottu nollamaksuluokka, jolla pienituloisimmat perheet ovat saaneet maksuttoman päivähoidon.
Palvelumaksut nousevat.
Päivähoidon nollamaksuluokan poisto ennakoi epäsosiaalista linjaa myös hallitusohjelmassa sovitulle sosiaali- ja terveyspalvelujen maksu-uudistukselle, jolla hallitus aikoo luoda maksuihin korotusautomaatin. Pienituloisille tulevien veronkevennysten, kuten ruuan arvonlisäveron alentamisen, hyöty otetaan pois maksuja korottamalla.
Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä ryhtyy käsittelemään kaikkien kunnallisten palvelumaksujen korotuksia.
Maksujen korotuksella arvioidaan saatavan jopa 60 miljoonan vuotuiset lisätulot. Rahoja ei kuitenkaan käytetä kuntien talouden kohentamiseen, vaan hallitus imuroi tulot alentamalla vastaavalla summalla kuntien valtionapuja.
Menokehyksiin sisältyvät pienet, vuositasolla vain muutamien satojen miljoonien lisäykset eivät riitä kattamaan kuntien rahoitusvajetta, puhumattakaan monista julkisten palvelujen kehittämisen tarpeista. Vaalien alla Kokoomuksen näkyvästi markkinoimasta ja hallitusohjelmaankin kirjatusta tasa-arvotuposta ei budjettikehyksissä ole mainintaa.
Työllisyys markkinoiden armoille.
Hallitus asetti itselleen kunnianhimoisen tavoitteen luoda neljän vuoden aikana jopa 100 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyden parantamisen sijasta hallituksen sopimat menokehykset vähentävät valtion työpaikkoja noin 14 000:lla, mikä on 4 800 enemmän kuin edellisen hallituksen päättämä valtiontalouden tuottavuusohjelma edellytti.
Lisäksi valtion ja kuntien tukityöllistämisen rahoituksesta osa leikataan pois ja siirretään yritysten työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen rahoitukseen.
Kehyspäätös leikkaa myös rajusti työllisyysmäärärahoja. Työttömien koulutukseen ja työelämään paluun tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen vähennykset osuvat kipeimmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin ja pitkäaikaistyöttömiin.
Vähimmäiskorotukset vähäisi.
Hallitus on korostanut, miten eräitä vähimmäispäivärahoja nostetaan tulevalla kaudella työmarkkinatuen tasolle. Kertomatta jää sen sijaan, kuinka työmarkkinatuki on tällä hetkellä niin alhainen, että käytännössä pelkällä työmarkkinatuella elävä on oikeutettu myös toimeentulotukeen. Toimeentulotuen ja työttömyysturvan tasoa sen sijaan ei aiota nostaa lainkaan koko vaalikauden aikana.
Menokehykseen ei myöskään sisälly määrärahoja perusturvan tason korottamiseen hallituksen valmistelemassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
Koulutuspoliittisia linjanvetoja.
Opintorahaan tulee pitkään odotettu 15 prosentin korotus, mutta vasta vuoden 2008 syksyllä. Opintorahan tason kehityksestä hallitus ei lupaa mitään.
Koulutukseen hallitus panostaa ajamalla läpi Helsingin teknillisen korkeakoulun, kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun yhdistämisen yksityisen säätiön hallintaan siirrettäväksi "innovaatioyliopistoksi". Hankkeesta uhkaa tulla ennakkotapaus yliopistolaitoksen alistamisessa entistä suoremmin suuryhtiöiden palvelukseen.
Perusopetuksen puolella hallitus lupaa ikäluokkien pienenemisestä kertyvät säästöt koulutuksen laadun kehittämiseen. Toisaalta se ajaa kuitenkin kunta- ja palvelurakennehanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin ja kuntien menokehityksen rajoittaminen, mikä uhkaa monia lähikouluja.
Rahaa armeijalle muttei kehitysapuun.
Ennen vaaleja kaikki hallituspuolueet olivat huolissaan siitä, miten Suomen kehitysyhteistyömäärärahat olisi saatava mahdollisimman pian YK:ssa asetetulle 0,7 prosentin tasolle BKT:sta. Hallitusohjelmassa tai budjettikehyksessä ei ole kirjattu minkäänlaista aikataulua tavoitteen toteuttamiseksi. Sen sijaan kehyspäätöksessä luvataan lisätä armeijan määrärahoja
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä helkuttia Suomen pitäisi antaa kehitysapuun mitään rahoja. meillä tarvittais kehitysapua politttiisten päättäjien aivoille, ei taida löytyä. Jokaisella kun tuppaa olemaan ns. oma lehmä ojassa. meno on sen mukaista eli kimppakivaa, kaikkine eduskunnan satavuotisjuhlineen ym, eikä koira perään hauku.
25% nuorisotyöttömyys on EU:n kohtalonkysymys
kiristyy palkansaajilla;tuloveroa ei kevennetä mitä luultavimmin ollenkaan,kun taas monet välilliset verot kiristyvät.Näin hallitus syö duunareitten palkankorotukset.