Tässäpä sitten kuolemakokemuksissa käytetty Greysonin asteikko, jota käytetään kokemuksen intensiteetin määrittämisessä. Siinä on 16 kysymystä, joista voi saada 0-2 pistettä. 7 pistettä merkitsee todennäköistä kuolemakokemusta: keskimääräisen kokemuksen intensiteetti on 15 pistettä.
1. Tuntuiko aika nopeutuvan tai hidastuvan?
0 = Ei
1 = Aika tuntui menevän nopeammin tai hitaammin kuin yleensä
2 = Kaikki tuntui tapahtuvan samanaikaisesti; tai aika pysähtyi tai menetti merkityksensä
Oma kokemukseni oli, että tuonpuoleisessa ei ollut lainkaan aikaa: aika on materiaan liittyvä käsite.
2. Nopeutuivatko ajatuksesi?
0 = Ei
1 = Nopeammin kuin yleensä
2 = Uskomattoman nopeasti
Oma kokemukseni oli tuo "nopeammin kuin yleensä".
3. Kohtasitko tapahtumia menneisyydestäsi?
0 = Ei
1 = Muistin joitakin menneisyyden tapahtumia
2 = Menneisyyteni vilahti ohitseni, ilman että kykenin hallitsemaan sitä
Itselleni tehtiin täydellinen menneisyyden läpikäynti suoraan Elämän Kirjasta, mutta kykenin itse kontrolloimaan sitä.
4. Tuntuiko, että yhtäkkiä ymmärrät aivan kaiken?
0 = Ei
1 = Kaiken itsestäni ja muista
2 = Kaiken koko maailmankaikkeudesta
Itseeni sopii tuo "kaiken itsestäni ja muista": tiesin, kuka olen ja miksi olen.
5. Koitko rauhan tai onnellisuuden tunteen?
0 = Ei
1 = Rauhan tai onnellisuuden tunne
2 = Kertakaikkiaan uskomaton sellainen
Jälleen tuo ykkönen. Tiesin olevani kotona, mutta viimeisen tuomion (= loppuraportin) läpikäynti pelotti.
6. Koitko iloa
0 = Ei
1 = Onnellisuudentunne
2 = Valtava riemun ja rakkauden tunne
Taas ykkönen.
7. Koitko yhteenkuuluvuuden tunnetta maailman kanssa?
0 = Ei
1 = Koin, etten enää ollut konfliktissa luonnon kanssa
2 = Koin olevani yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa
Kakkonen. Tunsin olevani kuin verkon solmu tai pala valtavaa palapeliä tai mosaiikkia - minulla oli oma identiteetti ja silti olin täydellisesti osa valtavaa kokonaisuutta ja yhtä sen kanssa.
8. Näitkö kirkkaita valoja tai koitko olevasi sellaisen ympäröimä
0 = Ei
1 = Epätavallisen kirkas valo
2 = Eptavallisen kirkas valo, jolla oli selkeän henkinen tai mystinen olemus
Kakkonen! Se valo ei ollut fysikaalista valoa, vaan huokui rakkautta ja huolenpitoa.
9 Olivatko aistisi tarkemmat kuin yleensä?
0 = Ei
1 = Paljon tarkemmat kuin yleensä
2 = Uskomattoman paljon tarkemmat
Ykkönen. Kykenin näkemään värejä, joita en tässä materiaalisessa maailmassa näe.
10. Tuntuiko, että kykenit havaitsemaan samanaikaisesti tapahtuvia asioita ilman että fysikaaliset aistisi toimivat?
0 = Ei
1 = Kyllä, mutta niitä ei verifioitu
2 = Kyllä, ja ne verifioitiin
Ykkönen. En ikinä puhunut tästä asiasta hoitohenkilökunnan kanssa. He sanoivat vain, että "olin kuolleena" ja minä vastasin "tiedän".
11. Näitkö tulevaisuuteen?
0 = Ei
1 = Näkymiä henkilökohtaisesta tulevaisuudestani
2 = Näkymiä koko maailman tulevaisuudesta
Tässä vastaus on nolla. Minulle ei kerrottu tulevaisuudesta, sanottiin vain, että minulla on tehtävä.
12. Koitko olevasi erossa ruumiistasi?
0 = Ei
1 = Menetin kontaktin ruumiiseeni
2 = Selkeästi jätin ruumiini ja olin olemassa iman sitä
Kakkonen.
13. Tuntuiko, että menit epätavalliseen tai outoon paikkaan?
0 = Ei
1 = Jonkinlainen epätavallinen tai outo paikka
2 = Selkeästi mystinen tai ei-maailmallinen paikka
Ykkönen. Tiesin olevani Kotona - tuli dejavu-tunne.
14. Kohtasitko mystisen tai jumalallisen olennon, äänen tai läsnäolon?
0 = Ei
1 = Kuulin äänen, jota en voinut tai osannut identifioifda
2 = Kohtasin selkeästi olennon tai tunsin hänen läsnäolonsa, tai näin Jumalan ja/tai uskonnollisen hahmon
Kakkonen. Kohtasin Jeesuksen itsensä.
15. Kohtasitko kuolleita sukulaisiasi tai ystäviäsi?
0 = Ei
1 = Tunsin heidän läsnäolonsa
2 = Näin heidät.
En. Nolla.
16. Kohtasitko rajan tai pisteen, jolta ei ollut paluuta?
0 = Ei
1 = Tulin selkeästi siihen lopputulokseen, että minun oli palattava
2 = Kohtasin rajan, jota en saanut ylittää, tai minut palautettiin ruumiiseeni vastoin tahtoani
Minulle sanottiin, että minun tulee palata takaisin: aikani ei ollut vielä tullut, mutta paluu ei ollut vasten tahtoani.
Omani intensiteetti oli siis 19 pistettä - hieman yli keskiarvon. Maksimi on 32 p.
1. Tuntuiko aika nopeutuvan tai hidastuvan?
0 = Ei
1 = Aika tuntui menevän nopeammin tai hitaammin kuin yleensä
2 = Kaikki tuntui tapahtuvan samanaikaisesti; tai aika pysähtyi tai menetti merkityksensä
Oma kokemukseni oli, että tuonpuoleisessa ei ollut lainkaan aikaa: aika on materiaan liittyvä käsite.
2. Nopeutuivatko ajatuksesi?
0 = Ei
1 = Nopeammin kuin yleensä
2 = Uskomattoman nopeasti
Oma kokemukseni oli tuo "nopeammin kuin yleensä".
3. Kohtasitko tapahtumia menneisyydestäsi?
0 = Ei
1 = Muistin joitakin menneisyyden tapahtumia
2 = Menneisyyteni vilahti ohitseni, ilman että kykenin hallitsemaan sitä
Itselleni tehtiin täydellinen menneisyyden läpikäynti suoraan Elämän Kirjasta, mutta kykenin itse kontrolloimaan sitä.
4. Tuntuiko, että yhtäkkiä ymmärrät aivan kaiken?
0 = Ei
1 = Kaiken itsestäni ja muista
2 = Kaiken koko maailmankaikkeudesta
Itseeni sopii tuo "kaiken itsestäni ja muista": tiesin, kuka olen ja miksi olen.
5. Koitko rauhan tai onnellisuuden tunteen?
0 = Ei
1 = Rauhan tai onnellisuuden tunne
2 = Kertakaikkiaan uskomaton sellainen
Jälleen tuo ykkönen. Tiesin olevani kotona, mutta viimeisen tuomion (= loppuraportin) läpikäynti pelotti.
6. Koitko iloa
0 = Ei
1 = Onnellisuudentunne
2 = Valtava riemun ja rakkauden tunne
Taas ykkönen.
7. Koitko yhteenkuuluvuuden tunnetta maailman kanssa?
0 = Ei
1 = Koin, etten enää ollut konfliktissa luonnon kanssa
2 = Koin olevani yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa
Kakkonen. Tunsin olevani kuin verkon solmu tai pala valtavaa palapeliä tai mosaiikkia - minulla oli oma identiteetti ja silti olin täydellisesti osa valtavaa kokonaisuutta ja yhtä sen kanssa.
8. Näitkö kirkkaita valoja tai koitko olevasi sellaisen ympäröimä
0 = Ei
1 = Epätavallisen kirkas valo
2 = Eptavallisen kirkas valo, jolla oli selkeän henkinen tai mystinen olemus
Kakkonen! Se valo ei ollut fysikaalista valoa, vaan huokui rakkautta ja huolenpitoa.
9 Olivatko aistisi tarkemmat kuin yleensä?
0 = Ei
1 = Paljon tarkemmat kuin yleensä
2 = Uskomattoman paljon tarkemmat
Ykkönen. Kykenin näkemään värejä, joita en tässä materiaalisessa maailmassa näe.
10. Tuntuiko, että kykenit havaitsemaan samanaikaisesti tapahtuvia asioita ilman että fysikaaliset aistisi toimivat?
0 = Ei
1 = Kyllä, mutta niitä ei verifioitu
2 = Kyllä, ja ne verifioitiin
Ykkönen. En ikinä puhunut tästä asiasta hoitohenkilökunnan kanssa. He sanoivat vain, että "olin kuolleena" ja minä vastasin "tiedän".
11. Näitkö tulevaisuuteen?
0 = Ei
1 = Näkymiä henkilökohtaisesta tulevaisuudestani
2 = Näkymiä koko maailman tulevaisuudesta
Tässä vastaus on nolla. Minulle ei kerrottu tulevaisuudesta, sanottiin vain, että minulla on tehtävä.
12. Koitko olevasi erossa ruumiistasi?
0 = Ei
1 = Menetin kontaktin ruumiiseeni
2 = Selkeästi jätin ruumiini ja olin olemassa iman sitä
Kakkonen.
13. Tuntuiko, että menit epätavalliseen tai outoon paikkaan?
0 = Ei
1 = Jonkinlainen epätavallinen tai outo paikka
2 = Selkeästi mystinen tai ei-maailmallinen paikka
Ykkönen. Tiesin olevani Kotona - tuli dejavu-tunne.
14. Kohtasitko mystisen tai jumalallisen olennon, äänen tai läsnäolon?
0 = Ei
1 = Kuulin äänen, jota en voinut tai osannut identifioifda
2 = Kohtasin selkeästi olennon tai tunsin hänen läsnäolonsa, tai näin Jumalan ja/tai uskonnollisen hahmon
Kakkonen. Kohtasin Jeesuksen itsensä.
15. Kohtasitko kuolleita sukulaisiasi tai ystäviäsi?
0 = Ei
1 = Tunsin heidän läsnäolonsa
2 = Näin heidät.
En. Nolla.
16. Kohtasitko rajan tai pisteen, jolta ei ollut paluuta?
0 = Ei
1 = Tulin selkeästi siihen lopputulokseen, että minun oli palattava
2 = Kohtasin rajan, jota en saanut ylittää, tai minut palautettiin ruumiiseeni vastoin tahtoani
Minulle sanottiin, että minun tulee palata takaisin: aikani ei ollut vielä tullut, mutta paluu ei ollut vasten tahtoani.
Omani intensiteetti oli siis 19 pistettä - hieman yli keskiarvon. Maksimi on 32 p.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Aiemmassa viestissä mainitsit meidän tulevan tänne kokemaan haluamamme kaltaisen elämän. Saamme valita sen itse. Minun on vaikea ymmärtää ääritapauksia. Miksi kukaan tulisi tänne kuollakseen lapsena, tullakseen kidutetuksi kuoliaaksi, tms. Tai toisinpäin. Ne, jotka joutuvat 'helvettiin', ovat eläneet joskus jopa äärimmässä pahuudessa, tappaen, kiduttaen toisia ihmisiä. Jos elämän lopputuloksena voi päätyä helvettiin, niin miksi kukaan valitsisi sellaista elämää? Vai onko elämiä, jotka määrätään, ne jotka ovat jo joutuneet helvettiin, saavat uuden mahdollisuuden?
" Miksi kukaan tulisi tänne kuollakseen lapsena, tullakseen kidutetuksi kuoliaaksi, tms. Tai toisinpäin. "
Eräs selitysmalli löytyy karmateoriasta. Ihminen syntyy uudelleen kokemaan saman mitä toisille on tehnyt. Toinen vaihtoehto on syntyä lääkäriksi pelastamaan ihmishenkiä tai synnyttää lapsi, jos on aiemmin esim. tappanut. Korkeammissa sfääreissä ihminen on arvostelukyvyltään suurempi ja tekee ratkaisunsa neutraalimmin ja vähemmän tunnepohjalta. Tosiasiat ratkaisevat ja ihminen toimii niinkuin oikein on.
" Vai onko elämiä, jotka määrätään, ne jotka ovat jo joutuneet helvettiin, saavat uuden mahdollisuuden? "
Käsittääkseni tuo on psykologinen tila. Ei sinne jouduta tuosta noin vaan. Se täytyy ensin itse luoda ja sen eteen nähdä tietoista vaivaa ja tehdä työtä. Täytyy tietää paljon henkisiä lainalaisuuksia ja tietentahtoen niitä rikkoa pitkäaikaisesti ennen kuin on mitään mahdollisuuksia päästä semmoiseen tilaan. Ei ihminen semmoiseen yleensä pysty, vaatii liikaa ponnisteluja. Ihminen on laiska.
Ihminen ei tiedä äärimmäisestä pahuudesta. Onneksi, sillä jos hän tietäisi, niin hän voisi sen saavuttaa aikakausien saatossa. Onneksi tämä lastentarha ei ole tietoinen sen kummoisemmasta "pahasta" mitä mainitsit. Nuo teot ovat kaikki helposti sovitettavissa omilla töillä, ja niin monet ihmiset ovat valinneet tekevänsä.
By the way, tässä ketjussa sopii puhua near-death- asteikosta.
Ideahan taitaa olla siinä, että olemme täällä kokemassa hyvän ja pahan jotta oppisimme mitä ne ovat. Tämä "koulumme" kestää lukuisia elämiä sillä opittavaa on paljon. Kolmepistepirkko on ainakin uskonut aikaisemmin selviänsä muutamalla elämällä täällä mutta mielestäni sellainen on toiveajattelua. Opittavaa on vain kertakaikkiaan niin paljon!
Ja kun teemme pahaa me samalla aiheutamme itsellemme karmaa, joka täytyy sovittaa ja sekin vaatii yleensä uuden jälleensyntymisen. Karmaa voi sovittaa joko hyvällä tai pahalla. Voi itse joutua samantyyppisen teon uhriksi tai sitten auttaa muiden uhreja. Karman sovittaminen pahan kautta näyttäisi olevan kuitenkin nopeampi tapa mistä johtuu, että jotkut valitsevat hyvinkin rankkoja kohtaloita itselleen.
Voisi yksinkertaisesti ajatella, että väärä tekomme rikkoo universumin harmonian ja me haluamme vain korjata sen takaisin tasapainoonsa. Ei ole siis mitään helvettiä jossa meitä kidutettaisiin ikuisesti koska teimme väärin. Sellainen on täysin järjetön rangaistus. Täällä maanpäällä on kuitenkin ihan tarpeeksi helvettiä ja karman sovittaminen on välillä todellakin jo aika lähellä helvettiä. Ei tarvitse kuin lukea vaikkapa vähän sanomalehtiä tai katsoa televisiosta uutisista miten joidenkin ihmisten elämä on todellakkin jo hyvin lähellä helvettiä. Onneksi monien elämissä on mukana myös pala sitä taivastakin, kuten aika monilla on täällä Suomessakin! Maanpäällinen elämämme onkin jatkuvaa helvetin ja taivaan vaihtelua mutta se on todella opettavaista ja siksi me täällä olemmekin!
P.S.
Pelkkä taivas on muuten aika tylsä olotila pidemmän päälle. :-)
>>Pelkkä taivas on muuten aika tylsä olotila pidemmän päälle.
Minusta tuo termi "near-death" on harhaanjohtava, sillä ihminen voi olla joko kuollut tai ei, mutta ei vain hiukkasen kuollut - samalla tavoin kuin raskaana joko ollaan tai ei. Kun aivoista on loppunut sähköinen toiminta (= EEG näyttää suoraa viivaa) ja kemiallinen (= sydän ei pumppaa verta) niin kyllä ihminen silloin on kuollut, kaputt, ekstannut, heittänyt lusikan nurkkaan, vaihtanut hiippakuntaa, ottanut tiltin, heittänyt viitosen, heittänyt hokkarit, potkaissut tyhjää, kuukahtanut - ihan millä nimellä vain. Siksi kyseessä on kuolemakokemus - ei raskauskaan ole "elämänrajakokemus".
Pahuus on joko äärimmäistä itsekkyyttä tai äärimmäistä hulluuta. Ei olisi kivaa elää paikassa, jossa kaikki olisivat skitsofreenisia psykopaatteja.
Ensinnäkin, karman laki on totista totta. Vaikkei sitä raamatussa mainitakaan sillä sanalla, Jeesus sanoo sen selkeästi "millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan" ja Paavali puolestaan "jokainen niittää sitä mitä kylvääkin".
Toiseksi, tilanne ei kuitenkaan ole niin lohduton kuin eräät uskonnot opettavat. Anteeksiantamuksen laki on kuitenkin karman lakiakin voimakkaampi laki, ja antamalla itse anteeksi myö saamme anteeksi. Anteeksiantamus ylittää pahimmankin karman ja neutraloi sen.
Yksi tehtäviämme täällä on oppia antamaan ja saamaan anteeksi. Kaikkein vaikeinta on oppia antamaan anteeksi itselle.
Ja siksi on tärkeää antaa anteeksi ja pyytää anteeksi. Ettemme joutuisi kohtaamaan tekojemme seuraamuksia täysimääräisinä enää toista kertaa. Kaiken, mitä teemme toisillemme, teemme viime kädessä itsellemme.
Huomasin saman, käsitteinä near-death experience kuolemanrajakokemus ovat kummallisia. Kuollut mikä kuollut jos on kuollut. Kuolemanrajakokemus sopinee parhaiten siihen kokemukseen, mitä itsellä tai entisellä minälläni oli kun hän oli aktiivikristitty, sellainen hihhuli. Hän ei kuollut fyysisesti, siis havaintoni on että synnyin tuossa kokemuksessa tähän kehoon kun kroppam oli n. 20 vuotias. Onhan minulla sen kärsineen heebon ajatusmaailma mukana, mutta olemme sulautuneet yhteen yhdeksi henkilöksi. Pidän tätä heeboa suojeluksessani, me olemme yhtä. Ei hän jaksanut millään vaan minun piti "walk-innata" sisään, voisi sanoa. Sanotaan että korkeampi minä otti alemman haltuunsa ettei alemman persoonan nyt sentään itsaria tarvinnut tehdä Jumalaa etsiessä. Ei nyt tämäkään mikään jumala ole, heh, mutta pikkuisen lähempänä. Niin lähellä kuin tämä fyysinen keho vain suinkin kestää. :)
Sanomani eräs ydinkohta siis on, että jos tahdotte jotain hyvää, niin voitte ehkä saada sen. Siis tahtokaa harkitusti. Jos tahdotte kaikella voimallanne ja kaikella tahdollanne.. silloin se voi toteutua, erityisesti hyvät toiveet!
Usein ihmiset eivät uskalla tahtoa ennen kuin äärimmäisessä hädässä. Mutta ei hätää, jos tahdotte kaikella voimallanne, niin voitte saada sen hyvän melko piankin jos se ylipäänsä on järkevää ja kohtuullista ja mahdollista toteuttaa.
Ihmetyttää nuo karmaan uskovat budhalaiset, että he eivät kykene käsittämään sitä, että anteeksianto todellakin vapauttaa syyllisyydestä.
Niinhän Jeesus sanoi: "Olkoon syntinne vaikka veriruskeat, tulevat ne villanvalkoisiksi".
Täydellisestä anteeksiannostahan siinä on kysymys.
karma ,syy seuraus syy-yhteys.
No, ollaanhan me joskus "kauan kauan" sitten keskusteltu arvoisa "kolmepistepirkko" näistä samoista jutskista mutta pidän nykyisin vähän matalaa profiilia. ;-) En jaksa enää joka väliin itseäni tunkea. Olen kyllä taustapiruna seurannut näitä kirjoituksia koko ajan.
Mukavaa, että et ole enää niin näköalaton kuin olit vielä jokin vuosi sitten. Taisin silloin joskus sulle mainitakin, että mielesi tulee muuttumaan? ;-) Kammoksuit silloin aiemmin sitä, että joutuisit syntymään tänne vielä uudestaan. Sussa on selvästi jo kokeneen sielun meininkiä ja ehkä veteletkin viimeisiä elämiäsi täällä maanpäällä! ;-)
Tuosta anteeksiantamuksesta sitten. Minustakin tärkeintä on antaa itselleen anteeksi. Mikä tarkoittaa oikeastaan sitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, vahvuuksineen ja puutteineen. Olen varmaan ennenkin tämän asian täällä todennut, että ainakin minä olen sellainen tapaus, että haluan tekoni sovittaa tavalla tai toisella, eikä minulle pelkkä anteeksisaaminen vielä riitä. Tietysti tämä riippuu myös paljon tekoni asteesta! Pienen hölmöyden voi usein toki kuitata pelkällä anteeksipyytämisellä mutta suuremmat hölmöydet ovatkin sitten jo ihan eri asia!
Sitä en väitä etteikö anteeksiantaminen ja -saaminen olisi tärkeä asia. Se on suunnaton helpotus mutta myös suuri mysteeri, joka vaatii sitä sielun "kypsyyttä" jotta sitä alkaa käsittää, sillä siihen liittyy myös eräs toinen erittäin suuri mysteeri: Jumalan armo.
Myös arjessamme tuo pieni sana näyttelee aika suurta osaa. Harvoilla sanoilla on yhtä paljon merkitystä kuin on "anteeksi" sanalla.
Mutta mutta...
Kyllä mä ajattelen, että väärä teko rikkoo universumin harmonian ja sitä ei yleensä pelkällä katumuksella ja anteeksi anomisella korjata mutta ne ovat aivan erinomainen alku! ;-)
Tarkoitinkin, mutta siihen Budhalaisuuteen liittyy se karmaan uskominen. Näkeehän sen siitäkin, että he korostavat sitä karmaa niinpaljon, ja se johtuu siitä, että he eivät käsitä, että on aivan höpöttää hyvästä ja pahasta karmasta.
He jopa kuvittelevat keräävänsä hyvää karmaa itselleen. Siis heidän uskontonsa heittää jotenkin "kärrynpyörää ja kuperkeikkaa", milloin minnekin päin. He ovat kuin jotenkin itse aiheutetussa koomassa.
Karma ei ole mitään muuta kuin syyn ja seurauksen laki. Jos on olemassa syy, siitä seuraa seuraus, ja vastaavasti seurausta edeltää syy. Eli jokainen niittää sitä mitä kylvääkin, mitataan sillä mitalla millä itse on mitannut - ja lopulta tuomitaan sillä tuomiolla, millä itse on tuominnut. Se ei ole uskonasia, vaan läsnä jatkuvasti. Kristillinen käsite "syntivelka" on pitkälti sama asia.
Myöskään ei ole olemassa "hyvää karmaa" ja "huonoa karmaa" kuten ei ole olemassa "hyviä syntejä" ja "huonoja syntejä". On olemassa tekoja, joista koituu seurauksia, ja niistä joutuu sitten lopulta vastaamaan.
Koska niin kristinuskon kuin buddahalaisuudenkin kantava periaate on täsmälleen sama - kultainen sääntö - kohtele lähimmäistäsi kuten itseäsi haluaisit kohdeltavan - niin peruskäsityksetkin ovat pitkälti samat. Tulee pyrkiä välttämään sellaisia tekoja, joista koituu lähimmäisille pahoja ja negatiivisia seurauksia, ja tulee tehdä sellaisia, joista heille koituu hyvää. Tästä viime kädessä on kyse.
Tuo karmahommeli vaikuttaisi muuten ihan suht järkeenkäypältä, mutta yhtä asiaa olen aina miettinyt!
Mistä se karmakierre alkoi? Tai jos yksinkertaistetaan, niin kysytään, että jos sielu on paha ihminen. Hän tappaa ihmisen raa-asti katumatta ja taivaan porteilla sitten loppuraporttia kelatessaan hän saa mahdollisuuden tulla tänne takaisin sovittamaan pahan tekonsa. Hän valitsee karmean tavan ja päättää kokea itse sen saman. No siihen asti kaikki onkin järkeenkäypää, mutta NYT tullaankin kohtaan, mihin aina jämähdän. MISTÄ ihmeestä löytyy sielu, joka suostuu vapaaehtoisesti ottamaan niskoilleen sen kaiken karman, joka tulee seurauksena siitä, että toimii Luojan välikätenä ja maksaa tälle väärintekijälle hänen palkkansa? Eli kuka suostuu vapaaehtoisesti olemaan hänen murhaajansa? Tähän kohtaan ei kannata sanoa, että onhan niitä kaikenlaisia sieluja, joilla on kaikenlaista velkaa kontollaan. Kenelläkään ei kai ole siitäkään huolimatta tarve murhata ketään? Tai siis mitä pitää tehdä edellisessä elämässään, että joutuu tänne takaisin murhaajaksi?
???
Eikö yksi ihminen sitten aloittaessaan koko murhaamisen tule aloittaneeksi kokonaista massamurhakierrettä? Minä murhaan, minut murhataan seuraavassa elämässä, minun murhaajani murhataan hänen seuraavassa elämässään ja niin poispäin... Litaniahan voisi jatkua vaikka kuinka loputtomiin! Tai entäs joku Stalin/Hitler? Mikä lienee heidän kohtalonsa maan päällä seuraavalla vaelluksella?
Toinen asia on se, että usein murhan uhreiksi joutuvat mitä ihanimmat ja sydämellisimmät ihmiset. Ihmiset joiden ei todellakaan uskoisi keränneen tipan tippaa pahaa karmaa päällensä ei edellisessä, eikä missään elämässä! Miten me voimme olla NIIN erilaisia eri elämissämme?
Miettinyt. Eli toimivatko hullut - usein murhaajat ovat mielipuolia - Jumalan käden ohjauksessa. Eli ovatko nämä henkilöt täysin vastuullisia teoistaan, ja siten ottavat karmaa siitä itselleen, että tappavat jonkun, jonka tuli tulla tapetuksi?
Vai onko Taivaallinen Lakikin näille hulluille armeliaampi, onko syyntakeettomuutta?
Miten sulle tuli käsitys, että minä en näitä tietäisi?
Muuten ootko sinä "täsmennelly" semmoista budhalaista tilannetta, jossa karmanlain tunteva joutuukin toteamaan, ettei pystynytkään tekemään hyvin. Siis joutui totuuden eteen?
Eikös olekin kumma juttu, että hän joutuu tavallaan seinän eteen, jonka läpi ei pääse muuten, kuin syntymällä tänne uudestaan sovittamaan sitä huonoa tekoaan.
Minusta semmoinen on hirveää pakanuutta ja itsepetosta. Mutta niinhän ne pakanaopit ovat aina. Vasta Jeesuksen aito ja kokosydäminen vastaanottaminen tuo totuuden mukanaan ja tapahtuu se ihme, minkä Jeesus sanoikin. " Totuus on tekevä teidät vapaiksi".
Kiinnitä huomio sanaan" vapaa". Koska selvästi budhalaiset eivät ole vapaita.
Joten älä kovin pitkälle anna näennäisten yhtenevyyksien Budhan ja Jeesuksen välillä harhauttaa sinua.
Kai sinäkin käsität, ettei yksikään oppi auta ihmistä tuntemattoman tulevaisuuden, -kuten kuolema on-edessä, vaan siihen tarvitaan konkreettinen olento, joka avun antaa, ja tulee lupauksensa mukaan meitä aikanaan vastaanottamaan siinä portilla, jonka läpi me menemme.
Ihan oivaltavia kysymyksiä esität! ;-)
Oma käsitykseni on aikalailla sama kuin mitä nimimerkki "..." on täällä esittänyt, että olemme tulleet tänne oppimaan hyvän ja pahan ja oppiaksemme ne on meidän koettava ne konkreettisesti omalla kohdallamme. Meidän on siis sekä tehtävä jossain elämässämme murha ja jossain taas oltava itse murhan kohteena. Tietenkin molemmat voidaan kokea myös samankin elämän aikana.
Tämä saattaa ahdistaa monia mutta totuus ei aina voi millään olla pelkästään miellyttävää. Maailmassa on koko joukko epämiellyttäviä asioita ja niille emme voi yhtään mitään mutta kun olemme kaiken kokeneet niin olemme oppineet, että asiat eivät olekaan niin mustavalkoisia kuin olimme joskus kuvitelleet ja uskoneet.
>>Hän valitsee karmean tavan ja päättää kokea itse sen saman. No siihen asti kaikki onkin järkeenkäypää, mutta NYT tullaankin kohtaan, mihin aina jämähdän. MISTÄ ihmeestä löytyy sielu, joka suostuu vapaaehtoisesti ottamaan niskoilleen sen kaiken karman, joka tulee seurauksena siitä, että toimii Luojan välikätenä ja maksaa tälle väärintekijälle hänen palkkansa? Eli kuka suostuu vapaaehtoisesti olemaan hänen murhaajansa?>Eikö yksi ihminen sitten aloittaessaan koko murhaamisen tule aloittaneeksi kokonaista massamurhakierrettä? Minä murhaan, minut murhataan seuraavassa elämässä, minun murhaajani murhataan hänen seuraavassa elämässään ja niin poispäin... Litaniahan voisi jatkua vaikka kuinka loputtomiin! Tai entäs joku Stalin/Hitler? Mikä lienee heidän kohtalonsa maan päällä seuraavalla vaelluksella? >Toinen asia on se, että usein murhan uhreiksi joutuvat mitä ihanimmat ja sydämellisimmät ihmiset. Ihmiset joiden ei todellakaan uskoisi keränneen tipan tippaa pahaa karmaa päällensä ei edellisessä, eikä missään elämässä! Miten me voimme olla NIIN erilaisia eri elämissämme?
En tykkää uskonsodista. Varsinkaan silloin, kun kyseessä on kaksi sellaista uskontoa - kristinusko ja mahayanabuddhalaisuus - jotka molemmat ovat monoteistisia, jotka molemmat tunnustavat kultaisen säännön ja joissa molempien jumaluus on Rakkaus - eli kyseessä on siis kaksi kategorisesti validia uskontoa.
Jos ihminen todella joutuu sellaiseen tilanteeseen, että ei pysty tekemään hyvin, niin silloin oikea toimenpide on panna kädet ristiin ja rukoilla (tai ihan miten ko. ihmisen uskonnossa sitten rukoillaankin). Ja pyytää apua. Kyllä Jumala tietää oikein hyvin, että voimme joutua tilanteeseen, jossa omat voimat eivät riitä. Silloin on aika rukoilla. Kristittynä tiedät varmaan oikein hyvin, miten rakkauden kaksoiskäsky menee.
Jos joudutaan tilanteeseen, jonka läpi ei pääse muutoin kuin palaamalla takaisin tänne murheen alhoon, niin silloin ei vielä ole opittu eikä sisäistetty kultaista sääntöä. Se sääntö nimittäin EI ole pelkästään vain ohje että miten meidän tulisi käyttäytyä, vaan se sääntö on KÄSKY, sillä kaiken, mitä teemme toisillemme, teemme viime kädessä itsellemme. Tämä voi tulla sinulle yllätyksenä, mutta me kaikki olemme yhtä ja valtavaa samaa substanssia, ja se, että täällä materiassa olemme toisistamme erossa, on vain illuusio - uskontunnustuksessa mainittu "pyhäin yhteys" eli unio mystica on tuonpuoleisessa täyttä totta. Eli tehdessäsi pahaa muille teet pahaa myös itsellesi, ja joudut todellakin kohtaamaan kaiken tekemäsi. Ja juuri siksi on niin tärkeää oppia antamaan ja pyytämään anteeksi. SE ON OSA KULTAISTA SÄÄNTÖÄ.
Minulle pakanuus merkitsee brutalismia, psykopatiaa, ihmisuhreja, räävitöntä ja avointa seksuaalisuutta, karkeaa taikauskoa ja hirveää väkivaltaisuutta, eli kaikkea sellaista, mitä kategorisesti validit uskonnot eivät edusta. En tiedä, mitä pakanuus sinulle merkitsee, mutta mitä korkeammalle uskontojen portailla mennään, sitä filosofisemmaksi, älyllisemmäksi, eettisemmäksi ja hienostuneemmaksi uskonto muuttuu.
Totuus todellakin vapauttaa. Ja anteeksiantamus vapauttaa vielä enemmän. Riippumatta siitä, annammeko anteeksi Jeesuksen, Buddhan, Krishnan, YHWH:n vaiko vaikkapa Ahuramazhdan nimeen.
Unohdat, että minä olen kuollut jo yhden kerran, ja voin puhua siksi kokemuksesta. Ja se, mitä todella tarvitsemme tuonpuoleiseen mennessämme, on Rakkaus. Ei palvontamenoja, ei uskoa, ei valaistumista, ei uhreja eikä jumalanpelkoa, vaan Rakkaus.
Muistanet, mille kahdelle perustalle kristinusko nojaa. Toteuta niitä.
Mutta pyytäisin sulta tähän mielipidettä, jos sopii.
Mitä mieltä sinä olet siitä, kun Raamatussa on jykevä sana muistaakseni apostoli Paavalin sanomana.
Raamatun kohtaa en nyt muista.
"Jos joku tuo muuta evankeliumia, kuin minkä olette meiltä kuulleet, vaikka enkeli taivaasta, hän olkoon kirottu".
Ja budhan oppihan on apostolien sanoja ja Jeesuksen todistusta vastaan, sillä budha kielsi Jumalan olemassaolon, ja koetti itse pyrkiä mantroja hokemalla, mm. sinne nirvanaansa.
En minäkään tykkää uskonsodista, koska Jeesus ei käskenyt koskaan hyökätä kenenkään kimppuun maallisin asein.
Pakanuudesta sanoit hyvin. Mulle se tarkoittaa kaikkea mahdollista ikonien ja marian patsaiden kumartelua, sekä muutakin ihmiskäsin tehtyjen, kuten enkelipatsaiden ja alttaritaulujen jumaloimista. Jotkut kultaavat kirkon kupoleita, vaikka Jeesus sanoi, ettei Jumala asu käsintehdyissä temppeleissä.
Samoin Budhan patsaiden edessä rukoilu ja kumartelu, sekä omituinen supatus ovat pakanuutta, niinkuin jossainpäin aasiaa pidetään lehmiä pyhinä, sekä jopa rottiakin jumalana ja ohikulkiessaan semmosen "korttitelineen" pyöritys on muka rukoilua.
Samoin pakanoita ovat ennustelijat ja henkien manaajat.(meediot).
Samoin horoskoopeilta tulevaisuutensa kyselijät.
Samaan pataan kuuluvat rahanhimon toteuttajat, kuten muutkin omahyväiset mielihalujensa perässä-"kahtaviittä kyyryssä" mennä hipottajat.
Näitä on suunnattomasti, joita ihmiset ovat kehittäneet, oman mielikuvituksensa syövereistä,pettäen itsensä, ja luulevat niitä Jumalan antamiksi.
>>Mitä mieltä sinä olet siitä, kun Raamatussa on jykevä sana muistaakseni apostoli Paavalin sanomana. Raamatun kohtaa en nyt muista.
"Jos joku tuo muuta evankeliumia, kuin minkä olette meiltä kuulleet, vaikka enkeli taivaasta, hän olkoon kirottu".>Ja budhan oppihan on apostolien sanoja ja Jeesuksen todistusta vastaan, sillä budha kielsi Jumalan olemassaolon, ja koetti itse pyrkiä mantroja hokemalla, mm. sinne nirvanaansa.>Pakanuudesta sanoit hyvin. Mulle se tarkoittaa kaikkea mahdollista ikonien ja marian patsaiden kumartelua, sekä muutakin ihmiskäsin tehtyjen, kuten enkelipatsaiden ja alttaritaulujen jumaloimista. Jotkut kultaavat kirkon kupoleita, vaikka Jeesus sanoi, ettei Jumala asu käsintehdyissä temppeleissä.>Samoin Budhan patsaiden edessä rukoilu ja kumartelu, sekä omituinen supatus ovat pakanuutta, >niinkuin jossainpäin aasiaa pidetään lehmiä pyhinä, sekä jopa rottiakin jumalana ja ohikulkiessaan semmosen "korttitelineen" pyöritys on muka rukoilua.>Samoin pakanoita ovat ennustelijat ja henkien manaajat.(meediot).
Samoin horoskoopeilta tulevaisuutensa kyselijät.
...ok, jaksa vaan, mutta kyllä sinä kokemuksiesi perusteille joudut jonkin muun kuin nykytieteellisen käsityksen valitsemaan.
Toki filosofia luetaan tieteeksi nykyään, mutta se että sinä olet kokemuksinesi löytänyt symbioosin sekä filosofistieteellisessä, että kokemuksellisessa mielessä omille tunteillesi ei tarkoita sitä että sen sinällään upean sisäisen uskomusmaailmasi voit tunkea kaikkien kasvoille.
Oikeasti mieti tätä.
Et ehkä ymmärrä, että filosofisiin säännöstöihin vetoaminen tuo sinulle uskottavuutta, jonka vaikutuksia et oivalla ja tätä kautta teet enemmän "pahaa" kuin "hyvää" sekä itsellesi että toisille. Vaadit varmaankin perusteluja. En perustele, sillä tiedät ja tunnistat viisaana ihmisenä erinäisiä rakenteita.
Arvon ... tunge se ajatus "yhdestä ainoasta tiestä, jonka sinä tunnet" sinne minne päivä ei paista, sillä sekin auttaa enemmän kuin "vakuuttavuutesi". Kaikesta huolimatta 6 miljardin tiellä on 6 miljardia mielipidettä.
>>..ok, jaksa vaan, mutta kyllä sinä kokemuksiesi perusteille joudut jonkin muun kuin nykytieteellisen käsityksen valitsemaan.>Toki filosofia luetaan tieteeksi nykyään, mutta se että sinä olet kokemuksinesi löytänyt symbioosin sekä filosofistieteellisessä, että kokemuksellisessa mielessä omille tunteillesi ei tarkoita sitä että sen sinällään upean sisäisen uskomusmaailmasi voit tunkea kaikkien kasvoille.
Oikeasti mieti tätä.>Et ehkä ymmärrä, että filosofisiin säännöstöihin vetoaminen tuo sinulle uskottavuutta, jonka vaikutuksia et oivalla ja tätä kautta teet enemmän "pahaa" kuin "hyvää" sekä itsellesi että toisille. Vaadit varmaankin perusteluja. En perustele, sillä tiedät ja tunnistat viisaana ihmisenä erinäisiä rakenteita.>Arvon ... tunge se ajatus "yhdestä ainoasta tiestä, jonka sinä tunnet" sinne minne päivä ei paista, sillä sekin auttaa enemmän kuin "vakuuttavuutesi". Kaikesta huolimatta 6 miljardin tiellä on 6 miljardia mielipidettä.
Täytyy sanoa että kommenttisi:
"Jos sinä olet tulkinnut, että olisin jonkinlainen sananjulistaja tai että haluaisin julistaa että minulla olisi totuuden monopoli, niin voin kertoa että olet erehtynyt. "
on sillä suunnalla, jota tarkoitin vastineessani.
Kovasti moni ihminen tukeutuu jokapäiväisessä elämässään paljolti tieteellisiin todistuksiin (ja suurin osa ei), riippumatta uskomuksista tai katsomuksista kohtuu "sokeasti" (koska ne "viisaammat" ovat "tutkineet"). Lähinnä kommentoin siksi, että toisinaan tapasi ilmaista kokemustasi on kovin "varma" ja koskapa omaat myös terävän ja analyyttisen mielen, voi eritoten tällä palstalla olla ihmisiä, joilla voisi olla paljonkin kerrottavaa (en puhu itsestäni). Koska kuolemanjälkeistäkin elämää ollaan jo "tieteellistämässä", moni voi vaihtaa "kanavaa".
Toki tämä ei tarkoita, että kaikkien hanuria tarvitsisikaan pussata :-)
Sinällään henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että , jaksa vaan :-)
Kvanttimekaniikasta saadut havainnot rinnastettuina tietoisuuteen oman elämän havainnoista kuuluu myös oman mielenkiintoni piiriin. Tosin pyrin välttämään kirjoja melko pitkälti. Kirjat, jotka vaikuttavat, väistämättä luovat raja-arvoja omalle ajattelulle. Kuten esim. filosofian "sääntöjen" vuosien tankkaaminen ohjaa "ajatuskotelon", mielen rajoja. En tiedä mitä etsin, mutta matka on mielenkiintoinen :-)
"Ole hyvä ja esitä minulle oma selitysmallisi kuolemakokemuksista. Arvioidaan sitä sitten yhdessä.
"
Kuinka esittää symbioosi ajallisesti äärettömien "kuolemien kokemuksesta" tieteellisesti, yksiselitteisesti. Sorry, nostan kädet ylös :-)
"Olen pääsääntöisesti yrittänyt kunnioittaa toisten ihmisten uskontoja ja heidän uskonmaailmaansa niin pitkälle kultaisen säännön mukaan kuin on ollut mielekästä. Ainoat poikkeukset ovat olleet besserwisserit, raamatunpaukuttajat ja materialistihörhöt. Toivon, etten ole loukannut vakaumustasi. Jos olen, haluan pyytää anteeksi siltäosin. "
Voi et ole loukannut minun jatkuvasti muuntuvaa vakaumustani. Ei minun sisäinen uskomusmaailmani ole aivan niin hataralla pohjalla, että nettipalstoilla itseään ilmaisevat yksilöt sen rikkoisivat :-) Harvoin edes livenä. Pidetään silti ovet avoimena :-) Toivottavasti omat näennäiskärkevät kommenttini ei myöskään yöuniasi häirinneet ;-)
"Sama suomeksi: kuolemakokemukset ovat piikki sekä uskisten että eikkisten lihassa, mutta nörtit, joilla on sekä avoin mieli että riittävä teoreettinen pohja käsitellä ko. asioita, suhtautuvat niihin mielenkiinnolla. Ja ne meistä, joilla on joko ollut itsellään kuolemakokemus tai jokin muu henkisesti järisyttävä kokemus (spiritually transformative event, STE), voivat nyt avata suunsa ja kertoa omasta jutustaan ilman, että heitä leimataan samantien hulluiksi tai sekopäiksi. "
No et sinä itseasiassa minun ajatustani "suomentanut", mutta muuten mielenkiintoista asiaa. En oikein istu uskikseksi, en eikkikseksi, enkä nörtiksi. Kokemusta "yliluonnollisesta" toki on itsellänikin, kuten jossain toisaalla taisimme tarinoidakin. Tuossa nimenomaan olen samaamieltä, että hienoa että kerrot avoimesti tällä ass-24 palstallakin omista kokemuksistasi.
"1. En ole milloinkaan väittänyt, että a) teitä olisi yksi ainoa ja b) että minä tuntisin ainoan oikean tien ja että c) vain minä sen tuntisin, vaan olen väittänyt, että teitä on yhtä monta kuin kulkijoitakin, ja joka ainoa sellainen monoteistinen uskonto, jonka Jumala on Rakkaus ja joka tunnustaa kultaisen säännön, on validi. Samoin olen aina sanonut, että meidän jokaisen on löydettävä oma tiemme, ja yksi tehtäviämme tässä maailmassa on löytää oma tiemme takaisin Kotiin.
Jos sinä olet tulkinnut, että olisin jonkinlainen sananjulistaja tai että haluaisin julistaa että minulla olisi totuuden monopoli, niin voin kertoa että olet erehtynyt.
2. Filosofisesti tarkastellen tuo kommenttisi oli ad homimen abusivis yhdistyneenä asenteelliseen kielenkäyttöön."
Muista myös huilata ja kuunnella lintujen laulua, kestoanalyysiolotila on kuluttavaa ;-)
Olin pahassa kolarissa, jossa en tosin (lääkärin mukaan)edes loukkaantunut. Toinen ajoi vasemmalta kylkeen.
Näin vilahduksen synkästä hahmosta. Hethen oli hämärää ja harmaata. Sitten palasin tähän todellisuteen ja aloin selvittää, mitä oikein tapahtui.
Toisinaan on pelottavampaa jäädä henkiin.
...puheenollen. "Aikaansa" edellä olevia "julkisia" suomalaisia. Pitkänen ja Sinenmaa.
"Esteenä" tieteelliset käsitteet "normina" :-)
En näe ollenkaan estettä :-)