Puskuri

Olisko sulle titrauskäyrä tuttu? Erityisesti nyt on puheena happo-emäs-titraus. Siinähän pH-muuttuu pikkuisen, kun tiitteriä tiputellaan byretistä. Sitten pH:ssa tapahtuu raju hyppäys, kun päästään siihen ekvivalenttipisteeseen ja jos jatketaan edelleeen, niin pH:n muutos on kohtuulisempaa taas.

Tuo ekvivalenttipiste on ikäänkuin "antipuskurilius". Pienikin määrä pH:ta muuttavaa ainetta riittää aiheuttamaan suuren muutoksen pH:ssa. Vastaavasti siellä puoliksi neutraloidussa vaiheessa on puskurikapasiteetti parhaimmillaan, ts. yksi pisara tiitteriä aiheuttaa pienimmän muutoksen pH-asteikolla. Yleensä parhaat puskuriaineet ovat heikkokojen happojen tai emästen puoliksi neutraloituja suoloja.

Hieman joudut katselemaan taulukkotietoja, jotta saisit selville, mikä yhdiste (heikko happo tai emäs) on suurinpiirtein puoliksi neutraloitu tuossa tilanteessa (pH 5,5).

Näistä käyristäkin voi olla jotain vihjeellistä apua:
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/mbl/kemia/perust.htm

Hapot (ja emäkset) puskuroivat liuosta kun liuoksen pH on noin -1 hapon pKa arvosta. Tämän jo varmaan tiesitkin, jos olet opetellut puskuriliuosten periaatteet.

Tarkastellaan liuoksessa olevia komponentteja:
glykolipidi, R-COOH pKa = ? (tuntematon)
KOH, pKb = -2,29 (wikipedia)
CH3COOH, pKa = 4,76 (wikipedia)
H2O, pKw = 14, pKa = (selvitä itse, jos et tiedä vastausta tähän kompakysymykseen)

Nyt sinun tarvitsee miettiä mitä reaktioita tapahtuu kun eri aineita lisätään liuokseen. Mitkä aineet reagoivat keskenään ja mitä aineita muodostuu? Mitkä on aineiden pitoisuudet? Muista myös huomioida laskuissa liuostilavuuden kasvaminen ja siitä aiheutuva konsentraation pieneneminen.

Kun olet ratkaissut mitä reaktiota tapahtuu, niin varmaankin saat selville mikä aine pH:ta puskuroi. Jos asia ei vieläkään aukene, niin kysy uudelleen lisäapuja. :-)

on alkujaankin hieman harhaanjohtava.

siinä on tarkoitus ymmärtää, että ensin sulla on happoa, sitten siihen lisätään emästä ja taas näiden sekaan toisen kerran happoa.

noiden annettujen tietojen perusteella sun pitäisi laskea lisättyjen aineiden ainemäärät. esim. toi 10% glykopidiliuos tarkoittaa, että tuotteen massasta vain 10% sisältää happoa. eli kun saat massan selville molekyylipainoin kautta, niin siinä siinä on tuota cooh-ryhmää vaan m-10%.

sitte lasket tuon KOH:n ainemäärän KOH --> [K] [OH]- tuosta ton OH:n konsentraation kautta saat ainemäärän. eli C=n/V, josta n= CV eli 50ml x 1,0 M = 50 mmol


no, nyt sitte vähennät tuosta ekasta 10 % glykolihapoista tämän 50mmol KOH emästä. Tässä kohtaa sulla on emäksinen liuos.

Nyt tulee toisen hapon lisääminen. Tuossa sanotaan, että siihen lisätään 40ml 1M etikkahappoa. eli 40 mmol happoo. Nyt sä sitten näät että emäksisyys vähenee tuohon 5,5 eli happamaan.

tottakai jos tuohon lisätään vettä minkä ph on 7 niin se nostaa emäksisyyttä tasaisesti seiskaan saakka, jos sitä lisättäisiin tarpeeksi paljon.

sitten sun kantsii miettii, että noi lipidit on tosiaan rasvahappoja, ja jos sä rikot niiden rakenteen kerran esim. pistämällä ne emäkseen. niin ei ne happoa lisäämällä muodostu enään takaisin lipideiksi. niiden rakenne on sellanen, että kun sen kerran hajoittaa, niin ei se ihan samankaltaisena enää palaa.


elikkä puskurina tuossa pyörii emäksen suuntaa KOH ja hapon suuntaan etikkahappo.

toivottavasti tästä oli apua. yritin selittää mahdollisimman selkeesti:-) tsemppiä:-)