Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma
Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille luodaan pohja jo lapsuus- ja nuoruusiässä.
Erilaisin toimin vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja. Monikulttuurisuuden haasteet huomioidaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ nostetaan hallituksen painopisteeksi. Näin vähennetään pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Tämä edellyttää hallinnonalojen välisen yhteistyön ja koordinaation parantamista sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämistä paikallisesti.
Kehitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa, edistetään päätösten lapsivaikutusten ennakointia ja arviointia sekä lapsen oikeuksista tiedottamista.
Politiikkaohjelman eri hallinnonalat ylittävän perustan luo valtioneuvostossa nuorisolain mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä hyväksyttävä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Politiikkaohjelma samalla seuraa ja tukee tämän ensimmäisen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista vaalikauden aikana. Kehittämisohjelman valmistelussa ovat mukana kaikki ministeriöt.
Ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm.
* lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen
* lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentämiseen
* lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen
* lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen
* vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen
* nuorten koulutukseen ja työllisyyteen
* lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen
* lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantamiseen
* päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen
* lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen
Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille luodaan pohja jo lapsuus- ja nuoruusiässä.
Erilaisin toimin vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja. Monikulttuurisuuden haasteet huomioidaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ nostetaan hallituksen painopisteeksi. Näin vähennetään pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Tämä edellyttää hallinnonalojen välisen yhteistyön ja koordinaation parantamista sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämistä paikallisesti.
Kehitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa, edistetään päätösten lapsivaikutusten ennakointia ja arviointia sekä lapsen oikeuksista tiedottamista.
Politiikkaohjelman eri hallinnonalat ylittävän perustan luo valtioneuvostossa nuorisolain mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä hyväksyttävä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Politiikkaohjelma samalla seuraa ja tukee tämän ensimmäisen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista vaalikauden aikana. Kehittämisohjelman valmistelussa ovat mukana kaikki ministeriöt.
Ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm.
* lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen
* lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentämiseen
* lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen
* lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen
* vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen
* nuorten koulutukseen ja työllisyyteen
* lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen
* lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantamiseen
* päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen
* lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen
Vastaukset 6
Vanhimmat
miettii keinoa, jolla saadaan edes muutama lapsi kipattua tuosta ohjelmasta ulos ja jättettyä kaiken avun ulottumattomiin.
Ja millä perusteella?
...."Erilaisin toimin vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista"....
Hallitus puuhuu läpiä päähänsä, kun itse päämaestro, ei enää muista, että on ihan itse ollut, luultavimmin, jos muilta kiireiltään on ehtinyt, vahvistamssa tuota hallituksen hyväksymää tavoitetta.
Nyt osa kepuliineistä katsoo oletusten ja mututiedon riittävän ylläolevan suoran lainauksen hallituksen asettamista tavoitteista ja ohjelmasta olevankin osalle, jo valmiiksi heikossa asemassa olevalle lapselle aivan tarpeetonta sanahelinää.
Osa keskustasta ajaa syvän eriarvoisuuden ja lopulta todella kalliiksi tulevien ongelmien tavoitetta ohi kaikkien järkipuheiden ja oman ohjelmansa.
Tuo kohta tulee siis muuttaa, ja siihen tulee kirjata, että ei koske jo valmiiksi varatonta lasta, koska keskusta on päättänyt rangaista lasta aikuiskasvatuksen nimissä.
..."Kehitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa, edistetään päätösten lapsivaikutusten ennakointia ja arviointia sekä lapsen oikeuksista tiedottamista"....
Päätösten lapsivaikusten ennakointia... On aivan suoraan Suomen ratifioimasta YK:n lapsenoikeuksien julistuksesta, jonka Suomi on allekirjoittanut ja on siis velvoitettu sitä noudattamaan.
Lapsen oikeuksien tiedottaminen, huhuu, on unohtunut keskellä kovaa tohinaa alkaa ojentamaan ja ohjailemaaa aikuisia.
..."Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta"...
Hallitus on varmaan päättänyt ihan varmistaa, keskustan huutoäänestyksellä, että niitä ongelmia joihin puututaan syntyy myöskin tarpeeksi paljon.
Onhan ne määrärahat jo valmiina, tulee meinaa kalliiksi tuo jo nyt täysin onneton aikuisten kasvatusyritys.
* lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen...
Nyt keskusta haluaa väen väkisin toimia aivan päin vastoin.
...... Tämmösen subjektiivisen oikeuden, kaikilla lapsilla oikeus päivähoitoon, tarhassa, malli DDR....
Ohessa esimerkki siitä, mitä keskustan piirissä luullaan ja ajatellaan päivähoidosta.
Jostain ihmeestä on kepujen keskuuteen levinnyt ylläoleva käsitys?
Lapsen subjektiivinen oikeus hoitoon ja opetukseen on seurausta Suomen ratifioimasta YK:n Lapsen oikeuksien julistuksesta, sen ratifioinnin myötä Suomen on noudatettava tuota YK:n yhtä perustavaa laatua olevaa kirjaa.
Lapsen subjektiinen oikeus astui voimaan kaikille lapsille ja ehdoitta, tuon sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 1991 ja tuo sopimus muodostaa edelleen suomalaisen päivähoidon rungon ja pohjan.
Kun tuollaisia DDR -legendoja levitellään, niin silloin ei ainakaan keskustan piirissä toteudu, ei hallituksen eikä YK:n tavoitteiden ja sopimusten edellyttämä velvoite, lapsen oikeuksien tiedottamisesta, päinvastoin.