luopua kokonaan maataloustuista, se on myös Kepun loppu Suomessa. Tuista olisikin pikaisesti päästävä eroon, jotta Suomi vapautuisi vihdoinkin veroeuroja syövästä kannattamattomasta kepulaisesta liiketoiminnasta. Kepu on valtaisa painolasti kansantuotteelle. Kepulainen yrittäjä ei kykene KANNATTAVAAN liiketoimintaan niin, että yhteiskunnan ei tarvitsisi tukea tätä yrittäjää. Ensimmäiseksi tulisi päästä eroon kansallisista maataloustuista. Kepu ei ole muuta kuin kansallisen maataloustukien takaajapuolue Suomessa. Se on Kepun pyhä lehmä ja kaikista pyhin asia.
Kepu = Maataloustuet!
Kun EU joskus päättää
16579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
heiltä samaa tulosta suomalaiseen yhteiskuntaan kuin me ylpeät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen graniitin kovat ammattilaiset teemme.
Koko Suomi saa paistatella oppisen tiennäyttäjänä, kun aivan kaikkien lasten kohdalla on käytössämme Uno Cygnaueksen luoma malli varhaiskasvatuksesta ja opettajan koulutuksesta, tosin meillä on puolen vuosisadan etumatka Maalaisliitoon, mutta kirikää pojat kirikään, niin mekin ne akateemisesti koulutetut puistotätit, joiksi meitä nimitelette, teemme.
heti kohta itkemään mistään vaikeista pohjoisista olosuhteita.
Esko Ahon hallitus kasasi jopa 23 alle 7-vuotiasta yhteen muutakymmenen neliön huoneeseen 1,2 aikuisen huomaan (olen kaikki nämä vuodet ihmetellyt suuresti sen 0,2 aikuisen syvintä olemusta, eikä sitä ole edes vielä näkynyt), mutta huolimatta papereilla pyörivästä 0,2 henkilöstä, olemme me ilman riitäviä määrärahoja tehneet työmme, siis satoi tai paistoi ja tulokset näkyy, toisin sellaisia vanhempia opettajia ei enää päiväkodeissa näy, koska suurin osa heistä on joutunut työkyvyttömyys eläkkeelle ennen aikojaan, varsin raskaan työn velvoittamina.
Suomen hyvinvoinnin puolesta pojat, seuratkaa meitä, saatatte jopa oppia jotain!
Maatalouden merkityksen muutoksia kansantaloudessa voidaan kuvata elinkeinon työvoima- ja kansantuoteosuuksilla. Vuonna 1950 maatalous työllisti lähes 40 % ammatissa toimivasta väestöstä ja maatalouden bruttokansantuoteosuus (arvonlisäys tuottajahintaan) oli noin 16 %. Vuonna 1994 maatalouden bruttokansantuote oli 1,95 mrd. euroa (1,38 mrd. euroa v.1995), mikä on enää 2,6 % kaikkien toimialojen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Samana vuonna maatalous työllisti suoranaisesti noin 142 000 henkilöä (130 000 v. 1995), mikä on 7 % koko maan työllisestä työvoimasta. Maatalouden BKT-osuus on pudonnut jatkuvasti siitä syystä, että maatalouden tuotannon kasvu on ollut hitaampaa kuin muun kansantalouden. Samanaikaisesti maatalouden yhteydet kansantalouden muihin sektoreihin ovat kuitenkin lisääntyneet. Maatalouden ostamien tarvikkeiden ja palvelujen määrä on lisääntynyt, joten osa jalostusarvosta on siirtynyt maatalouden ulkopuolelle. Ja on uskottavaa että maatalous ostaa tarvikkeita ja palveluita yhä enenevässä määrässä tilan ulkopuolelta tulevaisuudessa.
Koko elintarvikeketjun merkitys kansantaloudessa on huomattavasti suurempi kuin mitä pelkkä maatalouden BKT-osuus osoittaa. Maatalous on voimakkaasti sidoksissa toisaalta sille tuotantopanoksia valmistavaan teollisuuteen sekä toisaalta maataloustuotteita jalostavaan teollisuuteen. Maatalous perustuu suurelta osin tilan ulkopuolelta hankittavien ostopanosten käytölle (lannoitteet, rehut, öljytuotteet jne.). Useat tuotannonalat valmistavat maatalouden tarvitsemia tuotantopanoksia kuten esimerkiksi kemian teollisuus ja metalliteollisuus. Esimerkiksi vuonna 1994 noin 60 % maatalouden kokonaistuotosta eli runsas 2,19 mrd. euroa käytettiin tuotantopanosten hankintaan kansantalouden muilta toimialoilta. Toisaalta viljelijät myyvät suurimman osan tuottamistaan maataloustuotteista edelleen muille toimialoille. Vuonna 1994 runsas 70 % maatalouden tuotoksesta siirtyi jalostettavaksi elintarviketeollisuuteen.
Elintarviketeollisuus puolestaan hankkii maatalousraaka-aineet pääosin kotimaiselta maataloudelta, mutta muut tuotantopanokset ja palvelukset monilta muilta toimialoilta ja lisäksi myös ulkomailta. Elintarviketeollisuus on mielletty Suomessa perinteisesti kotimaisten maataloustuotteiden jalostamiseksi. Maatalouden tuottamat raaka-aineet ovatkin välttämätön panos elintarviketeollisuudelle, mutta EU-Suomessa raaka-aineostoja ei kuitenkaan automaattisesti tehdä kotimaiselta maataloudelta. Kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden välillä vallitsee kuitenkin läheinen riippuvuus. Meijeri-, liha- ja kananmunateollisuuden yhteys perusmaatalouteen on lähes saumaton, koska näillä toimialoilla käytetty raaka-aine on lähes sataprosenttisesti kotimaista.
Elintarvikkeiden jalostus on ollut viime vuosina teollisuutemme kolmanneksi suurin toimiala. Vuonna 1994 elintarviketeollisuuden bruttoarvo oli 8,07 mrd. euroa eli runsaat 13 % koko teollisuuden bruttoarvosta (59,87 mrd. euroa). Elintarviketeollisuuden arvonlisäys oli 2,10 mrd euroa eli noin 10 % koko teollisuuden vastaavasta. Elintarviketeollisuus on tuottanut noin 3% kaikkien toimialojen bruttokansantuotteesta ja työllistänyt hieman alle 3% koko maan työvoimasta.
Kotimainen tukku- ja vähittäiskauppa ovat tähän saakka tukeutuneet elintarvikkeiden hankinnoissaan suurelta osin kotimaisen maatalouden raaka-aineisiin ja niistä jalostettuihin elintarvikkeisiin. EU-jäsenyyden myötä ulkomaiset elintarvikkeet ovat kuitenkin yhä useammin todellisena vaihtoehtona kaupan hankinnoissa. Elintarvikekaupan riippuvuus kotimaisesta maataloudesta on siten paljon löyhempää kuin suurimmassa osassa elintarviketeollisuutta. Kaupan ja viime kädessä kuluttajien valinnat elintarvikkeiden hankinnoissa ovatkin erityisen ratkaisevia niin maataloutemme kuin elintarviketeollisuutemme tulevaisuudelle.
Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppaporras vie huomattavan markkamääräisen osuuden kuluttajien elintarvikemenoista. Kaupan osuuden suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida tarkasti, sillä käytettävissä olevien tilastojen luokittelu ei erottele riittävän yksityiskohtaisesti elintarvikkeiden myyntiä muiden päivittäistavaroiden myynnistä. Myöskään tukku- ja vähittäiskaupan myyntikateprosenteista ei ole saatavissa täsmällisiä tietoja, sillä varsinkin tyypillisimpiä elintarvikkeita kuten voi, margariinit, maito, kananmunat, sokeri, kahvi jne. myydään vähittäiskaupassa usein kampanjatuotteina varsin pienellä katteella. Lisäksi kaupan palkkioiden voimakas tuotekohtainen vaihtelu estää täsmällisen käsityksen saamista kaupan osuudesta koko elintarvikeketjussa.
Muutokset elintarvikeketjun eri osissa heijastuvat kansantalouteen ja aluetalouksiin sekä kauppataseeseen. Esitetty arvio elintarviketaloudessa liikkuvista kokonaisrahavirroista. Laskelmassa on päädytty lähes 13,46 mrd. euron kokonaisrahavirtaan vuonna 1994. Kysymyksessä ei ole ns. kuluttajan elintarvike-euro, vaan kaikki ne rahavirrat, jotka liittyvät kiinteästi elintarvikeketjuun. Vuoden 1994 kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien elintarvikkeiden kulutusmenot olivat 9,08 mrd. euroa. Laskelmaan on sisällytetty myös elintarviketalouden välittömät tukimäärät, alkoholijuomien vähittäis- ja anniskelukulutusmenot sekä arvio kotitalouksien ulkopuolisesta elintarvikekulutuksesta.
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteenlaskettu tuotannon bruttoarvo on ollut viime vuosina ilman tukia noin 11,27 mrd. euroa ja arvonlisäys noin 4,20 mrd. euroa. Elintarviketalous onkin kotimarkkinoiden suurin yksittäinen tuontia korvaava sektori. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuus bruttokansantuotteesta ja työllisyydesta vaihtelee suuresti maan eri osissa.
Elintarviketalouden arvoketju on myös suuri työllistäjä. Kotimaisen maatalouden aikaansaamat välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat runsaat 300 000 henkeä eli noin 14 % ammatissa toimivasta väestöstä. Noin 150 000 maatalouden ulkopuolisen työpaikan arvioidaan olevan vahvasti riippuvainen kotimaisesta maataloudesta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden työllisyysnäkökohdat korostuvat entisestään, kun niitä tarkastellaan aluetalouden näkökulmasta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteenlaskettu osuus työllisestä työvoimasta on Etelä-Suomessa maan muita alueita pienempi. Maatalousväestön alhaisesta suhteellisesta osuudesta huolimatta sijaitsee neljän eteläisimmän läänin alueella lähes 50 % koko elintarviketaloudessa toimivasta työllisestä työvoimasta.
Maatalousväestön ja elintarviketeollisuudessa työskentelevien suhteellisen osuuden suuruus riippuu maatalouden tuotantoedellytysten ja työllisten absoluuttisen määrän lisäksi merkittävästi myös kullakin alueella vallitsevasta elinkeinorakenteesta. Kaupungistuneessa ja teollistuneessa Etelä-Suomessa väestöpohja on laaja ja elinkeinorakenne monipuolinen, mistä johtuen elintarviketalouden ulkopuolisten toimialojen merkitys on keskeinen. Itä- ja Pohjois-Suomessa tuotanto-olosuhteiden epäedullisuus, karjatalousvaltainen maataloustuotanto ja vaihtoehtoisten ansiomahdollisuuksien vähäisyys ovat keskeisiä syitä varsinkin maatalousväestön suureen suhteelliseen osuuteen näillä alueilla. Suomessa on noin 250 kuntaa, joissa varsinaisen maatalouden osuus työllisistä on yli 20 %.
Kysymys kuka kannattaa yllä kerrotun systeemin alasajoa? Sinäkö pystytkö vaatimaan sitä julkisesti jos et niin et ole asiasi takana vaan kuulut lähinnä trollien joukkoon.
sillä siellä sanotaan kaikkein tärkein asia: "Maatalouden BKT-osuus on pudonnut jatkuvasti ... " Eli maatalous on KUOLEVA elinkeino Suomessa. EI muuta kuin tuet pois ja markkinatalouteen nämä kepulaiset yrittäjät.
Loppuun asti ja muuten BKT:n osuus olisi suurempi jos tuottajahinnat nousisivat kuten muutkin tekevät markkinataloudessa kun kustannukset nousevat.
"EI muuta kuin tuet pois ja markkinatalouteen nämä kepulaiset yrittäjä"
ei siis koske kokoomuslaisia viljelijöitä, mielenkiintoista jaottelua.
maksaa maataloustuotteista oikean hinnan, kun eihän sitä hyväpalkkainen veronmaksaja kehtaa ilmaiseen pöytään mennä!
... liikkeellä.
Lue vastaukseni hieman alempana olevista avauksista "Ehdotan maataloustukien lopettamista", "Maatalousyrittäjien sopeuduttava" ja "Täysi markkinatalous ..."
oli tässä liikellä niin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen "asiantuntijaa" Ehdotan osalta lapsilta kansalaisoikeuksien kaventamista, kun olen jo siittänyt viisi omaa?????????????
Kansallisten tukijärjestelmien tulevaisuus:
http://www.kokoomus.fi/tavoitteet/muut_ohjelmat/maaseutuohjelma/
ei muuten olisi päässyt porvarihallitukseen.
päivähoidon muutokset, koska joutuisi muuten hallituksesta ulos ja samoin vihreät!
koska muuten hallitus kaatuisi ja oppositio kutsuisi. Kokoomus on pelkkää pelleilyä.
... tosiasiassa vallitse puoluidenkaan vastuullisten johtajien välillä kummoistakaan erimielisyyttä Suomessa. Ne vastakkainasettelun ajat ovat ohi. Lintonen yritti herätellä henkiin vanhaa asetelmaa kuluttajan ja viljelijän välillä ja sai tosin vähän kainoa tukea puolueeltaan. Seurauksena oli Lintosen putoaminen eduskunnasta ja sossujen rökäletappio.
kun kokoomus palvoo Kepun pyhää lehmää eli maataloustukia. Jos kokoomus lopettaisi pyhän polvistumisen Kepun toteemin edessä, hallitusyhteistyö loppuisi siihen.
ohi kehuskelee mies, joka on niska-perseotteella heittämässä alaikäisiä ulos päiväkodista ja asiantuntemus lepää oman siitoskyvyn varassa.
älä änkytä lapsi kun et tiedä mitään,olet turha höppänä.