Olet maalta.Nousukas joka myi mummonsa omaisuuden.Sulla on kultainen rolex ja rivarin pätkä.Mies,käytät typeriä shortseja,tukkasi on nirhattu niskasta mutta roikkuu silmillä,trendi.Vaaleanpunainsen paidan olet tunkenut housuihin.
Ajat bemarilla niin että kaikki huomaa.Olet töissä itt alalla.Suhteella!
Ajat bemarilla niin että kaikki huomaa.Olet töissä itt alalla.Suhteella!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä olin joskus 1970-luvulla töissä itt-alalla. Nimittäin ITT-merkkisten radiolaitteiden parissa. En kuitenkaan tunnista itseäni tuosta kuvauksestasi.
Tunnistan itseni melkein tuosta, tässä minun tuntomerkkini:
- 40-vuotias mies
- asun paritalossa Nuottaniemessä( n. 500 000 eur)
- ajan Audilla A4 Turbo Quattro
- pukeudun trendikkäästi, ainakin toisinaan
- käyn salilla...epäsäännöllisesti
- elän runsain mitoin velaksi ( velkaa n. 300 000 eur)
- tykkään hieman brassailla ulkoisilla status symboleilla
- olen tosiaan kotoisin Savosta, muuttanut tänne -96
- olen tietoisesti koittanut hävittää savon murteen puheestani ja omaksua täkäläisen puhetyylin
- työskentelen it-alalla, projektipäällikkönä, vuosiansioni ovat 29000-37000 eur./vuosi
- myös vaimoni on syntyperäinen Savolainen ja 38-vuotias, lisäksi 2 lasta - 4 ja 10 vuotiaat sekä kultainen noutaja.
Noin pienillä tuloilla ei tuollainen brassailu ole mahdollista, joten valehtelet.
Joko tulosi tai brassailuvälineesi arvot. Velkaa ainakaan pankista ei noin pienituloinen voi noin paljoa saada.
Jos olet it-alalla osaava projektipäällikkönä ja 40 vuotias ja tulosi ovat todella noin olemattomat, niin vaihda hyvä mies työpaikkaa.
En tiiä sitten, että minkälaisia takaiskuja kukin on elämässään kokenut? Onko It-alalta tullu pakit vai jättíkö mummo ilman perintöä vai onko takatukka etutukkaa parempi. Toiseksi pinkki on ihan kiva väri - oli se sitten espoolaisen tai snadilaisen päällä. Niin no tämän "erittäin" filosofisen pohdinnan lopputuloksena voidaankin päätellä, että se on kateus mikä pitää miehen tiellä...hehe
Olen syntynyt 50-luvun puolivälin Helsingissä, myös isäni oli syntyny Stadissa. Mul ei oo ollu mitään omaisuutta mitä myydä. Kello mulla oli jossa oli kirkkaansininen kellotaulu ja sininen nahkaranneke, ja sen kadotin. Asun pienehkössä kaksiossa. En käytä shortseja lainkaan. Tukkani on pitkä ja suora, tosin välillä tuulessa heiluu vähän silmillä. Paitaa en tunge housuihin, saatan käyttää pinkkiä t-paitaa, mut viime aikoina olen suosinu paljon keltasta. Käytän myös maanläheisiä värejä.
Ajan julkisilla kulkuneuvoilla eikä sillä mitään väliä jos sen joku huomaa, autoa en omista. En ole töissä it-alalla, olen freelancer.
Kaltaisiani on Espoossa paljon. Lisäks paljon köyhiä ja työttömiä ja yksinhuoltajia jotka asuu kaupungin vuokra-asunnoissa. Ja tavallisia keskitulosia perheitä ja pariskuntia joilla ei oo ylimäärästä hynää.
By the way, on myös mahdollista elää todellisuudessa ilman turhaa painetta kehittää erilaisista kaupunginosista, kaupungeista tai edes maista stereotypioita jotka ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ei hyvässä eikä pahassa.