OLETKO KOSKAAN KUULLUT ADVENTTIKIRKOSSA SIUNATTAVAN ERITYISESTI ISRAELIA JUMALAN OMAISUUSKANSAA, SILLÄ JUUTALAISETHAN OVAT HERRAN VALITSEMA KANSA?
Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:
6:24 Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;
6:25 Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
6:26 Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.
6:27 Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä."
Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:
6:24 Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;
6:25 Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
6:26 Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.
6:27 Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Adventistien siunauksista en ainakaan tiedä mutta he kirovat katolisia, luterilaisia, herätysliikkeitä ym?
Adventistit eivät kiroa 7. päivän babtisteja mutta kyllä kaikkia muita?
Miksi adventtikirkosta eroaminen opetetaan pastorien taholta synniksi?
""Kertokaapa kokemuksi millaista oli eroaminen adventtikirkosta ? Minulle se oli helpotus.Meillä oli 90-luvulla luokkakokous Toivonlinnassa ja siitä porukasta suurin osa oli luopunut kirkon opetuksesta.Oli muuten aika huvittavaa kun ruokailun päälle odotimme saavamme kahvia.Ei tarjoiltu koska vanhassa ruokailutalossa ei voinut keittää kahvia.Perustelu: kahvin tuoksu jää seiniin .......""
ADVENTISTIT SEURAAVAT APOSTOLEJAAN ELLEN WHITEÄ JA MOOSESTA
2. Moos. 31:16
Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.
Adventismi on amerikkalainen uususkonnollinen kristillisperäinen oppi joka antaa sinulle profetian henkiset lupaukset lopunaikoja varten.
"Miksi kirjoitan
Pyydän aluksi saada lyhyesti kertoa oman kokemukseni, joka johti minut sisälle armoon ja toi tässä kirjassa esittämäni ajatukset ja näkemykset omikseni eli tarkemmin sanottuna Kristuksen elämääni.
Uskonasiain kanssa jouduin läheisempään kosketukseen adventistien välityksellä jo melko nuorena. Adventtiseurakunnassa ehdin olla yli kymmenen vuotta. Tästä ajasta käytin neljä vuotta opiskeluun heidän oppilaitoksessaan. Lähes seitsemän vuotta olin Adventtikirkon palkkaamana ja lähettämä sananjulistajana lukuisilla eri paikkakunnilla. Koin työssäni menestystä ja sain sen johdosta ulkonaista arvonantoa, ja tämä kaikki toi jonkinlaista pinnallista tyydytystä. Kunnianhimo innoitti minua jatkamaan. Sisäisesti olin kuitenkin kuin laho puu, jossa ei ole mitään elämää. Olin kangistunut ja orjuutettu Vanhaan Testamenttiin tähtäävän uskonnon, lain ja omien tekojen sekä toisia tuomitsevan farisealaisuuden tiellä. Tällaiseen henkeen olin kasvanut adventistien yhteisössä.
Vähitellen ajauduin sisäisessä tyhyydessäni ja armottoman lakihurskauden onttoudessa hirvittävään kurimukseen. Nyt luhistui täydellisesti pyhitysrakennelmani, jota olin yrittänyt pönkittää pingotetulla kuuliaisuudellani ja kaikenlaisilla evankeliumin ja armon hengen vastaisilla määräyksillä ja säädöksillä. En jaksanut jatkaa enää tätä oman vanhurskauden näyttelykristillisyyttä, vaan luovuin sisäisesti adventismista - ja lopulta kaikesta uskonnollisuudesta ja uskosta. Vähitellen tämä löi leimansa myös ulkonaiseen elämääni - tekoihin, päätöksiini, ratkaisuihini ja käytökseeni. Olin kaikkea muuta kuin kristitty. Tällaiseen epäkristillisyyteen ajautuessani katsoin parhaimmaksi pyytää eroa, ensin sananjulistajan virasta ja vähän myöhemmin seurakunnasta. Tämän tein siksi, että tunsin, etten ole ollut uskovainen enkä pysty elämään sismpääni tyydyttävää elämää adventistien säädösten ja normien puitteissa. En myöskään tahtonut tuottaa häpeää seurakunnalle ja pettää itseäni ja muita, ja ennenkaikkea - en halunnut pettää Jumalaa. Koska minut oli kasvatettu ja olin kasvanut hyvin ahtaaseen näkemykseen Jumalan armosta ja koska luulin, että adventismi on ainoa autuaaksi tekevä, ettei muuta pelastusmahdollisuutta ole olemassakaan, niin ajattelin, että mitäpä tässä sitten on enää millään väliä. Helvetti ja kadotushan ovat kuitenkin vääjäämättömästi osani.
Tällaisessa mielentilassa menin eräänä iltana ravintolaan, nautin väkijuomia ja lähdin välittömästi autollani kotiin. Tällä matkallani sattui jotain järkyttävää - onnettomuus, jossa kaksi ihmistä loukkaantui. Se luhisti elämäni ja johti minut täydelliseen pimeyteen - itsemurhan partaalle. Pidin ainoana ratkaisuna päivieni päättämistä, sillä nyt oli hengellisen romahduksen lisäksi tullut myös ajallinen, ja vankila oli edessäni. Kuristavina tunsin tekojeni seuraamukset ja erikoisesti sen, mitä olen aiheuttanut toisille vastuuttomuudellani tarttuessani humalaisena auton ohjauspyörään. Hirvittävä itsehalveksinta ja itseinho valtasivat minut ja lisäsivät sisäistä helvettiäni, johon olin vajonnut. Pimeyteni ja epätoivoni keskellä huusin tuskissani - nyt koko sydämestäni - Jumalan puoleen, että Hän pelastaisi minut ja antaisi edes vähän valoa pimeyteeni. Ja silloin se tapahtui: "Hän kumartui minun puoleeni (hänen täytyi kumartua, koska olin niin alhaalla - helvetin syvyyksissä) ja kuuli minun huutoni. Hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni. Hän antoin minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme.."(Ps. 40:2-4). Nyt sain sellaisen kokemuksen, jota minulla ei koskaan aikaisemmin ollut Jumalani yhteydessä." (Toivo Hillberg, Miksi jätin adventismin s.3-6)
Mikä on tulevaisuuden suunnitelmasi ja toivosi adventtikirkon jäsenenä?
Kristityt käyttävät usein tietystä ryhmästä tai kirkosta nimitystä "kultti." "Kultti" – sanaa käytetään yleisesti tarkoittamaan sitä, että tietty ryhmä tai kirkko ei usko tai opeta puhdasoppisia kristillisiä oppeja. Me tarkoitamme kultilla ihmisryhmää tai "kirkkoa," joka vahvistaa yhden tai usean alla mainituista kohdista:
1. Yhtä tai useampaa ihmistä ryhmässä pidetään ryhmän tai kirkon "profeettana" tai "opettajana." Tämän henkilön Raamatun tulkintaa pidetään määräävänä, vaikkakin se vääristäisi Raamattua, tai olisi ristiriidassa Raamatun kanssa. Kukaan ryhmän jäsenistä ei voi kritisoida tai hylätä tämän henkilön opetuksia. Ketä tahansa jäsentä, joka asettaa Raamatun arvovallan "profeetan" tai "opettajan" yläpuolelle, rangaistaan kultin toimesta.
2. Yksi johtava henkilö tai ryhmä valvoo poikkeuksellisen paljon toisten jäsenten elämän joka puolta: heidän henkilökohtaista omaisuutta, taloutta, aikaa, ihmissuhteita, ruokavaliota, koulutusta, ja joskus lääkehoitoa. Kultti vaatii jäseniltään ehdotonta kuuliaisuutta johtavalle henkilölle/henkilöille, vaikka se aiheuttaisikin jäsenen täydellisen eristäytymisen ystävistä ja perheestä. Tämän johtavan henkilön tai ryhmän määräysten rikkominen rangaistaan ankarasti; erottamalla, tai äärimmäisissä tapauksissa, surmaamalla.
3. Kultti opettaa, että käytännöllisesti katsoen kukaan ei voi pelastua liittymättä tähän tiettyyn ryhmään tai kirkkoon. Kultti uskoo olevansa Jumalan erityisesti valitsema, siunaama ja ohjaama ("profeettansa" tai "opettajansa" kautta), sulkien pois muut uskonnot ja kirkot. Sanonnat kuten: "me olemme Jumalan kirkko;" "me olemme Jumalan valittu kansa;" "meillä on totuus;" "me olemme se oikea kirkko ", ovat osoituksia kulttien ”eliittisestä” luonteesta. Näin kultti on kyllästetty asenteella "me" vastaan "he," ja kulttilaiset näkevät kultin olevan aina oikeassa ja kaikkien muiden olevan väärässä. Äärimmäisissä tapauksissa kultti kuvittelee jäsenillään olevan "Jumalan sinetti" ja kaikilla muilla, aidot kristityt mukaan lukien, olevan "pedon merkki," ja määränpäänä helvetti.
4. Opilliset opetukset sisältävät Raamatun, profetian ja/tai historian eriskummallisia tulkintoja, joita kukaan puhdasoppinen kristitty ei opettaisi, tai edes aavistaisi Raamatun sisältävän. Kultit usein hallitsevat jäseniään pelolla. Heidän opetuksensa luovat monia pelkoja, esimerkiksi: pelastumisen saavuttamisen tai menettämisen pelko; kultin jättämisen pelko; toisten ihmisten pelko; johtohenkilöiden pelko; tulevaisuuden pelko. Kultin profeetalliset lausunnot ovat usein tehty niin, ettei niitä voida osoittaa oikeaksi tai vääräksi, ennen kuin tapahtuma on mennyt ohi. Profeetalliset lausunnot ovat usein muotoiltu aiheuttamaan pelkoa sekä samalla turvaamaan "pakotien" jos profetia osoittautuu vääräksi. Kultin jäseniä syytetään usein siitä, jos johtohenkilöiden profetiat eivät täyty. Joskus profeetan epäonnistumisen syypääksi laitetaan jopa Jumala: "Jumala esti virheemme huomaamisen."
5. Kun kultin profeetalliset lausunnot tai opinkappaleet todistetaan vääriksi, kultti peittää virheensä väittämällä että sen "aito" tai "alkuperäinen" opetus oli oikea – ja ainoastaan pieni "väärinymmärretty" yksityiskohta oli väärä. Jopa kaikkein vakuuttavin todistusaineisto hylätään merkityksettömänä. Kultillinen hengenlaatu säilyttää kultin (”organisaation”) olemassaolon Raamatun totuuden ja sen jäsenten henkilökohtaisen rehellisyyden ja /tai fyysisen tai hengellisen hyvinvoinnin kustannuksella.
6. Kultilla on kirjoja tai kirjoituksia, jotka selittävät heidän vääräoppisia opetuksiaan. Nämä kirjoitukset asetetaan yksinkertaisten raamatuntekstien ja tervejärkisen raamatuntulkinnan sijalle. Kultin kirjoitukset julistavat ryhmän ainutlaatuisuutta, painottavat heidän erityistä suhdetta Jumalaan ja ylistävät heidän Jumalalta saatuja näkemyksiään. Nämä kirjoitukset asetetaan usein Raamatun kanssa samalle tasolle tai Raamatun yläpuolelle ja niihin viitataan Raamatun rinnalla. Kultin jäseniä kehotetaan ostamaan näitä kirjoituksia/kirjoja, opiskelemaan niitä ja saattamaan elämänsä sopusointuun niiden kanssa. Kun kultin kirjoituksien ja Raamatun välillä osoitetaan olevan ristiriitaisuuksia, kultin jäsenet puolustavat heidän kirjoituksiaan väittämällä Raamatun sisältävän ristiriitaisuuksia ja pitävät heidän omia kirjoituksiaan Raamatun yläpuolella. Usein näitä kirjoituksia pidetään "uutena valona," korjaamaan Raamattua.
7. Kultti usein kirjoittaa oman ainutlaatuisen Raamatun tai oman ainutlaatuisen raamatunselityksen. Kuitenkin, kulttien Raamatut ovat vääristeltyjä; sekoitettuna yhteen Raamatun sanoma ja johtohenkilön/johtohenkilöiden kirjoituksia. Oikeaoppinen kristillisyys hylkää täysin kulttien tuottamat Raamatut.
OSTAISITKO AUTON ADVENTISTILTA?
Lainvaatija on kuin henkilö, jonka musta mersu on käynyt vanhaksi ja on lähellä häviämistä, 2. Kor 3:11.
Kuski on saanut papiltaan lahjaksi uuden valkoisen mersun, sillä kantaahan hän kristityn nimeä, Room 5:21.
Mutta hän kiillottaa tuota ajokiellossa olevaa mustaa matkantekovälinettä, vaikka istuu valkoisessa tyytyväisenä, Room 7:4.
Valkoinen mersu on hoitamattomana kurasta harmaa - tietysti, sillä onhan täällä enimmäkseen kurakeli. Itseriittoisuuden loka peittää valkoisen kyljen, Jaak 3:2, Luuk 11:41, Luuk 18:9.
Näin ei saa olla, vaan se täytyisi saada irti liasta, Room 7:6.
Sensijaan musta mersu seurakunnan parkkipaikalle hylättynä kiiltää loistossaan, Luuk 11:39.
Itsekseen lainvaatija kehuskelee mustaa ihka omaa mersuaan, mutta ei osaa edes kiittää pappiaan valkoisesta lahjamersusta, Luuk 18:11.
Siitä, ettei tarvitse koskaan maksaa siitä valkoisesta mersusta, Jes 55:1.
Aika ajoin tuo vanhaan kiinni jäänyt kuski yön hämärässä kokeilee, ihan huvikseen ja ihanaksi ilokseen tuota ajokiellossa - Apt 15:10 - olevaa mustaa. Ironista se on - lainvaatija on laittomuuden tekijä!
Näin ei saa olla, vaan sillä ainoastaan tulee asioida, mitä on lahjaksi saatu "Ylhäältä", Matt 10:8.
Laki on vanhentunut, katsastus ei ole voimassa, Hepr 8:13.
Ei ole mitään ns. tutkivaa tuomiota, jonka avulla puntaroitaisiin, voisiko vanhan mustan mersun vielä kunnostaa ja kelpuuttaa katsastuksen kautta, edes sillä verrattomalla ja uudella, hyvällä tiellä kuljettamaan - ei; vaan Pyhä Henki kartturina tehdään matkaa sillä uudella valkoisella, Jaak 2:12-13.
Viraton mikä viraton ja korjauskelvoton; katso, uusi on sijaan tullut, ettekö sitä huomaa! Jes 61:3.
Mitä tulee tuon uuden valkoisen mersun kunnossapitoon, jopa ylläpitoon, niin kaikki on jo maksettu, Valit 4:22.
Vanhaa mustaa mersua piti itse korjailla ja omalla vastuulla. Se oli varsinainen taakankantaja - mutta vain ruumishuoneelle. Kuoleman virkahan sillä oli. Kuolemanhaju jäi ja musta pilvi, kun se ohi kiiti. Tiesi, mistä se tulee ja minne se menee, 2. Kor 2:15-17, 3:7,9.
Kun uusi valkoinen mersu tulee, sinä kuulet huminan ja se jättää hyvän tuoksun, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne menee. 2. Kor 3:8, 4:1.
Näin on jokaisen, joka on uudestisynhtynyt - vanhan tilalla on uusi. Uusi ihminen ja uusi käsky. Joh 3:8.
Verratonta uutta tietä taivallat. Sen tien päässä ei ole hautausmaa vaan taivas; vain valkoisella mersulla siellä ajellaan. Ilm 19:14.
Ilm 19:14
Hänen jäljessään tulivat taivaan sotajoukot, valkoisilla hevosilla ratsastavat soturit, joiden puku oli hohtavan valkeaa pellavaa. [Matt. 28:3; Luuk. 2:13]
Mutta ellenistinen adventidsti tarjoaa yhä sitä ajokiellossa olevaa ja korjauskelvotonta, vanhaa mustaa mersua.
Osta Raamatun puhtaan sanan kautta ILMAINEN valkoinen mersu!
Onko totta että adventtikirkossa ei ole yhtään ihmiskäskyä uhoamisesi mukaan?
Alapas vastata..... hmhm.... sillä oikeasti sinä vastaat Jumalalle sanoistasi!
Surullista on se että nämä eksyneet eivät halua kuunnella kenenkään muun kuin eksyttäjänsä (=EGW) ääntä.
Huomatkaa kuinka adventistit oikein "kihisevät kiukusta" kun totuus tuodaan julki. He eivät haluaisi, että heidän pimeitä oppejaan näin julkisesti käsitellään.
Joh 3:20-21 "Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."