Voi vitsi

paljon bussiliputkin.Eipä pahasti tule kuljettua.Kaikki alle 10 km matkat kävellen.
3643
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Niinpä. Yksi pahimmista asioista rahattomuudessa on minulle ollut sen tuoma eristyminen muista ihmisistä. Kun kaikki kaverit asuvat yli kahdenkymmenen kilometrin päässä, eipä tule heidän luokseen käveltyä. Puhelintakaan ei olisi varaa käyttää ihmisten kanssa rupatteluun, vaan ainoastaan nopeaan asioiden hoitamiseen.

Jos uuteen ihmiseen sattuisikin tutustumaan, hävettää sekin, että hänen pyytäessään vaikka kaupungille kahville tai syömään tai vaikka leffaan, joutuu miettimään, miten esittää sen, ettei itsellä yleensä ole rahaa. Joskus on tarjouduttu lainaamaan, muttei köyhällä välttämättä ole mistä maksaa velkoja takaisin ensi kuussakaan. Omaan kotiinsakaan ei oikein kehtaisi varsinkaan uusia ystäviä pyytää, kun huonekalut ovat niin vanhat romut.

Onneksi tilanteeni ei enää ole niin paha kuin ennen, paitsi noin kolmasosan vuodesta, kun töitä ei ole ollenkaan. Silloin, kun mulla on satunnaisia keikkatöitä, pääsen sentään pois kotoani, ja koetan nähdä ihmisiä työmatkojen yhteydessä. Osa tuon satunnaisen työn tuomasta pienestä rahallisesta hyödystä tosin valuu työmatkakustannuksiin sekä muihin työn aiheuttamiin kuluihin (kuten esim. pakko ostaa siistimpiä vaatteita), joten silloinkaan ei säästöön rahaa juuri jää.

Äänestä
  • Asun siis yksin. Ei kai se ajoittainen ihmisistä eristyminen niin haittaisi, jos mulla olisi mies tai lapsia tässä seurana. En vaan helpolla enää muuta kenenkään miehen kanssa yhteen, niin kauan kuin olen köyhä. Olen nimittäin ollut aiemmin hyvin vähällä joutua tilanteeseen, jossa olisin työttömänä ja rahattomana joutunut kerjäämään kaikki ruokarahanikin luonnehäiriöiseltä ex-avomieheltäni, koska mitään avustuksia ei olisi mieheni normaalien tulojen perusteella tippunut. Ja tuo mies, joka muutenkin kiusasi ja alisti minua, olisi ottanut kaiken ilon irti tilanteesta.

    Äänestä

  • ajoittain köyhä kirjoitti:

    Asun siis yksin. Ei kai se ajoittainen ihmisistä eristyminen niin haittaisi, jos mulla olisi mies tai lapsia tässä seurana. En vaan helpolla enää muuta kenenkään miehen kanssa yhteen, niin kauan kuin olen köyhä. Olen nimittäin ollut aiemmin hyvin vähällä joutua tilanteeseen, jossa olisin työttömänä ja rahattomana joutunut kerjäämään kaikki ruokarahanikin luonnehäiriöiseltä ex-avomieheltäni, koska mitään avustuksia ei olisi mieheni normaalien tulojen perusteella tippunut. Ja tuo mies, joka muutenkin kiusasi ja alisti minua, olisi ottanut kaiken ilon irti tilanteesta.

    kukaan halua joutua.Mielummin kärsii köyhyydestä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kun maksaa kirjoitti:

paljon bussiliputkin.Eipä pahasti tule kuljettua.Kaikki alle 10 km matkat kävellen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu