siis kysyisin, kuinka pappissäätyyn aikoinaan pääsi? oliko sääty perinnöllinen, tarkoittaen että vain pappien jälkeläisillä oli vain mahdollisuus nousta säätyyn, siis papiksi. vaiko ns. avoin sääty, johon noustiin opiskelemalla yliopistossa papiksi riippumatta syntyperästä? rahahan oli tietenkin este jo silloin mutta kuitenkin. vaiko erottiko pappissäädyn papin talonpoikaispapista, tausta?
eräs kaukainen sukulaiseni oli taustaltaan talonpoikaissäädystä, mutta luki papiksi yliopistossa ja toimi kappalaisena. Oliko hän siis papiston edustaja, vaiko vain talonpoikaispappi?
eräs kaukainen sukulaiseni oli taustaltaan talonpoikaissäädystä, mutta luki papiksi yliopistossa ja toimi kappalaisena. Oliko hän siis papiston edustaja, vaiko vain talonpoikaispappi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pappissäätyyn pääsi opiskelemalla yliopistossa ja saamalla vokaation ja vihkimyksen papiksi - ihan niin kuin tänäänkin. Tietysti oli papillisia sukuja, joiden vesoilla oli usein paremmat edellytykset parempiin papin virkoihin haettaessa, mutta kuka hyvänsä ahkera ja oppivainen miesihminen saattoi todella päästä papiksi ihan vain opintojen avulla, ja lahjakkaiden mutta vähävaraisten opintoja tuettiin usein säätyläisten toimesta.
Ei mennyt aika siis ollut suinkaan niin synkää kuin meille nykyisin mieluusti väitetään, jotta ummistaisimme silmämme niiltä lukemattomilta räikeiltä epäkohdilta ja epäoikeudenmukaisuuksilta, joita nyky-yhteiskunnassa on.
lahjakkaat ja fiksut on aina löydetty taustaan katsomatta. mutta se nyt vain on niin että lahjakkaammat syntyvät jo valmiiksi rikkaisiin perheisiin, ainakin noin keskimäärin.
Keskiajalla papiksi vihkiminen alkoi Turun kou-
lussa, myöh. Turun Akatemiassa. Latinan kielen
oppiminen ja teologia olivat muihin aiheisiin
verrattuna keskeisessä asemassa.
Koulun oppilaita kutsuttiin teineiksi ja heil-
läkin oli jo korkeampi asema rahvaaseen verrat-
tuna, he mm. saivat kantaa miekkaa.
Kouluun pääsi rikkaiden talonpoikien pojat, mi-
tään stipendi-systeemiä en tiedä olleen. Kui-
tenkin jokin kirkonmies saattoi ottaa suojeluk-
seensa lahjakkaiksi havaitsemiaan poikia.
Jotkut jatkoivat opiskeluaan mannereuroopassa
esim. Pariisissa.Myöhemmin jopa itsensä Martti
Lutherin johdolla Wittembergissä.
Näistä onnekkaista tuli useimmiten piispoja
tai Turun Akatemian opettajia.