On se vaan kummallista että, varjot näyttää erittäin paljon eri suuntiin
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-40-5930HR.jpg
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-40-5930HR.jpg
Kuumiehen varjo
Epäilijä
10820
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se on kaikkein kummallisinta, että nämä samat asiat pitää käsitellä parin kuukauden välein, ja kuinka joku voi olla noin totaalisen ymmärtämätön perspektiivin käsitteestä.
Selitä sitten varjojen eroavaisuus, äläkä puhu soopaa.............
Miksi helvetissä minun pitäisi alkaa opettamaan jollekin ääliölle yksinkertaisia peruskoulutason asioita? Aloita itseopiskelu vaikka tuolta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perspektiivi
http://en.wikipedia.org/wiki/Perspective
http://www.google.fi/search?&q=perspektiivi
http://www.google.fi/search?&q=perspective
Opiskelujasi voit jatkaa vaikka tuolla:
http://www.clavius.org/a11rear.html
http://www.clavius.org/perspshdw.html
Etkö usko.........
http://www.panoramas.dk/fullscreen3/apollo_lm.jpg
itse selittämään:)
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=1889
ehkä sittenkin kaikkein kummallista on se että sinä "wertwertwertwer" jaksat olla täällä parin kuukauden välein päivystämässä,tai itseasiassa olet jokä päivä täällä keskustetelemassa asioista joita pidät ihan päivänselvänä.
Mites se virallinen tarina menikään, että kuussa ei voi nähdä tähtiä. Tuossa kuvassahan niitä on, kun zoomailee.
Tähtien näkeminen Kuussa ja niiden näkyminen kuuvalokuvissa on myös käsitelty jo lukuisia kertoja tällä palstalla. Tuossa kuvassa näkyvät "tähdet" taivaalla ovat todennäköisimmin pölyhiukkasia filmissä tai skannerissa. Planeetoista vain Venus voi olla riittävän kirkas tallentuakseen Kuussa päivänvalossa otettuun maisemakuvaan.
Tutustukaapa tuohon sivuun:
http://en.wikipedia.org/wiki/Apparent_magnitude
Lainaus sivulta:
App. Mag. Celestial object
−26.73 Sun
−12.6 Full Moon
−9.5 Maximum brightness of an Iridium Flare
−4.7 Maximum brightness of Venus
−3.9 Faintest objects observable during the day with naked eye
−2.9 Maximum brightness of Mars
−2.8 Maximum brightness of Jupiter
−1.9 Maximum brightness of Mercury
−1.5 Brightest star (except for the sun) at visible wavelengths: Sirius
Huomioikaa, että tuo kirkkausasteikko on logaritminen. Venus on ainoa tähti/planeetta (Auringon ja Kuun lisäksi), jonka voi nähdä paljain silmin kirkkaassa päivänvalossa. Kirkkain tähti (Auringon jälkeen) on Sirius, ja sen kirkkaus on reilusti tarvittavaa pienempi.
Sama pätee Kuussa olevaan tarkkailijaan ja tavalliseen maisemakameraan.
Filmikameran kontrastien erottelukyky vastaa pyöreästi noin 8-10 magnitudin aluetta. Jos valotus säädetään niin, että -12,6 magnitudin täysikuu ei ylivalotu, ovat heikoimmat filmille tallentuvat kohteet silloin magnitudiltaan noin -4,6 ... -2,6. Eli Venuksen lisäksi myös Mars ja Jupiter voivat tallentua filmille hyvin heikkoina pisteinä. Mutta ei yksikään tähti.
Kun Kuussa otetaan valokuva auringon valaisemasta maisemasta, on kameran säädöt suurin piirtein samat kuin kuvattaessa täysikuu Maasta käsin ylivalottamatta sitä. Samaa kohdettahan molemmissa tapauksissa kuvataan, eli Auringon valaisemaa Kuun pintaa. Maan ilmakehän vaikutus ei milloinkaan ole pientä magnitudin murto-osaa suurempi.