Sapattiaterian rukoukset, laulut ja lukukappaleet sujuvat siis aivan ymmärrettävällä kielellä, vaikkakin hepreaksi.
Illan pimetessä
Monet israelilaiset, myös koululaiset, tekevät kuusipäiväistä työviikkoa. Tosin nykyään joillakin aloilla on viisipäiväinen työviikko.
— Se tarkoittaa, että lauantain lisäksi myös perjantai on vapaapäivä. Silloin sapattiaterian valmisteluun on kunnolla aikaa, eikä tarvitse kiireessä turvautua lähikaupan valmistamaan kanaan.
Kanan lisukkeena on riisiä. Israelilaisella sapattiaterialla on usein tarjolla monia ruokalajeja, siis myös kalaa ja naudanlihaa. Sapattiateriaan kuuluvat myös leipä, suola ja viini. Varsinaisena juomana on vesi, ja lapset juovat viinin sijasta rypälemehua.
—Sapatti alkaa, kun taivaalla näkyy kaksi tähteä tai kun mustaa lankaa ei erota valkoisesta. Sapatti alkaa siis vuoden eri aikoina ja eri kaupungeissa eri aikaan.
Sapatin alkamishetki on tärkeä siksi, että kaiken — myös lauantaipäivän ruoan — pitää juutalaisen tavan mukaan olla valmista ennen h-hetkeä. Sapattina ei tehdä työtä, vaan levätään.
—Perheenäiti sytyttää ruokapöydän kynttilät ennen sapatin alkamista. Ortodoksijuutalaisilla sähkövalotkin ovat päällä sapattina vain, jos ne on sytytetty ennen sapatin alkua. Lisäksi äiti siunaa ruoan, sanoo Hanna asetellessaan huivia päänsä peitoksi ennen tulitikun raapaisua.
Perheen miesväki saa päälaelleen juutalaiset kipat, pienet pyöreät kangaspäähineet.
Aterian alussa ruoka, lapset, viini ja leipä siunataan. Siunauksissa muistetaan maailmankaikkeuden Luojaa. Koska sapattina juhlitaan maailman luomista, kuuluu perheenisän lukea katkelma Vanhan testamentin luomiskertomuksesta.
Tekstin lukeminen on jokaviikkoinen vakuutus siitä, että Luoja pitää kaikin tavoin huolta luoduistaan.
—Sapattiateria on ystävyyden, yhteyden ja sovinnon juhla.
Juha-Pekka arvioi, että sapatin vietto on ollut se perinne, jonka varassa juutalaisuus on säilynyt vuosisatojen tai -tuhansienkin ajan kaukana toisistaan asuvien juutalaisten keskuudessa.
Illan pimetessä
Monet israelilaiset, myös koululaiset, tekevät kuusipäiväistä työviikkoa. Tosin nykyään joillakin aloilla on viisipäiväinen työviikko.
— Se tarkoittaa, että lauantain lisäksi myös perjantai on vapaapäivä. Silloin sapattiaterian valmisteluun on kunnolla aikaa, eikä tarvitse kiireessä turvautua lähikaupan valmistamaan kanaan.
Kanan lisukkeena on riisiä. Israelilaisella sapattiaterialla on usein tarjolla monia ruokalajeja, siis myös kalaa ja naudanlihaa. Sapattiateriaan kuuluvat myös leipä, suola ja viini. Varsinaisena juomana on vesi, ja lapset juovat viinin sijasta rypälemehua.
—Sapatti alkaa, kun taivaalla näkyy kaksi tähteä tai kun mustaa lankaa ei erota valkoisesta. Sapatti alkaa siis vuoden eri aikoina ja eri kaupungeissa eri aikaan.
Sapatin alkamishetki on tärkeä siksi, että kaiken — myös lauantaipäivän ruoan — pitää juutalaisen tavan mukaan olla valmista ennen h-hetkeä. Sapattina ei tehdä työtä, vaan levätään.
—Perheenäiti sytyttää ruokapöydän kynttilät ennen sapatin alkamista. Ortodoksijuutalaisilla sähkövalotkin ovat päällä sapattina vain, jos ne on sytytetty ennen sapatin alkua. Lisäksi äiti siunaa ruoan, sanoo Hanna asetellessaan huivia päänsä peitoksi ennen tulitikun raapaisua.
Perheen miesväki saa päälaelleen juutalaiset kipat, pienet pyöreät kangaspäähineet.
Aterian alussa ruoka, lapset, viini ja leipä siunataan. Siunauksissa muistetaan maailmankaikkeuden Luojaa. Koska sapattina juhlitaan maailman luomista, kuuluu perheenisän lukea katkelma Vanhan testamentin luomiskertomuksesta.
Tekstin lukeminen on jokaviikkoinen vakuutus siitä, että Luoja pitää kaikin tavoin huolta luoduistaan.
—Sapattiateria on ystävyyden, yhteyden ja sovinnon juhla.
Juha-Pekka arvioi, että sapatin vietto on ollut se perinne, jonka varassa juutalaisuus on säilynyt vuosisatojen tai -tuhansienkin ajan kaukana toisistaan asuvien juutalaisten keskuudessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä on Suomen adventtikirkossa jäsenten keski-ikä?
Jokainen maalaisjärjellä varustettu ihminen lepää ilman erillistä käskyäkin, silloin kun väsyttää. Ja hän lepää ja pitää vapaapäivän siitäkin huolimatta, vaikkei Jumala olisi koskaan käskyä antanutkaan. Miksi ?
Oman terveytensä vuoksi tietysti.
Se mikä viikonpäivä tai kellonaika on lepoaika, sen päättää ihminen itse. Yksinkertaisesi silloin kun se on tarpeellista väsymyksen vuoksi, ja vapaata työstä.
Minusta sapattikeskustelu on täysin tarpeetonta, haettakkoon siihen perusteet mistä hyvänsä.
Heidän koko kirkkonsahan on sille perusteelle rakennettu, että meillä on VELVOLLISUUS noudattaa sapattikäskyä juutalaisittain. Adventtikirkko ei voi myöntää tuollaisessa asiassa erehdystään joutumatta noloon tilanteeseen. Niinpä he jatkavat inttämislinjalla.
Olen viettänyt adventistien sapattia ja myöskin juutalaisia juhlia. Arvaa kummassako porukassa enemmän rakkautta sapattisin?