kymmenessä vuodessa ja viime vuodesta kaksinkertaistunut ja nyt syylliseksi Itämeren saastumiselle osoitetaan Pietarin kaupunkia!
Metsien lannoitus
viisinkertaistunut
15611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei kohta uskalla syödä suomalaista metsämarjaa lainkaan.Taitaa olla virolainen marja vähemmän saastunutta.Suomalaiset elintarvikkeet taitaa olla eniten myrkytettyjä.
Paikkakuntaa en voi nimetä julkisesti, mutta eräällä metsäalueella tehtiin lentolannoitusta takavuosina ja mustikat siellä olivat sormeenpään kokoisia ja KULMIKKAITA.
Jäivät keräämättä, vaikka nopeasti noista olisi litroja kertynyt.
Miksei muka voi julkistaa paikkaa, paitsi jos puhut puppua, niin silloin on ymmärrettävää, ettet jäisi valeesta kiinni :D
muutaman vesakkoruiskutuksista kertovan varoituslapun parhaiden marjapaikkojeni ympärille.
mustikkaa siellä kasvaa.
En halua pilata pienen kyläyhteisön välejä.
Syökööt mieluummin ne näitä mustikoita joilla ei ole järkeä jättää poimimatta.
Lannoitettuja puutarha tuotteita voi syödä, jopa perunaa, joka kasvaa lannoitetun maan sisällä. Hyvin lannoitetut puutarhatuotteet ovat herkullisia, mikähän vika niissä mustikoissa on. Nam.
vai puupelloista?
Lentolannoitukset ovat vahingollisia linnuille ja eläimille sekä ihmiselle. Se on selvää.
Mutta niin vain tehdään ja kaikki me aikuiset ymmärrämme, mitkä tahot siitä vastaavat ja hyötyvät. Asialle ei ilmeisesti voida mitään, koska isot isännät päättävät asiasta ja myyvät lannoitteita.
Lannoittamalla kasvanut puu on isompisyistä, tällaisesta puutavarasta ei esim. pysty rakentamaan puuveneitä, jotka vaatii rauhassa kasvanutta tiukkasyistä puuta.
Muukin ulkokäyttöön menevä, lannotteilla kasvanut, puu joudutaan joko kyllästämään, tai käyttämään suurempia määriä parempilaatuista pintakäsittelymateriaalia.
Eli sen minkä metsänomistaja nettoaa, sen loppukuluttaja häviää.
Kyllästysaineet ja pinnoitusaineet (Maalit, lakat) kuormittavat myös luontoa.
uusittiin joskus 80-luvun alussa, jolloin materiaalipaksuuksia samalle rasitukselle suurennettiin, johtuen juuri tuosta lannoitepuun heikkoudesta.
Joo...lannoitetusta "höteröpuusta" voi mitään rakentaa...korkeintaan kukkalaatikoita.
Mielestäni puutavara pitäisi jakaa korjuuvaiheessa laatuluokkiin vuosikasvun perusteella. Paksukasvuinen höttöpuu pitäisi pistää halvimpaan kategoriaan ja kelpuuttaa vain polttopuuksi tai tilapäiskäyttöön, esim. muottilaudoitukseen.
Eiköhän vähenisi lannoitteiden mättäminen metsiin ja järviin.
laivoista vuoden aikana 460 tonnin typpi- ja 150 tonnin fosforipäästöt.
http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Matkustajalaivat päästävät edelleen jätevetensä Itämereen/1135228109836
(copy paste, suomi24:n ammattitaidoton ylläpito ei ole osannut korjata utf-8-bugia vaikka tästä on ilmoitettu jo yli vuosi sitten)
päästämistä ja syntynyt jäte tyhjennetään satamassa.
>>Vain yhdeksän varustamoa 50:stä on sitoutunut käsittelemään jätevetensä aluksella tai toimittamaan ne maissa viemäriverkkoon>>
merenkulunalalta aina tuolta 60-luvun alusta ..
Silloin Itämeri oli PUHDAS - näkyvyys reippaasti kymmeneen metriin ja sinilevästä tietoakaan. Aura-joki - kuten muutkin vastaavat - haisivat PASKALLE - olivat PASKAA ja ne puhdistettiin 60 luvulta lähtien niin rannikolla kuin sisämaassa, MUTTA samanaikaisesti tehomaatalous aloitti MASSIIVISEN lannoituksen ja loppua ei näy.
60-luvulla pumpattiin mm. pilssit suoraan mereen ja heti satamasta lähdettyä kaikki muukin jäte - ei enää.
Laivojen lukumäärässä ja miehityksessä on tapahtunut merkittävä muutos ja se vaikuttaa SUORAAN jätteitten määrään.