Ystävämme Entheogeenit

mielenkiintoisempi. Sääli vain että loppuu liian lyhyeen....

http://www.youtube.com/watch?v=P0ewzA1cEV4&NR=1

>> Sen sentään tajusin että tupakassa, kahvissa ja viinassa pyörii niin isot rahat kiinni että eihän niistä ikinä päästä eroon, mutta tosiaan... >>

Niin. Vielä enemmänhän massia valtio saisi siitä, jos alkaisi kaupittelemaan muitakin huumeita, kuten kannabista. Massia tulisi lisää ilman merkittävää vaikutusta kansanterveyteen, siinä missä pienikin alkoholin kulutuksen kasvu näkyy heti tilastoissa. Ja samalla päästäisiin isosta osasta niinsanottua huumeongelmaa. Poliisit voisivat käyttää aikansa hyödyllisemmin kuin pössyttelijöitä jahtaamassa. Toisinsanoen kannatan kannabiksen laillistamista.

Mutta huoli säröstä suomalaiseen identiteettiin on liian suuri. Luulisin, että näissä päätöksissä vaikuttaa myös monien muiden valtioiden ryhmäpaine.

Mutten tiedän tästä nimenomaisesta kysymyksestä mitään sen yksityiskohtaisempaa. Oma havaintoni on vain tuo yleinen identiteettiasia, josta olen muutaman viikon pohdiskelun jälkeen tullut täysin vakuuttuneeksi.

Suomihan on sellainen maa, jossa tavanomaisesti Yle on jopa sensuroinut itse elokuvansa, vaikkei mikään instanssi ole sitä vaatinut. Tätä meikäläinen manaili jo teininä kun Night of the Living Dead vihdoin tuli telkkarista. Riemu vaihtui pettymykseen kun sain tietää, että se on leikelty, vaikkei sitä elokuvatarkastamokaan ollut edellyttänyt. Ne olivat ihan oma-aloitteisesti ottaneet sakset kauniiseen käteen...

Konekeiju kirjoitti:

>> Sen sentään tajusin että tupakassa, kahvissa ja viinassa pyörii niin isot rahat kiinni että eihän niistä ikinä päästä eroon, mutta tosiaan... >>

Niin. Vielä enemmänhän massia valtio saisi siitä, jos alkaisi kaupittelemaan muitakin huumeita, kuten kannabista. Massia tulisi lisää ilman merkittävää vaikutusta kansanterveyteen, siinä missä pienikin alkoholin kulutuksen kasvu näkyy heti tilastoissa. Ja samalla päästäisiin isosta osasta niinsanottua huumeongelmaa. Poliisit voisivat käyttää aikansa hyödyllisemmin kuin pössyttelijöitä jahtaamassa. Toisinsanoen kannatan kannabiksen laillistamista.

Mutta huoli säröstä suomalaiseen identiteettiin on liian suuri. Luulisin, että näissä päätöksissä vaikuttaa myös monien muiden valtioiden ryhmäpaine.

Mutten tiedän tästä nimenomaisesta kysymyksestä mitään sen yksityiskohtaisempaa. Oma havaintoni on vain tuo yleinen identiteettiasia, josta olen muutaman viikon pohdiskelun jälkeen tullut täysin vakuuttuneeksi.

Suomihan on sellainen maa, jossa tavanomaisesti Yle on jopa sensuroinut itse elokuvansa, vaikkei mikään instanssi ole sitä vaatinut. Tätä meikäläinen manaili jo teininä kun Night of the Living Dead vihdoin tuli telkkarista. Riemu vaihtui pettymykseen kun sain tietää, että se on leikelty, vaikkei sitä elokuvatarkastamokaan ollut edellyttänyt. Ne olivat ihan oma-aloitteisesti ottaneet sakset kauniiseen käteen...

Lue lisää

Länsimainen ihminen kuvittelee koko ajan saavuttavansa jotakin hysteerisessä vimmassaan pyrkiä loputtomaan talouskasvuun.

Voin pahoin aina kun havaitsen että jonnekin ollaan taas rakentamassa uutta talokolossia joka on täsmälleen samannäköinen kuin naapururitaajaman talokolossi. Arkkitehdit paukuttavat parrastaan liirumilaarumia kuinka se ja se vinoa maitotölkkiä muistuttava sementtiklöntti tai puita tappamalla nikkaroitu koirankoppi sopii maisemaan niin saatanan hyvin ja kuinka asiassa on huomiotu tämä tuo se ihmiselle tärkeä asia (mutta ei luonnolle).

Luolissako sitten pitäisi asua vai? Ehei, mutta ihmettelen kovin kun ennustetaan että väki täällä alkaa vähetä piakkoinkin ja nutipäiden määrä tulee olemaan ehkä jotain 4,5 milj. nykyisen yli 5 milj. sijasta että KENELLE niitä talorumiluksia oikein rakennetaan? Onko kyseessä ns. suurten ikäluokkien viimeinen vimma änkeä joka niemi ja notkelma täyteen pakkilaatikoita ettei vain vahingossakaan missään enää pönötä pikkaisenkaan villin näköistä pöheikköä...

Talon tai asunnon saatuaan ihminen täyttää sitä roinalla ja romppeella, ja se vähä aika mikä massipussin ansaitsemiselta jää käytetään siihen että ravataan kauppoja läpi haaveenaan löytää nimenomaan SE pöytä tai SE hylly mikä nyt kulloinkin tarvitaan nurkkaan pölyttymään. Kun perheen naisenpuolta alkaa kaivella elämän onttous, hän tekee 2 - 3 pentua ja seuraavaksi ottaa eron siipastaan ja etsii uuden. Välillä käydään tietenkin Mäkkissä vetämässä lihalättypullaa turpaan ja hankkimassa lapsille muoviroinaa. Siinä miehen kanssa riitelemisen lomassa.

Kehitys se vaan kehittyy ja elämänpyörä pyörii, ja sitten tulee kuolema ja isketään maan alle mätänemään helvetin kalliissa komeassa arkussa.

Miten minusta tuntuu ettei lajimme _oikeasti_ saavuta yhtään mitään? Että poljemme koko ajan paikoillamme? Kaikki kehitys askartelee fyysisen todellisuutemme kimpussa ja tuntuu niistävän viimeisenkin hengenrippeen kaikesta siitä mikä ei suoraan liity ihmisen omaan kehoon ja tavaraan. Tököttääkö tontilla ikävästi vielä yksi puu? No ei kun nurin vaan. Taimitarhalta tuodaan sitten jotain kepakon näköisiä kituvia rumiluksia tilalle. Loikkiko tontin poikki rusakko, vai menikö siellä herranjestas peräti susi?! Kuulaa kalloon! Hankitaan sitten rotuhurttakasvattajalta rotupiski tontin kulmalle räksyttämään ja lapsille lemmikkikani, jota ne voivat riepottaa korvista.

Lopetan täältä tähän ennenkuin vallan eepoksen kirjoitan.

Konekeiju kirjoitti:

>> Sen sentään tajusin että tupakassa, kahvissa ja viinassa pyörii niin isot rahat kiinni että eihän niistä ikinä päästä eroon, mutta tosiaan... >>

Niin. Vielä enemmänhän massia valtio saisi siitä, jos alkaisi kaupittelemaan muitakin huumeita, kuten kannabista. Massia tulisi lisää ilman merkittävää vaikutusta kansanterveyteen, siinä missä pienikin alkoholin kulutuksen kasvu näkyy heti tilastoissa. Ja samalla päästäisiin isosta osasta niinsanottua huumeongelmaa. Poliisit voisivat käyttää aikansa hyödyllisemmin kuin pössyttelijöitä jahtaamassa. Toisinsanoen kannatan kannabiksen laillistamista.

Mutta huoli säröstä suomalaiseen identiteettiin on liian suuri. Luulisin, että näissä päätöksissä vaikuttaa myös monien muiden valtioiden ryhmäpaine.

Mutten tiedän tästä nimenomaisesta kysymyksestä mitään sen yksityiskohtaisempaa. Oma havaintoni on vain tuo yleinen identiteettiasia, josta olen muutaman viikon pohdiskelun jälkeen tullut täysin vakuuttuneeksi.

Suomihan on sellainen maa, jossa tavanomaisesti Yle on jopa sensuroinut itse elokuvansa, vaikkei mikään instanssi ole sitä vaatinut. Tätä meikäläinen manaili jo teininä kun Night of the Living Dead vihdoin tuli telkkarista. Riemu vaihtui pettymykseen kun sain tietää, että se on leikelty, vaikkei sitä elokuvatarkastamokaan ollut edellyttänyt. Ne olivat ihan oma-aloitteisesti ottaneet sakset kauniiseen käteen...

Lue lisää

"Toisinsanoen kannatan kannabiksen laillistamista."

Mun mielstäni Kannabista ei pitäisi laillistaa vaan siitä pitäisi tehdä pakollista. Voitaisiin vaikka korvata asevelvollisuus vuoden kestävällä Ganja-leirillä jossa ihan jokaisen pitäisi vetää Pilvee ihan koko ajan ainakin vuosi. Leirit olisivat pakollisia ihan jokaiselle eikä siitä voisi luistaa millään keinolla, ei uskonnollisella, terveydellisellä eikä ainakaan eettisellä syyllä. Aluksi pitäisi ihan jokaisen täysi ikäisen, ikään katsomatta, mennä vuorollaan vuodeksi vetämään tötsyä niin että savu perseestäkin tupruaa. Jatkossa jokaisen joka täyttää 18v.
Vittu, ei siitä ainakaan enempää haittaa olisi kuin nykyisestä kusipäisten mulkkujen paskahousuisesta pelkurileireistä joita armeijaksi kutsutaan.

Quack kirjoitti:

Länsimainen ihminen kuvittelee koko ajan saavuttavansa jotakin hysteerisessä vimmassaan pyrkiä loputtomaan talouskasvuun.

Voin pahoin aina kun havaitsen että jonnekin ollaan taas rakentamassa uutta talokolossia joka on täsmälleen samannäköinen kuin naapururitaajaman talokolossi. Arkkitehdit paukuttavat parrastaan liirumilaarumia kuinka se ja se vinoa maitotölkkiä muistuttava sementtiklöntti tai puita tappamalla nikkaroitu koirankoppi sopii maisemaan niin saatanan hyvin ja kuinka asiassa on huomiotu tämä tuo se ihmiselle tärkeä asia (mutta ei luonnolle).

Luolissako sitten pitäisi asua vai? Ehei, mutta ihmettelen kovin kun ennustetaan että väki täällä alkaa vähetä piakkoinkin ja nutipäiden määrä tulee olemaan ehkä jotain 4,5 milj. nykyisen yli 5 milj. sijasta että KENELLE niitä talorumiluksia oikein rakennetaan? Onko kyseessä ns. suurten ikäluokkien viimeinen vimma änkeä joka niemi ja notkelma täyteen pakkilaatikoita ettei vain vahingossakaan missään enää pönötä pikkaisenkaan villin näköistä pöheikköä...

Talon tai asunnon saatuaan ihminen täyttää sitä roinalla ja romppeella, ja se vähä aika mikä massipussin ansaitsemiselta jää käytetään siihen että ravataan kauppoja läpi haaveenaan löytää nimenomaan SE pöytä tai SE hylly mikä nyt kulloinkin tarvitaan nurkkaan pölyttymään. Kun perheen naisenpuolta alkaa kaivella elämän onttous, hän tekee 2 - 3 pentua ja seuraavaksi ottaa eron siipastaan ja etsii uuden. Välillä käydään tietenkin Mäkkissä vetämässä lihalättypullaa turpaan ja hankkimassa lapsille muoviroinaa. Siinä miehen kanssa riitelemisen lomassa.

Kehitys se vaan kehittyy ja elämänpyörä pyörii, ja sitten tulee kuolema ja isketään maan alle mätänemään helvetin kalliissa komeassa arkussa.

Miten minusta tuntuu ettei lajimme _oikeasti_ saavuta yhtään mitään? Että poljemme koko ajan paikoillamme? Kaikki kehitys askartelee fyysisen todellisuutemme kimpussa ja tuntuu niistävän viimeisenkin hengenrippeen kaikesta siitä mikä ei suoraan liity ihmisen omaan kehoon ja tavaraan. Tököttääkö tontilla ikävästi vielä yksi puu? No ei kun nurin vaan. Taimitarhalta tuodaan sitten jotain kepakon näköisiä kituvia rumiluksia tilalle. Loikkiko tontin poikki rusakko, vai menikö siellä herranjestas peräti susi?! Kuulaa kalloon! Hankitaan sitten rotuhurttakasvattajalta rotupiski tontin kulmalle räksyttämään ja lapsille lemmikkikani, jota ne voivat riepottaa korvista.

Lopetan täältä tähän ennenkuin vallan eepoksen kirjoitan.

Lue lisää

>> Lopetan täältä tähän ennenkuin vallan eepoksen kirjoitan. >>

Heheh. Kiitos paljon. Ilo nähdä, että joku muukin uskaltaa antautua primitiivisten reaktioiden vietäväksi ja kirjoittaa jotakin tunteella. :-)

Paljon siitä mitä sanoit sointuu myös omaan kokemukseeni tästä maailmanmenosta. Mutta yksi kohta viestissäsi tuntui vähän pahalta:

>>"Kun perheen naisenpuolta alkaa kaivella elämän onttous, hän tekee 2 - 3 pentua ja seuraavaksi ottaa eron siipastaan ja etsii uuden.">>

Toivon, ettet sentään vajoa kyynisyyteen ja ihmisvihaan, vaikka maailmanmeno ahdistaakin. Nainen joka synnyttää lapsen tai vaikka kolme, tuskin on mikään todellinen ongelma tässä maailmassa, jossa ongelmana on juuri elämän ja luonnon kunnioituksen ja vaalimisen puute, ei terve lisääntymisvietti.

Meillähän väestön määrä on laskussa ja jengi kulkee jo "Migrants Welcome - Bring Your Families" -t-paidoissa.

Todellinen väestöongelma on kehitysmaissa, ei täällä. Eikä kehitysmaidenkaan ongelmien ydin varmasti ole lisääntymisvietti. Köyhyyden ja sotien syyt ovat muualla.

Konekeiju kirjoitti:

>> Lopetan täältä tähän ennenkuin vallan eepoksen kirjoitan. >>

Heheh. Kiitos paljon. Ilo nähdä, että joku muukin uskaltaa antautua primitiivisten reaktioiden vietäväksi ja kirjoittaa jotakin tunteella. :-)

Paljon siitä mitä sanoit sointuu myös omaan kokemukseeni tästä maailmanmenosta. Mutta yksi kohta viestissäsi tuntui vähän pahalta:

>>"Kun perheen naisenpuolta alkaa kaivella elämän onttous, hän tekee 2 - 3 pentua ja seuraavaksi ottaa eron siipastaan ja etsii uuden.">>

Toivon, ettet sentään vajoa kyynisyyteen ja ihmisvihaan, vaikka maailmanmeno ahdistaakin. Nainen joka synnyttää lapsen tai vaikka kolme, tuskin on mikään todellinen ongelma tässä maailmassa, jossa ongelmana on juuri elämän ja luonnon kunnioituksen ja vaalimisen puute, ei terve lisääntymisvietti.

Meillähän väestön määrä on laskussa ja jengi kulkee jo "Migrants Welcome - Bring Your Families" -t-paidoissa.

Todellinen väestöongelma on kehitysmaissa, ei täällä. Eikä kehitysmaidenkaan ongelmien ydin varmasti ole lisääntymisvietti. Köyhyyden ja sotien syyt ovat muualla.

Lue lisää

Noo, ei _se_ minua niin järin ahdista mitä muut naiset tekevät, ihmetyttää vaan lähinnä että ne kuviot ovat niin toistuvat ja että he itse eivät sitä näe. Nimittäin siis sitä että keräävät "koko sarjan" lapsia ja kaikki eri isistä. Itseltäni kun puuttuu jostain syystä lisääntymisvietti melko pitkälti, niin minun on vaikea tajuta että mikä se jippo tuossa touhussa on. Ja sitten saa kuulla niitä isien ja varsinkin äitien loppumattomia narinoita... Mikään ei ole heille ikinä hyvä?

Ja tottahan toki ja tiätysti kun sitä on jo entuudestaan friikki (henkisesti steriili) ja menee lukemaan jotain Castanedaa kavereineen miten haitallista lastenteko on, niin hymyilee vinosti sisäänpäin että vaude, kerrankin pystyn hyötymään siitä etten ole kaikessa kuin "muut". Olenko pystynyt, mene tiedä. Mutta aivan takuulla olen ikäistäni naista nuoremman oloinen niin sisäisesti kuin ehkä ulkoisestikin.

Tämä lapsentekoasia on kyllä aika monelle varsin arka juttu ja tiedän että tulee helposti sörkittyä muurahaispesää jos tulee kauheasti leveiltyä että en tehnyt lapsia ja hyvin menee. Moni muu kun on tehnyt, niin heidänhän on suorastaan pakko tavalla tai toisella selitellä pois niiden onni ja autuus jotka eivät ole lisääntyneet. Ymmärrettäväähän se on. Mutta voin minä tässä sanoa että onttoa se on lapsettomankin elämä, jos on lapsia tehneenkin, sillä kuitenkin Se Jokin ei sittenkään taida liittyä mitenkään siihen tuliko lisäännyttyä vai ei. Se Jokin elämän täyteys, tarkoitus, mikä lie. (Pelkkä lajinjatkuminen kun ei sitä yksilölle itselleen takaa.)

Magia-palstalla kun ollaan niin voi toki kysyä että seuraako lapsettomuudesta automaattisesti se että itse säilyy energisempänä. Väitän että seuraa, mutta vaikeahan se on tietää kun ei ole mihin verrata, kun ei voi olla yhtäaikaa sekä lapseton että lapsia tehnyt. Enempi voi olla vaikka niin nainen kuin mieskin, hengessä.

Mutta kehitysmaiden ongelmalle kyllä voisi tehdä jotain - se vaan sitten on taas niin hemmetin vaikea juttu kun se on vähän niin että ei "valkoinen mies" voi enää mennä sanelemaan että nyt olette silleen ja tälleen. Ja toisaalta jos ne lapset sieltä rahdataan tänne, niin sittenhän siellä lisäännytään vaan entistä tiiviimpään tahtiin kun kakaroille on tilaus. Ääh...!

Kaino pyyntö että älkää lapsia tehneet alkako taas sitä iänikuista virttä kuinka niistä on niin iloa ja elämässä pitää lisääntyä ja lässyn lässyn. Se virsi hirtti kiinni jo iät sitten. Ymmärrän teitä, mutten aina kestä. ;)

Qeek kirjoitti:

Noo, ei _se_ minua niin järin ahdista mitä muut naiset tekevät, ihmetyttää vaan lähinnä että ne kuviot ovat niin toistuvat ja että he itse eivät sitä näe. Nimittäin siis sitä että keräävät "koko sarjan" lapsia ja kaikki eri isistä. Itseltäni kun puuttuu jostain syystä lisääntymisvietti melko pitkälti, niin minun on vaikea tajuta että mikä se jippo tuossa touhussa on. Ja sitten saa kuulla niitä isien ja varsinkin äitien loppumattomia narinoita... Mikään ei ole heille ikinä hyvä?

Ja tottahan toki ja tiätysti kun sitä on jo entuudestaan friikki (henkisesti steriili) ja menee lukemaan jotain Castanedaa kavereineen miten haitallista lastenteko on, niin hymyilee vinosti sisäänpäin että vaude, kerrankin pystyn hyötymään siitä etten ole kaikessa kuin "muut". Olenko pystynyt, mene tiedä. Mutta aivan takuulla olen ikäistäni naista nuoremman oloinen niin sisäisesti kuin ehkä ulkoisestikin.

Tämä lapsentekoasia on kyllä aika monelle varsin arka juttu ja tiedän että tulee helposti sörkittyä muurahaispesää jos tulee kauheasti leveiltyä että en tehnyt lapsia ja hyvin menee. Moni muu kun on tehnyt, niin heidänhän on suorastaan pakko tavalla tai toisella selitellä pois niiden onni ja autuus jotka eivät ole lisääntyneet. Ymmärrettäväähän se on. Mutta voin minä tässä sanoa että onttoa se on lapsettomankin elämä, jos on lapsia tehneenkin, sillä kuitenkin Se Jokin ei sittenkään taida liittyä mitenkään siihen tuliko lisäännyttyä vai ei. Se Jokin elämän täyteys, tarkoitus, mikä lie. (Pelkkä lajinjatkuminen kun ei sitä yksilölle itselleen takaa.)

Magia-palstalla kun ollaan niin voi toki kysyä että seuraako lapsettomuudesta automaattisesti se että itse säilyy energisempänä. Väitän että seuraa, mutta vaikeahan se on tietää kun ei ole mihin verrata, kun ei voi olla yhtäaikaa sekä lapseton että lapsia tehnyt. Enempi voi olla vaikka niin nainen kuin mieskin, hengessä.

Mutta kehitysmaiden ongelmalle kyllä voisi tehdä jotain - se vaan sitten on taas niin hemmetin vaikea juttu kun se on vähän niin että ei "valkoinen mies" voi enää mennä sanelemaan että nyt olette silleen ja tälleen. Ja toisaalta jos ne lapset sieltä rahdataan tänne, niin sittenhän siellä lisäännytään vaan entistä tiiviimpään tahtiin kun kakaroille on tilaus. Ääh...!

Kaino pyyntö että älkää lapsia tehneet alkako taas sitä iänikuista virttä kuinka niistä on niin iloa ja elämässä pitää lisääntyä ja lässyn lässyn. Se virsi hirtti kiinni jo iät sitten. Ymmärrän teitä, mutten aina kestä. ;)

Lue lisää

En oikein ymmärrä miten lapsen tekeminen tai tekemättä jättäminen voitaisiin ajatella joko hyväksi tai huonoksi asiaksi. Minusta se on tilannesidonnaista.

Mitä tulee lapsenteon vaikutuksiin maagisten kykyjen kehittymisessä, olen edelleen samaa mieltä kuin ennenkin: Minusta se on puhdasta hölynpölyä. En ole löytänyt idealle minkäänlaista tukea mistään muusta kirjallisuudesta tai edes arkielämän havainnoista.

Voisitko nyt kun tämä taas tuli esille, vihdoin ja viimein selvittää (lyhyesti), millä ihmeen perusteella lapsen tekemisestä tulisi noidan energiamunaan reikä, kuten Castaneda väitti.

Konekeiju kirjoitti:

En oikein ymmärrä miten lapsen tekeminen tai tekemättä jättäminen voitaisiin ajatella joko hyväksi tai huonoksi asiaksi. Minusta se on tilannesidonnaista.

Mitä tulee lapsenteon vaikutuksiin maagisten kykyjen kehittymisessä, olen edelleen samaa mieltä kuin ennenkin: Minusta se on puhdasta hölynpölyä. En ole löytänyt idealle minkäänlaista tukea mistään muusta kirjallisuudesta tai edes arkielämän havainnoista.

Voisitko nyt kun tämä taas tuli esille, vihdoin ja viimein selvittää (lyhyesti), millä ihmeen perusteella lapsen tekemisestä tulisi noidan energiamunaan reikä, kuten Castaneda väitti.

Lue lisää

Ei siinä ehkä olekaan sinänsä mitään hyvää tai pahaa. Monella vain näyttää elämä muuttuvan lisääntymisen jälkeen helvetilliseksi, mutta voihan se olla että se elämä oli helvettiä jo alunperinkin. Miksi oikeastaan mittailla helvetin asteita, pääasia on _onko_ ihmisen elämässä jotain sisäistä onttoutta tai jotain vinkallaan, vaiko eikö. Taisit itsekin jossain tuolla sanoa että pääasia on miten tekee eikä se mitä tekee?

Mutta joo: käsitin noista CC:n jutuista että energiahävikkiä eli "reikä" syntyisi sen vuoksi että sikiö tarraa johonkin energiarihmaan naisen sisällä ja kaiketi imee siitä energiat parempiin suihin. Toisaalta jo seksikin oli haitallista, koska kiihtyvässä liikkeessä kuulema kummastakin osapuolesta irtoaa pala energiaa jonka kuuluisi mennä tulevaan lapseen. Nyt sitten herääkin kysymys että mikä _mieheen_ tekisi reiän kun hänellä ei ole kohtua jossa sikiö kököttäisi - mutta toisaalta Taisha Abelarille väitettiin että siittiöiden kautta miehelle muodostuu jonkinlainen loisintasuhde naiseen jota kautta hän vetää naisesta energiaa 7 v ajan (hoo), eli ehkä jos se nainen on raskaana niin vetämistä tapahtuukin toisinpäin eli sikiö tuon muodostuneen energiayhteyden kautta kuppaa isäänsä?

Okei. En minä enää noita järin vakavissani löpise, ne ovat minulle balttiarallaa samanarvoista kamaa kuin esim. teosofian juurirodut ja Lemuria: ei niihin _voi_ sanoa että "kappas vaan tuohan on totta". Mistä sen voi tietää, varsinkin jos ei itse ole joku selvänäkijä.

Ehkä kyseessä on vain fiktio kuitenkin.

Mutta koska minun on ollut vähän vaikea sietää omahyväisyyttä itsessäni, olen salavihkaisesti tarttunut jokaiseen sellaiseen asiaan ja seikkaan kiinni joiden avulla olen voinut onnitella itseäni omassa elämässäni tekemistä valinnoistani, ja kenties tuntea pikkaisen ylemmyyttä niitä kohtaan jotka valitsivat toisin. Lapsia tehneiden henk.koht. helvetit inhottavat ja kuvottavat minua, ja olen aivan onneni kukkuloilla aina kun tajuan yhtäkkiä miltä kaikelta katson välttyneeni.

Mutta seksiä en kuitenkaan ole lopettanut, eli en ole fanaatikko, vaan juuri se rusinapullisti mikä olen aina ollut. Otan sen mikä sattuu minulle sopimaan, ja niinhän kaikki tekevät. Jää enää kysymys: voiko massojen juntillismia paeta _mitenkään_ ja onko se edes tarpeen...

Itseasiassa minusta tuntuu että ihmiset tekevät lapsia itsetärkeyttään, itserakkauden tai itsevihan vuoksi. Itserakkaudessa rakastetaan lasta kun se on oman itsen jatke, ja itsevihassa tietysti vihataan samasta syytä. Itse jätin lapset tekemättä koska rakastan ja vihaan itseäni - jätin siis tekemättä itsetärkeyteni vuoksi. En halunnut elämääni riippoja ja vastuksia, eli koen lapset esteenä (ja toissijaisena asiana). Kaikille ne eivät sitä ole.

(Obs. Netistä olen lukenut että Florinda Donner-Grau sanoi sen olleen pelkkä vitsi kun joku noita sanoi Abelarille että siittiöt loisivat naisessa 7 v - Taisha kun kuulema oli liian itsetärkeä ja piti joku tsoukki keksiä.)

Qad kirjoitti:

Ei siinä ehkä olekaan sinänsä mitään hyvää tai pahaa. Monella vain näyttää elämä muuttuvan lisääntymisen jälkeen helvetilliseksi, mutta voihan se olla että se elämä oli helvettiä jo alunperinkin. Miksi oikeastaan mittailla helvetin asteita, pääasia on _onko_ ihmisen elämässä jotain sisäistä onttoutta tai jotain vinkallaan, vaiko eikö. Taisit itsekin jossain tuolla sanoa että pääasia on miten tekee eikä se mitä tekee?

Mutta joo: käsitin noista CC:n jutuista että energiahävikkiä eli "reikä" syntyisi sen vuoksi että sikiö tarraa johonkin energiarihmaan naisen sisällä ja kaiketi imee siitä energiat parempiin suihin. Toisaalta jo seksikin oli haitallista, koska kiihtyvässä liikkeessä kuulema kummastakin osapuolesta irtoaa pala energiaa jonka kuuluisi mennä tulevaan lapseen. Nyt sitten herääkin kysymys että mikä _mieheen_ tekisi reiän kun hänellä ei ole kohtua jossa sikiö kököttäisi - mutta toisaalta Taisha Abelarille väitettiin että siittiöiden kautta miehelle muodostuu jonkinlainen loisintasuhde naiseen jota kautta hän vetää naisesta energiaa 7 v ajan (hoo), eli ehkä jos se nainen on raskaana niin vetämistä tapahtuukin toisinpäin eli sikiö tuon muodostuneen energiayhteyden kautta kuppaa isäänsä?

Okei. En minä enää noita järin vakavissani löpise, ne ovat minulle balttiarallaa samanarvoista kamaa kuin esim. teosofian juurirodut ja Lemuria: ei niihin _voi_ sanoa että "kappas vaan tuohan on totta". Mistä sen voi tietää, varsinkin jos ei itse ole joku selvänäkijä.

Ehkä kyseessä on vain fiktio kuitenkin.

Mutta koska minun on ollut vähän vaikea sietää omahyväisyyttä itsessäni, olen salavihkaisesti tarttunut jokaiseen sellaiseen asiaan ja seikkaan kiinni joiden avulla olen voinut onnitella itseäni omassa elämässäni tekemistä valinnoistani, ja kenties tuntea pikkaisen ylemmyyttä niitä kohtaan jotka valitsivat toisin. Lapsia tehneiden henk.koht. helvetit inhottavat ja kuvottavat minua, ja olen aivan onneni kukkuloilla aina kun tajuan yhtäkkiä miltä kaikelta katson välttyneeni.

Mutta seksiä en kuitenkaan ole lopettanut, eli en ole fanaatikko, vaan juuri se rusinapullisti mikä olen aina ollut. Otan sen mikä sattuu minulle sopimaan, ja niinhän kaikki tekevät. Jää enää kysymys: voiko massojen juntillismia paeta _mitenkään_ ja onko se edes tarpeen...

Itseasiassa minusta tuntuu että ihmiset tekevät lapsia itsetärkeyttään, itserakkauden tai itsevihan vuoksi. Itserakkaudessa rakastetaan lasta kun se on oman itsen jatke, ja itsevihassa tietysti vihataan samasta syytä. Itse jätin lapset tekemättä koska rakastan ja vihaan itseäni - jätin siis tekemättä itsetärkeyteni vuoksi. En halunnut elämääni riippoja ja vastuksia, eli koen lapset esteenä (ja toissijaisena asiana). Kaikille ne eivät sitä ole.

(Obs. Netistä olen lukenut että Florinda Donner-Grau sanoi sen olleen pelkkä vitsi kun joku noita sanoi Abelarille että siittiöt loisivat naisessa 7 v - Taisha kun kuulema oli liian itsetärkeä ja piti joku tsoukki keksiä.)

Lue lisää

>> Monella vain näyttää elämä muuttuvan lisääntymisen jälkeen helvetilliseksi >>

No kyllä kai joillakin on ongelmia, mutta jos katsot niitä syitä tarkemmin, uskon kaikille löytyvän ihan järkevän selityksen, niin ettei ole tarpeen postuloida reikää energiahahmossa.

Seksin vaikutus ihmisen kehoon, mieleen ja henkisiin kykyihin on kyllä mielenkiintoinen tutkimuskenttä sinänsä. En missään tapauksessa väitä, etteikö selibaatilla olisi pitkä historia kentällä. Mitä ilmeisemmin siitä on apua. Toisaalta myös seksiorgiatkin ovat ikivanha ja toimivaksi todettu menetelmä.

Mutta kuinka asia tarkalleen ottaen menee, on paljon monimutkaisempi juttu. Vakuuttavampaa tietoa kuin Castanedan löpinät löytyy mielestäni idän opeista... tantraa, taolaista seksimagiaa, kundlinijuttuja ja vaikka mitä. Sieltä löytyy teoriaa ja käytäntöä joka makuun, olipa selibaatti-ihminen taikka nautiskelija. Menetelmät ovat myös dokumentoidusti olleet oikeasti pitkään käytössä.

>> ehkä jos se nainen on raskaana niin vetämistä tapahtuukin toisinpäin eli sikiö tuon muodostuneen energiayhteyden kautta kuppaa isäänsä? >>

Minusta on hyödytöntä vain spekuloida asialla, kun eväitä tässä ei ole tarpeeksi edes aamupalaa varten. Täytyisi olla jokin konkreettinen lähtökohta - jokin tapaus, tutkimus tai edes uskottavan kuuloinen hypoteesi. Sellaisia myös on.

>> Mistä sen voi tietää, varsinkin jos ei itse ole joku selvänäkijä. >>

Onhan sitä nyt muitakin tapoja tutkia, onko lapsen saaminen ihmiselle haitallista.

>> en ole fanaatikko, vaan juuri se rusinapullisti mikä olen aina ollut. >>

Poimitko käsittelyysi siis eniten niitä ajatuksia, jotka tukevat sinun tämänhetkistä maailmankuvaasi?

>> Itseasiassa minusta tuntuu että ihmiset tekevät lapsia itsetärkeyttään >>

Mitä asioita sitten näet ihmisten ympärilläsi tekevän pelkän palvelun halusta, ilman itsekkäitä pyrkimyksiä?

>> Netistä olen lukenut että Florinda Donner-Grau sanoi sen olleen pelkkä vitsi >>

Voi olla myöhempää selittelyäkin. Mitäpä niissä kirjoissa ei voisi myöhemmin puolustella sillä, että se oli tarkoitettukin hämäykseksi?

Itsekin uskon tosi kummallisiin juttuihin, jotka eivät ole millään muotoa vähemmän fantastisia kuin Castanedan kirjoitukset, mutta kun luen muiden kokemuksista, vähimmäisvaatimuksena on vaikutelma rehellisyydestä, jota Carlos ei täytä.

>> En halunnut elämääni riippoja ja vastuksia >>

Eikö tämä riitä syyksi? Ei elämässä loppujen lopuksi ole niin paljon helppoja tai itsestäänselviä valintoja. Kaikki mitä valitset, rajaa jonkin toisen kokemuksen sinulta pois. En voi kuvitella pahempaa kärsimystä kuin olisi jäädä murehtimaan väärää valintaa.

>> joku noita sanoi Abelarille että siittiöt loisivat naisessa 7 v >>

Ajattele nyt vielä tätäkin. Jos tuo olisi totta, mieti kuinka monesta paikkaa miehet saisivat energiaa? Seitsemän vuoden aikana ehtii keräilemään monia seksikumppaneita. Jos näin olisi, tilastoista näkyisi, että seksi on erittäin haitallista naisille. Tietojeni mukaan tilastot kuitenkin osoittavat lähinnä päinvastoin.

Ei se seksi ole hyvä tai huono. Se on tekniikasta kysymys. Sen takia on keksitty tantra, uskonto johon seksuaalisuuskin kuuluu osana, jotta olisi ylöspantuna tekniikat kaikille oppia, niin ettei tarvitse elää hämmennyksessä. Mies voi esimerkiksi olla laukeamatta, jos muuten tuntee itsensä väsyneeksi seksin jälkeen.

Sitäpaitsi alkuperäinen väite josta puhuimme oli "kiihtyvässä liikkeessä kuulema kummastakin osapuolesta irtoaa pala energiaa". Tiedostetaanhan se tantrassakin, että kiivastahtinen tai jopa aggressiivinen seksi on kuluttavaa, eikä svengaa samalla tavalla energioiden kanssa. Siksi otetaan hitaasti ja hallitaan mieli. Ajattele... pystytkö sekstailemaan pysyen moitteettomuudessa? Vai joudutko hillittömyyteen? Se on koe, josta selviytyä, ei kahle josta irrottautua.

Lapsen teko perinteisesti siellä päin tehdään tarkkojen astrologisten sääntöjen mukaan. Lisäksi on vanha uskomus, että rakasteluhetkellä isän ja äidin energiataso elikä hyvä tai huono fiilis vaikuttaa siihen, minkälainen lapsesta tulee, hyvä vai paha trippi.

>> Taisit itsekin jossain tuolla sanoa että pääasia on miten tekee eikä se mitä tekee? >>

Niin juuri. Tietysti kannattaa myös valita oikea työkalu hommaan.

>> eipä ole tabu aihe, tai edes omaperäinen. >>

Hyvä, mutta pitääkö näiden viestien olla omaperäisiä?

>> vaikka yhä useammin halutaan myös sivuttaa todelliset ongelmat/sivuvaikutukset joita niillä myös on. >>

Puhun tietysti vain omasta puolestani, mutta itse en ole minkään aineen sivu- tai päävaikutuksia sivuuttamassa. En tiedä mitä useimmin tällaisten viestien kirjoittajat mielestäsi haluavat, mutta minua kiinnostaa vain tämä oma viestini ja se mitä tällä tarkoitan.

>> On totta, että eräissä luonnonkansa-uskonnoissa huumaavilla aineilla on oma osuutensa transsiin yms. vaipumisen kannalta >>

En vähättelisi sitä.

>> määrät ovat pieniä, "matkoja" on ensin tiukasti harjoiteltu muulla tavalla ja aineiden käyttö ei todellakaan ole joka päiväistä tai edes kuukausittaista vaan sidottu lähinnä tiettyihin rituaaleihin >>

Toisaalta esimerkiksi Terence McKennan mukaan Amazonin sademetsien intiaanien huumemeiningit ovat paljon vähemmän virallisia ja tiukkoja kuin meillä luulaan. Shamanismin henki on siellä kuulemma avoin ja tutkiva.

>> Jokainenhan voi tietty väittää tajuntansa laajenevan ja kokevansa ties mitä hengellisiä kokemuksia ainepäissään >>

Sinulla ei itselläsi vaikuta olevan mitään muuta tietoa asiasta kuin huhupuheita, joita olet kuullut. Haastat aika lujasti vastaan siitä huolimatta. Onko kenties mottosi: "Useammasta mahdollisesta eri selityksestä parhaiten todellisuutta kuvastaa kyynisin vaihtoehto.".

>> Totuus on että useimmat hurjat kokemukset tapahtuvat sittenkin vain siellä pääkopan sisäpuolella ja mitään todellista hyötyä aineiden käytöllä ei ole kuin se pään sekoittaminen. >>

Mitä kokemukset tapahtuvat pääkopan ulkopuolella? Voisitko mainita joitain?

Konekeiju kirjoitti:

>> eipä ole tabu aihe, tai edes omaperäinen. >>

Hyvä, mutta pitääkö näiden viestien olla omaperäisiä?

>> vaikka yhä useammin halutaan myös sivuttaa todelliset ongelmat/sivuvaikutukset joita niillä myös on. >>

Puhun tietysti vain omasta puolestani, mutta itse en ole minkään aineen sivu- tai päävaikutuksia sivuuttamassa. En tiedä mitä useimmin tällaisten viestien kirjoittajat mielestäsi haluavat, mutta minua kiinnostaa vain tämä oma viestini ja se mitä tällä tarkoitan.

>> On totta, että eräissä luonnonkansa-uskonnoissa huumaavilla aineilla on oma osuutensa transsiin yms. vaipumisen kannalta >>

En vähättelisi sitä.

>> määrät ovat pieniä, "matkoja" on ensin tiukasti harjoiteltu muulla tavalla ja aineiden käyttö ei todellakaan ole joka päiväistä tai edes kuukausittaista vaan sidottu lähinnä tiettyihin rituaaleihin >>

Toisaalta esimerkiksi Terence McKennan mukaan Amazonin sademetsien intiaanien huumemeiningit ovat paljon vähemmän virallisia ja tiukkoja kuin meillä luulaan. Shamanismin henki on siellä kuulemma avoin ja tutkiva.

>> Jokainenhan voi tietty väittää tajuntansa laajenevan ja kokevansa ties mitä hengellisiä kokemuksia ainepäissään >>

Sinulla ei itselläsi vaikuta olevan mitään muuta tietoa asiasta kuin huhupuheita, joita olet kuullut. Haastat aika lujasti vastaan siitä huolimatta. Onko kenties mottosi: "Useammasta mahdollisesta eri selityksestä parhaiten todellisuutta kuvastaa kyynisin vaihtoehto.".

>> Totuus on että useimmat hurjat kokemukset tapahtuvat sittenkin vain siellä pääkopan sisäpuolella ja mitään todellista hyötyä aineiden käytöllä ei ole kuin se pään sekoittaminen. >>

Mitä kokemukset tapahtuvat pääkopan ulkopuolella? Voisitko mainita joitain?

Lue lisää

Todellakin, ei viestien tarvitse olla omaperäisiä mutta muistutan mieleesi alkuperäisen viestisi ajatuksen, että tätä päihde-keskustelua harvoin tuodaan ilmi näissä rajatiedon raameissa. Eli viestisi antoi olettaa että olet "keksinyt" kovinkin erikoisen aiheen... mutta asiaan.

"Puhun tietysti vain omasta puolestani, mutta itse en ole minkään aineen sivu- tai päävaikutuksia sivuuttamassa."
Hyvä juttu, sillä liian usein uudet asiat kiehtovat niin paljon ihmismieltä, että se sokeutuu tai/ja sivuttaa kaiken negatiivisen ko. asiasta. Ja koska kyseessä on huumaus-aineet, jotka parhaimmassa tapauksessa voivat tappaa käyttäjänsä, on varovaisuus niiden kanssa kaikki kaikessa.

"Sinulla ei itselläsi vaikuta olevan mitään muuta tietoa asiasta kuin huhupuheita, joita olet kuullut. Haastat aika lujasti vastaan siitä huolimatta. Onko kenties mottosi: "Useammasta mahdollisesta eri selityksestä parhaiten todellisuutta kuvastaa kyynisin vaihtoehto.".
Heh, totuus on etteivät kaikki jaa myönteistä linjaa huumaus-aineille ja/tai niiden käytölle maagisissa tarkoituksissa ja tämä ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi tullut kokeiltua. Oman mielipiteeni mukaan todelliset kyvyt pääsevät vasta sitten esiin, kun niitä harjoittaa ilman vippas-konsteja ja hallitusti edeten. Mitä kauemmin näiden rajatiedon eri alueiden kanssa on tekemisissä, sitä yleensä huomaa monen tarveaineen olleen aivan turha samaan lopputulokseen päästäkseen.
Mottoa minulla ei tietääkseni ole mutta jos se oli niin en kutsuisi sitä kyyniseksi, sillä pyydän vain näkemään tälläisetkin asiat realistisesti ja ilman hehkutuksen suomaa turhaa mystiikkaa. Käyttäessäsi ns. raskasta kalustoa henkisellä tasolla on silloin on myös hyvä hallita niiden käyttö.

"Mitä kokemukset tapahtuvat pääkopan ulkopuolella? Voisitko mainita joitain?"
Kun puhutaan esimerkiksi shamaanin tekemistä matkoista tai henkimaailman kohtaamisesta, nämä tapahtuvat pääkopan ulkopuolella ja ovat olemassa samanlaisina kokijastaan riippumatta. Huumaus-aineiden kokemukset taas kolisuttavat kallomme sisäpuolelle jääneitä hermosoluparkoja ja aiheuttavat lähinnä yksilöllisiä mielikuvarakennelmia, joita sekoittavat lisää harhaantuneet aistimme. Tälläisessä tilassa henkinen tahtomme on turtunut tai toimii sekavasti aivan kuten fyysinen kehomme kömpelöytyy eikä tässä tilassa kykene myöskään käyttämään kykyjään niiden koko kapasiteetilla. Ehkä sitten, jos henkilö on kovin harhaantunut kykyjensä käyttäjä mutta muille huumaus-aineet ovat lähinnä vaan päihdyttäviä.

cyberanimus kirjoitti:

Todellakin, ei viestien tarvitse olla omaperäisiä mutta muistutan mieleesi alkuperäisen viestisi ajatuksen, että tätä päihde-keskustelua harvoin tuodaan ilmi näissä rajatiedon raameissa. Eli viestisi antoi olettaa että olet "keksinyt" kovinkin erikoisen aiheen... mutta asiaan.

"Puhun tietysti vain omasta puolestani, mutta itse en ole minkään aineen sivu- tai päävaikutuksia sivuuttamassa."
Hyvä juttu, sillä liian usein uudet asiat kiehtovat niin paljon ihmismieltä, että se sokeutuu tai/ja sivuttaa kaiken negatiivisen ko. asiasta. Ja koska kyseessä on huumaus-aineet, jotka parhaimmassa tapauksessa voivat tappaa käyttäjänsä, on varovaisuus niiden kanssa kaikki kaikessa.

"Sinulla ei itselläsi vaikuta olevan mitään muuta tietoa asiasta kuin huhupuheita, joita olet kuullut. Haastat aika lujasti vastaan siitä huolimatta. Onko kenties mottosi: "Useammasta mahdollisesta eri selityksestä parhaiten todellisuutta kuvastaa kyynisin vaihtoehto.".
Heh, totuus on etteivät kaikki jaa myönteistä linjaa huumaus-aineille ja/tai niiden käytölle maagisissa tarkoituksissa ja tämä ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi tullut kokeiltua. Oman mielipiteeni mukaan todelliset kyvyt pääsevät vasta sitten esiin, kun niitä harjoittaa ilman vippas-konsteja ja hallitusti edeten. Mitä kauemmin näiden rajatiedon eri alueiden kanssa on tekemisissä, sitä yleensä huomaa monen tarveaineen olleen aivan turha samaan lopputulokseen päästäkseen.
Mottoa minulla ei tietääkseni ole mutta jos se oli niin en kutsuisi sitä kyyniseksi, sillä pyydän vain näkemään tälläisetkin asiat realistisesti ja ilman hehkutuksen suomaa turhaa mystiikkaa. Käyttäessäsi ns. raskasta kalustoa henkisellä tasolla on silloin on myös hyvä hallita niiden käyttö.

"Mitä kokemukset tapahtuvat pääkopan ulkopuolella? Voisitko mainita joitain?"
Kun puhutaan esimerkiksi shamaanin tekemistä matkoista tai henkimaailman kohtaamisesta, nämä tapahtuvat pääkopan ulkopuolella ja ovat olemassa samanlaisina kokijastaan riippumatta. Huumaus-aineiden kokemukset taas kolisuttavat kallomme sisäpuolelle jääneitä hermosoluparkoja ja aiheuttavat lähinnä yksilöllisiä mielikuvarakennelmia, joita sekoittavat lisää harhaantuneet aistimme. Tälläisessä tilassa henkinen tahtomme on turtunut tai toimii sekavasti aivan kuten fyysinen kehomme kömpelöytyy eikä tässä tilassa kykene myöskään käyttämään kykyjään niiden koko kapasiteetilla. Ehkä sitten, jos henkilö on kovin harhaantunut kykyjensä käyttäjä mutta muille huumaus-aineet ovat lähinnä vaan päihdyttäviä.

Lue lisää

>> viestisi antoi olettaa että olet "keksinyt" kovinkin erikoisen aiheen... asiaan.>>

Noniin, nyt kun olemme rikkoneet jään ja saaneet henkilökohtaisuudet käsiteltyä...

>> liian usein uudet asiat kiehtovat niin paljon ihmismieltä, että se sokeutuu tai/ja sivuttaa kaiken negatiivisen ko. asiasta. >>

Vastustatko yleensäkin uusia asioita, koska niistä voisi joku innostua liikaa?

Kenestä sitäpaitsi puhut? Minustako? Vaiko jostain omasta menneestä ylilyönnistäsi? Minä haluaisin puhua konkreettisista asioista, jotka ovat tässä käsillä.

Sinä olet harjoittanut kevyttä piilovittuilua ja torpannut aihetta tyyliin "hohhoijaa, kylläpäs on kyllästyttävä aihe, ei ollenkaan omaperäinen" ja muu on ollut yleistystä kuten "Liian usein vain käy niin että jengi flippaa lopullisesti..." tai maagikon kunniakkaan identiteetin puolustamista: "meditaatio riittää ja teen kaiken omin voimin ilman apuvälineitä".

>> koska kyseessä on huumaus-aineet, jotka parhaimmassa tapauksessa voivat tappaa käyttäjänsä, on varovaisuus niiden kanssa kaikki kaikessa. >>

Kaikkea muuta. Entheogeenit ovat sangen turvallisia kun niiden toksisuutta vertaa siihen järkyttävään vaikutukseen, mikä niillä on tajunnan tilaan. Mieti itse. Sellaista vibaa ei tule vaikka joisit kolmekymmentä kuppia kahvia, ja siinähän niitä toksiineja jo sinulle onkin.

Ne eivät muistuta lainkaan sellaisia moderneja jalostettuja huumeita kuten heroiini, oopiumi ja kokaiini. Ne ovat kokonaan eri luokan aineita, joita pitäisi arvioida eri tavalla.

Mutta virallisen kansanvalistustiedon mukaan kaikki huumeet ovat samalla tavalla huumeita kannabiksesta heroiiniin, eikä niissä ole juuri eroa, mitä nyt toisiin kuolee ja toisista tulee hulluksi, samaa kuitenkin.

Entheogeenien vaarat eivät minusta ole lainkaan fyysisiä. Ei se ole se molekyyli joka on vaarallinen, vaan näyt ja kokemukset joihin ne avaavat pääsyn, voivat osoittautua vaikeammiksi hyväksyä kuin mitä itsestään luuli. Ehkäpä yksi parhaista vaikutuksista mitä itse tiedän, on juuri egon murskaantuminen ja turhien luulojen kariseminen. Sitä tietää olevansa vain ihminen, paljon meitä mahtavampien voimien juuressa.

Sen sijaan normaalitodellisuudessa suurin haasteemme on löytää jokin keino haastaa itseämme tarpeeksi. Ei riitä benji-hyppykään selvittämään ihmisen päätä.

>> Heh, totuus on etteivät kaikki jaa myönteistä linjaa huumaus-aineille ja/tai niiden käytölle maagisissa tarkoituksissa ja tämä ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi tullut kokeiltua. >>

Okei. Olet kokeillut, etkä tykännyt. Mutta täytyy muistaa, että täsmälleen sama aine voi saada aikaan kokonaan eri kokemuksen riippuen annostuksesta. Monet kiinnostavimmista kasveista jopa vaativat käyttäjältään oma-aloitteisuutta, meditaatiotaitoa yms.

En ole itsekään mikään konkari, vaan pelkkä aloittelija. Minulla on vain yksi hardcore sienitrippi, joka nyt näyttää minulle suuntaa. Kokeilin psilosybiiniä ensin vaatimattomilla annoksilla. Tuloksena euforiaa, luovaa ajattelua, sosiaalisen kyvykkyyden kasvua ja tunne-energian vapautumista.

Muutaman tällaisen kerran jälkeen halusin tutustua asiaan hieman syvemmin, joten nostin annosta. Ja sain todella opetuksen! Silloin tajusin, etteivät nämä ole sellaisia riippuvuutta aiheuttavia huumeita joista meitä varoitellaan. Päinvastoin, houkutus lopettaa lopullisesti oli valtavan suuri. Nousi todella suuri kunnioitus niitä shamaaneja kohtaan, jotka ovat elämäntehtävänään tutkineet näitä henkimaailman paikkoja, tuodakseen mukanaan käyttökelpoista tietoa.

>> Käyttäessäsi ns. raskasta kalustoa henkisellä tasolla on silloin on myös hyvä hallita niiden käyttö. >>

Tietenkin. Tiedän, että suuri osa ihmisistä magian kentällä uskovat, että huumeet ovat vaarallinen oikotie laiskoja varten. Itsekin ennen uskoin niin. Mutta nyt tiedän, että se on kova koulu, eikä mikään kiva kävely puistossa. Siinä joutuu kohtaamaan pahimmat painajaisensa täysin tietoisena.

Seuraavaksi kaksi poimintaa:

>> Kun puhutaan esimerkiksi shamaanin tekemistä matkoista tai henkimaailman kohtaamisesta, nämä tapahtuvat pääkopan ulkopuolella >>
>> Huumaus-aineiden kokemukset taas kolisuttavat kallomme sisäpuolelle jääneitä hermosoluparkoja ja aiheuttavat lähinnä yksilöllisiä mielikuvarakennelmia >>

Kuinka perustelisit tämän väitteesi? Voitko viitata mihinkään lähteeseen?

PS. Omat tietoni perustuvat vähäiseen omaan kokemukseeni ja kotiläksyiksi olen tutkinut mm. Terence McKennaa.

>> Ehkä sitten, jos henkilö on kovin harjaantunut kykyjensä käyttäjä >>

Minä ajattelen, että jos haluaa tulla hyväksi kokiksi, täytyy mennä keittiöön. Siellä on kuumaa, mutta siinä saa nopeasti hyvän käsityksen siitä, missä omat heikkoudet ovat. Omia heikkouksia on helppo hautoa kun elämä on näin helppoa ja mukavaa. Sitä voi kuvitella olevansa vaikka kuinka kova tyyppi ja harjaantunut maagikko, mutta monelta menisi jauhot suuhun jos he ottaisivat kunnon intiaaninannoksen jotakin taikakasvia. Minulla meni, ja olen siitä kiitollinen, vaikka se olikin elämäni pelottavin ja vastenmielisin kokemus.

>> muille huumaus-aineet ovat lähinnä vaan päihdyttäviä >>

Päihteet ovat oma luokkansa aineita. Huumeet on konsensustodellisuuden kattotermi kaikille kielletyille aineilla, syystä riippumatta. Sinun pitäisi täsmentää mistä puhut ja mistä omat kokemuksesi ovat. Muuten tämä on liian epätarkkaa. Kaikki ei ole sitä samaa huumetta. Kannabis on oma lukunsa. Sienet omansa. LSD on kokonaan oma tarinansa. DMT on varmasti muinaisin ja mysteerisin. Lista on pitkä, ja kokemuksien ja totuuksien kirjo valtava.

Toisinsanoen minulla ei ole sinulle mitään kerrottavaa, jos sanavarastoosi ei kuulu muita sanoja kuin "huumeet" ja "päihdyttävä vaikutus". Minä olen kiinnostunut aiheesta henkimaailman olemassaolon tiimoilta, enkä myöskään kannusta käyttämään vaarallisia riippuvuutta aiheuttavia aineita.

Niitäkin on, jokainen niistä ihmisen itse pitkälle jalostama tuote. Mikä lienee ero, kun Amazonin sademetsien shamaanilta kysytään, miten he kehittivät ayahuasca-juoman? Shamaanin mukaan kasvit itse kertoivat heille mitä tehdä.

Länsimainen materialistinen ihminen sensijaan miettii vain rahaa ja voittoa ja haluaa valmistaa huumeita ja tehdä epäeettistä huumekauppaa. Esimerkiksi ekstaasista todella tulee vauriota aivosoluille, tämä on jo tieteellisesti varmistettu.

cyberanimus kirjoitti:

Todellakin, ei viestien tarvitse olla omaperäisiä mutta muistutan mieleesi alkuperäisen viestisi ajatuksen, että tätä päihde-keskustelua harvoin tuodaan ilmi näissä rajatiedon raameissa. Eli viestisi antoi olettaa että olet "keksinyt" kovinkin erikoisen aiheen... mutta asiaan.

"Puhun tietysti vain omasta puolestani, mutta itse en ole minkään aineen sivu- tai päävaikutuksia sivuuttamassa."
Hyvä juttu, sillä liian usein uudet asiat kiehtovat niin paljon ihmismieltä, että se sokeutuu tai/ja sivuttaa kaiken negatiivisen ko. asiasta. Ja koska kyseessä on huumaus-aineet, jotka parhaimmassa tapauksessa voivat tappaa käyttäjänsä, on varovaisuus niiden kanssa kaikki kaikessa.

"Sinulla ei itselläsi vaikuta olevan mitään muuta tietoa asiasta kuin huhupuheita, joita olet kuullut. Haastat aika lujasti vastaan siitä huolimatta. Onko kenties mottosi: "Useammasta mahdollisesta eri selityksestä parhaiten todellisuutta kuvastaa kyynisin vaihtoehto.".
Heh, totuus on etteivät kaikki jaa myönteistä linjaa huumaus-aineille ja/tai niiden käytölle maagisissa tarkoituksissa ja tämä ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi tullut kokeiltua. Oman mielipiteeni mukaan todelliset kyvyt pääsevät vasta sitten esiin, kun niitä harjoittaa ilman vippas-konsteja ja hallitusti edeten. Mitä kauemmin näiden rajatiedon eri alueiden kanssa on tekemisissä, sitä yleensä huomaa monen tarveaineen olleen aivan turha samaan lopputulokseen päästäkseen.
Mottoa minulla ei tietääkseni ole mutta jos se oli niin en kutsuisi sitä kyyniseksi, sillä pyydän vain näkemään tälläisetkin asiat realistisesti ja ilman hehkutuksen suomaa turhaa mystiikkaa. Käyttäessäsi ns. raskasta kalustoa henkisellä tasolla on silloin on myös hyvä hallita niiden käyttö.

"Mitä kokemukset tapahtuvat pääkopan ulkopuolella? Voisitko mainita joitain?"
Kun puhutaan esimerkiksi shamaanin tekemistä matkoista tai henkimaailman kohtaamisesta, nämä tapahtuvat pääkopan ulkopuolella ja ovat olemassa samanlaisina kokijastaan riippumatta. Huumaus-aineiden kokemukset taas kolisuttavat kallomme sisäpuolelle jääneitä hermosoluparkoja ja aiheuttavat lähinnä yksilöllisiä mielikuvarakennelmia, joita sekoittavat lisää harhaantuneet aistimme. Tälläisessä tilassa henkinen tahtomme on turtunut tai toimii sekavasti aivan kuten fyysinen kehomme kömpelöytyy eikä tässä tilassa kykene myöskään käyttämään kykyjään niiden koko kapasiteetilla. Ehkä sitten, jos henkilö on kovin harhaantunut kykyjensä käyttäjä mutta muille huumaus-aineet ovat lähinnä vaan päihdyttäviä.

Lue lisää

Pyydän anteeksi röyhkeyttäni, mutta minusta tuntui rehellisyyden nimissä oikeutetulta lainata tämän keskustelun ohessa osan viestistä, jonka kirjoitit toiselle palstalle tätä sivuavasta aiheesta.

>> Tulisiko kenenkään mieleen väittää antibiootia tai särky/kipulääkkeitä humpuukiksi ja myrkyiksi kekolle, eipä tietenkään koska jokainen meistä on joskus niitä käyttänyt ja todennut niistä olevan meille hyötyä. Ehkä pelko mielenterveyslääkkeitä kohtaan johtuukin omasta kokemattomuudesta niiden käytöstä? Koska sitä mitä ei tunneta, sitä pelätään.>>

Mitä minä en tässä nyt ymmärrä? Minusta vaikuttaa siltä, että toisaalla sinä puolustat asiaa, jota toisaalla vastustat.

Antibiootit ovat hyvä. Ne ovat pelastaneet minut pulasta monta kertaa. Mutta ne ovat myrkyllisiä. Ne tuholaiset jyräävät joka kerta myös elimistön hyödylliset bakteerit. Antibioottikuurin jälkeen normaalin terveen bakteeriston uudelleenkasvu elimistössä ottaa kuulemma pitkän aikaa. Mitä antibiootit siis ovat? Hyvä vai paha? On aika itsestäänselvää, ettei tälle aineelle, tai millekään muullekaan aineelle ole mitään oikeaa paikkaa hyvä/paha-akselilla. Eikä varsinkaan millekään laajemmille kattotermeille kuten "lääkkeet" tai "huumeet".

Entäpä aromaattiset yhdisteet, kuten tuoksuöljyt? Olen kuullut, että ne puhdistavat ilmaa ja että tuoksut voivat auttaa henkisesti ja fyysisesti. Mutta minkä takia niitä ei saa laittaa suoraan iholle ilman perusöljyä, eikä varsinkaan nielaista? Koska ne ovat myrkyllisiä.

Eli tällaisen aiheen käsittely ei mielestäni ole mahdollista sillä rajoitetulla ja yleistävällä sanavarastolla jota tarjoat. Käytät psyykenlääkkeistä nimitystä lääke, kun taas psykoaktiivisista kasveista käytät nimitystä huume. Huumeet ovat sinun mukaasi päihdyttäviä ja vaarallisia, lääkkeet taas hyödyllisiä.

Vielä yhdet lumipesut:

>>Ehkä pelko mielenterveyslääkkeitä kohtaan johtuukin omasta kokemattomuudesta niiden käytöstä? Koska sitä mitä ei tunneta, sitä pelätään.>>

Mitä eroa on huumeella ja lääkkeellä?

Kun kokaiini keksittiin, lääkärit määräsivät sitä ihmisille kaikenlaisiin vaivoihin. Vasta myöhemmin huomattiin, ettei sen vaikutus olekaan niin puhtaasti lääkitsevä kuin uskottiin. En ole itse asiassa kuullut yhdestäkään lääkkeestä, joka ei olisi myrkyllinen liian suurella annostuksella.

Englanniksi molempia kutsutaan samalla nimellä "drug". Se on sikäli aivan oikein, koska ei niissä minustakaan fundamentaalisella tasolla ole mitään eroa. Kaikki ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen jollain tavalla. Jotkut vaikutukset muistuttavat toisiaan, toiset eivät muistuta. Toiset vaikuttavat kehoon, toiset mieleen, monet molempiin.

Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja, en ymmärrä senkään vertaa mihin mielipiteesi näistä perustuvat. Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia.

Ainoa ero on siinä, että lääkettä ottaessa kasvimuodossa mukana tulee valmistustavasta riippuen vaihteleva määrä kasvimyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa tilapäisesti huonoa oloa. Ayahuasca on varmaankin kuuluisin yrjöttävä psykoaktiivinen lääke. Synteettisissä aineissa kuten masennuslääkkeissä puolestaan ongelma on se, ettei kukaan tiedä miten ne vaikuttavat ihmiseen pitkällä tähtäimellä. Niitä itse asiassa on jouduttu vetämään pois markkinoiltakin.

Entä C-vitamiini? Mikä se on? Kaikki tietävät että se on hyödyllinen, eikä siitä voi saada yliannostustakaan. Tarkoittaako tämä sitä, että vitamiinit ovat hyvä asia popsia vaikka kuinka paljon söisi? No ei, asian laita A-vitamiinin suhteen onkin toinen. Edes vitamiineja emme voi luokitella tyylikkäästi hyvä/paha akselille. Emme sen enempää kuin lääkkeitä tai huumeitakaan.

Jokainen yhdiste on ainutlaatuinen. Niitä voidaan luokitella, ja luokitteluissa on järkeäkin. Mutta "huumeet" ei ole mikään oikea luokittelu, vaan propagandaa. Oikeita tieteellisiä määritelmiä ovat mm. stimulantti, depressantti ja hallusinogeeni. Ja sitten on vielä tarkempia määritelmiä joillekin aineille kuten barbituraatti, tryptamiini ja opiaatti. Nämä esimerkkisanat mielestäni todella tarkoittavat jotakin ja niillä on tiedonvälityksellistä arvoa.

Konekeiju kirjoitti:

Pyydän anteeksi röyhkeyttäni, mutta minusta tuntui rehellisyyden nimissä oikeutetulta lainata tämän keskustelun ohessa osan viestistä, jonka kirjoitit toiselle palstalle tätä sivuavasta aiheesta.

>> Tulisiko kenenkään mieleen väittää antibiootia tai särky/kipulääkkeitä humpuukiksi ja myrkyiksi kekolle, eipä tietenkään koska jokainen meistä on joskus niitä käyttänyt ja todennut niistä olevan meille hyötyä. Ehkä pelko mielenterveyslääkkeitä kohtaan johtuukin omasta kokemattomuudesta niiden käytöstä? Koska sitä mitä ei tunneta, sitä pelätään.>>

Mitä minä en tässä nyt ymmärrä? Minusta vaikuttaa siltä, että toisaalla sinä puolustat asiaa, jota toisaalla vastustat.

Antibiootit ovat hyvä. Ne ovat pelastaneet minut pulasta monta kertaa. Mutta ne ovat myrkyllisiä. Ne tuholaiset jyräävät joka kerta myös elimistön hyödylliset bakteerit. Antibioottikuurin jälkeen normaalin terveen bakteeriston uudelleenkasvu elimistössä ottaa kuulemma pitkän aikaa. Mitä antibiootit siis ovat? Hyvä vai paha? On aika itsestäänselvää, ettei tälle aineelle, tai millekään muullekaan aineelle ole mitään oikeaa paikkaa hyvä/paha-akselilla. Eikä varsinkaan millekään laajemmille kattotermeille kuten "lääkkeet" tai "huumeet".

Entäpä aromaattiset yhdisteet, kuten tuoksuöljyt? Olen kuullut, että ne puhdistavat ilmaa ja että tuoksut voivat auttaa henkisesti ja fyysisesti. Mutta minkä takia niitä ei saa laittaa suoraan iholle ilman perusöljyä, eikä varsinkaan nielaista? Koska ne ovat myrkyllisiä.

Eli tällaisen aiheen käsittely ei mielestäni ole mahdollista sillä rajoitetulla ja yleistävällä sanavarastolla jota tarjoat. Käytät psyykenlääkkeistä nimitystä lääke, kun taas psykoaktiivisista kasveista käytät nimitystä huume. Huumeet ovat sinun mukaasi päihdyttäviä ja vaarallisia, lääkkeet taas hyödyllisiä.

Vielä yhdet lumipesut:

>>Ehkä pelko mielenterveyslääkkeitä kohtaan johtuukin omasta kokemattomuudesta niiden käytöstä? Koska sitä mitä ei tunneta, sitä pelätään.>>

Mitä eroa on huumeella ja lääkkeellä?

Kun kokaiini keksittiin, lääkärit määräsivät sitä ihmisille kaikenlaisiin vaivoihin. Vasta myöhemmin huomattiin, ettei sen vaikutus olekaan niin puhtaasti lääkitsevä kuin uskottiin. En ole itse asiassa kuullut yhdestäkään lääkkeestä, joka ei olisi myrkyllinen liian suurella annostuksella.

Englanniksi molempia kutsutaan samalla nimellä "drug". Se on sikäli aivan oikein, koska ei niissä minustakaan fundamentaalisella tasolla ole mitään eroa. Kaikki ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen jollain tavalla. Jotkut vaikutukset muistuttavat toisiaan, toiset eivät muistuta. Toiset vaikuttavat kehoon, toiset mieleen, monet molempiin.

Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja, en ymmärrä senkään vertaa mihin mielipiteesi näistä perustuvat. Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia.

Ainoa ero on siinä, että lääkettä ottaessa kasvimuodossa mukana tulee valmistustavasta riippuen vaihteleva määrä kasvimyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa tilapäisesti huonoa oloa. Ayahuasca on varmaankin kuuluisin yrjöttävä psykoaktiivinen lääke. Synteettisissä aineissa kuten masennuslääkkeissä puolestaan ongelma on se, ettei kukaan tiedä miten ne vaikuttavat ihmiseen pitkällä tähtäimellä. Niitä itse asiassa on jouduttu vetämään pois markkinoiltakin.

Entä C-vitamiini? Mikä se on? Kaikki tietävät että se on hyödyllinen, eikä siitä voi saada yliannostustakaan. Tarkoittaako tämä sitä, että vitamiinit ovat hyvä asia popsia vaikka kuinka paljon söisi? No ei, asian laita A-vitamiinin suhteen onkin toinen. Edes vitamiineja emme voi luokitella tyylikkäästi hyvä/paha akselille. Emme sen enempää kuin lääkkeitä tai huumeitakaan.

Jokainen yhdiste on ainutlaatuinen. Niitä voidaan luokitella, ja luokitteluissa on järkeäkin. Mutta "huumeet" ei ole mikään oikea luokittelu, vaan propagandaa. Oikeita tieteellisiä määritelmiä ovat mm. stimulantti, depressantti ja hallusinogeeni. Ja sitten on vielä tarkempia määritelmiä joillekin aineille kuten barbituraatti, tryptamiini ja opiaatti. Nämä esimerkkisanat mielestäni todella tarkoittavat jotakin ja niillä on tiedonvälityksellistä arvoa.

Lue lisää

En tiedä mitä näillä mielen_terveys_lääkkeillä tässä tarkoitetaan ja kun en tiedä missä niistä varsinaisesti on cyberin toimesta keskusteltu, kommentoin tähän mieli_ala_lääkkeitä joista on kertynyt tietoa vähän väkisinkin.

Mielestäni on naivia ja yltiöoptimistista tuputtaa mielialalääkkeitä (lähinnä SSRI-lääkkeitä) siihen malliin kuin maallikot ja lääkäritkin niin tekevät. Ne maallikot jotka eivät oleta että kaikki lääkkeitä syövät ovat mielipuolia, vaikuttavat kuvittelevan että SSRI-lääkkeet ovat kuin vitamiinipillereitä ja vastaanhangoittelu lääkkeen aloittamiselle on lapsellista tai jopa itsekästä (=ei suostu paranemaan). Lääkärit puolestaan jakelevat SSRI-reseptejä heti kuullessaan potilaan olevan masentunut tai epätoivoinen elämäntilanteensa vuoksi. Kokemuksesta tiedän että reseptiä laatiessaan lääkäri ei kerro lääkkeiden haittavaikutuksista useimmiten yhtään mitään. Potilas saa sitten pelätä olevansa hullu tai kuvittelevansa omiaan kun tai jos niitä alkaa tulla.

Sivuoireita joista osa on itsellenikin tuttua: pahoinvointi ja oksentelu, päänsärky ja näköhäiriöt, unettomuus, väsymys ja uneliaisuus, laihtuminen, lihominen, seksuaalielämän häiriöt (orgasmin, siemensyöksyn tai halun katoaminen), minän hajoamisen tuntemukset ja epätodellisuuden tuntu, paniikkioireiden pahentuminen, itsemurhaan kehottavat pakkoajatukset/masennuksen pahentuminen, lievä maanisuus tai levottomuus, unien runsastuminen ja elävöityminen joskus siihen pisteeseen ettei erota unia todellisuudesta, huimaus ja tunne kuin leijuisi metrin korkeudella maasta, ihon kuivuminen ja kutina.

Hyvänä puolina tietenkin masennuksen osittainen, väliaikainen tai pidempiaikainen parantuminen ja yleinen persoonallisuuteen viriävä eloisuus.

On kuitenkin esitetty epäilys että 10 % masentuneista ei saa minkäänlaista hyötyä SSRI-lääkkeistä ja itse olen todennut kuuluvani tuohon joukkoon. Käytössä lääkkeiden teho on kadonnut muutamassa viikossa; tällaiseen voi vaikuttaa bipolaarisuus tai ahdistustaipumus.

Lääkkeiden käytön suhteen erityisen arveluttavana pidän sellaisia kokemuksia jotka viittaavat siihen että SSRI-lääkkeiden käytön jälkeen masennus on pahentunut entuudestaan kun lääkkeen käytöstä on kulunut jonkin aikaa. Omalla kohdallani näin on käynytkin, ja elämän epäkohtiin liittyneet reaktiiviset masennukset ovat ikäänkuin vaihtuneet lääkityksen käytön ja vuoden lääkkeettömän ajan jälkeen sisäsyntyiseen masennukseen joka ei enää tarvitse erikoisempia syitä puhjetakseen. Herää kysymys onko SSRI-lääkkeiden syöminen sama asia kuin että janoiselle juotettaisiin aina pelkästään alkoholia, jolloin elimistö kuivaa vaikka nestettä riittää. Mitä _todella_ tapahtuu serotoniinille aivoissa? Myös on julkisuudessa kirjailija Oranen esittänyt näkemyksen että hänen pitkäaikainen SSRI-lääkkeiden käyttönsä olisi aiheuttanut hänelle sokeritaudin.

Katson että SSRI-lääkkeiden aloittamista pitäisi harkita nykyistä pidempään ja tarkemmin, eikä huitaista potilaille niitä aivan kuin kyse olisi täysin harmittomasta aineesta jota kansalaisen on suorastaan velvollisuus popsia koska "se pitää työkykyisyyttä yllä".

Erityisen naurettavaa on kauhistella ns. huumeita (tässä lähinnä psykoaktiivisia luonnontuotteita) joista ei ole mitään kokemusta ja samaan aikaan ylistää lääkkeitä - varsinkin jos ei niistäkään ole mitään kokemusta. Minulla on kielteisiä kokemuksia, mutten silti kiellä muita kokeilemasta jos haluavat osallistua sellaisiin lääkearpajaisiin kuin se nykytolalla on: kukaan ei voi koskaan ennalta tietää mikä sopii kenellekin ja mitkä sivuoireet tällä kertaa tulee vai tuleeko ollenkaan. Jos esim. särkylääkkeiden teho ja vaikutus olisi joka kerta niin arvaamaton kuin SSRI-lääkkeiden, niitä tuskin edes kehdattaisiin mainostaakaan.

Magian kannalta katsottuna kiinnittäisin huomiota siihen että jos valmiste rukkaa ihmisen seksuaalisuutta suuntaan tahi toiseen, niin eikö siitä voi päätellä jotain hänen kokonaisenergiansa mahdollisesti huonosta tolasta? Olettaisin että ns. rajatieteellisten ilmiöiden parissa puuhasteleva ihminen tarvitsee normaalia seksuaalisuuttaan, ja jos hänen on siitä luovuttava, se pitää tehdä vapaaehtoisesti ja luontevasti, eikä kemian pakkopäätöksellä.

Ps. En ole kiinnostunut riitelemään lääkkeiden erinomaisuudesta, joten tämän on tarkoitus olla kertakommentti.

Konekeiju kirjoitti:

>> viestisi antoi olettaa että olet "keksinyt" kovinkin erikoisen aiheen... asiaan.>>

Noniin, nyt kun olemme rikkoneet jään ja saaneet henkilökohtaisuudet käsiteltyä...

>> liian usein uudet asiat kiehtovat niin paljon ihmismieltä, että se sokeutuu tai/ja sivuttaa kaiken negatiivisen ko. asiasta. >>

Vastustatko yleensäkin uusia asioita, koska niistä voisi joku innostua liikaa?

Kenestä sitäpaitsi puhut? Minustako? Vaiko jostain omasta menneestä ylilyönnistäsi? Minä haluaisin puhua konkreettisista asioista, jotka ovat tässä käsillä.

Sinä olet harjoittanut kevyttä piilovittuilua ja torpannut aihetta tyyliin "hohhoijaa, kylläpäs on kyllästyttävä aihe, ei ollenkaan omaperäinen" ja muu on ollut yleistystä kuten "Liian usein vain käy niin että jengi flippaa lopullisesti..." tai maagikon kunniakkaan identiteetin puolustamista: "meditaatio riittää ja teen kaiken omin voimin ilman apuvälineitä".

>> koska kyseessä on huumaus-aineet, jotka parhaimmassa tapauksessa voivat tappaa käyttäjänsä, on varovaisuus niiden kanssa kaikki kaikessa. >>

Kaikkea muuta. Entheogeenit ovat sangen turvallisia kun niiden toksisuutta vertaa siihen järkyttävään vaikutukseen, mikä niillä on tajunnan tilaan. Mieti itse. Sellaista vibaa ei tule vaikka joisit kolmekymmentä kuppia kahvia, ja siinähän niitä toksiineja jo sinulle onkin.

Ne eivät muistuta lainkaan sellaisia moderneja jalostettuja huumeita kuten heroiini, oopiumi ja kokaiini. Ne ovat kokonaan eri luokan aineita, joita pitäisi arvioida eri tavalla.

Mutta virallisen kansanvalistustiedon mukaan kaikki huumeet ovat samalla tavalla huumeita kannabiksesta heroiiniin, eikä niissä ole juuri eroa, mitä nyt toisiin kuolee ja toisista tulee hulluksi, samaa kuitenkin.

Entheogeenien vaarat eivät minusta ole lainkaan fyysisiä. Ei se ole se molekyyli joka on vaarallinen, vaan näyt ja kokemukset joihin ne avaavat pääsyn, voivat osoittautua vaikeammiksi hyväksyä kuin mitä itsestään luuli. Ehkäpä yksi parhaista vaikutuksista mitä itse tiedän, on juuri egon murskaantuminen ja turhien luulojen kariseminen. Sitä tietää olevansa vain ihminen, paljon meitä mahtavampien voimien juuressa.

Sen sijaan normaalitodellisuudessa suurin haasteemme on löytää jokin keino haastaa itseämme tarpeeksi. Ei riitä benji-hyppykään selvittämään ihmisen päätä.

>> Heh, totuus on etteivät kaikki jaa myönteistä linjaa huumaus-aineille ja/tai niiden käytölle maagisissa tarkoituksissa ja tämä ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi tullut kokeiltua. >>

Okei. Olet kokeillut, etkä tykännyt. Mutta täytyy muistaa, että täsmälleen sama aine voi saada aikaan kokonaan eri kokemuksen riippuen annostuksesta. Monet kiinnostavimmista kasveista jopa vaativat käyttäjältään oma-aloitteisuutta, meditaatiotaitoa yms.

En ole itsekään mikään konkari, vaan pelkkä aloittelija. Minulla on vain yksi hardcore sienitrippi, joka nyt näyttää minulle suuntaa. Kokeilin psilosybiiniä ensin vaatimattomilla annoksilla. Tuloksena euforiaa, luovaa ajattelua, sosiaalisen kyvykkyyden kasvua ja tunne-energian vapautumista.

Muutaman tällaisen kerran jälkeen halusin tutustua asiaan hieman syvemmin, joten nostin annosta. Ja sain todella opetuksen! Silloin tajusin, etteivät nämä ole sellaisia riippuvuutta aiheuttavia huumeita joista meitä varoitellaan. Päinvastoin, houkutus lopettaa lopullisesti oli valtavan suuri. Nousi todella suuri kunnioitus niitä shamaaneja kohtaan, jotka ovat elämäntehtävänään tutkineet näitä henkimaailman paikkoja, tuodakseen mukanaan käyttökelpoista tietoa.

>> Käyttäessäsi ns. raskasta kalustoa henkisellä tasolla on silloin on myös hyvä hallita niiden käyttö. >>

Tietenkin. Tiedän, että suuri osa ihmisistä magian kentällä uskovat, että huumeet ovat vaarallinen oikotie laiskoja varten. Itsekin ennen uskoin niin. Mutta nyt tiedän, että se on kova koulu, eikä mikään kiva kävely puistossa. Siinä joutuu kohtaamaan pahimmat painajaisensa täysin tietoisena.

Seuraavaksi kaksi poimintaa:

>> Kun puhutaan esimerkiksi shamaanin tekemistä matkoista tai henkimaailman kohtaamisesta, nämä tapahtuvat pääkopan ulkopuolella >>
>> Huumaus-aineiden kokemukset taas kolisuttavat kallomme sisäpuolelle jääneitä hermosoluparkoja ja aiheuttavat lähinnä yksilöllisiä mielikuvarakennelmia >>

Kuinka perustelisit tämän väitteesi? Voitko viitata mihinkään lähteeseen?

PS. Omat tietoni perustuvat vähäiseen omaan kokemukseeni ja kotiläksyiksi olen tutkinut mm. Terence McKennaa.

>> Ehkä sitten, jos henkilö on kovin harjaantunut kykyjensä käyttäjä >>

Minä ajattelen, että jos haluaa tulla hyväksi kokiksi, täytyy mennä keittiöön. Siellä on kuumaa, mutta siinä saa nopeasti hyvän käsityksen siitä, missä omat heikkoudet ovat. Omia heikkouksia on helppo hautoa kun elämä on näin helppoa ja mukavaa. Sitä voi kuvitella olevansa vaikka kuinka kova tyyppi ja harjaantunut maagikko, mutta monelta menisi jauhot suuhun jos he ottaisivat kunnon intiaaninannoksen jotakin taikakasvia. Minulla meni, ja olen siitä kiitollinen, vaikka se olikin elämäni pelottavin ja vastenmielisin kokemus.

>> muille huumaus-aineet ovat lähinnä vaan päihdyttäviä >>

Päihteet ovat oma luokkansa aineita. Huumeet on konsensustodellisuuden kattotermi kaikille kielletyille aineilla, syystä riippumatta. Sinun pitäisi täsmentää mistä puhut ja mistä omat kokemuksesi ovat. Muuten tämä on liian epätarkkaa. Kaikki ei ole sitä samaa huumetta. Kannabis on oma lukunsa. Sienet omansa. LSD on kokonaan oma tarinansa. DMT on varmasti muinaisin ja mysteerisin. Lista on pitkä, ja kokemuksien ja totuuksien kirjo valtava.

Toisinsanoen minulla ei ole sinulle mitään kerrottavaa, jos sanavarastoosi ei kuulu muita sanoja kuin "huumeet" ja "päihdyttävä vaikutus". Minä olen kiinnostunut aiheesta henkimaailman olemassaolon tiimoilta, enkä myöskään kannusta käyttämään vaarallisia riippuvuutta aiheuttavia aineita.

Niitäkin on, jokainen niistä ihmisen itse pitkälle jalostama tuote. Mikä lienee ero, kun Amazonin sademetsien shamaanilta kysytään, miten he kehittivät ayahuasca-juoman? Shamaanin mukaan kasvit itse kertoivat heille mitä tehdä.

Länsimainen materialistinen ihminen sensijaan miettii vain rahaa ja voittoa ja haluaa valmistaa huumeita ja tehdä epäeettistä huumekauppaa. Esimerkiksi ekstaasista todella tulee vauriota aivosoluille, tämä on jo tieteellisesti varmistettu.

Lue lisää

Kyselit minulta, että vastustanko aina uusia asioita (btw. huumeiden käyttö magiassa ei ole mikään uusi juttu vaan kovin vanha "keksintö", josta lienemme kummatkin samaa mieltä ja se on tullut useasti esille teksteissämme),jos joku innostuu niistä liikaa ja otsikossasi halusit antaa ymmärtää, että niputan kaikki huumeet samaan luokkaan. Täytyy sanoa että kyllä ja ei. Riippuu täysin näkökulmasta.

Vastustan vahvasti sellaisia ideologioita ja tekoja, jotka vahingoittavat tekijää/käyttäjää tai/ja hänen ympäristöään/muita ihmisiä sekä johdattaa harhaan ihmiset oikean tiedon luota. Myönnän myös helposti niputtavani huumeet (orgaaniset kuten kannabis/sienet/opium/yms. ja kemialliset/jalostetut kuten mm. kokaiini/heroiini/LSD/amfetamiini/jne.) saman sanan alle jaksamatta kovin eritellä niiden erilaisia vaikutuksia ihan sillä perusteella, että jokaikinen niistä sotkee aivojen kemiaa ja aiheuttaa jonkinasteisia sivu- että vieroitusoireita(psyykkisiä ja/tai fyysisiä.

Toisaalta taas tuen kovasti kehittymistä ja tiedon kartuttamista magian ja muutenkin rajatiedon kohdalla. Jos huomaa ettei vanha, luutunut tapa toimi omalla kohdalla, en näe siinä mitään ristiriitaa että sitä muokataan uusiksi. Toisaalta vanhat rituaalit ja tavat ovat muodostuneet sellaisiksi kuin ovat syystä, että ne yleensä toimivat. Kun ymmärtää niiden perusniksin niin on oikeastaan ihan sama miten sen tekee.

"Sinä olet harjoittanut kevyttä piilovittuilua ja torpannut aihetta tyyliin "hohhoijaa, kylläpäs on kyllästyttävä aihe, ei ollenkaan omaperäinen" ja muu on ollut yleistystä kuten "Liian usein vain käy niin että jengi flippaa lopullisesti..." tai maagikon kunniakkaan identiteetin puolustamista: "meditaatio riittää ja teen kaiken omin voimin ilman apuvälineitä"."
Kaikki eivät ole yltiöpositiivisia tai edes neutraaleja persoonia muutenkaan ja jos tapani kirjoittaa otetaan piilovittuiluna vain siksi, että kärjistän tiettyjä näkökulmia aiheesta, pitäisi miettiä miksi ottaa itseensä jonkun ihan yhdentekevän tyypin (jota ei edes tunne) kirjoitukset?(ja tämä on kohdistettu yleisti, myös itselleni ;D)
Ja kyllähän sitä voinee yleistää kirjoittaessa, sillä pitäisihän jokaisen ymmärtää että poikkeuksia löytyy ja jokaisen nippelitiedon kirjaaminen taas on loppupeleissä hyvin tylsää ja turhauttavaa.
Siitä meditaatiosta vielä... en ole kertaakan maininnut sitä enkä ole sen kannattaja, joten olisitko ystävällinen ja olisit laittamatta sanoja suuhuni? Maagikko myös usein käyttää välinemagiaa apunaan, joten tuskin heidän identiteettiään puolustan. Omaa näkemystäni magiaan lähinnä tuon ilmi, joka on tullut vuosien työn jälkeen tälle asteelle, joten siinä mielessä myös irtisanoudun useimmista "magian/uskonnon" suuntauksista ja tavoista.

"Kaikkea muuta. Entheogeenit ovat sangen turvallisia kun niiden toksisuutta vertaa siihen järkyttävään vaikutukseen, mikä niillä on tajunnan tilaan....
...Entheogeenien vaarat eivät minusta ole lainkaan fyysisiä. Ei se ole se molekyyli joka on vaarallinen, vaan näyt ja kokemukset joihin ne avaavat pääsyn, voivat osoittautua vaikeammiksi hyväksyä kuin mitä itsestään luuli. Ehkäpä yksi parhaista vaikutuksista mitä itse tiedän, on juuri egon murskaantuminen ja turhien luulojen kariseminen...
...Sen sijaan normaalitodellisuudessa suurin haasteemme on löytää jokin keino haastaa itseämme tarpeeksi. Ei riitä benji-hyppykään selvittämään ihmisen päätä. "

Pitkä lainaus, myönnän mutta ko. aineet vaikuttavat juurikin fyysisiin hermosoluihin ja välittäjä-aineisiin aivoissa. Kukaan järkevä ihminen ei sotke hyvin toimivaa aivokemiaansa ja siten avaa mahdollisuutta mielenterveysongelmille, joita väistämättä tulee aivojen kemiallista tasapainoa järkyttäessä. Tiesitkö edes sitä, että henkilö, jolla on piilevä mahdollisuus sairastua skitsofreniaan voi kannabis-kokeilun myötä laukaista sairauden. Tai sitä että huumepsykoosit ovat yhä yleisempiä syitä joutua mielisairaalaan hoitoon? Eipä näistä puhuta ja jos puhutaan, niin ajatellaan että se ei tapahdu omalle kohdalle ja tämä on vain pelottelua. Valitettavasti näin ei ole.
Miksi ego pitäisi ylipäätään murskata? henkisellä puolella juuri ego on yksi suuremminta tarvekaluista, sillä jos et usko onnistuvasi tai tiellesi osuvat esteet heti latistavat sinut, on turha yrittääkkään minkäänlaisia oikeita toimi henkimaailmassa. Todellisessa maailmassa haaste pärjätä ihan joka päiväisessä elämässä, on benji-hyppyäkin vaikeampaa. Kuulostaa lähinnä siltä, että haluaisit vain kokea adrealiinin kohinan suonissasi ja kokea "suuria" asioita tajuamatta, että jos todella etsisit henkistä yhteyttä magiaan ja tuonpuoleisiin asioihin, niin todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. Siihen ei tarvita stimulantteja vaikka useimmat "vapaa-matkustajat" haluavatkin kaadella estojaan/raja-aitojaan ja järkyttyvät sitten, jos oikeasti jotain kohtaavat. On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten.

"Tiedän, että suuri osa ihmisistä magian kentällä uskovat, että huumeet ovat vaarallinen oikotie laiskoja varten. Itsekin ennen uskoin niin. Mutta nyt tiedän, että se on kova koulu, eikä mikään kiva kävely puistossa. Siinä joutuu kohtaamaan pahimmat painajaisensa täysin tietoisena."
Olet käsittänyt väärin. Ei kysymyksessä vastustus johdu siitä, että kuvitellaan ihmisten olevan laiskoja vaan siitä, että tämänlaiset ihmiset voivat saada käsiinsä sellaista mitä ei pysty käsittelemään, koska eivät ole vielä siihen kypsiä ja sitten tapahtuu tuhoja, joita muut joutuvat paikkailemaan. Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa...

">> Kun puhutaan ... henkimaailman kohtaamisesta, nämä tapahtuvat pääkopan ulkopuolella ... Huumaus-aineiden kokemukset taas kolisuttavat kallomme sisäpuolelle jääneitä hermosoluparkoja ja aiheuttavat lähinnä yksilöllisiä mielikuvarakennelmia >> Kuinka perustelisit tämän väitteesi? Voitko viitata mihinkään lähteeseen?"
En nyt viittaa mihinkään yksittäiseen lähteeseen sillä mm. henkimaailmaa käsitellään monesta eri lähteestä ja näkökulmasta. Hyvä esimerkki pään ulkopuolisesta toiminnasta ovat vainajien henget joita ilmestyy eri puolilla maapalloa erilaisille ihmisille ja jopa useillekin ihmisille saman aikaisesti. Huumaus-aineiden näyttämät näyt ovat taas usein henkilökohtaisia, ei useamman ihmisen jaettavissa olevia kokemuksia joten ne tapahtuvat pään sisäpuolella(ja taas yleistelen mutta en jaksa viilata pikkua, nämä ovat esimerkkejä huom.)
Huumeaiheiden vaikutuksista fyysisesti pääset jyvälle googlettamalla ja menemällä vaikka kirjastoon ja lukemalla. Äläkä sorru pelkkiin ohjelehtisiin, sillä esimerkiksi ihan terveysalan oppikirjoistakin voit saada jonkun hahmotelman siitä, mitä nuo aineet tekevät fyysisesti ja minne ne vaikuttavatkehossa(on se vaan nykyään mukavaa, kun ainoa hankaluus saada tutkittua tietoa on osata löytää se ;D)

"Minä ajattelen, että jos haluaa tulla hyväksi kokiksi, täytyy mennä keittiöön. Siellä on kuumaa, mutta siinä saa nopeasti hyvän käsityksen siitä, missä omat heikkoudet ovat. Omia heikkouksia on helppo hautoa kun elämä on näin helppoa ja mukavaa. Sitä voi kuvitella olevansa vaikka kuinka kova tyyppi ja harjaantunut maagikko, mutta monelta menisi jauhot suuhun jos he ottaisivat kunnon intiaaninannoksen jotakin taikakasvia."
Hyväksi kokiksi tullaan tuntemalla hyvin raaka-aineet, mausteet ja reseptit. Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua ja usein syömäkelpaamatonta, ei-esteettistä ruokaa. Kuka sitä haluaa? Omat heikkoudet selviävät vain elämällä elämää pelkäämättä ja itsetutkiskelun avulla, ei peilaamalla itseään muihin tai muiden kautta (muut=aineet,ihmiset,kulttuuri,ystävät,ympäristö,yms.)
Kuvitella saa mitä haluaa, mutta menee sitä jauhot suuhun silloinkin, kun törmäät oikeaan henkimaailman edustajaan tai ympäristössäsi alkaa tapahtumaan kummia. Miksi minun pitäisi sekoitella päätäni intiaaniannoksella taikakasvia kun omista kokemuksistani olen selvinnyt vain ja ainoastaan järki kirkkaana.

viimeisin, mutta ei vähäisin sitaattini sinulta.
"Länsimainen materialistinen ihminen sensijaan miettii vain rahaa ja voittoa ja haluaa valmistaa huumeita ja tehdä epäeettistä huumekauppaa. Esimerkiksi ekstaasista todella tulee vauriota aivosoluille, tämä on jo tieteellisesti varmistettu."
Tämä on yleistämistä ja yliampuvaa sellaista, sillä me jokainen tällä palstalla olemme länsimaalaisia, joten tekeekö se myös sinusta materialistin yms. mistä "meitä muita" syyllistät? Tuskin.
Otapa selvää myös muista huumeista kuin ekstaasista (yleensä amfetamiinia/LSD:ta/sekalaista mömmöä)niin huomaat että myös muista tulee omanlaisia fyysisiä oireita.

Konekeiju kirjoitti:

Pyydän anteeksi röyhkeyttäni, mutta minusta tuntui rehellisyyden nimissä oikeutetulta lainata tämän keskustelun ohessa osan viestistä, jonka kirjoitit toiselle palstalle tätä sivuavasta aiheesta.

>> Tulisiko kenenkään mieleen väittää antibiootia tai särky/kipulääkkeitä humpuukiksi ja myrkyiksi kekolle, eipä tietenkään koska jokainen meistä on joskus niitä käyttänyt ja todennut niistä olevan meille hyötyä. Ehkä pelko mielenterveyslääkkeitä kohtaan johtuukin omasta kokemattomuudesta niiden käytöstä? Koska sitä mitä ei tunneta, sitä pelätään.>>

Mitä minä en tässä nyt ymmärrä? Minusta vaikuttaa siltä, että toisaalla sinä puolustat asiaa, jota toisaalla vastustat.

Antibiootit ovat hyvä. Ne ovat pelastaneet minut pulasta monta kertaa. Mutta ne ovat myrkyllisiä. Ne tuholaiset jyräävät joka kerta myös elimistön hyödylliset bakteerit. Antibioottikuurin jälkeen normaalin terveen bakteeriston uudelleenkasvu elimistössä ottaa kuulemma pitkän aikaa. Mitä antibiootit siis ovat? Hyvä vai paha? On aika itsestäänselvää, ettei tälle aineelle, tai millekään muullekaan aineelle ole mitään oikeaa paikkaa hyvä/paha-akselilla. Eikä varsinkaan millekään laajemmille kattotermeille kuten "lääkkeet" tai "huumeet".

Entäpä aromaattiset yhdisteet, kuten tuoksuöljyt? Olen kuullut, että ne puhdistavat ilmaa ja että tuoksut voivat auttaa henkisesti ja fyysisesti. Mutta minkä takia niitä ei saa laittaa suoraan iholle ilman perusöljyä, eikä varsinkaan nielaista? Koska ne ovat myrkyllisiä.

Eli tällaisen aiheen käsittely ei mielestäni ole mahdollista sillä rajoitetulla ja yleistävällä sanavarastolla jota tarjoat. Käytät psyykenlääkkeistä nimitystä lääke, kun taas psykoaktiivisista kasveista käytät nimitystä huume. Huumeet ovat sinun mukaasi päihdyttäviä ja vaarallisia, lääkkeet taas hyödyllisiä.

Vielä yhdet lumipesut:

>>Ehkä pelko mielenterveyslääkkeitä kohtaan johtuukin omasta kokemattomuudesta niiden käytöstä? Koska sitä mitä ei tunneta, sitä pelätään.>>

Mitä eroa on huumeella ja lääkkeellä?

Kun kokaiini keksittiin, lääkärit määräsivät sitä ihmisille kaikenlaisiin vaivoihin. Vasta myöhemmin huomattiin, ettei sen vaikutus olekaan niin puhtaasti lääkitsevä kuin uskottiin. En ole itse asiassa kuullut yhdestäkään lääkkeestä, joka ei olisi myrkyllinen liian suurella annostuksella.

Englanniksi molempia kutsutaan samalla nimellä "drug". Se on sikäli aivan oikein, koska ei niissä minustakaan fundamentaalisella tasolla ole mitään eroa. Kaikki ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen jollain tavalla. Jotkut vaikutukset muistuttavat toisiaan, toiset eivät muistuta. Toiset vaikuttavat kehoon, toiset mieleen, monet molempiin.

Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja, en ymmärrä senkään vertaa mihin mielipiteesi näistä perustuvat. Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia.

Ainoa ero on siinä, että lääkettä ottaessa kasvimuodossa mukana tulee valmistustavasta riippuen vaihteleva määrä kasvimyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa tilapäisesti huonoa oloa. Ayahuasca on varmaankin kuuluisin yrjöttävä psykoaktiivinen lääke. Synteettisissä aineissa kuten masennuslääkkeissä puolestaan ongelma on se, ettei kukaan tiedä miten ne vaikuttavat ihmiseen pitkällä tähtäimellä. Niitä itse asiassa on jouduttu vetämään pois markkinoiltakin.

Entä C-vitamiini? Mikä se on? Kaikki tietävät että se on hyödyllinen, eikä siitä voi saada yliannostustakaan. Tarkoittaako tämä sitä, että vitamiinit ovat hyvä asia popsia vaikka kuinka paljon söisi? No ei, asian laita A-vitamiinin suhteen onkin toinen. Edes vitamiineja emme voi luokitella tyylikkäästi hyvä/paha akselille. Emme sen enempää kuin lääkkeitä tai huumeitakaan.

Jokainen yhdiste on ainutlaatuinen. Niitä voidaan luokitella, ja luokitteluissa on järkeäkin. Mutta "huumeet" ei ole mikään oikea luokittelu, vaan propagandaa. Oikeita tieteellisiä määritelmiä ovat mm. stimulantti, depressantti ja hallusinogeeni. Ja sitten on vielä tarkempia määritelmiä joillekin aineille kuten barbituraatti, tryptamiini ja opiaatti. Nämä esimerkkisanat mielestäni todella tarkoittavat jotakin ja niillä on tiedonvälityksellistä arvoa.

Lue lisää

Ihan vapaasti saa lainailla, seison omieni sanojeni takana =) ja voi selittää niitä, jos tuntuu ettei niiden viesti avaudu.

"Mitä antibiootit siis ovat? Hyvä vai paha? On aika itsestäänselvää, ettei tälle aineelle, tai millekään muullekaan aineelle ole mitään oikeaa paikkaa hyvä/paha-akselilla. Eikä varsinkaan millekään laajemmille kattotermeille kuten "lääkkeet" tai "huumeet"."
Antibiootit, kuten muutkin lääkkeet ovat testattuja, niiden sivuvaikutukset ovat tiedossa ja suurin osa ei aiheuta riippuvuutta (pois sulkien tietyt voimakkaat rauhoittavat ja kipu/särkylääkkeet, joita saadaankin vain reseptillä tietyin edellytyksin jne.). Ne ovat myös kapea-alaisia vaikutukseltaan elikkä esimerkiksi virtsatie-tulehdukseen määrätyt antibiootit eivät tehoa keuhkoputkentulehdukseen ja toisinpäin. Tämä siis siitä koko kehon bakteerien tuhoutumisesta.

"Entäpä aromaattiset yhdisteet, kuten tuoksuöljyt?"
Täytynee muistuttaa, ettei lääketiede luokittele aromaattisia yhdisteitä lääkkeiksi vaan ne ovat itsehoitotuotteita. Niillä ei ole minkäänlaista lääketieteellistä pohjaa eikä niitä käytetä muissa kuin vaihtoehto-hoidoissa.

"En ole itse asiassa kuullut yhdestäkään lääkkeestä, joka ei olisi myrkyllinen liian suurella annostuksella. "
Tässä voitaisiin muistaa myös se, että mikä tahansa liikaa nautittuna tappaa kuten myös ihan vesikin eikä se ole myrkyllistä.

"...Kaikki ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen jollain tavalla. Jotkut vaikutukset muistuttavat toisiaan, toiset eivät muistuta. Toiset vaikuttavat kehoon, toiset mieleen, monet molempiin...."
Kaikki vaikuttavat fyysiseen olemukseemme ja sitäkautta kehomme toimintoihin. Lääkkeet vaikuttavat useammalla eri tavalla kehon eri osissa kun taas huumeet reagoivat vain välittäjä-ainetasolla aivoissa.

"Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja... Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia..."
Mihin perustat tämän väitteesi? Suurin osa masennuslääkkeistä vaikuttaa serotoniini-nimisen välittäjä-aineen tuotantoon joka _ei_ vaikuta psykoaktiivisesti tai vaan lähinnä mielialaa tasaavasti. (ole kiltti ja ota selvää mistä puhut)

"Entä C-vitamiini? Mikä se on? Kaikki tietävät että se on hyödyllinen, eikä siitä voi saada yliannostustakaan. Tarkoittaako tämä sitä, että vitamiinit ovat hyvä asia popsia vaikka kuinka paljon söisi? No ei, asian laita A-vitamiinin suhteen onkin toinen."
Tässä taas on kyse vitamiinien eroista, eli c-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini ja täten se se ei sitoudu kehoon vaan ylimääräinen määrä ko. vitamiinia poistuu kehosta virtsan mukana ja siksi sitä tarvitaan päivittäin, koska se ei varastoidu. A-vitamiini on taas rasvaliukoinen ja sitoutuu kehon rasvakudokseen, jolloin liikasaannilla saa aikaiseksi myrkytysoireita, koska ylimääräinen a-vitamiini ei poistu kehosta. (taas kerran ota selvää ennen kuin oletat jotain)

"Mutta "huumeet" ei ole mikään oikea luokittelu, vaan propagandaa. Oikeita tieteellisiä määritelmiä ovat mm. stimulantti, depressantti ja hallusinogeeni. Ja sitten on vielä tarkempia määritelmiä joillekin aineille kuten barbituraatti, tryptamiini ja opiaatti. Nämä esimerkkisanat mielestäni todella tarkoittavat jotakin ja niillä on tiedonvälityksellistä arvoa."
Tässä haluaisit siis hajoittaa koko luokittelun idean. Tämä olisi sama kuin haluaisit esimerkiksi, ettei koiria saisi kutsua koiriksi vaan rotujen eri käyttötarkoituksilla kuten työ-, vahti-, seura-, jne. koira,sekä mieluusti vielä eriteltynä rotuihin kuten collie tai saksanpaimenkoira. Miten siis pystymme kertomaan minkälaisen lemmikin omistamme jos kuulijalle ei olisikaan tuttu ko. koirarotu. Tästä syystä nippelitieto ja spesifikointi takkuaa ja muuttaa keskustelun lähinnä alaa tuntevien yksinpuheluiksi. Toisaalta sanoessani huumeet tai koira, kaikki tajuavat mistä puhun...

cyberanimus kirjoitti:

Ihan vapaasti saa lainailla, seison omieni sanojeni takana =) ja voi selittää niitä, jos tuntuu ettei niiden viesti avaudu.

"Mitä antibiootit siis ovat? Hyvä vai paha? On aika itsestäänselvää, ettei tälle aineelle, tai millekään muullekaan aineelle ole mitään oikeaa paikkaa hyvä/paha-akselilla. Eikä varsinkaan millekään laajemmille kattotermeille kuten "lääkkeet" tai "huumeet"."
Antibiootit, kuten muutkin lääkkeet ovat testattuja, niiden sivuvaikutukset ovat tiedossa ja suurin osa ei aiheuta riippuvuutta (pois sulkien tietyt voimakkaat rauhoittavat ja kipu/särkylääkkeet, joita saadaankin vain reseptillä tietyin edellytyksin jne.). Ne ovat myös kapea-alaisia vaikutukseltaan elikkä esimerkiksi virtsatie-tulehdukseen määrätyt antibiootit eivät tehoa keuhkoputkentulehdukseen ja toisinpäin. Tämä siis siitä koko kehon bakteerien tuhoutumisesta.

"Entäpä aromaattiset yhdisteet, kuten tuoksuöljyt?"
Täytynee muistuttaa, ettei lääketiede luokittele aromaattisia yhdisteitä lääkkeiksi vaan ne ovat itsehoitotuotteita. Niillä ei ole minkäänlaista lääketieteellistä pohjaa eikä niitä käytetä muissa kuin vaihtoehto-hoidoissa.

"En ole itse asiassa kuullut yhdestäkään lääkkeestä, joka ei olisi myrkyllinen liian suurella annostuksella. "
Tässä voitaisiin muistaa myös se, että mikä tahansa liikaa nautittuna tappaa kuten myös ihan vesikin eikä se ole myrkyllistä.

"...Kaikki ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen jollain tavalla. Jotkut vaikutukset muistuttavat toisiaan, toiset eivät muistuta. Toiset vaikuttavat kehoon, toiset mieleen, monet molempiin...."
Kaikki vaikuttavat fyysiseen olemukseemme ja sitäkautta kehomme toimintoihin. Lääkkeet vaikuttavat useammalla eri tavalla kehon eri osissa kun taas huumeet reagoivat vain välittäjä-ainetasolla aivoissa.

"Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja... Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia..."
Mihin perustat tämän väitteesi? Suurin osa masennuslääkkeistä vaikuttaa serotoniini-nimisen välittäjä-aineen tuotantoon joka _ei_ vaikuta psykoaktiivisesti tai vaan lähinnä mielialaa tasaavasti. (ole kiltti ja ota selvää mistä puhut)

"Entä C-vitamiini? Mikä se on? Kaikki tietävät että se on hyödyllinen, eikä siitä voi saada yliannostustakaan. Tarkoittaako tämä sitä, että vitamiinit ovat hyvä asia popsia vaikka kuinka paljon söisi? No ei, asian laita A-vitamiinin suhteen onkin toinen."
Tässä taas on kyse vitamiinien eroista, eli c-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini ja täten se se ei sitoudu kehoon vaan ylimääräinen määrä ko. vitamiinia poistuu kehosta virtsan mukana ja siksi sitä tarvitaan päivittäin, koska se ei varastoidu. A-vitamiini on taas rasvaliukoinen ja sitoutuu kehon rasvakudokseen, jolloin liikasaannilla saa aikaiseksi myrkytysoireita, koska ylimääräinen a-vitamiini ei poistu kehosta. (taas kerran ota selvää ennen kuin oletat jotain)

"Mutta "huumeet" ei ole mikään oikea luokittelu, vaan propagandaa. Oikeita tieteellisiä määritelmiä ovat mm. stimulantti, depressantti ja hallusinogeeni. Ja sitten on vielä tarkempia määritelmiä joillekin aineille kuten barbituraatti, tryptamiini ja opiaatti. Nämä esimerkkisanat mielestäni todella tarkoittavat jotakin ja niillä on tiedonvälityksellistä arvoa."
Tässä haluaisit siis hajoittaa koko luokittelun idean. Tämä olisi sama kuin haluaisit esimerkiksi, ettei koiria saisi kutsua koiriksi vaan rotujen eri käyttötarkoituksilla kuten työ-, vahti-, seura-, jne. koira,sekä mieluusti vielä eriteltynä rotuihin kuten collie tai saksanpaimenkoira. Miten siis pystymme kertomaan minkälaisen lemmikin omistamme jos kuulijalle ei olisikaan tuttu ko. koirarotu. Tästä syystä nippelitieto ja spesifikointi takkuaa ja muuttaa keskustelun lähinnä alaa tuntevien yksinpuheluiksi. Toisaalta sanoessani huumeet tai koira, kaikki tajuavat mistä puhun...

Lue lisää

>Mihin perustat tämän väitteesi? Suurin osa masennuslääkkeistä vaikuttaa serotoniini-nimisen välittäjä-aineen tuotantoon joka _ei_ vaikuta psykoaktiivisesti tai vaan lähinnä mielialaa tasaavasti. (ole kiltti ja ota selvää mistä puhut)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoaktiivinen_aine kertoo:

"Psykoaktiivinen aine on kemiallinen aine, joka vaikuttaa ihmisen psyykeen. Psykoaktiivisia aineita ovat varsinaisten päihteiden lisäksi esimerkiksi psyykenlääkkeet, kofeiini ja nikotiini. Psykoaktiiviset aineet voivat toimia esimerkiksi unilääkkeinä tai rauhoittavina tai piristävinä aineina."

Onko mielialalääke psyykenlääke vai ei? Sillä perusteella se on että parantaessaan masennuksen se vaikuttaa väistämättä psyykeen.

Häiriintynyt psyyke > masennus, masennus päättyy > tervehtyvä eli muuttuva psyyke. Löydetään siis vaikutus. Muistettakoon että psyyke ei ole elin, vaan ihmisen mieli.

Jos olet eri mieltä, ota yhteyttä Wikipediaan asian korjaamiseksi.

cyberanimus kirjoitti:

Kyselit minulta, että vastustanko aina uusia asioita (btw. huumeiden käyttö magiassa ei ole mikään uusi juttu vaan kovin vanha "keksintö", josta lienemme kummatkin samaa mieltä ja se on tullut useasti esille teksteissämme),jos joku innostuu niistä liikaa ja otsikossasi halusit antaa ymmärtää, että niputan kaikki huumeet samaan luokkaan. Täytyy sanoa että kyllä ja ei. Riippuu täysin näkökulmasta.

Vastustan vahvasti sellaisia ideologioita ja tekoja, jotka vahingoittavat tekijää/käyttäjää tai/ja hänen ympäristöään/muita ihmisiä sekä johdattaa harhaan ihmiset oikean tiedon luota. Myönnän myös helposti niputtavani huumeet (orgaaniset kuten kannabis/sienet/opium/yms. ja kemialliset/jalostetut kuten mm. kokaiini/heroiini/LSD/amfetamiini/jne.) saman sanan alle jaksamatta kovin eritellä niiden erilaisia vaikutuksia ihan sillä perusteella, että jokaikinen niistä sotkee aivojen kemiaa ja aiheuttaa jonkinasteisia sivu- että vieroitusoireita(psyykkisiä ja/tai fyysisiä.

Toisaalta taas tuen kovasti kehittymistä ja tiedon kartuttamista magian ja muutenkin rajatiedon kohdalla. Jos huomaa ettei vanha, luutunut tapa toimi omalla kohdalla, en näe siinä mitään ristiriitaa että sitä muokataan uusiksi. Toisaalta vanhat rituaalit ja tavat ovat muodostuneet sellaisiksi kuin ovat syystä, että ne yleensä toimivat. Kun ymmärtää niiden perusniksin niin on oikeastaan ihan sama miten sen tekee.

"Sinä olet harjoittanut kevyttä piilovittuilua ja torpannut aihetta tyyliin "hohhoijaa, kylläpäs on kyllästyttävä aihe, ei ollenkaan omaperäinen" ja muu on ollut yleistystä kuten "Liian usein vain käy niin että jengi flippaa lopullisesti..." tai maagikon kunniakkaan identiteetin puolustamista: "meditaatio riittää ja teen kaiken omin voimin ilman apuvälineitä"."
Kaikki eivät ole yltiöpositiivisia tai edes neutraaleja persoonia muutenkaan ja jos tapani kirjoittaa otetaan piilovittuiluna vain siksi, että kärjistän tiettyjä näkökulmia aiheesta, pitäisi miettiä miksi ottaa itseensä jonkun ihan yhdentekevän tyypin (jota ei edes tunne) kirjoitukset?(ja tämä on kohdistettu yleisti, myös itselleni ;D)
Ja kyllähän sitä voinee yleistää kirjoittaessa, sillä pitäisihän jokaisen ymmärtää että poikkeuksia löytyy ja jokaisen nippelitiedon kirjaaminen taas on loppupeleissä hyvin tylsää ja turhauttavaa.
Siitä meditaatiosta vielä... en ole kertaakan maininnut sitä enkä ole sen kannattaja, joten olisitko ystävällinen ja olisit laittamatta sanoja suuhuni? Maagikko myös usein käyttää välinemagiaa apunaan, joten tuskin heidän identiteettiään puolustan. Omaa näkemystäni magiaan lähinnä tuon ilmi, joka on tullut vuosien työn jälkeen tälle asteelle, joten siinä mielessä myös irtisanoudun useimmista "magian/uskonnon" suuntauksista ja tavoista.

"Kaikkea muuta. Entheogeenit ovat sangen turvallisia kun niiden toksisuutta vertaa siihen järkyttävään vaikutukseen, mikä niillä on tajunnan tilaan....
...Entheogeenien vaarat eivät minusta ole lainkaan fyysisiä. Ei se ole se molekyyli joka on vaarallinen, vaan näyt ja kokemukset joihin ne avaavat pääsyn, voivat osoittautua vaikeammiksi hyväksyä kuin mitä itsestään luuli. Ehkäpä yksi parhaista vaikutuksista mitä itse tiedän, on juuri egon murskaantuminen ja turhien luulojen kariseminen...
...Sen sijaan normaalitodellisuudessa suurin haasteemme on löytää jokin keino haastaa itseämme tarpeeksi. Ei riitä benji-hyppykään selvittämään ihmisen päätä. "

Pitkä lainaus, myönnän mutta ko. aineet vaikuttavat juurikin fyysisiin hermosoluihin ja välittäjä-aineisiin aivoissa. Kukaan järkevä ihminen ei sotke hyvin toimivaa aivokemiaansa ja siten avaa mahdollisuutta mielenterveysongelmille, joita väistämättä tulee aivojen kemiallista tasapainoa järkyttäessä. Tiesitkö edes sitä, että henkilö, jolla on piilevä mahdollisuus sairastua skitsofreniaan voi kannabis-kokeilun myötä laukaista sairauden. Tai sitä että huumepsykoosit ovat yhä yleisempiä syitä joutua mielisairaalaan hoitoon? Eipä näistä puhuta ja jos puhutaan, niin ajatellaan että se ei tapahdu omalle kohdalle ja tämä on vain pelottelua. Valitettavasti näin ei ole.
Miksi ego pitäisi ylipäätään murskata? henkisellä puolella juuri ego on yksi suuremminta tarvekaluista, sillä jos et usko onnistuvasi tai tiellesi osuvat esteet heti latistavat sinut, on turha yrittääkkään minkäänlaisia oikeita toimi henkimaailmassa. Todellisessa maailmassa haaste pärjätä ihan joka päiväisessä elämässä, on benji-hyppyäkin vaikeampaa. Kuulostaa lähinnä siltä, että haluaisit vain kokea adrealiinin kohinan suonissasi ja kokea "suuria" asioita tajuamatta, että jos todella etsisit henkistä yhteyttä magiaan ja tuonpuoleisiin asioihin, niin todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. Siihen ei tarvita stimulantteja vaikka useimmat "vapaa-matkustajat" haluavatkin kaadella estojaan/raja-aitojaan ja järkyttyvät sitten, jos oikeasti jotain kohtaavat. On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten.

"Tiedän, että suuri osa ihmisistä magian kentällä uskovat, että huumeet ovat vaarallinen oikotie laiskoja varten. Itsekin ennen uskoin niin. Mutta nyt tiedän, että se on kova koulu, eikä mikään kiva kävely puistossa. Siinä joutuu kohtaamaan pahimmat painajaisensa täysin tietoisena."
Olet käsittänyt väärin. Ei kysymyksessä vastustus johdu siitä, että kuvitellaan ihmisten olevan laiskoja vaan siitä, että tämänlaiset ihmiset voivat saada käsiinsä sellaista mitä ei pysty käsittelemään, koska eivät ole vielä siihen kypsiä ja sitten tapahtuu tuhoja, joita muut joutuvat paikkailemaan. Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa...

">> Kun puhutaan ... henkimaailman kohtaamisesta, nämä tapahtuvat pääkopan ulkopuolella ... Huumaus-aineiden kokemukset taas kolisuttavat kallomme sisäpuolelle jääneitä hermosoluparkoja ja aiheuttavat lähinnä yksilöllisiä mielikuvarakennelmia >> Kuinka perustelisit tämän väitteesi? Voitko viitata mihinkään lähteeseen?"
En nyt viittaa mihinkään yksittäiseen lähteeseen sillä mm. henkimaailmaa käsitellään monesta eri lähteestä ja näkökulmasta. Hyvä esimerkki pään ulkopuolisesta toiminnasta ovat vainajien henget joita ilmestyy eri puolilla maapalloa erilaisille ihmisille ja jopa useillekin ihmisille saman aikaisesti. Huumaus-aineiden näyttämät näyt ovat taas usein henkilökohtaisia, ei useamman ihmisen jaettavissa olevia kokemuksia joten ne tapahtuvat pään sisäpuolella(ja taas yleistelen mutta en jaksa viilata pikkua, nämä ovat esimerkkejä huom.)
Huumeaiheiden vaikutuksista fyysisesti pääset jyvälle googlettamalla ja menemällä vaikka kirjastoon ja lukemalla. Äläkä sorru pelkkiin ohjelehtisiin, sillä esimerkiksi ihan terveysalan oppikirjoistakin voit saada jonkun hahmotelman siitä, mitä nuo aineet tekevät fyysisesti ja minne ne vaikuttavatkehossa(on se vaan nykyään mukavaa, kun ainoa hankaluus saada tutkittua tietoa on osata löytää se ;D)

"Minä ajattelen, että jos haluaa tulla hyväksi kokiksi, täytyy mennä keittiöön. Siellä on kuumaa, mutta siinä saa nopeasti hyvän käsityksen siitä, missä omat heikkoudet ovat. Omia heikkouksia on helppo hautoa kun elämä on näin helppoa ja mukavaa. Sitä voi kuvitella olevansa vaikka kuinka kova tyyppi ja harjaantunut maagikko, mutta monelta menisi jauhot suuhun jos he ottaisivat kunnon intiaaninannoksen jotakin taikakasvia."
Hyväksi kokiksi tullaan tuntemalla hyvin raaka-aineet, mausteet ja reseptit. Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua ja usein syömäkelpaamatonta, ei-esteettistä ruokaa. Kuka sitä haluaa? Omat heikkoudet selviävät vain elämällä elämää pelkäämättä ja itsetutkiskelun avulla, ei peilaamalla itseään muihin tai muiden kautta (muut=aineet,ihmiset,kulttuuri,ystävät,ympäristö,yms.)
Kuvitella saa mitä haluaa, mutta menee sitä jauhot suuhun silloinkin, kun törmäät oikeaan henkimaailman edustajaan tai ympäristössäsi alkaa tapahtumaan kummia. Miksi minun pitäisi sekoitella päätäni intiaaniannoksella taikakasvia kun omista kokemuksistani olen selvinnyt vain ja ainoastaan järki kirkkaana.

viimeisin, mutta ei vähäisin sitaattini sinulta.
"Länsimainen materialistinen ihminen sensijaan miettii vain rahaa ja voittoa ja haluaa valmistaa huumeita ja tehdä epäeettistä huumekauppaa. Esimerkiksi ekstaasista todella tulee vauriota aivosoluille, tämä on jo tieteellisesti varmistettu."
Tämä on yleistämistä ja yliampuvaa sellaista, sillä me jokainen tällä palstalla olemme länsimaalaisia, joten tekeekö se myös sinusta materialistin yms. mistä "meitä muita" syyllistät? Tuskin.
Otapa selvää myös muista huumeista kuin ekstaasista (yleensä amfetamiinia/LSD:ta/sekalaista mömmöä)niin huomaat että myös muista tulee omanlaisia fyysisiä oireita.

Lue lisää

>> Vastustan vahvasti sellaisia ideologioita ja tekoja, jotka vahingoittavat tekijää/käyttäjää tai/ja hänen ympäristöään/muita ihmisiä sekä johdattaa harhaan ihmiset oikean tiedon luota. >>

Mistä tiedät, mikä on oikeaa tietoa?

>> saman sanan alle jaksamatta kovin eritellä niiden erilaisia vaikutuksia ihan sillä perusteella, että jokaikinen niistä sotkee aivojen kemiaa >>

Minusta mitään aivojen normaalia tilaa ei ole. Ja sekin mikä voidaan yleisyyden perusteella määritellä meidän kulttuurissamme tavalliseksi mielentilaksi, ei mielestäni ole aivan terve.

>> Jos huomaa ettei vanha, luutunut tapa toimi omalla kohdalla, en näe siinä mitään ristiriitaa että sitä muokataan uusiksi. >>

Saanko kysyä, minkälaista magiaa harjoitat? Haluaisin varmistaa, ettemme puhu ristiin sen vuoksi, että puhuisimme eri asiasta samoilla sanoilla.

>> Jos tapani kirjoittaa otetaan piilovittuiluna vain siksi, että kärjistän tiettyjä näkökulmia aiheesta, pitäisi miettiä miksi ottaa itseensä jonkun ihan yhdentekevän tyypin (jota ei edes tunne) kirjoitukset? >>

Taas lyönti vyön alle, ja kun minä yritän vain keskustella. Keskustelu asia-aiheista ikävä kyllä vaatii hieman vaivannäköä. Huonoja keskustelutapoja ei voi oikeuttaa millään. Minua kiinnostaa hyödyllinen ja kiinnostava ajatusten vaihto, ei turhanpäiväinen puskasta ammuskelu.

>> Pitäisihän jokaisen ymmärtää että poikkeuksia löytyy ja jokaisen nippelitiedon kirjaaminen taas on loppupeleissä hyvin tylsää >>

En tarkoita nippelitiedon lisäämistä, vaan toivoisin edes yritystä kirjoittaa sellaisia viestejä, joissa on jokin ajatus. Edes yksi kirkas ajatus tai merkitys, eikä mitään epämääräistä läjää yleistyksiä ja kärjistyksiä.

Kukaan ei ole täydellinen keskustelija, mutta minusta meidän pitää ainakin yrittää parhaamme.

>> Toisaalta taas tuen kovasti kehittymistä ja tiedon kartuttamista >>

Kenties tämä kertoo siitä miten olemme erilaisia. Minä ajattelen, että tietojeni kartuttaminen edellyttää oman olemukseni voimistamista maagisesti (sen vuoksi kaikki harjoitukset), mutta voimiin tuleminen samalla vaatii oikean tiedon oivaltamista, väärinymmärryksen sijaan. Nämä tavoitteet ovat minulle yksi ja sama, eivät kaksi.

>> Kukaan järkevä ihminen ei sotke hyvin toimivaa aivokemiaansa >>

Olen eri mieltä. Minun tietojeni ja kokemusteni mukaan kaikki niinkutsutut yliluonnolliset ilmiöt tapahtuvat muuntuneissa tajunnantiloissa. Ilman muuntunutta tajunnantilaa ei tapahdu magiaa. Voin tietysti olla väärässä, mutten ainakaan ole löytänyt mitään sellaista. Osaisitko kertoa, mitä magiaa voit tehdä muuntamatta tajunnan tilaasi?

>> Tiesitkö edes sitä, että henkilö, jolla on piilevä mahdollisuus sairastua skitsofreniaan voi kannabis-kokeilun myötä laukaista sairauden. >>

Tiedän oikein hyvin. Olen lukenut kaiken löytämäni tiedon tästäkin puolin ja toisin. Vaikka riskejäkin on, en kuitenkaan voi edes teoriassa, saati käytännössä harjoittaa valitsemaani elämäntapaa ottamatta mitään riskejä.

Jos kannabiksen polttaminen on mielestäsi riski, entä sitten ihan oikean ja todellisen kontaktin ottaminen henkimaailmaan? Minusta tässä tuntuu olevan suhteellisuus vinksallaan.

>> Miksi ego pitäisi ylipäätään murskata? >>

Hieman raju ilmaus minulta, mutta uskon todella, että se täytyy hävittää viimeistäkin tomuhiukkasta myöten. Se vasta olisi elämää! Mutta me puhumme todennäköisesti eri asiasta. En tarkoita egolla samaa kuin mm. Freud, vaan sitä mihin sillä viitataan idän kulttuureissa, joissa käsitys ihmisenä olemisesta on perustavalla tavalla erilainen kuin lännessä.

Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että egon voisi hävittää jotenkin murskaamalla. Se ei ole niin helppoa. Ego jota tarkoitan on kuin sitkeä ja viheliäinen tauti, joka ainoastaan pahenee jos sitä vastustaa. Ratkaisu johon olen päätynyt, on sen tuhoutumiseen johtavien olosuhteiden kultivointi.

Mitkä ovat tuon taudin oireet? Niitä on lukemattomia. Eräs jonka tänään havaitsin on itsen vähättely selviytymismekanismina. Toisen ihmisen lähestyminen itseä vähättelemällä lienee tapa imarrella häntä, mikä vähentää aggressiivisten reaktioiden todennäköisyyttä.

>> jos todella etsisit henkistä yhteyttä magiaan ja tuonpuoleisiin asioihin, niin todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme >>

Harjoitan magiaa juurikin herättääkseni henkiin yhteyden ympäröivään maailmaan, kaikkialla läsnäolevaan henkimaailmaan sekä herätäkseni itse ihmiseksi sanan täydellisessä ja salaisessa merkityksessä. Jos näin jo olisi, ei tietenkään olisi mitään tarvetta pitää magian harjoittamista tärkeänä arvona tai harjoituksena. Se olisi vain elämää kuten tavallisestikin. Kuten tämä magian harjoittaminenkin lopulta on. :-)

>> On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten. >>

No mikä?

>> Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa... >>

Minä en hyväksy holhoamista, varsinkin kun näen että meitä kustaan silmään. Olet varmaan itsekin huomannut, kuinka huumevalistuksen on tällä vuosituhannella ollut pakko ottaa neutraalimpi ja objektiivisempi asenne tiedonvälittämiseen, koska kukaan ei lopulta enää uskonut niitä valheita. Nykyään tulee vastaan itseasiassa hämmästyttävän asiapitoista huumevalistusta, mikä on erittäin hyvä.

>> todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. Siihen ei tarvita stimulantteja >>

Mitä siihen sitten tarvitaan?

(psykedeelit eivät muuten ole stimulantteja)

>> me jokainen tällä palstalla olemme länsimaalaisia, joten tekeekö se myös sinusta materialistin yms. mistä "meitä muita" syyllistät? >>

Hyvä huomio, sanoin huonosti. Laskin kuitenkin tarkoituksella itseni länsimaalaisuuden ulkopuolelle. Ei niin, että väittäisin olevani jokin aboriginaali, tai etten olisi oman kulttuurini näköinen. Tietenkin olen. Tarkoitan sitä, että olen jo kauan sitten hylännyt *identiteettini* länsimaisena ihmisenä, enkä koe sitä millään tavoin ylivertaiseksi muihin kulttuureihin verrattuna. Mielestäni oma kulttuurini on valitettavasti tehnyt niin kammottavia ja hirvittäviä erehdyksiä, etten voi mitenkään haluta enää kuulua siihen.

Minulle maagikon elämäntapaan kuuluu matka kaikkien identiteettien ja kulttuurien ulkopuolelle, sinne missä kaikki vain *on*. Se on minun seikkailuni tässä elämässä. Sitä minulle tarkoittaa itseni muistaminen.

Entä sinä?

>> ja järkyttyvät sitten, jos oikeasti jotain kohtaavat >>

Mistä paremmuuden tunne? Etkö sinä sitten ole koskaan järkyttynyt niistä kohtaamisista?

>> Huumeaiheiden vaikutuksista fyysisesti pääset jyvälle googlettamalla ja menemällä vaikka kirjastoon ja lukemalla. >>

Aijaa. En tiennytkään näistä vielä. Kerro lisää.

>> Otapa selvää myös muista huumeista kuin ekstaasista (yleensä amfetamiinia/LSD:ta/sekalaista mömmöä)niin huomaat että myös muista tulee omanlaisia fyysisiä oireita. >>

Jälleen täytyy kyseenalaistaa koko perusta jolta muodostat argumenttejasi. Itse olen kokenut kaikkein mielenkiintoisimmat hetkeni henkimaailman parissa esimerkiksi ollessani sairaana tai muuten "epänormaalissa" tilassa. En mitenkään saata yksioikoisesti sanoa, että kaikki mikä aiheuttaa jotain oireita on automaattisesti hyödytöntä magian harjoittamisessa.

Tajusin tämän aikoinani kun olin ollut monta vuotta oikea terveysintoilija. Lopulta oli pakko myöntää, ettei asioita voi jakaa kahteen luokkaan: hyvää ja huonoa tekevät. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että tapa jolla teemme asioita vaikuttaa niiden vaikutukseen meihin enemmän kuin se mitä varsinaisesti teemme.

Pidin aikoinaan joogaa hyvänä asiana, kunnes sain niistä harjoituksista pari vakavaa revähdystä. Jouduin myöntämään, ettei sen tyyppinen harjoitus vain sopinut minulle, vaikka olin kovasti halunnut uskoa siihen. Tuloksena löysin jotain paljon sopivampaa. Mutta täydellisyyttä olekaan.

>> Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua >>

Pah. Ei resepti ruokaa tee, vaan tatsi! Tiedon lisäksi pitää vielä olla perkeleesti jääzziä!

kokenut kirjoitti:

En tiedä mitä näillä mielen_terveys_lääkkeillä tässä tarkoitetaan ja kun en tiedä missä niistä varsinaisesti on cyberin toimesta keskusteltu, kommentoin tähän mieli_ala_lääkkeitä joista on kertynyt tietoa vähän väkisinkin.

Mielestäni on naivia ja yltiöoptimistista tuputtaa mielialalääkkeitä (lähinnä SSRI-lääkkeitä) siihen malliin kuin maallikot ja lääkäritkin niin tekevät. Ne maallikot jotka eivät oleta että kaikki lääkkeitä syövät ovat mielipuolia, vaikuttavat kuvittelevan että SSRI-lääkkeet ovat kuin vitamiinipillereitä ja vastaanhangoittelu lääkkeen aloittamiselle on lapsellista tai jopa itsekästä (=ei suostu paranemaan). Lääkärit puolestaan jakelevat SSRI-reseptejä heti kuullessaan potilaan olevan masentunut tai epätoivoinen elämäntilanteensa vuoksi. Kokemuksesta tiedän että reseptiä laatiessaan lääkäri ei kerro lääkkeiden haittavaikutuksista useimmiten yhtään mitään. Potilas saa sitten pelätä olevansa hullu tai kuvittelevansa omiaan kun tai jos niitä alkaa tulla.

Sivuoireita joista osa on itsellenikin tuttua: pahoinvointi ja oksentelu, päänsärky ja näköhäiriöt, unettomuus, väsymys ja uneliaisuus, laihtuminen, lihominen, seksuaalielämän häiriöt (orgasmin, siemensyöksyn tai halun katoaminen), minän hajoamisen tuntemukset ja epätodellisuuden tuntu, paniikkioireiden pahentuminen, itsemurhaan kehottavat pakkoajatukset/masennuksen pahentuminen, lievä maanisuus tai levottomuus, unien runsastuminen ja elävöityminen joskus siihen pisteeseen ettei erota unia todellisuudesta, huimaus ja tunne kuin leijuisi metrin korkeudella maasta, ihon kuivuminen ja kutina.

Hyvänä puolina tietenkin masennuksen osittainen, väliaikainen tai pidempiaikainen parantuminen ja yleinen persoonallisuuteen viriävä eloisuus.

On kuitenkin esitetty epäilys että 10 % masentuneista ei saa minkäänlaista hyötyä SSRI-lääkkeistä ja itse olen todennut kuuluvani tuohon joukkoon. Käytössä lääkkeiden teho on kadonnut muutamassa viikossa; tällaiseen voi vaikuttaa bipolaarisuus tai ahdistustaipumus.

Lääkkeiden käytön suhteen erityisen arveluttavana pidän sellaisia kokemuksia jotka viittaavat siihen että SSRI-lääkkeiden käytön jälkeen masennus on pahentunut entuudestaan kun lääkkeen käytöstä on kulunut jonkin aikaa. Omalla kohdallani näin on käynytkin, ja elämän epäkohtiin liittyneet reaktiiviset masennukset ovat ikäänkuin vaihtuneet lääkityksen käytön ja vuoden lääkkeettömän ajan jälkeen sisäsyntyiseen masennukseen joka ei enää tarvitse erikoisempia syitä puhjetakseen. Herää kysymys onko SSRI-lääkkeiden syöminen sama asia kuin että janoiselle juotettaisiin aina pelkästään alkoholia, jolloin elimistö kuivaa vaikka nestettä riittää. Mitä _todella_ tapahtuu serotoniinille aivoissa? Myös on julkisuudessa kirjailija Oranen esittänyt näkemyksen että hänen pitkäaikainen SSRI-lääkkeiden käyttönsä olisi aiheuttanut hänelle sokeritaudin.

Katson että SSRI-lääkkeiden aloittamista pitäisi harkita nykyistä pidempään ja tarkemmin, eikä huitaista potilaille niitä aivan kuin kyse olisi täysin harmittomasta aineesta jota kansalaisen on suorastaan velvollisuus popsia koska "se pitää työkykyisyyttä yllä".

Erityisen naurettavaa on kauhistella ns. huumeita (tässä lähinnä psykoaktiivisia luonnontuotteita) joista ei ole mitään kokemusta ja samaan aikaan ylistää lääkkeitä - varsinkin jos ei niistäkään ole mitään kokemusta. Minulla on kielteisiä kokemuksia, mutten silti kiellä muita kokeilemasta jos haluavat osallistua sellaisiin lääkearpajaisiin kuin se nykytolalla on: kukaan ei voi koskaan ennalta tietää mikä sopii kenellekin ja mitkä sivuoireet tällä kertaa tulee vai tuleeko ollenkaan. Jos esim. särkylääkkeiden teho ja vaikutus olisi joka kerta niin arvaamaton kuin SSRI-lääkkeiden, niitä tuskin edes kehdattaisiin mainostaakaan.

Magian kannalta katsottuna kiinnittäisin huomiota siihen että jos valmiste rukkaa ihmisen seksuaalisuutta suuntaan tahi toiseen, niin eikö siitä voi päätellä jotain hänen kokonaisenergiansa mahdollisesti huonosta tolasta? Olettaisin että ns. rajatieteellisten ilmiöiden parissa puuhasteleva ihminen tarvitsee normaalia seksuaalisuuttaan, ja jos hänen on siitä luovuttava, se pitää tehdä vapaaehtoisesti ja luontevasti, eikä kemian pakkopäätöksellä.

Ps. En ole kiinnostunut riitelemään lääkkeiden erinomaisuudesta, joten tämän on tarkoitus olla kertakommentti.

Lue lisää

Kiitos kiitos ja kiitos ja kiitos ja kiitos! En voisi mitenkään olla enempää samaa mieltä.

Minulla ei ole omaa kokemusta masennuslääkkeistä, mutta tunnen monta ihmistä jotka ovat jatkuvalla kuurilla, yhden heistä erittäin hyvin. He ovat vaihtaneet lääkkeitään monta kertaa ja kokeneet vaikka minkälaisia sivuvaikutuksia.

Hyvä että mainitsit seksuaalienergian. Se on yleinen sivuvaikutus. Itse olisin myös erittäin huolestunut jos jokin kemikaali jonka tarkoitus on auttaa, heikentääkin seksuaalisuutta, joka itseasiassa on juurikin ilmaus elinvoimastamme, eikä jokin asia josta voi noin vain luopua, jotta "työkyky" säilyisi.

cyberanimus kirjoitti:

Ihan vapaasti saa lainailla, seison omieni sanojeni takana =) ja voi selittää niitä, jos tuntuu ettei niiden viesti avaudu.

"Mitä antibiootit siis ovat? Hyvä vai paha? On aika itsestäänselvää, ettei tälle aineelle, tai millekään muullekaan aineelle ole mitään oikeaa paikkaa hyvä/paha-akselilla. Eikä varsinkaan millekään laajemmille kattotermeille kuten "lääkkeet" tai "huumeet"."
Antibiootit, kuten muutkin lääkkeet ovat testattuja, niiden sivuvaikutukset ovat tiedossa ja suurin osa ei aiheuta riippuvuutta (pois sulkien tietyt voimakkaat rauhoittavat ja kipu/särkylääkkeet, joita saadaankin vain reseptillä tietyin edellytyksin jne.). Ne ovat myös kapea-alaisia vaikutukseltaan elikkä esimerkiksi virtsatie-tulehdukseen määrätyt antibiootit eivät tehoa keuhkoputkentulehdukseen ja toisinpäin. Tämä siis siitä koko kehon bakteerien tuhoutumisesta.

"Entäpä aromaattiset yhdisteet, kuten tuoksuöljyt?"
Täytynee muistuttaa, ettei lääketiede luokittele aromaattisia yhdisteitä lääkkeiksi vaan ne ovat itsehoitotuotteita. Niillä ei ole minkäänlaista lääketieteellistä pohjaa eikä niitä käytetä muissa kuin vaihtoehto-hoidoissa.

"En ole itse asiassa kuullut yhdestäkään lääkkeestä, joka ei olisi myrkyllinen liian suurella annostuksella. "
Tässä voitaisiin muistaa myös se, että mikä tahansa liikaa nautittuna tappaa kuten myös ihan vesikin eikä se ole myrkyllistä.

"...Kaikki ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen jollain tavalla. Jotkut vaikutukset muistuttavat toisiaan, toiset eivät muistuta. Toiset vaikuttavat kehoon, toiset mieleen, monet molempiin...."
Kaikki vaikuttavat fyysiseen olemukseemme ja sitäkautta kehomme toimintoihin. Lääkkeet vaikuttavat useammalla eri tavalla kehon eri osissa kun taas huumeet reagoivat vain välittäjä-ainetasolla aivoissa.

"Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja... Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia..."
Mihin perustat tämän väitteesi? Suurin osa masennuslääkkeistä vaikuttaa serotoniini-nimisen välittäjä-aineen tuotantoon joka _ei_ vaikuta psykoaktiivisesti tai vaan lähinnä mielialaa tasaavasti. (ole kiltti ja ota selvää mistä puhut)

"Entä C-vitamiini? Mikä se on? Kaikki tietävät että se on hyödyllinen, eikä siitä voi saada yliannostustakaan. Tarkoittaako tämä sitä, että vitamiinit ovat hyvä asia popsia vaikka kuinka paljon söisi? No ei, asian laita A-vitamiinin suhteen onkin toinen."
Tässä taas on kyse vitamiinien eroista, eli c-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini ja täten se se ei sitoudu kehoon vaan ylimääräinen määrä ko. vitamiinia poistuu kehosta virtsan mukana ja siksi sitä tarvitaan päivittäin, koska se ei varastoidu. A-vitamiini on taas rasvaliukoinen ja sitoutuu kehon rasvakudokseen, jolloin liikasaannilla saa aikaiseksi myrkytysoireita, koska ylimääräinen a-vitamiini ei poistu kehosta. (taas kerran ota selvää ennen kuin oletat jotain)

"Mutta "huumeet" ei ole mikään oikea luokittelu, vaan propagandaa. Oikeita tieteellisiä määritelmiä ovat mm. stimulantti, depressantti ja hallusinogeeni. Ja sitten on vielä tarkempia määritelmiä joillekin aineille kuten barbituraatti, tryptamiini ja opiaatti. Nämä esimerkkisanat mielestäni todella tarkoittavat jotakin ja niillä on tiedonvälityksellistä arvoa."
Tässä haluaisit siis hajoittaa koko luokittelun idean. Tämä olisi sama kuin haluaisit esimerkiksi, ettei koiria saisi kutsua koiriksi vaan rotujen eri käyttötarkoituksilla kuten työ-, vahti-, seura-, jne. koira,sekä mieluusti vielä eriteltynä rotuihin kuten collie tai saksanpaimenkoira. Miten siis pystymme kertomaan minkälaisen lemmikin omistamme jos kuulijalle ei olisikaan tuttu ko. koirarotu. Tästä syystä nippelitieto ja spesifikointi takkuaa ja muuttaa keskustelun lähinnä alaa tuntevien yksinpuheluiksi. Toisaalta sanoessani huumeet tai koira, kaikki tajuavat mistä puhun...

Lue lisää

Minä sanoin:

>> "Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja... Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia...">>

Sinä sanoit:

>> Mihin perustat tämän väitteesi? Suurin osa masennuslääkkeistä vaikuttaa serotoniini-nimisen välittäjä-aineen tuotantoon joka _ei_ vaikuta psykoaktiivisesti tai vaan lähinnä mielialaa tasaavasti. (ole kiltti ja ota selvää mistä puhut) >>

Ota itse selvää. Esimerkiksi LSD vaikuttaa ihmisen aivoissa nimenomaan serotoniinin toimintaan.

Sitäpaitsi masennuslääkkeen vaikutus serotoniinin toimintaan on juuri psykoaktiivinen vaikutus. Mikä muu se sitten olisi? Molemmissa tapauksissa kehoon tuotu kemikaali vaikuttaa jonkin aivojen välittäjäaineen toimintaan ja sitä kautta mielialaan. Millä perusteella masennuslääkkeet siis eivät mielestäsi ole psykoaktiivisia?

Niitä jopa kutsutaan mielialalääkkeiksi, koska ne vaikuttavat mielialaan. Mitä tässä minä en nyt ymmärrä?

Konekeiju kirjoitti:

Minä sanoin:

>> "Etenkin tässä tapauksessa kun verrataan masennuslääkkeitä ja psykoaktiivisia kasveja... Molemmat ovat yhtä kemiallisia ja yhtä psykoaktiivisia...">>

Sinä sanoit:

>> Mihin perustat tämän väitteesi? Suurin osa masennuslääkkeistä vaikuttaa serotoniini-nimisen välittäjä-aineen tuotantoon joka _ei_ vaikuta psykoaktiivisesti tai vaan lähinnä mielialaa tasaavasti. (ole kiltti ja ota selvää mistä puhut) >>

Ota itse selvää. Esimerkiksi LSD vaikuttaa ihmisen aivoissa nimenomaan serotoniinin toimintaan.

Sitäpaitsi masennuslääkkeen vaikutus serotoniinin toimintaan on juuri psykoaktiivinen vaikutus. Mikä muu se sitten olisi? Molemmissa tapauksissa kehoon tuotu kemikaali vaikuttaa jonkin aivojen välittäjäaineen toimintaan ja sitä kautta mielialaan. Millä perusteella masennuslääkkeet siis eivät mielestäsi ole psykoaktiivisia?

Niitä jopa kutsutaan mielialalääkkeiksi, koska ne vaikuttavat mielialaan. Mitä tässä minä en nyt ymmärrä?

Lue lisää

Mielestäni on hyvin kiinnostavaa, että pitkästä kirjoituksessani takerruit siihen juuri siihen mistä me kaksi emme pääse yhteisymmärrykseen. Sen sijaan sivuutit mielestäni monia tärkeämpiäkin asioita kuten miten lääkkeet ja huumeet eroavat toisistaan ja miksi toiset ovat kiellettyjä lailla ja toiset eivät. Sinulle tuntuukin olevan tärkeää saada osoittaa olevasi oikeassa nippelitiedon määrän suhteen kun taas itselläni yleisluokitukset edelleen riittävät vallan mainiosti.

"Ota itse selvää. Esimerkiksi LSD vaikuttaa ihmisen aivoissa nimenomaan serotoniinin toimintaan."
Teinpä niin ja tässä tulos:
"...LSD sitoutuu aivoissa hippocampukseen, aivokuoreen, aivorunkoon ja pikkuaivoihin. LSD vaikuttaa useisiin eri välittäjäainejärjestelmiin. Hallusinogeenisten, aistiharhoja aiheuttavien ominaisuuksien katsotaan johtuvan aineen vaikutuksesta serotoniini- ja dopamiinijärjestelmiin.
Fabritius & Salaspuro 1998."
lähde: http://www.paihdelinkki.fi/Pikatieto/?c=Lsd

Ja sitten muusta, myönnän erehtyneeni termin tarkoituksesta sillä jostain syystä se toi mieleeni hallusinaatioita tarkoittavan systeemin. Tämän takia inhoan nippelitiedon heittelemistä muualla kuin alan osaavien keskusteluissa. Se estää ensinnäkin tekstin yleisluontoisen tulkitsemisen ja karsii keskustelusta kaikki ne, joilla ei ole tarvittavaa teknistä tietoa ko. asiasta. Mietelmänä voisinkin heittää, että minkä takia nykyään lääkärit yms. terveydenhuolto suosittaa diagnoosien yms. muiden "suomentamista" eli selventämistä kansankielelle? Ennenhän se oli oikeastaan normi, ettei ihmiset tienneet mitä he sairastivat ja mitä tutkimuksissa oli selvinnyt muuten kuin hyvin ylimalkaisesti...

cyberanimus kirjoitti:

Mielestäni on hyvin kiinnostavaa, että pitkästä kirjoituksessani takerruit siihen juuri siihen mistä me kaksi emme pääse yhteisymmärrykseen. Sen sijaan sivuutit mielestäni monia tärkeämpiäkin asioita kuten miten lääkkeet ja huumeet eroavat toisistaan ja miksi toiset ovat kiellettyjä lailla ja toiset eivät. Sinulle tuntuukin olevan tärkeää saada osoittaa olevasi oikeassa nippelitiedon määrän suhteen kun taas itselläni yleisluokitukset edelleen riittävät vallan mainiosti.

"Ota itse selvää. Esimerkiksi LSD vaikuttaa ihmisen aivoissa nimenomaan serotoniinin toimintaan."
Teinpä niin ja tässä tulos:
"...LSD sitoutuu aivoissa hippocampukseen, aivokuoreen, aivorunkoon ja pikkuaivoihin. LSD vaikuttaa useisiin eri välittäjäainejärjestelmiin. Hallusinogeenisten, aistiharhoja aiheuttavien ominaisuuksien katsotaan johtuvan aineen vaikutuksesta serotoniini- ja dopamiinijärjestelmiin.
Fabritius & Salaspuro 1998."
lähde: http://www.paihdelinkki.fi/Pikatieto/?c=Lsd

Ja sitten muusta, myönnän erehtyneeni termin tarkoituksesta sillä jostain syystä se toi mieleeni hallusinaatioita tarkoittavan systeemin. Tämän takia inhoan nippelitiedon heittelemistä muualla kuin alan osaavien keskusteluissa. Se estää ensinnäkin tekstin yleisluontoisen tulkitsemisen ja karsii keskustelusta kaikki ne, joilla ei ole tarvittavaa teknistä tietoa ko. asiasta. Mietelmänä voisinkin heittää, että minkä takia nykyään lääkärit yms. terveydenhuolto suosittaa diagnoosien yms. muiden "suomentamista" eli selventämistä kansankielelle? Ennenhän se oli oikeastaan normi, ettei ihmiset tienneet mitä he sairastivat ja mitä tutkimuksissa oli selvinnyt muuten kuin hyvin ylimalkaisesti...

Lue lisää

>Tämän takia inhoan nippelitiedon heittelemistä muualla kuin alan osaavien keskusteluissa.

Siis sekö sinua nyt inhottaa että sinä et ole alan osaava keskustelija, vai se että erehdyit? Mitä sitten jos erehtyy? Tuntuu kuin yrittäisit sysätä syytä omista erheistäsi muiden päälle, ja vieläpä itkeskelisit sitä että sinulta odotetaan tarkkaa ja tasokasta kommentointia.

Tämän Magia-palstan parasta antia on se että täällä tietyt kirjoittajat yrittävät parhaansa ja hiovat asioita ja itseään kunnes hiilestä tulee timantteja. Mutta siihen tarvitaan omaa halua tulla selkeämmäksi, ymmärrettävämmäksi, avoimemmaksi ja neutraalimmaksi.

Se mikä sinulta tuntuu menevän koko ajan yli hilseen sellainen mahdollisuus että tässä ei nyt kukaan halua välttämättä hinkuen vinkuen tunkea mitään aineita turpaansa, vaan haluaa pidättää itsellään oikeuden päättää itse tekemisistään; jotka tekemiset tehdään tietyn abstraktinoloisen päämäärän eteen. Ei huviksi, lohduksi ja ajankuluksi. Tämä _on_ kuitenkin Magia-palsta eikä Yhteiskunta-palsta.

Konekeiju kirjoitti:

>> Vastustan vahvasti sellaisia ideologioita ja tekoja, jotka vahingoittavat tekijää/käyttäjää tai/ja hänen ympäristöään/muita ihmisiä sekä johdattaa harhaan ihmiset oikean tiedon luota. >>

Mistä tiedät, mikä on oikeaa tietoa?

>> saman sanan alle jaksamatta kovin eritellä niiden erilaisia vaikutuksia ihan sillä perusteella, että jokaikinen niistä sotkee aivojen kemiaa >>

Minusta mitään aivojen normaalia tilaa ei ole. Ja sekin mikä voidaan yleisyyden perusteella määritellä meidän kulttuurissamme tavalliseksi mielentilaksi, ei mielestäni ole aivan terve.

>> Jos huomaa ettei vanha, luutunut tapa toimi omalla kohdalla, en näe siinä mitään ristiriitaa että sitä muokataan uusiksi. >>

Saanko kysyä, minkälaista magiaa harjoitat? Haluaisin varmistaa, ettemme puhu ristiin sen vuoksi, että puhuisimme eri asiasta samoilla sanoilla.

>> Jos tapani kirjoittaa otetaan piilovittuiluna vain siksi, että kärjistän tiettyjä näkökulmia aiheesta, pitäisi miettiä miksi ottaa itseensä jonkun ihan yhdentekevän tyypin (jota ei edes tunne) kirjoitukset? >>

Taas lyönti vyön alle, ja kun minä yritän vain keskustella. Keskustelu asia-aiheista ikävä kyllä vaatii hieman vaivannäköä. Huonoja keskustelutapoja ei voi oikeuttaa millään. Minua kiinnostaa hyödyllinen ja kiinnostava ajatusten vaihto, ei turhanpäiväinen puskasta ammuskelu.

>> Pitäisihän jokaisen ymmärtää että poikkeuksia löytyy ja jokaisen nippelitiedon kirjaaminen taas on loppupeleissä hyvin tylsää >>

En tarkoita nippelitiedon lisäämistä, vaan toivoisin edes yritystä kirjoittaa sellaisia viestejä, joissa on jokin ajatus. Edes yksi kirkas ajatus tai merkitys, eikä mitään epämääräistä läjää yleistyksiä ja kärjistyksiä.

Kukaan ei ole täydellinen keskustelija, mutta minusta meidän pitää ainakin yrittää parhaamme.

>> Toisaalta taas tuen kovasti kehittymistä ja tiedon kartuttamista >>

Kenties tämä kertoo siitä miten olemme erilaisia. Minä ajattelen, että tietojeni kartuttaminen edellyttää oman olemukseni voimistamista maagisesti (sen vuoksi kaikki harjoitukset), mutta voimiin tuleminen samalla vaatii oikean tiedon oivaltamista, väärinymmärryksen sijaan. Nämä tavoitteet ovat minulle yksi ja sama, eivät kaksi.

>> Kukaan järkevä ihminen ei sotke hyvin toimivaa aivokemiaansa >>

Olen eri mieltä. Minun tietojeni ja kokemusteni mukaan kaikki niinkutsutut yliluonnolliset ilmiöt tapahtuvat muuntuneissa tajunnantiloissa. Ilman muuntunutta tajunnantilaa ei tapahdu magiaa. Voin tietysti olla väärässä, mutten ainakaan ole löytänyt mitään sellaista. Osaisitko kertoa, mitä magiaa voit tehdä muuntamatta tajunnan tilaasi?

>> Tiesitkö edes sitä, että henkilö, jolla on piilevä mahdollisuus sairastua skitsofreniaan voi kannabis-kokeilun myötä laukaista sairauden. >>

Tiedän oikein hyvin. Olen lukenut kaiken löytämäni tiedon tästäkin puolin ja toisin. Vaikka riskejäkin on, en kuitenkaan voi edes teoriassa, saati käytännössä harjoittaa valitsemaani elämäntapaa ottamatta mitään riskejä.

Jos kannabiksen polttaminen on mielestäsi riski, entä sitten ihan oikean ja todellisen kontaktin ottaminen henkimaailmaan? Minusta tässä tuntuu olevan suhteellisuus vinksallaan.

>> Miksi ego pitäisi ylipäätään murskata? >>

Hieman raju ilmaus minulta, mutta uskon todella, että se täytyy hävittää viimeistäkin tomuhiukkasta myöten. Se vasta olisi elämää! Mutta me puhumme todennäköisesti eri asiasta. En tarkoita egolla samaa kuin mm. Freud, vaan sitä mihin sillä viitataan idän kulttuureissa, joissa käsitys ihmisenä olemisesta on perustavalla tavalla erilainen kuin lännessä.

Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että egon voisi hävittää jotenkin murskaamalla. Se ei ole niin helppoa. Ego jota tarkoitan on kuin sitkeä ja viheliäinen tauti, joka ainoastaan pahenee jos sitä vastustaa. Ratkaisu johon olen päätynyt, on sen tuhoutumiseen johtavien olosuhteiden kultivointi.

Mitkä ovat tuon taudin oireet? Niitä on lukemattomia. Eräs jonka tänään havaitsin on itsen vähättely selviytymismekanismina. Toisen ihmisen lähestyminen itseä vähättelemällä lienee tapa imarrella häntä, mikä vähentää aggressiivisten reaktioiden todennäköisyyttä.

>> jos todella etsisit henkistä yhteyttä magiaan ja tuonpuoleisiin asioihin, niin todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme >>

Harjoitan magiaa juurikin herättääkseni henkiin yhteyden ympäröivään maailmaan, kaikkialla läsnäolevaan henkimaailmaan sekä herätäkseni itse ihmiseksi sanan täydellisessä ja salaisessa merkityksessä. Jos näin jo olisi, ei tietenkään olisi mitään tarvetta pitää magian harjoittamista tärkeänä arvona tai harjoituksena. Se olisi vain elämää kuten tavallisestikin. Kuten tämä magian harjoittaminenkin lopulta on. :-)

>> On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten. >>

No mikä?

>> Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa... >>

Minä en hyväksy holhoamista, varsinkin kun näen että meitä kustaan silmään. Olet varmaan itsekin huomannut, kuinka huumevalistuksen on tällä vuosituhannella ollut pakko ottaa neutraalimpi ja objektiivisempi asenne tiedonvälittämiseen, koska kukaan ei lopulta enää uskonut niitä valheita. Nykyään tulee vastaan itseasiassa hämmästyttävän asiapitoista huumevalistusta, mikä on erittäin hyvä.

>> todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. Siihen ei tarvita stimulantteja >>

Mitä siihen sitten tarvitaan?

(psykedeelit eivät muuten ole stimulantteja)

>> me jokainen tällä palstalla olemme länsimaalaisia, joten tekeekö se myös sinusta materialistin yms. mistä "meitä muita" syyllistät? >>

Hyvä huomio, sanoin huonosti. Laskin kuitenkin tarkoituksella itseni länsimaalaisuuden ulkopuolelle. Ei niin, että väittäisin olevani jokin aboriginaali, tai etten olisi oman kulttuurini näköinen. Tietenkin olen. Tarkoitan sitä, että olen jo kauan sitten hylännyt *identiteettini* länsimaisena ihmisenä, enkä koe sitä millään tavoin ylivertaiseksi muihin kulttuureihin verrattuna. Mielestäni oma kulttuurini on valitettavasti tehnyt niin kammottavia ja hirvittäviä erehdyksiä, etten voi mitenkään haluta enää kuulua siihen.

Minulle maagikon elämäntapaan kuuluu matka kaikkien identiteettien ja kulttuurien ulkopuolelle, sinne missä kaikki vain *on*. Se on minun seikkailuni tässä elämässä. Sitä minulle tarkoittaa itseni muistaminen.

Entä sinä?

>> ja järkyttyvät sitten, jos oikeasti jotain kohtaavat >>

Mistä paremmuuden tunne? Etkö sinä sitten ole koskaan järkyttynyt niistä kohtaamisista?

>> Huumeaiheiden vaikutuksista fyysisesti pääset jyvälle googlettamalla ja menemällä vaikka kirjastoon ja lukemalla. >>

Aijaa. En tiennytkään näistä vielä. Kerro lisää.

>> Otapa selvää myös muista huumeista kuin ekstaasista (yleensä amfetamiinia/LSD:ta/sekalaista mömmöä)niin huomaat että myös muista tulee omanlaisia fyysisiä oireita. >>

Jälleen täytyy kyseenalaistaa koko perusta jolta muodostat argumenttejasi. Itse olen kokenut kaikkein mielenkiintoisimmat hetkeni henkimaailman parissa esimerkiksi ollessani sairaana tai muuten "epänormaalissa" tilassa. En mitenkään saata yksioikoisesti sanoa, että kaikki mikä aiheuttaa jotain oireita on automaattisesti hyödytöntä magian harjoittamisessa.

Tajusin tämän aikoinani kun olin ollut monta vuotta oikea terveysintoilija. Lopulta oli pakko myöntää, ettei asioita voi jakaa kahteen luokkaan: hyvää ja huonoa tekevät. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että tapa jolla teemme asioita vaikuttaa niiden vaikutukseen meihin enemmän kuin se mitä varsinaisesti teemme.

Pidin aikoinaan joogaa hyvänä asiana, kunnes sain niistä harjoituksista pari vakavaa revähdystä. Jouduin myöntämään, ettei sen tyyppinen harjoitus vain sopinut minulle, vaikka olin kovasti halunnut uskoa siihen. Tuloksena löysin jotain paljon sopivampaa. Mutta täydellisyyttä olekaan.

>> Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua >>

Pah. Ei resepti ruokaa tee, vaan tatsi! Tiedon lisäksi pitää vielä olla perkeleesti jääzziä!

Lue lisää

Oikean tiedon tunnistaa mielestäni siitä, että se ei muutu eri ihmisten kokemana tai eri termejä käytettäessä. Tosin heitit hyvän kysymyksen johon kukaan ei voi olla yhtä mieltä. Myönnän olleeni laiska ja koetin etsiä netistä tyhjentävää vastausta, sen sijaan löysinkin itselleni uuden tutkimussuunnan(filosofisen) joka käsitteli asiaa eli asiasta enemmän:
Tietoteoria (myös: tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa-alue, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tiedon mahdollisuutta, sen luonnetta ja käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria)

"Minusta mitään aivojen normaalia tilaa ei ole. Ja sekin mikä voidaan yleisyyden perusteella määritellä meidän kulttuurissamme tavalliseksi mielentilaksi, ei mielestäni ole aivan terve."
Mielipiteitä saakin olla useita. Mielenterveys ei olekaan mikä pysyvä, muuttumaton olotila vaan se voi sairastua yhtä hyvin kuin fyysinenkin keho.

"Saanko kysyä, minkälaista magiaa harjoitat? Haluaisin varmistaa, ettemme puhu ristiin sen vuoksi, että puhuisimme eri asiasta samoilla sanoilla."
Hmm.. hyvä kysymys, johon en osaa antaa yksiselittäistä vastausta. Yksinkertaistaen voisin sanoa, ettei magiani käytä jumaluuksia tai niiden entiteettejä (periaattelisista syistä) vaan muita tapoja, jotka toimivat. en myöskään ole luontouskovainen. Toisaalta hyvin harvat magian käyttötavat ovat minulle vieraita, ja pyrinkin puhumaan niillä termeillä, joita keskustelukumppanini ymmärtää. (tämä ei tietty ole aina mahdollista mutta yritystä löytyy ;D)

"Minua kiinnostaa hyödyllinen ja kiinnostava ajatusten vaihto, ei turhanpäiväinen puskasta ammuskelu. "
Tässä taas on eromme. Minua ei haittaa vaikka joku ammuskelisi puskista, puista, kuopista, jne. Tärkeintä mielestäni on oppia uutta ja saada erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen. Minulla ei ole tässä kiinni ego tai itsetunto vaan lähinnä uteliaisuus ajaa minua eteenpäin keskusteluissa.

"...Minun tietojeni ja kokemusteni mukaan kaikki niinkutsutut yliluonnolliset ilmiöt tapahtuvat muuntuneissa tajunnantiloissa. Ilman muuntunutta tajunnantilaa ei tapahdu magiaa. Voin tietysti olla väärässä, mutten ainakaan ole löytänyt mitään sellaista. Osaisitko kertoa, mitä magiaa voit tehdä muuntamatta tajunnan tilaasi? "
Tässä taas tuntuu ajatuksesi olevan, että koska huumeet sekoittavat päätä se on sama kuin harkitusti muutettu tiedonnan tila. Huumeiden aiheuttamaa tilaa kun ei pysty hallitsemaan ja "yhteyttä" ei pysty katkaisemaan silloin kun haluaa. Samoin tajunnantilan muuttuminen on silloin kiinni sinun ulkopuolisista tekijöistä etkä pysty olemaan valmis milloin vain sinun taitoja tarvitaan. Yliluonnollisia asioita tapahtuu ilman tajunnantilan muutoksia kuten nyt esmes kuluneesti aaveiden havannointi ja vastaus viimeiseen, että nopeasti ajateltuna esmes rituaali- ja/tai symbolimagia ei ole sidoksissa mielentilaan.

">> On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten. >>
No mikä? "
Muistaakseni olenkin jo selittänyt tämän mutta lyhyesti, liian voimakkaat kyvyt liian pian hallitsemattomina voivat aiheuttaa suurta kärsimystä. Joskus näin tapahtuu luonnostaan ja se ei ole koskaan mukava asia kokijalleen ennen kuin hän on saanut kykynsä hallintaansa.

">> Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa... >>
Minä en hyväksy holhoamista, varsinkin kun näen että meitä kustaan silmään. Olet varmaan itsekin huomannut, kuinka huumevalistuksen on tällä vuosituhannella ollut pakko ottaa neutraalimpi ja objektiivisempi asenne tiedonvälittämiseen, koska kukaan ei lopulta enää uskonut niitä valheita.
Hmm... Kiva vertaus mutta ei ihan toimi siinä ajatuksessa,jonka toin ilmi(kyse ei ollut huumeista sinänsä vaan niiden vaikutuksesta henkisiin asioihin). Henkimaailman kanssa toimineena tiedän, kuinka moni aloittelija on tehnyt itselleen hallitsematonta magiaa ja siten päästänyt tänne pyörimään ties mitä epämiellyttävää ainesta. Joskus ne jäävät onnettoman ympärille riehumaan ja joskus taas ne liikkuvat miten sattuu täällä ympäriinsä. Kysymys ei ole holhoamisesta vaan siitä tuskastumisesta, kun saa korjailla toisten "sotkuja".

">> todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. >>
Mitä siihen sitten tarvitaan? "
Etpä tästä tykkää mutta henkistä harjoitusta, aikaa ja herkyyttä näihin asioihin. Joillakin on syntymästään taito nähdä "rajan" yli, joillakin se tulee vasta harjoituksen myötä. Joillakin kyky vaikuttaa magiaan tulee luonnostaan ja jotkut taas käyttävät sitä erilaisten uskontojen yms. kautta...

"Jälleen täytyy kyseenalaistaa koko perusta jolta muodostat argumenttejasi. Itse olen kokenut kaikkein mielenkiintoisimmat hetkeni henkimaailman parissa esimerkiksi ollessani sairaana tai muuten "epänormaalissa" tilassa. En mitenkään saata yksioikoisesti sanoa, että kaikki mikä aiheuttaa jotain oireita on automaattisesti hyödytöntä magian harjoittamisessa."
Tosiaan, minun kokeman mukaan yliluonnollisia asioita ja magiankäyttöä voi kokea/tehdä hyvinkin arkipäiväisissä ja tavallisissa tilanteissa eikä se vaadi muuta kuin hetken keskittymisen. Kyse taitaakin olla siitä, miten on kehittänyt itseään ja mihin "sitonut" itsensä.


"...Pikemminkin vaikuttaa siltä, että tapa jolla teemme asioita vaikuttaa niiden vaikutukseen meihin enemmän kuin se mitä varsinaisesti teemme."
tästä olen täysin samaa mieltä.

">> Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua >>
Pah. Ei resepti ruokaa tee, vaan tatsi! Tiedon lisäksi pitää vielä olla perkeleesti jääzziä!"
Jostain se tieto aina tulee, muutenhan tässä voitaisiin syödä pelkkiä kiviä ja keppejä hyvällä omatunnolla. Perustiedot kokkaamisesta tarvitaan, jotta saadaan aikaiseksi syömäkelpoista (ja hyvää)ruokaa, niin myös magian kanssa pelehtivän on hyvä tietää jotain tekemisistään.
Tosin mielestäni on aina miellyttävämpää tehdä kerralla oikein hyvää ruokaa ja sitten muunnella sen reseptiä mieleisekseni kuin kokeilla monta kertaa eri varitaatioita onnistuen sitten joskus saamaan aikaiseksi saman, mitä olisin voinut saada kerralla. Joskus tieto vaan potkii tatsia munille ja kovaa, sillä jos ei ole kertaakaan tehnyt esimerkiksi paholaiskakkua, ilman reseptiä tehtynä voi odottaa kokilta paljon ärränpäitä ja kyyneleitä.

cyberanimus kirjoitti:

Mielestäni on hyvin kiinnostavaa, että pitkästä kirjoituksessani takerruit siihen juuri siihen mistä me kaksi emme pääse yhteisymmärrykseen. Sen sijaan sivuutit mielestäni monia tärkeämpiäkin asioita kuten miten lääkkeet ja huumeet eroavat toisistaan ja miksi toiset ovat kiellettyjä lailla ja toiset eivät. Sinulle tuntuukin olevan tärkeää saada osoittaa olevasi oikeassa nippelitiedon määrän suhteen kun taas itselläni yleisluokitukset edelleen riittävät vallan mainiosti.

"Ota itse selvää. Esimerkiksi LSD vaikuttaa ihmisen aivoissa nimenomaan serotoniinin toimintaan."
Teinpä niin ja tässä tulos:
"...LSD sitoutuu aivoissa hippocampukseen, aivokuoreen, aivorunkoon ja pikkuaivoihin. LSD vaikuttaa useisiin eri välittäjäainejärjestelmiin. Hallusinogeenisten, aistiharhoja aiheuttavien ominaisuuksien katsotaan johtuvan aineen vaikutuksesta serotoniini- ja dopamiinijärjestelmiin.
Fabritius & Salaspuro 1998."
lähde: http://www.paihdelinkki.fi/Pikatieto/?c=Lsd

Ja sitten muusta, myönnän erehtyneeni termin tarkoituksesta sillä jostain syystä se toi mieleeni hallusinaatioita tarkoittavan systeemin. Tämän takia inhoan nippelitiedon heittelemistä muualla kuin alan osaavien keskusteluissa. Se estää ensinnäkin tekstin yleisluontoisen tulkitsemisen ja karsii keskustelusta kaikki ne, joilla ei ole tarvittavaa teknistä tietoa ko. asiasta. Mietelmänä voisinkin heittää, että minkä takia nykyään lääkärit yms. terveydenhuolto suosittaa diagnoosien yms. muiden "suomentamista" eli selventämistä kansankielelle? Ennenhän se oli oikeastaan normi, ettei ihmiset tienneet mitä he sairastivat ja mitä tutkimuksissa oli selvinnyt muuten kuin hyvin ylimalkaisesti...

Lue lisää

>> Mielestäni on hyvin kiinnostavaa, että pitkästä kirjoituksessani takerruit siihen juuri siihen mistä me kaksi emme pääse yhteisymmärrykseen. >>

Minusta kirjoituksesi oli pitkä, koska suurin osa siitä oli suhinaa, ei signaalia. Asiat joihin tartuin, ovat niitä jotka minusta täytyy selvittää, ennenkuin voimme aloittaa keskustelun.

>> Sinulle tuntuukin olevan tärkeää saada osoittaa olevasi oikeassa >>

Sinulle tuntuu olevan tärkeää saada osoittaa milloin minä haluan osoittaa olevani oikeassa.

Tottakai minä haluan osoittaa olevani oikeassa. Olen tutkinut asioita ja luotan omaan tietooni siinä määrin, että uskallan esittää sitä ja seisoa sen takana. Mitenpä muutenkaan? Olen myös valmis perustelemaan kaiken mitä sanon vaikka sitten minun pitäisi istua tässä tietosanakirja kädessäni. Minua oikeasti kiinnostaa. Minä välitän.

Rakastan sitä tunnetta, kun saan huomata olleeni täysin väärässä. Se on niin häijyllä tavalla ovelaa. Tosi viekas fiilis. Nnjaum! Ja kun huomaa olleensa väärässä, oivaltaa samalla jonkin uuden totuuden. Ja taas sitä mennään...

Kuten huomaat, olin oikeassa serotoniinin suhteen. Toki LSD vaikuttaa muuhunkin, mutta käsittääkseni tuo mainittu serotoniinivaikutus on juuri se, mikä siitä tekee psykedeelisen.

Se mielialalääkkeiden tasoittava vaikutus josta puhuit, on monien potilaitten kokemuksien mukaan pikemminkin turruttava. Se vie kaikki tunteet, niin hyvät kuin huonotkin. Olen kuullut monista, jotka ovat lopettaneet lääkityksen juuri siitä syystä, etteivät elämän kohokohdatkaan sitten oikein erottuneet joukosta.

Minun näkemykseni ja lausuntoni maagikkona, ihmisenä ja karvattomana kädellisenä on, että pleastaaksemme maailman ja kehittääksemme omaa tietoisuuttamme, täytyisi ihmisten oppia uudelleen nauttimaan tietoisuudestaan ja myös muuntuneista tajunnan tiloista. Se on syntymäoikeutemme. Sen takia meillä on niin joustavat ja monipuoliset aivot, että käyttäisimme niitä.

Hereille ravistelua turruttamisen sijaan! Ihmisten täytyisi kiinnostumaan tietoisuudesta, luonnosta, myötätunnosta ja kommunikaatiosta.

>> Tämän takia inhoan nippelitiedon heittelemistä muualla kuin alan osaavien keskusteluissa. >>

Ajattelitko, että tulet hiukan heittelemään helmiä sioille?

Olenko minä alan osaaja? Vai koetanko vain tehdä vaikutuksen hienoilla sanoilla? Vai olenko pelkkä pelle. En tiedä. Eikä sillä ole väliäkään, vaan sillä onko viesteissäni jokin sisältö, ja onko niiden lukemisesta hyötyä kenellekään. Jätän päätöksen lukijalle.

Kukaan meistä ei ole Pentti Perusmiestä tai Katri Kotirouvaa kummempi ennenkuin nousee jaloilleen ja sanoo ääneen mitä on kokenut ja millä perusteella muiden olisi syytä kuunnella.

Kuka minä olen ja mihin minulla on rahkeita, riippuu siitä keneltä kysytään ja mistä kokemuksista ja alueesta puhutaan. Minulla on omista kokemuksistani paremmat tiedot kuin kellään muulla koko maailmassa. Niin on jokaisella teistäkin.

cyberanimus kirjoitti:

Oikean tiedon tunnistaa mielestäni siitä, että se ei muutu eri ihmisten kokemana tai eri termejä käytettäessä. Tosin heitit hyvän kysymyksen johon kukaan ei voi olla yhtä mieltä. Myönnän olleeni laiska ja koetin etsiä netistä tyhjentävää vastausta, sen sijaan löysinkin itselleni uuden tutkimussuunnan(filosofisen) joka käsitteli asiaa eli asiasta enemmän:
Tietoteoria (myös: tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa-alue, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tiedon mahdollisuutta, sen luonnetta ja käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria)

"Minusta mitään aivojen normaalia tilaa ei ole. Ja sekin mikä voidaan yleisyyden perusteella määritellä meidän kulttuurissamme tavalliseksi mielentilaksi, ei mielestäni ole aivan terve."
Mielipiteitä saakin olla useita. Mielenterveys ei olekaan mikä pysyvä, muuttumaton olotila vaan se voi sairastua yhtä hyvin kuin fyysinenkin keho.

"Saanko kysyä, minkälaista magiaa harjoitat? Haluaisin varmistaa, ettemme puhu ristiin sen vuoksi, että puhuisimme eri asiasta samoilla sanoilla."
Hmm.. hyvä kysymys, johon en osaa antaa yksiselittäistä vastausta. Yksinkertaistaen voisin sanoa, ettei magiani käytä jumaluuksia tai niiden entiteettejä (periaattelisista syistä) vaan muita tapoja, jotka toimivat. en myöskään ole luontouskovainen. Toisaalta hyvin harvat magian käyttötavat ovat minulle vieraita, ja pyrinkin puhumaan niillä termeillä, joita keskustelukumppanini ymmärtää. (tämä ei tietty ole aina mahdollista mutta yritystä löytyy ;D)

"Minua kiinnostaa hyödyllinen ja kiinnostava ajatusten vaihto, ei turhanpäiväinen puskasta ammuskelu. "
Tässä taas on eromme. Minua ei haittaa vaikka joku ammuskelisi puskista, puista, kuopista, jne. Tärkeintä mielestäni on oppia uutta ja saada erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen. Minulla ei ole tässä kiinni ego tai itsetunto vaan lähinnä uteliaisuus ajaa minua eteenpäin keskusteluissa.

"...Minun tietojeni ja kokemusteni mukaan kaikki niinkutsutut yliluonnolliset ilmiöt tapahtuvat muuntuneissa tajunnantiloissa. Ilman muuntunutta tajunnantilaa ei tapahdu magiaa. Voin tietysti olla väärässä, mutten ainakaan ole löytänyt mitään sellaista. Osaisitko kertoa, mitä magiaa voit tehdä muuntamatta tajunnan tilaasi? "
Tässä taas tuntuu ajatuksesi olevan, että koska huumeet sekoittavat päätä se on sama kuin harkitusti muutettu tiedonnan tila. Huumeiden aiheuttamaa tilaa kun ei pysty hallitsemaan ja "yhteyttä" ei pysty katkaisemaan silloin kun haluaa. Samoin tajunnantilan muuttuminen on silloin kiinni sinun ulkopuolisista tekijöistä etkä pysty olemaan valmis milloin vain sinun taitoja tarvitaan. Yliluonnollisia asioita tapahtuu ilman tajunnantilan muutoksia kuten nyt esmes kuluneesti aaveiden havannointi ja vastaus viimeiseen, että nopeasti ajateltuna esmes rituaali- ja/tai symbolimagia ei ole sidoksissa mielentilaan.

">> On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten. >>
No mikä? "
Muistaakseni olenkin jo selittänyt tämän mutta lyhyesti, liian voimakkaat kyvyt liian pian hallitsemattomina voivat aiheuttaa suurta kärsimystä. Joskus näin tapahtuu luonnostaan ja se ei ole koskaan mukava asia kokijalleen ennen kuin hän on saanut kykynsä hallintaansa.

">> Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa... >>
Minä en hyväksy holhoamista, varsinkin kun näen että meitä kustaan silmään. Olet varmaan itsekin huomannut, kuinka huumevalistuksen on tällä vuosituhannella ollut pakko ottaa neutraalimpi ja objektiivisempi asenne tiedonvälittämiseen, koska kukaan ei lopulta enää uskonut niitä valheita.
Hmm... Kiva vertaus mutta ei ihan toimi siinä ajatuksessa,jonka toin ilmi(kyse ei ollut huumeista sinänsä vaan niiden vaikutuksesta henkisiin asioihin). Henkimaailman kanssa toimineena tiedän, kuinka moni aloittelija on tehnyt itselleen hallitsematonta magiaa ja siten päästänyt tänne pyörimään ties mitä epämiellyttävää ainesta. Joskus ne jäävät onnettoman ympärille riehumaan ja joskus taas ne liikkuvat miten sattuu täällä ympäriinsä. Kysymys ei ole holhoamisesta vaan siitä tuskastumisesta, kun saa korjailla toisten "sotkuja".

">> todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. >>
Mitä siihen sitten tarvitaan? "
Etpä tästä tykkää mutta henkistä harjoitusta, aikaa ja herkyyttä näihin asioihin. Joillakin on syntymästään taito nähdä "rajan" yli, joillakin se tulee vasta harjoituksen myötä. Joillakin kyky vaikuttaa magiaan tulee luonnostaan ja jotkut taas käyttävät sitä erilaisten uskontojen yms. kautta...

"Jälleen täytyy kyseenalaistaa koko perusta jolta muodostat argumenttejasi. Itse olen kokenut kaikkein mielenkiintoisimmat hetkeni henkimaailman parissa esimerkiksi ollessani sairaana tai muuten "epänormaalissa" tilassa. En mitenkään saata yksioikoisesti sanoa, että kaikki mikä aiheuttaa jotain oireita on automaattisesti hyödytöntä magian harjoittamisessa."
Tosiaan, minun kokeman mukaan yliluonnollisia asioita ja magiankäyttöä voi kokea/tehdä hyvinkin arkipäiväisissä ja tavallisissa tilanteissa eikä se vaadi muuta kuin hetken keskittymisen. Kyse taitaakin olla siitä, miten on kehittänyt itseään ja mihin "sitonut" itsensä.


"...Pikemminkin vaikuttaa siltä, että tapa jolla teemme asioita vaikuttaa niiden vaikutukseen meihin enemmän kuin se mitä varsinaisesti teemme."
tästä olen täysin samaa mieltä.

">> Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua >>
Pah. Ei resepti ruokaa tee, vaan tatsi! Tiedon lisäksi pitää vielä olla perkeleesti jääzziä!"
Jostain se tieto aina tulee, muutenhan tässä voitaisiin syödä pelkkiä kiviä ja keppejä hyvällä omatunnolla. Perustiedot kokkaamisesta tarvitaan, jotta saadaan aikaiseksi syömäkelpoista (ja hyvää)ruokaa, niin myös magian kanssa pelehtivän on hyvä tietää jotain tekemisistään.
Tosin mielestäni on aina miellyttävämpää tehdä kerralla oikein hyvää ruokaa ja sitten muunnella sen reseptiä mieleisekseni kuin kokeilla monta kertaa eri varitaatioita onnistuen sitten joskus saamaan aikaiseksi saman, mitä olisin voinut saada kerralla. Joskus tieto vaan potkii tatsia munille ja kovaa, sillä jos ei ole kertaakaan tehnyt esimerkiksi paholaiskakkua, ilman reseptiä tehtynä voi odottaa kokilta paljon ärränpäitä ja kyyneleitä.

Lue lisää

...kommenttejani, kun kerta mainitsit että puskista ym. paikoista saa ampua, joten lienet kykenevä vastaamaan ketjussa muille kuin vain yhdelle?

Tässä:

>Tässä taas tuntuu ajatuksesi olevan, että koska huumeet sekoittavat päätä se on sama kuin harkitusti muutettu tiedonnan tila. Huumeiden aiheuttamaa tilaa kun ei pysty hallitsemaan ja "yhteyttä" ei pysty katkaisemaan silloin kun haluaa.

Itsekin kallistun jossain määrin samalle suunnalle kuin Konekeiju, eli en oikein jaksa enää edes uskoa että ME pystymme säätelemään ja määräilemään kaikkea aina halutessamme. Harkitusti muutettu tietoisuudentila? Mitä helvettiä se oikein muka on? Tämä kuulostaa minusta tietysti sikäli oudolta että en ole juurikaan saanut sellaisia aikaiseksi, vaan valtaosa elämäni kokemuksista on ollut spontaaneja, ennalta-arvaamattomia kokemuksia (tässä vaiheessa varmaankin viimeistään viittaat kintaalla kommentilleni ja lopetat lukemisen...)

Se mikä psykoaktiivisissa aineissa _voisi_ olla myönteistä syntyy siitä että niitä otetaan harkitusti eikä huvittelumielessä huiviin huitaisten. Se miten ihmiset käyttävät alkoholia ja imevät posket lommolla tupakkaa on täysin eri asia kuin se että joku tietoisesti havaitsee tarpeen aukaista tietoisuuttaan jollekin jolle meillä ei ole nimeä. Riippuvuudet, mielen turruttaminen ja sekoittaminen ovat asia erikseen.

Minua jotenkin ihmetyttää se että tässä ketjussa suhtaudut niin iloisen hyväksyvästi lääkkeisiin, ja samaan aikaan suhtaudut ennakkoluuloisesti psykoaktiivisiin aineisiin kuten ayahuasca, sienet jne. Kokaiini, heroiini ja muut pitkälti prosessoidut myrkyt ovat mielestäni aivan eri asia ja niistä ei pitäisi tässä ketjussa edes ehkä puhuakaan. LSD on sitten siinä rajalla, ja siitä saa aika ankean kuvan lukemalla kirjan "Tajunnan alkemistit". Siksi en ihan riemusta rääkyen huumeita kenellekään tuputakaan, holhoamisesta ja kaiken kieltämisestäkään en vain oikein ilahdu.

>Samoin tajunnantilan muuttuminen on silloin kiinni sinun ulkopuolisista tekijöistä etkä pysty olemaan valmis milloin vain sinun taitoja tarvitaan.

Oletatko että yhteisöään palvelevat shamaanit jotka luonnonkulttuureissa käyttivät erinäisiä kasveja olivat aivan pihalla kaikesta? On esitetty että jo ainakin 30.000 v sitten ihmiset olisivat kokeneet muuntuneita tietoisuudentiloja, ja kovin naivilta vaikuttaisi uskoa että kaikki nuo vuosituhannet asia on hoidettu "puhtaasti" ilman mitään. Esim. Kreikassa on saatettu käyttää torajyväuutoksia erinäisissä mysteerioissa.

Voidaan toki mietiskellä onko ihmiskunta kadottanut jonkin alkuperäisen kykynsä ja siten ollut pakotettu siirtymään kemikaalien käyttöön...! En poissulje tätä mahdollisuutta.

>Yliluonnollisia asioita tapahtuu ilman tajunnantilan muutoksia kuten nyt esmes kuluneesti aaveiden havannointi ja vastaus viimeiseen, että nopeasti ajateltuna esmes rituaali- ja/tai symbolimagia ei ole sidoksissa mielentilaan.

Oletko varma? Voitko todella väittää että esim. aaveen näkemiseen EI liity muuntunutta tajunnantilaa??? Minä en olisi, ja on tässä kaikenlaista kumminkin nähty by myself.

Ps. Voisitko jättää tyhjän rivivälin lainaamiesi kommenttien ja omien vastaustesi väliin. Saisi vähän paremmin tolkkua siitäkin mitä sanot Konekeijulle ja mitä hän sanoi sinulle.

cyberanimus kirjoitti:

Oikean tiedon tunnistaa mielestäni siitä, että se ei muutu eri ihmisten kokemana tai eri termejä käytettäessä. Tosin heitit hyvän kysymyksen johon kukaan ei voi olla yhtä mieltä. Myönnän olleeni laiska ja koetin etsiä netistä tyhjentävää vastausta, sen sijaan löysinkin itselleni uuden tutkimussuunnan(filosofisen) joka käsitteli asiaa eli asiasta enemmän:
Tietoteoria (myös: tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa-alue, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tiedon mahdollisuutta, sen luonnetta ja käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria)

"Minusta mitään aivojen normaalia tilaa ei ole. Ja sekin mikä voidaan yleisyyden perusteella määritellä meidän kulttuurissamme tavalliseksi mielentilaksi, ei mielestäni ole aivan terve."
Mielipiteitä saakin olla useita. Mielenterveys ei olekaan mikä pysyvä, muuttumaton olotila vaan se voi sairastua yhtä hyvin kuin fyysinenkin keho.

"Saanko kysyä, minkälaista magiaa harjoitat? Haluaisin varmistaa, ettemme puhu ristiin sen vuoksi, että puhuisimme eri asiasta samoilla sanoilla."
Hmm.. hyvä kysymys, johon en osaa antaa yksiselittäistä vastausta. Yksinkertaistaen voisin sanoa, ettei magiani käytä jumaluuksia tai niiden entiteettejä (periaattelisista syistä) vaan muita tapoja, jotka toimivat. en myöskään ole luontouskovainen. Toisaalta hyvin harvat magian käyttötavat ovat minulle vieraita, ja pyrinkin puhumaan niillä termeillä, joita keskustelukumppanini ymmärtää. (tämä ei tietty ole aina mahdollista mutta yritystä löytyy ;D)

"Minua kiinnostaa hyödyllinen ja kiinnostava ajatusten vaihto, ei turhanpäiväinen puskasta ammuskelu. "
Tässä taas on eromme. Minua ei haittaa vaikka joku ammuskelisi puskista, puista, kuopista, jne. Tärkeintä mielestäni on oppia uutta ja saada erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen. Minulla ei ole tässä kiinni ego tai itsetunto vaan lähinnä uteliaisuus ajaa minua eteenpäin keskusteluissa.

"...Minun tietojeni ja kokemusteni mukaan kaikki niinkutsutut yliluonnolliset ilmiöt tapahtuvat muuntuneissa tajunnantiloissa. Ilman muuntunutta tajunnantilaa ei tapahdu magiaa. Voin tietysti olla väärässä, mutten ainakaan ole löytänyt mitään sellaista. Osaisitko kertoa, mitä magiaa voit tehdä muuntamatta tajunnan tilaasi? "
Tässä taas tuntuu ajatuksesi olevan, että koska huumeet sekoittavat päätä se on sama kuin harkitusti muutettu tiedonnan tila. Huumeiden aiheuttamaa tilaa kun ei pysty hallitsemaan ja "yhteyttä" ei pysty katkaisemaan silloin kun haluaa. Samoin tajunnantilan muuttuminen on silloin kiinni sinun ulkopuolisista tekijöistä etkä pysty olemaan valmis milloin vain sinun taitoja tarvitaan. Yliluonnollisia asioita tapahtuu ilman tajunnantilan muutoksia kuten nyt esmes kuluneesti aaveiden havannointi ja vastaus viimeiseen, että nopeasti ajateltuna esmes rituaali- ja/tai symbolimagia ei ole sidoksissa mielentilaan.

">> On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten. >>
No mikä? "
Muistaakseni olenkin jo selittänyt tämän mutta lyhyesti, liian voimakkaat kyvyt liian pian hallitsemattomina voivat aiheuttaa suurta kärsimystä. Joskus näin tapahtuu luonnostaan ja se ei ole koskaan mukava asia kokijalleen ennen kuin hän on saanut kykynsä hallintaansa.

">> Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa... >>
Minä en hyväksy holhoamista, varsinkin kun näen että meitä kustaan silmään. Olet varmaan itsekin huomannut, kuinka huumevalistuksen on tällä vuosituhannella ollut pakko ottaa neutraalimpi ja objektiivisempi asenne tiedonvälittämiseen, koska kukaan ei lopulta enää uskonut niitä valheita.
Hmm... Kiva vertaus mutta ei ihan toimi siinä ajatuksessa,jonka toin ilmi(kyse ei ollut huumeista sinänsä vaan niiden vaikutuksesta henkisiin asioihin). Henkimaailman kanssa toimineena tiedän, kuinka moni aloittelija on tehnyt itselleen hallitsematonta magiaa ja siten päästänyt tänne pyörimään ties mitä epämiellyttävää ainesta. Joskus ne jäävät onnettoman ympärille riehumaan ja joskus taas ne liikkuvat miten sattuu täällä ympäriinsä. Kysymys ei ole holhoamisesta vaan siitä tuskastumisesta, kun saa korjailla toisten "sotkuja".

">> todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. >>
Mitä siihen sitten tarvitaan? "
Etpä tästä tykkää mutta henkistä harjoitusta, aikaa ja herkyyttä näihin asioihin. Joillakin on syntymästään taito nähdä "rajan" yli, joillakin se tulee vasta harjoituksen myötä. Joillakin kyky vaikuttaa magiaan tulee luonnostaan ja jotkut taas käyttävät sitä erilaisten uskontojen yms. kautta...

"Jälleen täytyy kyseenalaistaa koko perusta jolta muodostat argumenttejasi. Itse olen kokenut kaikkein mielenkiintoisimmat hetkeni henkimaailman parissa esimerkiksi ollessani sairaana tai muuten "epänormaalissa" tilassa. En mitenkään saata yksioikoisesti sanoa, että kaikki mikä aiheuttaa jotain oireita on automaattisesti hyödytöntä magian harjoittamisessa."
Tosiaan, minun kokeman mukaan yliluonnollisia asioita ja magiankäyttöä voi kokea/tehdä hyvinkin arkipäiväisissä ja tavallisissa tilanteissa eikä se vaadi muuta kuin hetken keskittymisen. Kyse taitaakin olla siitä, miten on kehittänyt itseään ja mihin "sitonut" itsensä.


"...Pikemminkin vaikuttaa siltä, että tapa jolla teemme asioita vaikuttaa niiden vaikutukseen meihin enemmän kuin se mitä varsinaisesti teemme."
tästä olen täysin samaa mieltä.

">> Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua >>
Pah. Ei resepti ruokaa tee, vaan tatsi! Tiedon lisäksi pitää vielä olla perkeleesti jääzziä!"
Jostain se tieto aina tulee, muutenhan tässä voitaisiin syödä pelkkiä kiviä ja keppejä hyvällä omatunnolla. Perustiedot kokkaamisesta tarvitaan, jotta saadaan aikaiseksi syömäkelpoista (ja hyvää)ruokaa, niin myös magian kanssa pelehtivän on hyvä tietää jotain tekemisistään.
Tosin mielestäni on aina miellyttävämpää tehdä kerralla oikein hyvää ruokaa ja sitten muunnella sen reseptiä mieleisekseni kuin kokeilla monta kertaa eri varitaatioita onnistuen sitten joskus saamaan aikaiseksi saman, mitä olisin voinut saada kerralla. Joskus tieto vaan potkii tatsia munille ja kovaa, sillä jos ei ole kertaakaan tehnyt esimerkiksi paholaiskakkua, ilman reseptiä tehtynä voi odottaa kokilta paljon ärränpäitä ja kyyneleitä.

Lue lisää

"Oikean tiedon tunnistaa mielestäni siitä, että se ei muutu eri ihmisten kokemana tai eri termejä käytettäessä."

Hyvä. Mutta tämän kriteerin kyllä täyttävät myös ns. huumekokemukset, yhtälailla kuin muutkin muuntuneet tajunnantilat. Kokemukset ovat uskomattoman monimuotoisia, mutta kyllä siellä on monenlaista punaista lankaa, josta vetää jos nyt ei varmoja tietoja, niin ainakin perusteltuja otaksumia.

Yksi tavallinen kokemus on vieraan itsen ulkopuolisen älyn kohtaaminen. Siitä todisteena on koko joukko tutkimuksia, erilaisia yksityisten ihmisten kertomuksia sekä kaikki maailman teistiset uskonnot. Tätä tapahtuu sekä "huumeissa" että joillekin ihmisille spontaanisti, sekä joillekin hyvin onnekkaille uskonnon harjoittajille. Toinen yleinen kokemus on abduktiokokemus, joka entisaikaan koettiin keijujen tekosiksi, nykyään taas avaruusolioiden. Tätäkin tapahtuu monenlailla aikaansaaduissa muuntuneissa tajunnantiloissa. Tämmöistä väitän lukemieni tutkimusten, sekalaisen joukon kirjoja ja vielä omien kokemusteni tiimoilta.

"Minua ei haittaa vaikka joku ammuskelisi puskista, puista, kuopista, jne. Tärkeintä mielestäni on oppia uutta ja saada erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen."

Saanko ehdottaa: Vielä mielenkiintoisempaa kuin kuulla satunnaisia perustelemattomia tai mihinkään perusteettomia heittoja asioista, on saada tarkkaa ja hyödyllistä tietoa, jonka toinen ihminen on vaivalla hankkinut. Mutta tiedonvälitykseen tarvitaan yhteinen kieli, joka on tarpeeksi hienovaraista välittääkseen monimutkaisia viestejä.

Minusta oikeaa tietoa ei voi määritellä. Oikein on oikein, en tiedä minkälaista tietoa voisi olla sellainen, joka on täysin oikein. Se ei ainakaan koostuisi sanoista, kuvista tai äänistä. Sen pitäisi jotenkin pystyä kuvaamaan kaikkeuden äärettömyys täydellisesti, kuitenkaan itse olematta se.

Niinpä tyydymme "riittävän hyvään" tietoon. Mistä seuraa, että voitkin sanoa saman asian lukemattomilla eri tavoilla, jotka ovat kaikki yhtä oikeita.

Uteliaisuudesta ja ihmettelystähän kaikki lähtee kreikkalaista filosofiaa myöten. Mutta jos sinulla on vain iso läjä omia ja muiden huonolla kielen käytöllä vesitettyjä mielipiteitä, kuinka tiristät niistä pisarankaan totuutta? Kunnollisen ymmärryksen muodostamiseen tarvitaan tarkkaa tietoa ja laadukkaita havaintoja. Tällaista tietoa ON mahdollista saada muilta ihmisiltä, eikä vain kirjoista.

Syy, miksi kirjoista saa niin paljon irti, on että niistä parhaat on hyvin kirjoitettu. Mielenkiintoinen aihe ei vielä riitä, eikä edes hyvät tiedot asiasta. Täytyy osata vielä kirjoittaa.

Puhuminen tai tällainen tekstiviesti kuin tämä, sekin on kielen käyttämistä ja tietoisuuden käyttämistä samassa suhteessa kuin kieli jota käytät täyttää ne vaatimukset, jotka vaativa tieto jota koetat omaksua edellyttää.

Tässä hieman ajatuksia kielestä. Selvensikö tämä, minkä vuoksi suhtaudun tähän asiaan niin intohimoisesti?

"Minulla ei ole tässä kiinni ego tai itsetunto vaan lähinnä uteliaisuus ajaa minua eteenpäin keskusteluissa."

Tottakai, kyllä minä uskon sinua.

cyberanimus kirjoitti:

Oikean tiedon tunnistaa mielestäni siitä, että se ei muutu eri ihmisten kokemana tai eri termejä käytettäessä. Tosin heitit hyvän kysymyksen johon kukaan ei voi olla yhtä mieltä. Myönnän olleeni laiska ja koetin etsiä netistä tyhjentävää vastausta, sen sijaan löysinkin itselleni uuden tutkimussuunnan(filosofisen) joka käsitteli asiaa eli asiasta enemmän:
Tietoteoria (myös: tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa-alue, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tiedon mahdollisuutta, sen luonnetta ja käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria)

"Minusta mitään aivojen normaalia tilaa ei ole. Ja sekin mikä voidaan yleisyyden perusteella määritellä meidän kulttuurissamme tavalliseksi mielentilaksi, ei mielestäni ole aivan terve."
Mielipiteitä saakin olla useita. Mielenterveys ei olekaan mikä pysyvä, muuttumaton olotila vaan se voi sairastua yhtä hyvin kuin fyysinenkin keho.

"Saanko kysyä, minkälaista magiaa harjoitat? Haluaisin varmistaa, ettemme puhu ristiin sen vuoksi, että puhuisimme eri asiasta samoilla sanoilla."
Hmm.. hyvä kysymys, johon en osaa antaa yksiselittäistä vastausta. Yksinkertaistaen voisin sanoa, ettei magiani käytä jumaluuksia tai niiden entiteettejä (periaattelisista syistä) vaan muita tapoja, jotka toimivat. en myöskään ole luontouskovainen. Toisaalta hyvin harvat magian käyttötavat ovat minulle vieraita, ja pyrinkin puhumaan niillä termeillä, joita keskustelukumppanini ymmärtää. (tämä ei tietty ole aina mahdollista mutta yritystä löytyy ;D)

"Minua kiinnostaa hyödyllinen ja kiinnostava ajatusten vaihto, ei turhanpäiväinen puskasta ammuskelu. "
Tässä taas on eromme. Minua ei haittaa vaikka joku ammuskelisi puskista, puista, kuopista, jne. Tärkeintä mielestäni on oppia uutta ja saada erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen. Minulla ei ole tässä kiinni ego tai itsetunto vaan lähinnä uteliaisuus ajaa minua eteenpäin keskusteluissa.

"...Minun tietojeni ja kokemusteni mukaan kaikki niinkutsutut yliluonnolliset ilmiöt tapahtuvat muuntuneissa tajunnantiloissa. Ilman muuntunutta tajunnantilaa ei tapahdu magiaa. Voin tietysti olla väärässä, mutten ainakaan ole löytänyt mitään sellaista. Osaisitko kertoa, mitä magiaa voit tehdä muuntamatta tajunnan tilaasi? "
Tässä taas tuntuu ajatuksesi olevan, että koska huumeet sekoittavat päätä se on sama kuin harkitusti muutettu tiedonnan tila. Huumeiden aiheuttamaa tilaa kun ei pysty hallitsemaan ja "yhteyttä" ei pysty katkaisemaan silloin kun haluaa. Samoin tajunnantilan muuttuminen on silloin kiinni sinun ulkopuolisista tekijöistä etkä pysty olemaan valmis milloin vain sinun taitoja tarvitaan. Yliluonnollisia asioita tapahtuu ilman tajunnantilan muutoksia kuten nyt esmes kuluneesti aaveiden havannointi ja vastaus viimeiseen, että nopeasti ajateltuna esmes rituaali- ja/tai symbolimagia ei ole sidoksissa mielentilaan.

">> On myös olemansa syy siihen, miksi kyvyt tulevat vahvemmiksi ajan kanssa eikä rytisten. >>
No mikä? "
Muistaakseni olenkin jo selittänyt tämän mutta lyhyesti, liian voimakkaat kyvyt liian pian hallitsemattomina voivat aiheuttaa suurta kärsimystä. Joskus näin tapahtuu luonnostaan ja se ei ole koskaan mukava asia kokijalleen ennen kuin hän on saanut kykynsä hallintaansa.

">> Vertauksena voitaisiin käyttää tulitikkuja, joita ei haluta antaa lasten käsiin etteivät he polta taloa... >>
Minä en hyväksy holhoamista, varsinkin kun näen että meitä kustaan silmään. Olet varmaan itsekin huomannut, kuinka huumevalistuksen on tällä vuosituhannella ollut pakko ottaa neutraalimpi ja objektiivisempi asenne tiedonvälittämiseen, koska kukaan ei lopulta enää uskonut niitä valheita.
Hmm... Kiva vertaus mutta ei ihan toimi siinä ajatuksessa,jonka toin ilmi(kyse ei ollut huumeista sinänsä vaan niiden vaikutuksesta henkisiin asioihin). Henkimaailman kanssa toimineena tiedän, kuinka moni aloittelija on tehnyt itselleen hallitsematonta magiaa ja siten päästänyt tänne pyörimään ties mitä epämiellyttävää ainesta. Joskus ne jäävät onnettoman ympärille riehumaan ja joskus taas ne liikkuvat miten sattuu täällä ympäriinsä. Kysymys ei ole holhoamisesta vaan siitä tuskastumisesta, kun saa korjailla toisten "sotkuja".

">> todellinen henkimaailma on aina läsnä ja ympärillämme, kunhan vain osaa todella kuunnella ja nähdä. >>
Mitä siihen sitten tarvitaan? "
Etpä tästä tykkää mutta henkistä harjoitusta, aikaa ja herkyyttä näihin asioihin. Joillakin on syntymästään taito nähdä "rajan" yli, joillakin se tulee vasta harjoituksen myötä. Joillakin kyky vaikuttaa magiaan tulee luonnostaan ja jotkut taas käyttävät sitä erilaisten uskontojen yms. kautta...

"Jälleen täytyy kyseenalaistaa koko perusta jolta muodostat argumenttejasi. Itse olen kokenut kaikkein mielenkiintoisimmat hetkeni henkimaailman parissa esimerkiksi ollessani sairaana tai muuten "epänormaalissa" tilassa. En mitenkään saata yksioikoisesti sanoa, että kaikki mikä aiheuttaa jotain oireita on automaattisesti hyödytöntä magian harjoittamisessa."
Tosiaan, minun kokeman mukaan yliluonnollisia asioita ja magiankäyttöä voi kokea/tehdä hyvinkin arkipäiväisissä ja tavallisissa tilanteissa eikä se vaadi muuta kuin hetken keskittymisen. Kyse taitaakin olla siitä, miten on kehittänyt itseään ja mihin "sitonut" itsensä.


"...Pikemminkin vaikuttaa siltä, että tapa jolla teemme asioita vaikuttaa niiden vaikutukseen meihin enemmän kuin se mitä varsinaisesti teemme."
tästä olen täysin samaa mieltä.

">> Menemällä vaan keittiöön ja mutu-tuntumalla kokkailemalla et saa muuta aikaiseksi kuin kamalaa sotkua >>
Pah. Ei resepti ruokaa tee, vaan tatsi! Tiedon lisäksi pitää vielä olla perkeleesti jääzziä!"
Jostain se tieto aina tulee, muutenhan tässä voitaisiin syödä pelkkiä kiviä ja keppejä hyvällä omatunnolla. Perustiedot kokkaamisesta tarvitaan, jotta saadaan aikaiseksi syömäkelpoista (ja hyvää)ruokaa, niin myös magian kanssa pelehtivän on hyvä tietää jotain tekemisistään.
Tosin mielestäni on aina miellyttävämpää tehdä kerralla oikein hyvää ruokaa ja sitten muunnella sen reseptiä mieleisekseni kuin kokeilla monta kertaa eri varitaatioita onnistuen sitten joskus saamaan aikaiseksi saman, mitä olisin voinut saada kerralla. Joskus tieto vaan potkii tatsia munille ja kovaa, sillä jos ei ole kertaakaan tehnyt esimerkiksi paholaiskakkua, ilman reseptiä tehtynä voi odottaa kokilta paljon ärränpäitä ja kyyneleitä.

Lue lisää

"Tosiaan, minun kokeman mukaan yliluonnollisia asioita ja magiankäyttöä voi kokea/tehdä hyvinkin arkipäiväisissä ja tavallisissa tilanteissa eikä se vaadi muuta kuin hetken keskittymisen."

Kyllä kyllä, samaa mieltä. Mutta haluaisin alleviivata nuo sanat "hetken keskittyminen", jotka osoittavat, että kysymys on jälleen kyvystä muuttaa tajunnantilaa, vaikka kuinka hienovaraisesti tahansa.

Muuntunut tajunnantila ei välttämättä ole myöskään pitkä. Se voi olla vaikka vain sekunnin murto-osan pituinen hetki, pelkkä välähdys. Tai se voi olla kuin hitaasti nouseva aalto.

Tai se voi tulla aivan yllättäen, ilman mitään omaa yrittämistä tai tekemistä.

Pidän siis näkemykseni, jonka mukaan kaikki maagiset ilmiöt tapahtuvat muuntuneiden tajunnantilojen vallitessa.

Huom: Minusta ihminen, joka on "lukinnut" jonkin maagisen taidon, kuten vaikkapa aurojen näkemisen, niin että hän näkee niitä milloin vain haluaa, on sisäistänyt siihen tarvittavan tajunnantilan ja pystyy siirtymään siihen silmänräpäyksessä.

Jos jokin suojelee meitä skitsofrenialta, se ei ole arkitodellisuuden havainnon järkähtämättömyys, vaan ihmismielen kyky joustaa ja sopeutua erilaisiin todellisuuksiin, sekä puskuroida liian voimakkaat kokemukset valikoivalla amnesialla.

Nähdäkseni tämä konsensustodellisuus jossa suurin osa meistä elää, on jonkinlainen ulottuvuustason ekologinen lokero, ihmismielen koti. Vain ohut nauha koko universumin kudoksessa.

Qad Puska-ampuja kirjoitti:

...kommenttejani, kun kerta mainitsit että puskista ym. paikoista saa ampua, joten lienet kykenevä vastaamaan ketjussa muille kuin vain yhdelle?

Tässä:

>Tässä taas tuntuu ajatuksesi olevan, että koska huumeet sekoittavat päätä se on sama kuin harkitusti muutettu tiedonnan tila. Huumeiden aiheuttamaa tilaa kun ei pysty hallitsemaan ja "yhteyttä" ei pysty katkaisemaan silloin kun haluaa.

Itsekin kallistun jossain määrin samalle suunnalle kuin Konekeiju, eli en oikein jaksa enää edes uskoa että ME pystymme säätelemään ja määräilemään kaikkea aina halutessamme. Harkitusti muutettu tietoisuudentila? Mitä helvettiä se oikein muka on? Tämä kuulostaa minusta tietysti sikäli oudolta että en ole juurikaan saanut sellaisia aikaiseksi, vaan valtaosa elämäni kokemuksista on ollut spontaaneja, ennalta-arvaamattomia kokemuksia (tässä vaiheessa varmaankin viimeistään viittaat kintaalla kommentilleni ja lopetat lukemisen...)

Se mikä psykoaktiivisissa aineissa _voisi_ olla myönteistä syntyy siitä että niitä otetaan harkitusti eikä huvittelumielessä huiviin huitaisten. Se miten ihmiset käyttävät alkoholia ja imevät posket lommolla tupakkaa on täysin eri asia kuin se että joku tietoisesti havaitsee tarpeen aukaista tietoisuuttaan jollekin jolle meillä ei ole nimeä. Riippuvuudet, mielen turruttaminen ja sekoittaminen ovat asia erikseen.

Minua jotenkin ihmetyttää se että tässä ketjussa suhtaudut niin iloisen hyväksyvästi lääkkeisiin, ja samaan aikaan suhtaudut ennakkoluuloisesti psykoaktiivisiin aineisiin kuten ayahuasca, sienet jne. Kokaiini, heroiini ja muut pitkälti prosessoidut myrkyt ovat mielestäni aivan eri asia ja niistä ei pitäisi tässä ketjussa edes ehkä puhuakaan. LSD on sitten siinä rajalla, ja siitä saa aika ankean kuvan lukemalla kirjan "Tajunnan alkemistit". Siksi en ihan riemusta rääkyen huumeita kenellekään tuputakaan, holhoamisesta ja kaiken kieltämisestäkään en vain oikein ilahdu.

>Samoin tajunnantilan muuttuminen on silloin kiinni sinun ulkopuolisista tekijöistä etkä pysty olemaan valmis milloin vain sinun taitoja tarvitaan.

Oletatko että yhteisöään palvelevat shamaanit jotka luonnonkulttuureissa käyttivät erinäisiä kasveja olivat aivan pihalla kaikesta? On esitetty että jo ainakin 30.000 v sitten ihmiset olisivat kokeneet muuntuneita tietoisuudentiloja, ja kovin naivilta vaikuttaisi uskoa että kaikki nuo vuosituhannet asia on hoidettu "puhtaasti" ilman mitään. Esim. Kreikassa on saatettu käyttää torajyväuutoksia erinäisissä mysteerioissa.

Voidaan toki mietiskellä onko ihmiskunta kadottanut jonkin alkuperäisen kykynsä ja siten ollut pakotettu siirtymään kemikaalien käyttöön...! En poissulje tätä mahdollisuutta.

>Yliluonnollisia asioita tapahtuu ilman tajunnantilan muutoksia kuten nyt esmes kuluneesti aaveiden havannointi ja vastaus viimeiseen, että nopeasti ajateltuna esmes rituaali- ja/tai symbolimagia ei ole sidoksissa mielentilaan.

Oletko varma? Voitko todella väittää että esim. aaveen näkemiseen EI liity muuntunutta tajunnantilaa??? Minä en olisi, ja on tässä kaikenlaista kumminkin nähty by myself.

Ps. Voisitko jättää tyhjän rivivälin lainaamiesi kommenttien ja omien vastaustesi väliin. Saisi vähän paremmin tolkkua siitäkin mitä sanot Konekeijulle ja mitä hän sanoi sinulle.

Lue lisää

ja mielestäni on hyväkin saada erilaisia näkökulmia tähän aiheeseen... koetan siis ottaa härkää sarvista ja vasta minkä omalta kantilta osaan...

"...Harkitusti muutettu tietoisuudentila? Mitä helvettiä se oikein muka on? Tämä kuulostaa minusta tietysti sikäli oudolta että en ole juurikaan saanut sellaisia aikaiseksi, vaan valtaosa elämäni kokemuksista on ollut spontaaneja, ennalta-arvaamattomia kokemuksia"

Omalta kohdaltani minullekin tapahtui noita spontaaneja kokemuksia nuorempana ja useinkin varoittamatta sekä hyvin voimakkaina. Tästä syystä koinkin hyvin tarpeellisena harjoittaa kykyjäni omaan hallintaani, jotta voisin elää normaalia elämää ilman hallitsemattomia "kokemuksia". Tämä siis tarkoittaa sitä, että pystyn harkitusti näkemään _vain_ tämän maailman tai sitten "tarkkailemaan" tuota toista puolta. Samoin kykyjeni/magiankäyttöni ei ole satunnaista vaan ainoastaan keskittyy voimakkaaksi silloin, kun haluan ja ainoastaan niin pitkäksi aikaa kun haluan. Ja tämä on siis vain harjoittelun tulosta ilman huumausaineita tai edes perinteisiä traditiomenetelmiä käyttämättä. Uskon, että jos minä pystyn siihen(länsimaisena ihmisenä), on luonnonkansojen shamaanien luultavasti vielä helpompi harjaannuttaa omaa mieltänsä tämänkaltaisiin asioihin.


"Se mikä psykoaktiivisissa aineissa _voisi_ olla myönteistä syntyy siitä että niitä otetaan harkitusti eikä huvittelumielessä huiviin huitaisten... että joku tietoisesti havaitsee tarpeen aukaista tietoisuuttaan jollekin jolle meillä ei ole nimeä. Riippuvuudet, mielen turruttaminen ja sekoittaminen ovat asia erikseen."

Se, että jollekin asialle ei ole nimeä johtuu usein siitä, ettei ole tietoa siitä mikä se on. Tai sitten termit ovat hukassa =) (kuten minulla välillä). Valitettavasti todellinen "tajunnanlaajuus" tulee vain näkemällä ja kokemalla, ei keinotekoisilla (tässä nyt siis tarkoitan ruumiin ulkopuolelta tulevilta) ärsykkeillä. Vaikka huumausaineita ottaisi kuinka harkitusti, loppupeleissä kokemukset ovat kokonaan huumausaineisiin sidottuja eikä toistettavissa ilman niitä. Voidaan vain miettiä kuinka riippuvaiseksi niistä lopulta sitten tulee ja miten paljon fyysistä vahinkoa on sillä itselleen aiheuttanut.

"Minua jotenkin ihmetyttää se että tässä ketjussa suhtaudut niin iloisen hyväksyvästi lääkkeisiin, ja samaan aikaan suhtaudut ennakkoluuloisesti psykoaktiivisiin aineisiin kuten ayahuasca, sienet jne... LSD on sitten siinä rajalla, ja siitä saa aika ankean kuvan lukemalla kirjan "Tajunnan alkemistit". Siksi en ihan riemusta rääkyen huumeita kenellekään tuputakaan, holhoamisesta ja kaiken kieltämisestäkään en vain oikein ilahdu."

Tämän erotukseni "huumeet vs. lääkkeet" olen tietääkseni jo selittänyt mutta selkeästi se on mennyt sinulta ohi... Yksinkertaistaen, huumeet ovat laaja-alaisia aineita, joiden käyttö aiheuttaa enemmän tai vähemmän fyysisiä vauriota ja myrkytystiloja. Lääkkeiden (varmaan tässä nyt ajetaan takaa mieliala-lääkkeitä?) vaikutukset ovat tutkittuja, ne ovat kapea-alaisia vaikutukseltaan ja harvempiin kuolee yhtä helposti kuin huumeisiin. (Tässä sitten joku vetää hatustaan rauhoittavat jne...)
Holhoamisesta ja kaiken kieltämisestä en tiedä mutta mielestäni on kiintoisaa, että kielteinen näkemys huumeisiin saa aikaan minulle leiman "niuhottajana". Mielestäni ihmisillä on oikeus olla omaa mieltänsä ja toivottavasti he myös perustelevat näkemyksensä. jos se tuntuu jostakin holhoavalta tai yllyttämiseltä, sille taas itse kirjoittaja tuskin mahtaa mitään, kysymys on vain lukijan omansa näkökulmasta joka joko suosii tai hylkii kirjoitusta...


"Oletatko että yhteisöään palvelevat shamaanit jotka luonnonkulttuureissa käyttivät erinäisiä kasveja olivat aivan pihalla kaikesta?... Voidaan toki mietiskellä onko ihmiskunta kadottanut jonkin alkuperäisen kykynsä ja siten ollut pakotettu siirtymään kemikaalien käyttöön...! En poissulje tätä mahdollisuutta."

Mahdollisesti iältään vanhimmat olivatkin (tai ovat sillä tätähän yhä tapahtuu). Toisaalta tunnun toistavani itseäni sanoessani, että huumausaineiden käyttö tuskin oli joka päiväistä vaan ensin koetettiin muita keinoja päästä tavoitteeseen. Uskon vakaasti että luonnonkansoillakin oli hyvin riskit tiedossa ja tästä syystä ihan pikkujuttuihin kuten pelkään "tajunnan laajentamiseen" niitä tuskin käytettiin. Ja en usko että kyvyt ovat kadonneet minnekään, ehkä vaan tiedosta on tullut niin hataraa ja ohutta, ettei sen kautta ihmiset enää pysty itseään harjoittamaan.

"Oletko varma? Voitko todella väittää että esim. aaveen näkemiseen EI liity muuntunutta tajunnantilaa??? Minä en olisi, ja on tässä kaikenlaista kumminkin nähty by myself."
Kyllä olen. Tässä siis kokemuksemme eroavat ja en näe mitään mieltä riidellä kumman kokemukset ovat "todellisempia".

Ps. näin olen tehnyt. Kiitos vihjeestä =)

Konekeiju kirjoitti:

"Tosiaan, minun kokeman mukaan yliluonnollisia asioita ja magiankäyttöä voi kokea/tehdä hyvinkin arkipäiväisissä ja tavallisissa tilanteissa eikä se vaadi muuta kuin hetken keskittymisen."

Kyllä kyllä, samaa mieltä. Mutta haluaisin alleviivata nuo sanat "hetken keskittyminen", jotka osoittavat, että kysymys on jälleen kyvystä muuttaa tajunnantilaa, vaikka kuinka hienovaraisesti tahansa.

Muuntunut tajunnantila ei välttämättä ole myöskään pitkä. Se voi olla vaikka vain sekunnin murto-osan pituinen hetki, pelkkä välähdys. Tai se voi olla kuin hitaasti nouseva aalto.

Tai se voi tulla aivan yllättäen, ilman mitään omaa yrittämistä tai tekemistä.

Pidän siis näkemykseni, jonka mukaan kaikki maagiset ilmiöt tapahtuvat muuntuneiden tajunnantilojen vallitessa.

Huom: Minusta ihminen, joka on "lukinnut" jonkin maagisen taidon, kuten vaikkapa aurojen näkemisen, niin että hän näkee niitä milloin vain haluaa, on sisäistänyt siihen tarvittavan tajunnantilan ja pystyy siirtymään siihen silmänräpäyksessä.

Jos jokin suojelee meitä skitsofrenialta, se ei ole arkitodellisuuden havainnon järkähtämättömyys, vaan ihmismielen kyky joustaa ja sopeutua erilaisiin todellisuuksiin, sekä puskuroida liian voimakkaat kokemukset valikoivalla amnesialla.

Nähdäkseni tämä konsensustodellisuus jossa suurin osa meistä elää, on jonkinlainen ulottuvuustason ekologinen lokero, ihmismielen koti. Vain ohut nauha koko universumin kudoksessa.

Lue lisää

"..Mutta haluaisin alleviivata nuo sanat "hetken keskittyminen", jotka osoittavat, että kysymys on jälleen kyvystä muuttaa tajunnantilaa, vaikka kuinka hienovaraisesti tahansa. Muuntunut tajunnantila ei välttämättä ole myöskään pitkä...Tai se voi tulla aivan yllättäen, ilman mitään omaa yrittämistä tai tekemistä. Pidän siis näkemykseni, jonka mukaan kaikki maagiset ilmiöt tapahtuvat muuntuneiden tajunnantilojen vallitessa. "

Vapaasti saat pitää näkemyksesi, sehän tekee vain tästä keskustelusta kiintoisaa. Sen sijaan tuet asiaani kykyjen ja magian käytöstä ilman huumausaineita, sillä huumausaineen alaisena et voi mitenkään keskittää vain lyhyeksi hetkeksi tuota "muuntunutta tajunnantilaa" vaan joudut kestämään koko huumausaineen vaikutuksen ajan tajunnantilasi muutoksia. Tämä ei siis mielestäni sovi suunniteltuun ja voimakkaaseen magiaan, sillä mielestäni sen käyttämisen yksi tärkeä elinehto on pystyä pitämään kutsumasi voimat hallinnassasi.

KänkkisRänkkis kirjoitti:

>Tämän takia inhoan nippelitiedon heittelemistä muualla kuin alan osaavien keskusteluissa.

Siis sekö sinua nyt inhottaa että sinä et ole alan osaava keskustelija, vai se että erehdyit? Mitä sitten jos erehtyy? Tuntuu kuin yrittäisit sysätä syytä omista erheistäsi muiden päälle, ja vieläpä itkeskelisit sitä että sinulta odotetaan tarkkaa ja tasokasta kommentointia.

Tämän Magia-palstan parasta antia on se että täällä tietyt kirjoittajat yrittävät parhaansa ja hiovat asioita ja itseään kunnes hiilestä tulee timantteja. Mutta siihen tarvitaan omaa halua tulla selkeämmäksi, ymmärrettävämmäksi, avoimemmaksi ja neutraalimmaksi.

Se mikä sinulta tuntuu menevän koko ajan yli hilseen sellainen mahdollisuus että tässä ei nyt kukaan halua välttämättä hinkuen vinkuen tunkea mitään aineita turpaansa, vaan haluaa pidättää itsellään oikeuden päättää itse tekemisistään; jotka tekemiset tehdään tietyn abstraktinoloisen päämäärän eteen. Ei huviksi, lohduksi ja ajankuluksi. Tämä _on_ kuitenkin Magia-palsta eikä Yhteiskunta-palsta.

Lue lisää

Lyhyestä virsi kaunis, eli jos jotakuta ei miellytä/ärsyttää tapani kirjoittaa, näkemykseni tai persoonani, voi mielestäni jättää kirjoittamani jutut suosiolla lukematta. Minä en siitä pahastu.

cyberanimus kirjoitti:

Lyhyestä virsi kaunis, eli jos jotakuta ei miellytä/ärsyttää tapani kirjoittaa, näkemykseni tai persoonani, voi mielestäni jättää kirjoittamani jutut suosiolla lukematta. Minä en siitä pahastu.

Lue lisää

Lääkkeiden ihannointi ja huumeiden tuomitseminen on vain erään sortin elitismiä. Tietynlaisten "tiedostavien" ihmisten vakiokamaa, jota ei yleensä vaivauduta sen kummemmin edes kritisoimaan ainakaan omassa päässä. Termistöjä olet käyttänyt itse, ja kun käytit väärin (luulit että psykoaktiivinen tarkoittaa vain tiettyjä aineita eikä sovellu esim. mielialalääkkeisiin?) niin sitten >>> jätä juttusi lukematta. Voi voi. Kai sinäkin haluat kasvaa ihmisenä ja saada palautetta, vaikka se olisi välillä ikääväkin?

cyberanimus kirjoitti:

ja mielestäni on hyväkin saada erilaisia näkökulmia tähän aiheeseen... koetan siis ottaa härkää sarvista ja vasta minkä omalta kantilta osaan...

"...Harkitusti muutettu tietoisuudentila? Mitä helvettiä se oikein muka on? Tämä kuulostaa minusta tietysti sikäli oudolta että en ole juurikaan saanut sellaisia aikaiseksi, vaan valtaosa elämäni kokemuksista on ollut spontaaneja, ennalta-arvaamattomia kokemuksia"

Omalta kohdaltani minullekin tapahtui noita spontaaneja kokemuksia nuorempana ja useinkin varoittamatta sekä hyvin voimakkaina. Tästä syystä koinkin hyvin tarpeellisena harjoittaa kykyjäni omaan hallintaani, jotta voisin elää normaalia elämää ilman hallitsemattomia "kokemuksia". Tämä siis tarkoittaa sitä, että pystyn harkitusti näkemään _vain_ tämän maailman tai sitten "tarkkailemaan" tuota toista puolta. Samoin kykyjeni/magiankäyttöni ei ole satunnaista vaan ainoastaan keskittyy voimakkaaksi silloin, kun haluan ja ainoastaan niin pitkäksi aikaa kun haluan. Ja tämä on siis vain harjoittelun tulosta ilman huumausaineita tai edes perinteisiä traditiomenetelmiä käyttämättä. Uskon, että jos minä pystyn siihen(länsimaisena ihmisenä), on luonnonkansojen shamaanien luultavasti vielä helpompi harjaannuttaa omaa mieltänsä tämänkaltaisiin asioihin.


"Se mikä psykoaktiivisissa aineissa _voisi_ olla myönteistä syntyy siitä että niitä otetaan harkitusti eikä huvittelumielessä huiviin huitaisten... että joku tietoisesti havaitsee tarpeen aukaista tietoisuuttaan jollekin jolle meillä ei ole nimeä. Riippuvuudet, mielen turruttaminen ja sekoittaminen ovat asia erikseen."

Se, että jollekin asialle ei ole nimeä johtuu usein siitä, ettei ole tietoa siitä mikä se on. Tai sitten termit ovat hukassa =) (kuten minulla välillä). Valitettavasti todellinen "tajunnanlaajuus" tulee vain näkemällä ja kokemalla, ei keinotekoisilla (tässä nyt siis tarkoitan ruumiin ulkopuolelta tulevilta) ärsykkeillä. Vaikka huumausaineita ottaisi kuinka harkitusti, loppupeleissä kokemukset ovat kokonaan huumausaineisiin sidottuja eikä toistettavissa ilman niitä. Voidaan vain miettiä kuinka riippuvaiseksi niistä lopulta sitten tulee ja miten paljon fyysistä vahinkoa on sillä itselleen aiheuttanut.

"Minua jotenkin ihmetyttää se että tässä ketjussa suhtaudut niin iloisen hyväksyvästi lääkkeisiin, ja samaan aikaan suhtaudut ennakkoluuloisesti psykoaktiivisiin aineisiin kuten ayahuasca, sienet jne... LSD on sitten siinä rajalla, ja siitä saa aika ankean kuvan lukemalla kirjan "Tajunnan alkemistit". Siksi en ihan riemusta rääkyen huumeita kenellekään tuputakaan, holhoamisesta ja kaiken kieltämisestäkään en vain oikein ilahdu."

Tämän erotukseni "huumeet vs. lääkkeet" olen tietääkseni jo selittänyt mutta selkeästi se on mennyt sinulta ohi... Yksinkertaistaen, huumeet ovat laaja-alaisia aineita, joiden käyttö aiheuttaa enemmän tai vähemmän fyysisiä vauriota ja myrkytystiloja. Lääkkeiden (varmaan tässä nyt ajetaan takaa mieliala-lääkkeitä?) vaikutukset ovat tutkittuja, ne ovat kapea-alaisia vaikutukseltaan ja harvempiin kuolee yhtä helposti kuin huumeisiin. (Tässä sitten joku vetää hatustaan rauhoittavat jne...)
Holhoamisesta ja kaiken kieltämisestä en tiedä mutta mielestäni on kiintoisaa, että kielteinen näkemys huumeisiin saa aikaan minulle leiman "niuhottajana". Mielestäni ihmisillä on oikeus olla omaa mieltänsä ja toivottavasti he myös perustelevat näkemyksensä. jos se tuntuu jostakin holhoavalta tai yllyttämiseltä, sille taas itse kirjoittaja tuskin mahtaa mitään, kysymys on vain lukijan omansa näkökulmasta joka joko suosii tai hylkii kirjoitusta...


"Oletatko että yhteisöään palvelevat shamaanit jotka luonnonkulttuureissa käyttivät erinäisiä kasveja olivat aivan pihalla kaikesta?... Voidaan toki mietiskellä onko ihmiskunta kadottanut jonkin alkuperäisen kykynsä ja siten ollut pakotettu siirtymään kemikaalien käyttöön...! En poissulje tätä mahdollisuutta."

Mahdollisesti iältään vanhimmat olivatkin (tai ovat sillä tätähän yhä tapahtuu). Toisaalta tunnun toistavani itseäni sanoessani, että huumausaineiden käyttö tuskin oli joka päiväistä vaan ensin koetettiin muita keinoja päästä tavoitteeseen. Uskon vakaasti että luonnonkansoillakin oli hyvin riskit tiedossa ja tästä syystä ihan pikkujuttuihin kuten pelkään "tajunnan laajentamiseen" niitä tuskin käytettiin. Ja en usko että kyvyt ovat kadonneet minnekään, ehkä vaan tiedosta on tullut niin hataraa ja ohutta, ettei sen kautta ihmiset enää pysty itseään harjoittamaan.

"Oletko varma? Voitko todella väittää että esim. aaveen näkemiseen EI liity muuntunutta tajunnantilaa??? Minä en olisi, ja on tässä kaikenlaista kumminkin nähty by myself."
Kyllä olen. Tässä siis kokemuksemme eroavat ja en näe mitään mieltä riidellä kumman kokemukset ovat "todellisempia".

Ps. näin olen tehnyt. Kiitos vihjeestä =)

Lue lisää

Olen havainnut että tietämäni mielisairaat eli skitsofreenikot selvästi hyötyvät lääkityksestään, sillä silloin kun päässä kuuluvilla äänillä ei ole muuta kuin negatiivista kerrottavaa, ei moisen moskan kuuntelemisessa ole mitään järkeä ja kemiasta on apua. (Miksiköhän ne äänet sitten eivät ikinä kerro mitään hyvää...) Näissä öö... no magian ja muun sen sellaisen asioissahan naivimmat ihmiset helposti ilmoittavat että skitsofreenikot ovat oikein yyperguruja kun kykenevät olemaan tekemisissä toisen tason todellisuuden kanssa - mutta eiväthän he _kykene_. Sikäli kuin tuossa tilassa ei ole kyse muusta kuin aivojen häiriötilasta, niin tilanne on täysin hallitsematon ja mitä mainioin esimerkki siitä mikä ei hyödytä ja on haitallista.

Mutta tietämäni mielialalääkkeitä syöneet ihmiset ovatkin tosiaan eri juttu. Olen nähnyt että lääkkeiden vaikutus tosiaankaan ei ole mitenkään "kapea-alainen", vaan sivuvaikutukset ovat mitä ihmeellisimpiä ja pahimmillaan muuttavat persoonaa huonoon suuntaan, sekä typistävät ihmisen elämää tuntuvasti. Pahimmillaan mielialalääkkeitä syövien ihmisten elämä muuttuu eräänlaiseksi vaihtokaupan käymiseksi, eli saadakseen jotain tiettyä (mielenrauhaa, tasapainoa) he joutuvat luopumaan jostain ehkä hyvinkin tärkeästä asiasta elämässään. Jotkut jopa tyttö- tai poikaystävästä (kun seksi ei enää luonnistu). Eikä tästä asiasta pidetä mitään suurta ääntä, koska silloinhan erinäisten lääketehtaiden taloudellinen tuotto vähenisi tuntuvasti. Voimakas lihominen ja turvotus jota eräistä, onneksi kai jo poistumassa olevista lääkkeistä seuraa, ei sekään mitenkään nosta ihmisten elämänlaatua.

Läheisissäni on ollut lääkkeiden väärinkäyttäjiä, eikä sekään oikein anna positiivista kuvaa lääkkeistä. Onhan niissä jotain pahasti pielessä jos niihin voi jäädä riippuvaiseksi ja sitten niitä käytetään viihdekäytössä. Lääkkeidenhän pitäisi vain tasapainottaa tilanne, eikä heittää euforiaan tai puolikoomaan jos jotkut jopa nauttivat, näemmä.

Omalla kohdallani fyysisten sairauksien lääkkeiden vuoksi olen suorastaan katkera. Minulla on ollut useampia sairauksia joita olen joutunut lääkitsemään, ja kas kummaa, useammin on käynyt niin kuin on ollut käymättä että lääkkeistä on tullut joku toinen vaiva tai sairaus. Mielestäni "kehityksen pitäisi kehittyä" nykypäivänä jo siinä määrin ettei ihminen joudu johonkin loputtomaan lääkerulettiin jossa hänen on koko ajan hoidettava edellisen lääkekuurin aiheuttamia vaurioita!

Luontais"lääkkeistäkään" en valitettavasti osaa hyvää sanaa sanoa. Omat kokemukseni viittaavat siihen että ne ovat ylisanoin mainostettua paskaa jota kovaääniset toitottajat ja tuputtajat työntävät rahat pois -tyyliin hädänalaisille. Voi toki olla että omat sairauteni ovat olleet niin tuimia ettei niihin luontaistuotteet auta.

Summa summarum sanoisin että lääkkeistä voi tulla niin epämääräisiä ja ihmeellisiä vaikutuksia etten osaa enää asettaa niitä automaattisesti "huumeiden" yläpuolelle. Olen pyrkinyt elämään hyvin terveellistä elämää, enkä ole koskaan edes kokeillutkaan niitä psykoaktiivisia aineita joista olen varovaisesti kiinnostunut (sienet, viidakkoheimojen tropit yms. - valkoisen miehen prosessoidut saastat eivät kiinnosta, ei edes tupakka tai kahvi). Mutta mitä sitten olen saanut palkaksi siitä että olen pidättäytynyt kaikesta ja vetänyt vaan näitä lääketehtaiden lääkkeitä? Melkein voisi sanoa että terveyden täydellisen romahtamisen.

Tämän vuoksi sanoisin että parempi kun koira heiluttaa häntää eikä häntä koiraa, eli ihminen itse harkitsee vakavasti mitä ottaa ja mitä ei, eikä suostu jokaiseen tuputukseen, eikä syö automaattisesti jokaista varmuuden vuoksi kirjoitettua lääkekuuria. Sillä menollahan antibiooteistakin on lähtemässä teho, että jokaiseen aivastukseen on syötetty kaiken maailman penisilliinit ja bakteereista on tehty vastustuskykyisiä.

Mutta mistä sitä harkintakykyä ja informaatiota sitten joka gubelle löytyy? Sasse. Ehkä erinäisiä juttuja kokeneiden ihmisten pitää pitää mölyä ettei suuri massa kulje huppu silmillä.

- Muuntuneesta tajunnantilasta taidankin jatkaa toisessa pläjäyksessä...

Qad kirjoitti:

Olen havainnut että tietämäni mielisairaat eli skitsofreenikot selvästi hyötyvät lääkityksestään, sillä silloin kun päässä kuuluvilla äänillä ei ole muuta kuin negatiivista kerrottavaa, ei moisen moskan kuuntelemisessa ole mitään järkeä ja kemiasta on apua. (Miksiköhän ne äänet sitten eivät ikinä kerro mitään hyvää...) Näissä öö... no magian ja muun sen sellaisen asioissahan naivimmat ihmiset helposti ilmoittavat että skitsofreenikot ovat oikein yyperguruja kun kykenevät olemaan tekemisissä toisen tason todellisuuden kanssa - mutta eiväthän he _kykene_. Sikäli kuin tuossa tilassa ei ole kyse muusta kuin aivojen häiriötilasta, niin tilanne on täysin hallitsematon ja mitä mainioin esimerkki siitä mikä ei hyödytä ja on haitallista.

Mutta tietämäni mielialalääkkeitä syöneet ihmiset ovatkin tosiaan eri juttu. Olen nähnyt että lääkkeiden vaikutus tosiaankaan ei ole mitenkään "kapea-alainen", vaan sivuvaikutukset ovat mitä ihmeellisimpiä ja pahimmillaan muuttavat persoonaa huonoon suuntaan, sekä typistävät ihmisen elämää tuntuvasti. Pahimmillaan mielialalääkkeitä syövien ihmisten elämä muuttuu eräänlaiseksi vaihtokaupan käymiseksi, eli saadakseen jotain tiettyä (mielenrauhaa, tasapainoa) he joutuvat luopumaan jostain ehkä hyvinkin tärkeästä asiasta elämässään. Jotkut jopa tyttö- tai poikaystävästä (kun seksi ei enää luonnistu). Eikä tästä asiasta pidetä mitään suurta ääntä, koska silloinhan erinäisten lääketehtaiden taloudellinen tuotto vähenisi tuntuvasti. Voimakas lihominen ja turvotus jota eräistä, onneksi kai jo poistumassa olevista lääkkeistä seuraa, ei sekään mitenkään nosta ihmisten elämänlaatua.

Läheisissäni on ollut lääkkeiden väärinkäyttäjiä, eikä sekään oikein anna positiivista kuvaa lääkkeistä. Onhan niissä jotain pahasti pielessä jos niihin voi jäädä riippuvaiseksi ja sitten niitä käytetään viihdekäytössä. Lääkkeidenhän pitäisi vain tasapainottaa tilanne, eikä heittää euforiaan tai puolikoomaan jos jotkut jopa nauttivat, näemmä.

Omalla kohdallani fyysisten sairauksien lääkkeiden vuoksi olen suorastaan katkera. Minulla on ollut useampia sairauksia joita olen joutunut lääkitsemään, ja kas kummaa, useammin on käynyt niin kuin on ollut käymättä että lääkkeistä on tullut joku toinen vaiva tai sairaus. Mielestäni "kehityksen pitäisi kehittyä" nykypäivänä jo siinä määrin ettei ihminen joudu johonkin loputtomaan lääkerulettiin jossa hänen on koko ajan hoidettava edellisen lääkekuurin aiheuttamia vaurioita!

Luontais"lääkkeistäkään" en valitettavasti osaa hyvää sanaa sanoa. Omat kokemukseni viittaavat siihen että ne ovat ylisanoin mainostettua paskaa jota kovaääniset toitottajat ja tuputtajat työntävät rahat pois -tyyliin hädänalaisille. Voi toki olla että omat sairauteni ovat olleet niin tuimia ettei niihin luontaistuotteet auta.

Summa summarum sanoisin että lääkkeistä voi tulla niin epämääräisiä ja ihmeellisiä vaikutuksia etten osaa enää asettaa niitä automaattisesti "huumeiden" yläpuolelle. Olen pyrkinyt elämään hyvin terveellistä elämää, enkä ole koskaan edes kokeillutkaan niitä psykoaktiivisia aineita joista olen varovaisesti kiinnostunut (sienet, viidakkoheimojen tropit yms. - valkoisen miehen prosessoidut saastat eivät kiinnosta, ei edes tupakka tai kahvi). Mutta mitä sitten olen saanut palkaksi siitä että olen pidättäytynyt kaikesta ja vetänyt vaan näitä lääketehtaiden lääkkeitä? Melkein voisi sanoa että terveyden täydellisen romahtamisen.

Tämän vuoksi sanoisin että parempi kun koira heiluttaa häntää eikä häntä koiraa, eli ihminen itse harkitsee vakavasti mitä ottaa ja mitä ei, eikä suostu jokaiseen tuputukseen, eikä syö automaattisesti jokaista varmuuden vuoksi kirjoitettua lääkekuuria. Sillä menollahan antibiooteistakin on lähtemässä teho, että jokaiseen aivastukseen on syötetty kaiken maailman penisilliinit ja bakteereista on tehty vastustuskykyisiä.

Mutta mistä sitä harkintakykyä ja informaatiota sitten joka gubelle löytyy? Sasse. Ehkä erinäisiä juttuja kokeneiden ihmisten pitää pitää mölyä ettei suuri massa kulje huppu silmillä.

- Muuntuneesta tajunnantilasta taidankin jatkaa toisessa pläjäyksessä...

Lue lisää

>puolikoomaan jos jotkut jopa nauttivat, näemmä

JOSTA jotkut jopa...

Katsoin tarpeelliseksi korjata, koska muuten lause ehkä vaikutti käsittämättömältä.

KänkkisRänkkis kirjoitti:

Lääkkeiden ihannointi ja huumeiden tuomitseminen on vain erään sortin elitismiä. Tietynlaisten "tiedostavien" ihmisten vakiokamaa, jota ei yleensä vaivauduta sen kummemmin edes kritisoimaan ainakaan omassa päässä. Termistöjä olet käyttänyt itse, ja kun käytit väärin (luulit että psykoaktiivinen tarkoittaa vain tiettyjä aineita eikä sovellu esim. mielialalääkkeisiin?) niin sitten >>> jätä juttusi lukematta. Voi voi. Kai sinäkin haluat kasvaa ihmisenä ja saada palautetta, vaikka se olisi välillä ikääväkin?

Lue lisää

Kiitos, että kutsut minua tiedostavaksi ihmiseksi, vaikkakin hakamerkeillä. Valitettavasti en ole sellainen ja mielipiteeni olen muodostanut ihan itse (kuinka yllättävää o_0) kokemusteni ja saamani tietoni avulla. Sananlaskua "älä purematta niele" pitäisi mielestäni useampien ihmisten hyödyntää ihan missä tahansa.

Sitten vielä ihmisenä kasvamisesta... myönteistä sekä kielteistä palautetta tulee väkisin ja saa tullakin, mielestäni tämmöisiä nettikeskusteluja ei pidä ottaa oman itsetunnon päälle (joskus tulee jopa mieleen, ettei liian vakavasti). Sillä koskaan ei tiedä kuka siellä kirjoittelee, onko se 12v. fantasiaan hörähtänyt Raistlin-wannabee tai juuri lukionsa läpi päässyt filosofian kunnialla kurssittanut itämaan uskontojen tietäjä vaiko vanhanpolven kansanparantaja. Kuinka Helppoa onkaan sanoa toiselle kasva ihmisenä, jos ei itse siedetä edes toisten eri näkökulmia, erehtyvyyttä, kirjoitustyylejä tai edes sitä, ettei kaikki ole liirumlaarum-maakareina kirjoittamassa jokaista hokkuspokkus-sanaa, jonka tietävät aiheesta.
Että byhyy jos ei miellytä, minulle on yhden tekevää se, etten kirjoittele "timantteja" nettiin, sillä mitä lämpöä saat lopulta kirkkaasta kivestä, kun hiilet taas voivat sytyttää kunnon roihun sisuksiin.

Qad kirjoitti:

Olen havainnut että tietämäni mielisairaat eli skitsofreenikot selvästi hyötyvät lääkityksestään, sillä silloin kun päässä kuuluvilla äänillä ei ole muuta kuin negatiivista kerrottavaa, ei moisen moskan kuuntelemisessa ole mitään järkeä ja kemiasta on apua. (Miksiköhän ne äänet sitten eivät ikinä kerro mitään hyvää...) Näissä öö... no magian ja muun sen sellaisen asioissahan naivimmat ihmiset helposti ilmoittavat että skitsofreenikot ovat oikein yyperguruja kun kykenevät olemaan tekemisissä toisen tason todellisuuden kanssa - mutta eiväthän he _kykene_. Sikäli kuin tuossa tilassa ei ole kyse muusta kuin aivojen häiriötilasta, niin tilanne on täysin hallitsematon ja mitä mainioin esimerkki siitä mikä ei hyödytä ja on haitallista.

Mutta tietämäni mielialalääkkeitä syöneet ihmiset ovatkin tosiaan eri juttu. Olen nähnyt että lääkkeiden vaikutus tosiaankaan ei ole mitenkään "kapea-alainen", vaan sivuvaikutukset ovat mitä ihmeellisimpiä ja pahimmillaan muuttavat persoonaa huonoon suuntaan, sekä typistävät ihmisen elämää tuntuvasti. Pahimmillaan mielialalääkkeitä syövien ihmisten elämä muuttuu eräänlaiseksi vaihtokaupan käymiseksi, eli saadakseen jotain tiettyä (mielenrauhaa, tasapainoa) he joutuvat luopumaan jostain ehkä hyvinkin tärkeästä asiasta elämässään. Jotkut jopa tyttö- tai poikaystävästä (kun seksi ei enää luonnistu). Eikä tästä asiasta pidetä mitään suurta ääntä, koska silloinhan erinäisten lääketehtaiden taloudellinen tuotto vähenisi tuntuvasti. Voimakas lihominen ja turvotus jota eräistä, onneksi kai jo poistumassa olevista lääkkeistä seuraa, ei sekään mitenkään nosta ihmisten elämänlaatua.

Läheisissäni on ollut lääkkeiden väärinkäyttäjiä, eikä sekään oikein anna positiivista kuvaa lääkkeistä. Onhan niissä jotain pahasti pielessä jos niihin voi jäädä riippuvaiseksi ja sitten niitä käytetään viihdekäytössä. Lääkkeidenhän pitäisi vain tasapainottaa tilanne, eikä heittää euforiaan tai puolikoomaan jos jotkut jopa nauttivat, näemmä.

Omalla kohdallani fyysisten sairauksien lääkkeiden vuoksi olen suorastaan katkera. Minulla on ollut useampia sairauksia joita olen joutunut lääkitsemään, ja kas kummaa, useammin on käynyt niin kuin on ollut käymättä että lääkkeistä on tullut joku toinen vaiva tai sairaus. Mielestäni "kehityksen pitäisi kehittyä" nykypäivänä jo siinä määrin ettei ihminen joudu johonkin loputtomaan lääkerulettiin jossa hänen on koko ajan hoidettava edellisen lääkekuurin aiheuttamia vaurioita!

Luontais"lääkkeistäkään" en valitettavasti osaa hyvää sanaa sanoa. Omat kokemukseni viittaavat siihen että ne ovat ylisanoin mainostettua paskaa jota kovaääniset toitottajat ja tuputtajat työntävät rahat pois -tyyliin hädänalaisille. Voi toki olla että omat sairauteni ovat olleet niin tuimia ettei niihin luontaistuotteet auta.

Summa summarum sanoisin että lääkkeistä voi tulla niin epämääräisiä ja ihmeellisiä vaikutuksia etten osaa enää asettaa niitä automaattisesti "huumeiden" yläpuolelle. Olen pyrkinyt elämään hyvin terveellistä elämää, enkä ole koskaan edes kokeillutkaan niitä psykoaktiivisia aineita joista olen varovaisesti kiinnostunut (sienet, viidakkoheimojen tropit yms. - valkoisen miehen prosessoidut saastat eivät kiinnosta, ei edes tupakka tai kahvi). Mutta mitä sitten olen saanut palkaksi siitä että olen pidättäytynyt kaikesta ja vetänyt vaan näitä lääketehtaiden lääkkeitä? Melkein voisi sanoa että terveyden täydellisen romahtamisen.

Tämän vuoksi sanoisin että parempi kun koira heiluttaa häntää eikä häntä koiraa, eli ihminen itse harkitsee vakavasti mitä ottaa ja mitä ei, eikä suostu jokaiseen tuputukseen, eikä syö automaattisesti jokaista varmuuden vuoksi kirjoitettua lääkekuuria. Sillä menollahan antibiooteistakin on lähtemässä teho, että jokaiseen aivastukseen on syötetty kaiken maailman penisilliinit ja bakteereista on tehty vastustuskykyisiä.

Mutta mistä sitä harkintakykyä ja informaatiota sitten joka gubelle löytyy? Sasse. Ehkä erinäisiä juttuja kokeneiden ihmisten pitää pitää mölyä ettei suuri massa kulje huppu silmillä.

- Muuntuneesta tajunnantilasta taidankin jatkaa toisessa pläjäyksessä...

Lue lisää

Kiitos Qad. Tuntui hyvältä lukea viesti, jossa on todella sydän mukana, jossa sanot täsmälleen mitä ajattelet, mitään salaamatta.

Terveys on itsessään todella kiinnostava puheenaihe magian kannalta, ja tietenkin maaginen parantaminen. Siitä voisi tehdä oman aloituksensa, koska sitä ollaan nyt jo sivuttu niin paljon tässä kinkeskustelussa. Cyberanimuksen pääargumentti oli käsittääkseni se, että ne ovat liian vahingollisia ihmiselle.

Itse otaksun, että Cyberanimus kuuluu siihen pieneen vähemmistöön ihmisiä, joilla on synnynnäinen lahja siirtyä muuntuneisiin tajunnantiloihin helposti, ehkä jopa liian helposti. Näinollen hän kokee entheogeenit tarpeettomina ja vaarallisina. Jos kerran mennään jo niin lujaa että hirvittää, tarvitaanko enempää kaasua? Mutta uskon silti, että takana on vielä enemmän tietämättömyys niiden todellisista hyvistä ja huonoista vaikutuksista, joka johtuu haluttomuudesta tutkia niitä ja eritellä niiden vaikutuksia, toimintamekanismeja, valmistustapoja ja historiaa.

Entheogeenien käyttö on tarkkaa tiedettä, jossa tallatulta polulta poikkeaminen on kerrankin ihan oikeasti vaarallista. Näitä menetelmiä ovat shamaanit käyttäneet kymmeniä tuhansia vuosia. Jos se vain turmelisi terveyden ja saisi aikaan hallitsemattomia kokemuksia, tuskin he sellaiseen olisivat uhranneet aikaansa.

Alkuperäiskansoilla on aina jokin hyväksi havaittu resepti, jonka he ovat kehittäneet, ja jossa he myös pysyvät, kuten Ayahuasca.

Suurin osa ihmisistä ei ole synnynnäisiä luonnonlahjakkuuksia, joten heidän täytyy opetella magian teknologioita. Heillä voi olla yhtä vahva tai vahvempikin sisäinen tarve ja draivi harjoittaa shamanismia, ja minusta myös oikeus siihen.

Jos itselle jokin asia tulee aivan luonnostaan, on helppo olla elitistinen ja väittää, että jokin menetelmä jota itse ei tarvitse, olisi tarpeeton kaikille muillekin. Kukin menee kuten parhaiten pääsee.

Shamanismia on olemassa myös kulttuureissa joiden asuinalueella ei ole saatavilla mitään voimakkaita taikakasveja, ja homma toimii ilman niitäkin, koska maailmaan silti putkahtelee shamaanin kyvyt jo syntymässään saaneita, jotka voivat toimia muille tiennäyttäjinä ekstaasin tekniikoiden kehittämisessä. Mutta siellä missä taikakasveja kasvaa, on niitä myös käytetty, ja niille on annettu pyhä status erillään muista kasveista. Ymmärrän miksi...

cyberanimus kirjoitti:

Kiitos, että kutsut minua tiedostavaksi ihmiseksi, vaikkakin hakamerkeillä. Valitettavasti en ole sellainen ja mielipiteeni olen muodostanut ihan itse (kuinka yllättävää o_0) kokemusteni ja saamani tietoni avulla. Sananlaskua "älä purematta niele" pitäisi mielestäni useampien ihmisten hyödyntää ihan missä tahansa.

Sitten vielä ihmisenä kasvamisesta... myönteistä sekä kielteistä palautetta tulee väkisin ja saa tullakin, mielestäni tämmöisiä nettikeskusteluja ei pidä ottaa oman itsetunnon päälle (joskus tulee jopa mieleen, ettei liian vakavasti). Sillä koskaan ei tiedä kuka siellä kirjoittelee, onko se 12v. fantasiaan hörähtänyt Raistlin-wannabee tai juuri lukionsa läpi päässyt filosofian kunnialla kurssittanut itämaan uskontojen tietäjä vaiko vanhanpolven kansanparantaja. Kuinka Helppoa onkaan sanoa toiselle kasva ihmisenä, jos ei itse siedetä edes toisten eri näkökulmia, erehtyvyyttä, kirjoitustyylejä tai edes sitä, ettei kaikki ole liirumlaarum-maakareina kirjoittamassa jokaista hokkuspokkus-sanaa, jonka tietävät aiheesta.
Että byhyy jos ei miellytä, minulle on yhden tekevää se, etten kirjoittele "timantteja" nettiin, sillä mitä lämpöä saat lopulta kirkkaasta kivestä, kun hiilet taas voivat sytyttää kunnon roihun sisuksiin.

Lue lisää

"mielestäni tämmöisiä nettikeskusteluja ei pidä ottaa oman itsetunnon päälle"

Luulisin, että kaikki ovat tästä samaa mieltä, ja että jokainen varmasti tekee tässä mielessä parhaansa mihin kykenee.

"Että byhyy jos ei miellytä"

Aivan turha yrittää manipuloida tuolla tavoin, ei nimittäin toimi meikäläiseen. Ymmärrän jos olet loukkaantunut, mutta se ei tee esittämistäsi näkemyksistä yhtään vakuuttavampia.

"minulle on yhden tekevää se, etten kirjoittele "timantteja" nettiin"

Tuskinpa kukaan odottaa sinulta TIMANTTEJA. Minua on häirinnyt vain ylimielinen asenteesi, ettei sinun muka tarvitsisi perustella mielipiteitäsi, tai että on väärin pyytää sinua kirjoittamaan harkitummin. Jos et pysty siihen, et vain pysty. Mitä sitä häpeämään. Mutta uskon, että hyvinkin pystyisit, jos vain haluaisit.

cyberanimus kirjoitti:

"..Mutta haluaisin alleviivata nuo sanat "hetken keskittyminen", jotka osoittavat, että kysymys on jälleen kyvystä muuttaa tajunnantilaa, vaikka kuinka hienovaraisesti tahansa. Muuntunut tajunnantila ei välttämättä ole myöskään pitkä...Tai se voi tulla aivan yllättäen, ilman mitään omaa yrittämistä tai tekemistä. Pidän siis näkemykseni, jonka mukaan kaikki maagiset ilmiöt tapahtuvat muuntuneiden tajunnantilojen vallitessa. "

Vapaasti saat pitää näkemyksesi, sehän tekee vain tästä keskustelusta kiintoisaa. Sen sijaan tuet asiaani kykyjen ja magian käytöstä ilman huumausaineita, sillä huumausaineen alaisena et voi mitenkään keskittää vain lyhyeksi hetkeksi tuota "muuntunutta tajunnantilaa" vaan joudut kestämään koko huumausaineen vaikutuksen ajan tajunnantilasi muutoksia. Tämä ei siis mielestäni sovi suunniteltuun ja voimakkaaseen magiaan, sillä mielestäni sen käyttämisen yksi tärkeä elinehto on pystyä pitämään kutsumasi voimat hallinnassasi.

Lue lisää

Pitää kutsutut voimat hallinnassa? You must be kidding! Onhan se helppoa jos tyytyy kiusaamaan itseään heikompia, mutta jos joutuisit kosketuksiin itseäsi voimakkaamman henkiolennon kanssa, oppisit nopeasti nöyryyttä.

Olen varma, ettet tiedä miltä tuntuu päätyä kosketuksiin korkeamman hierarkian rinnakkaistodellisuuden kanssa, jossa ensi kosketus tuon paikan asukkaisiin on tuntea kuinka jokin vuoren kokoinen täysin outo ja primordiaali henkiolento jättää sinuun kuvan jalkapohjastaan, jonka yksityiskohdat ovat käsittämättömän paljon monimuotoisempia kuin koko tuntemamme universumi.

Siinä menee aika littanaksi.

"tuet asiaani kykyjen ja magian käytöstä ilman huumausaineita, sillä huumausaineen alaisena et voi mitenkään keskittää vain lyhyeksi hetkeksi"

Riippuu siitä mitä haluaa tehdä. Jos haluat viettää mahdollisimman pitkän ajan vieraana rinnakkaisessa ulottuvuudessa, siellä asuvien olentojen vieraana, haluat tietenkin mahdollisimman pitkän vaikutuksen tukemaan olemistasi siellä.

Toisiin maagisiin tarkoituksiin taas sellainen olisi totaalista overkilliä. Kaikki riippuu siitä, mitä haluaa tehdä.

Tämänkin vuoksi on vaikeaa keskustella, kun kukaan meistä ei tiedä mitä sinä oikeasti teet.

Konekeiju kirjoitti:

Kiitos Qad. Tuntui hyvältä lukea viesti, jossa on todella sydän mukana, jossa sanot täsmälleen mitä ajattelet, mitään salaamatta.

Terveys on itsessään todella kiinnostava puheenaihe magian kannalta, ja tietenkin maaginen parantaminen. Siitä voisi tehdä oman aloituksensa, koska sitä ollaan nyt jo sivuttu niin paljon tässä kinkeskustelussa. Cyberanimuksen pääargumentti oli käsittääkseni se, että ne ovat liian vahingollisia ihmiselle.

Itse otaksun, että Cyberanimus kuuluu siihen pieneen vähemmistöön ihmisiä, joilla on synnynnäinen lahja siirtyä muuntuneisiin tajunnantiloihin helposti, ehkä jopa liian helposti. Näinollen hän kokee entheogeenit tarpeettomina ja vaarallisina. Jos kerran mennään jo niin lujaa että hirvittää, tarvitaanko enempää kaasua? Mutta uskon silti, että takana on vielä enemmän tietämättömyys niiden todellisista hyvistä ja huonoista vaikutuksista, joka johtuu haluttomuudesta tutkia niitä ja eritellä niiden vaikutuksia, toimintamekanismeja, valmistustapoja ja historiaa.

Entheogeenien käyttö on tarkkaa tiedettä, jossa tallatulta polulta poikkeaminen on kerrankin ihan oikeasti vaarallista. Näitä menetelmiä ovat shamaanit käyttäneet kymmeniä tuhansia vuosia. Jos se vain turmelisi terveyden ja saisi aikaan hallitsemattomia kokemuksia, tuskin he sellaiseen olisivat uhranneet aikaansa.

Alkuperäiskansoilla on aina jokin hyväksi havaittu resepti, jonka he ovat kehittäneet, ja jossa he myös pysyvät, kuten Ayahuasca.

Suurin osa ihmisistä ei ole synnynnäisiä luonnonlahjakkuuksia, joten heidän täytyy opetella magian teknologioita. Heillä voi olla yhtä vahva tai vahvempikin sisäinen tarve ja draivi harjoittaa shamanismia, ja minusta myös oikeus siihen.

Jos itselle jokin asia tulee aivan luonnostaan, on helppo olla elitistinen ja väittää, että jokin menetelmä jota itse ei tarvitse, olisi tarpeeton kaikille muillekin. Kukin menee kuten parhaiten pääsee.

Shamanismia on olemassa myös kulttuureissa joiden asuinalueella ei ole saatavilla mitään voimakkaita taikakasveja, ja homma toimii ilman niitäkin, koska maailmaan silti putkahtelee shamaanin kyvyt jo syntymässään saaneita, jotka voivat toimia muille tiennäyttäjinä ekstaasin tekniikoiden kehittämisessä. Mutta siellä missä taikakasveja kasvaa, on niitä myös käytetty, ja niille on annettu pyhä status erillään muista kasveista. Ymmärrän miksi...

Lue lisää

Jokainen toki zuumailee maailmaa omien kokemustensa ja oman elämänsä kautta. Kuten jo tiedätkin minun elämässäni on erityisen korostunut tämä piirre että "takana loistava tulevaisuus", eli joskus on jotakin näkynyt ja tullut koettua ja sitten taas enimmäkseen ei. Olen ollut kuin vyöryvä koski parhaimmillaan, ja sitten olen ollut kuin puronnoronen kun koski on padottu. Välillä tulee jotain pieniä ohilirahduksia mutta enimmäkseen sitä ollaan tukossa.

Ymmärrän harvinaisen mainiosti miten tällaisessa turhautumisen tilassa voisi periaatteessa lähteä lähes mihin tahansa, vaikka psykoaktiivisia aineitakin käyttämään.

Ihmiset jotka eivät ole koskaan kokeneet yhtään mitään eivät ymmärrä, ne eivät ymmärrä jotka kokevat koko ajan, eivätkä nekään jotka ovat löytäneet näppärän selityksen "hulluudesta" ja sulkeneet omat porttinsa.

Mutta hitto vie, vaikka sitten koko loppuelämä olisi muutaman muiston varassa lämmittelyä, niin on siinä jonkinlaista johtotähteä josta voisi pitää kiinni, ettei vajoa jonkinlaiseen materialismin omahyväis-skeptiseen suohon jossa tiedetään kaikesta kaikki ja elämä on tylsistynyt siihen pisteeseen että itsemurha olisi huippukokemus. Mutta toki jotkut viihtyvät myös betonin keskellä tässä maailmassa, joten lienee kai mielen tasolla tylsyyteen päätyminen koti niille jotka eivät mitään muutakaan kaipaa.

Enkä nyt tuossa haukkunut ketään huumeista valittavia, tuli lähinnä mieleen kaikki jotka ovat kautta aikain käyneet räksyttämässä milloin milläkin palstalla että ei tommosta oo, olette pöhköjä, mää voin selittää teidän houreenne, ootte unta nähneet...

Qad kirjoitti:

Jokainen toki zuumailee maailmaa omien kokemustensa ja oman elämänsä kautta. Kuten jo tiedätkin minun elämässäni on erityisen korostunut tämä piirre että "takana loistava tulevaisuus", eli joskus on jotakin näkynyt ja tullut koettua ja sitten taas enimmäkseen ei. Olen ollut kuin vyöryvä koski parhaimmillaan, ja sitten olen ollut kuin puronnoronen kun koski on padottu. Välillä tulee jotain pieniä ohilirahduksia mutta enimmäkseen sitä ollaan tukossa.

Ymmärrän harvinaisen mainiosti miten tällaisessa turhautumisen tilassa voisi periaatteessa lähteä lähes mihin tahansa, vaikka psykoaktiivisia aineitakin käyttämään.

Ihmiset jotka eivät ole koskaan kokeneet yhtään mitään eivät ymmärrä, ne eivät ymmärrä jotka kokevat koko ajan, eivätkä nekään jotka ovat löytäneet näppärän selityksen "hulluudesta" ja sulkeneet omat porttinsa.

Mutta hitto vie, vaikka sitten koko loppuelämä olisi muutaman muiston varassa lämmittelyä, niin on siinä jonkinlaista johtotähteä josta voisi pitää kiinni, ettei vajoa jonkinlaiseen materialismin omahyväis-skeptiseen suohon jossa tiedetään kaikesta kaikki ja elämä on tylsistynyt siihen pisteeseen että itsemurha olisi huippukokemus. Mutta toki jotkut viihtyvät myös betonin keskellä tässä maailmassa, joten lienee kai mielen tasolla tylsyyteen päätyminen koti niille jotka eivät mitään muutakaan kaipaa.

Enkä nyt tuossa haukkunut ketään huumeista valittavia, tuli lähinnä mieleen kaikki jotka ovat kautta aikain käyneet räksyttämässä milloin milläkin palstalla että ei tommosta oo, olette pöhköjä, mää voin selittää teidän houreenne, ootte unta nähneet...

Lue lisää

Se mitä olet elämässäsi tehnyt tietoisuutesi kehittämiseksi, ei varmasti ole mennyt hukkaan, katsottiinpa sitä millä tahansa mittarilla. En suin surminkaan voisi uskoa, että työsi olisi mitenkään mennyt hukkaan. Kysymys on ennemmin siitä, mitä ajattelet, että sinun täytyy saada aikaiseksi, mitä uskot tapahtuvan kuoleman jälkeen ja mitä pidät elämäntehtävänäsi.

Tuskin mikään voi valmistaa meitä kuolemaan, ja siihen vihoviimeideen DMT trippiin joka silloin vyöryy päälle. Tunneliin vaan tuhatta ja sataa ja pitäkää hatustanne kiinni.

Meitä edeltäneet spirituaalisesti latautuneet kulttuurit ovat uskoneet siihen, että kuolemaan VOI valmistautua, ja että se myös kannattaa. Eikä tuskin kukaan siellä silloin uskonut, että kirkossa käyminen sunnuntaisin riittää, vaan katsottiinpa sitten muinaista Egyptiä tai Etelä-Amerikan intiaaneja tai Intian joogeja, kaikkialla TIEDON ja TIETOISUUDEN käyttäminen on ollut ensisijaista, sekä keskusteluyhteyden säilyttäminen henkimaailmaan.

Shamaanit ovat aina olleet tietäjiä, taitajia ja taiteilijoita, emmekä me pääse edelleenkään pakoon tätä shamaanin arkkityyppiä, vaikka kuinka koettaisimme olla "omaperäisiä" ja kehitellä uusia filosofioita ja identiteettejä.

Kristillisyydessäkin alkuperäinen versio eli gnostilaisuus korosti vapautumista TIEDON kautta, ei sokean uskon.

Jos tulee uskonpuute, voi aina muistuttaa itseä siitä, että me olemme itsekin humanoideja, jotka asuvat oudolla planeetalla ulkoavaruudessa, ja että me olemme luultavasti henkiolentoja ja mutantteja ja alieneita joillekin toisille jossakin toisessa paikassa. Joten ei se nyt niin kummallista olisi, jos jotain muutakin elämää tässä universumissa tai sen rinnakkaisissa on...

Rev kirjoitti:

Se mitä olet elämässäsi tehnyt tietoisuutesi kehittämiseksi, ei varmasti ole mennyt hukkaan, katsottiinpa sitä millä tahansa mittarilla. En suin surminkaan voisi uskoa, että työsi olisi mitenkään mennyt hukkaan. Kysymys on ennemmin siitä, mitä ajattelet, että sinun täytyy saada aikaiseksi, mitä uskot tapahtuvan kuoleman jälkeen ja mitä pidät elämäntehtävänäsi.

Tuskin mikään voi valmistaa meitä kuolemaan, ja siihen vihoviimeideen DMT trippiin joka silloin vyöryy päälle. Tunneliin vaan tuhatta ja sataa ja pitäkää hatustanne kiinni.

Meitä edeltäneet spirituaalisesti latautuneet kulttuurit ovat uskoneet siihen, että kuolemaan VOI valmistautua, ja että se myös kannattaa. Eikä tuskin kukaan siellä silloin uskonut, että kirkossa käyminen sunnuntaisin riittää, vaan katsottiinpa sitten muinaista Egyptiä tai Etelä-Amerikan intiaaneja tai Intian joogeja, kaikkialla TIEDON ja TIETOISUUDEN käyttäminen on ollut ensisijaista, sekä keskusteluyhteyden säilyttäminen henkimaailmaan.

Shamaanit ovat aina olleet tietäjiä, taitajia ja taiteilijoita, emmekä me pääse edelleenkään pakoon tätä shamaanin arkkityyppiä, vaikka kuinka koettaisimme olla "omaperäisiä" ja kehitellä uusia filosofioita ja identiteettejä.

Kristillisyydessäkin alkuperäinen versio eli gnostilaisuus korosti vapautumista TIEDON kautta, ei sokean uskon.

Jos tulee uskonpuute, voi aina muistuttaa itseä siitä, että me olemme itsekin humanoideja, jotka asuvat oudolla planeetalla ulkoavaruudessa, ja että me olemme luultavasti henkiolentoja ja mutantteja ja alieneita joillekin toisille jossakin toisessa paikassa. Joten ei se nyt niin kummallista olisi, jos jotain muutakin elämää tässä universumissa tai sen rinnakkaisissa on...

Lue lisää

Kun jotkut ovat pitäneet joitakin asioita kovin ihmeellisinä (esim. ajatusta siitä että nykyistä sivistystämme olisi edeltänyt erilaisia mutta kenties yhtä korkealle kehittyneitä kulttuureita) olen yleensä halunnut korostaa sitä että arkea niissäkin kulttuureissa on eletty. Missään ei oikeastaan ole mitään kovin ihmeellistä kun tajutaan että se on siihen aikaan ja paikkaan pullahtaneen ihmisen arkea; ja jos jonkun arkea on ollut käyttää aisteja joita emme nykyään enää syystä tai toisesta omaa kuin korkeintaan melko piilevinä, niin eihän siinä mitään ihmeellistä sitten olekaan. (En silti kaikkialla kouhota Atlantiksesta ja sen sellaisesta, se nyt on sellaista lämpimikseen länkytystä puhua asiasta mistä ei omaa jotain todella hyvää ja vastaanpanematonta muistikuvaa, saati "todisteita.)

Mutta se toinenkin ääripää on hyvä muistaa aina ajoittain, se että kaikki todellakin on aina hyvin ainutlaatuista, selittämätöntä ja merkillistä kun sitä katsotaan hiemankin vinkeämmästä vinkkelistä eikä arjen sumentamin silmin, kulahtaneen tietoisuuden väsähtäneellä voimalla. Jos joku aamu heräisin kaiken mahdollisen unohtaneena ja vilkaisisin ikkunasta ulos, kaikki tuolla olisi upouutta ja merkillistä. Oikein tavallisuudesta poikkeavassa tietoisuudentilassa jo ikkuna sinällään olisi kummastus ja nuo vihreät puut tuolla jotain merkillistä josta ei tietäisi että osaako se kenties liikkua ja tuleeko se päälle, onko se ystävä vai vihollinen vaiko mikä että... Jos sitä sitten edes sellaisiakaan osaisi miettiä kuin turvallisuus/turvattomuus. No, ehkä jonkinlaiset alkukantaiset apinan vaistot on aina lajiimme koodattuna ja jos päätyy tilaan jossa mieli on kytkettynä uuteen pykälään on kuitenkin jonkinlaisia perustoimintoja yhä yllä. (Sitten tietysti jos paukahtaa OBE niin ehkä se eläinvaistokin antaa sijaa jollekin muulle.)

Mitä olemme todella? Voiko sitä koskaan tietääkään? Nykyään minua kiehtoo maailmalta sieltä täältä löytyvä melkein pakkomielteinen näkemys että olemme VALOA. Intiaaniheimot taruilevat siitä kuinka tulimme tähdistä, Egyptissä sanottiin että kuollessaan faarao menee tähtiin tai muuttuu tähdeksi... Ja juuri luin jostain antiikin aikuisesta näkemyksestä (olikohan Kreikasta vai) että ihmiset ovat valoa joka on suljettuna astiaan.

>>Itse en tarvitse 'mitään' muistaakseni kuka olen paitsi teitä ihmisiä.>>

Tiedän minäkin kuka olen. Mutta tarkoitatko ehkä sanoa, että tunnet itsesi jo kokonaan? Ihan kokonaanko? ;-)

Jos tunnetkin, entäpä sitten tämä ihmeellinen maailma tässä kaikkialla ympärilläsi? Sitä et taida ihan kokonaan vielä tunteakaan...

>>Empiirisesti kokien olen sitä mieltä, että henkinen kehitys ei sinällään kaipaa kemiaa...>>

Periaatteessa ymmärrän mitä sanot, mutta haluan viedä tämän seuraavalle tasolle. Haluan kuulla mihin vedät rajan kemian käyttämisen ja ei-käyttämisen välille?

Syötkö suklaata? Theobromiini on stimulantti, jolla on kofeiiniakin suurempi psykoaktiivinen vaikutus. Se myös lisää seksihaluja. Ja aivot ovat tärkein seksuaalielimemme... siis vaikutus mieleen. Vai kehoon, vai kumpaan? Tällaiset luokittelut ovat yleistäviä, tai jopa mielipuolisia.

Lisää esimerkkejä psykoaktiivisista kemikaaleista:

Juotko vihreää teetä? L-teaniini on lievästi psykoaktiivista. Siitä tulee hyvä olo. Ja olo vain paranee, mitä enemmän kuppeja juo. Tunnen myös erään joka on saanut hallusinaatioita pelkästä guaranaa sisältävästä mehusta.

Kahvista ei tule hallusinaatioita, mutta on se silti psykoaktiivista, voimakas stimulantti.

Tiedätkö muuten, miksi papit juovat kahvia? Tapa juontaa juurensa siitä, että ennen vanhaan luultiin kahvin juonnin aiheuttavan impotenssia ja seksihalujen menetystä. Sen vuoksi ajateltiin, että se auttaisi pappeja selviytymään elämänmittaisesta selibaatistaan. Muille kahvia ei oikeastaan suositeltu. Tosiasiassa kahvi todennäköisemmin lisää himoja, koska se on stimulantti...

Entä meditoitko? Meditaatio muuttaa aivojasi vähitellen, pysyvästi. Yleensä hyvään suuntaan jos menetelmä on perinteinen. Mutta meditaatiosta voi saada myös psykoosin.

Tosi juttu, näin voi tapahtua jos lisäät meditaatioittesi pituutta yhtäkkiä. Mitään pelättävää siinä ei tietenkään ole. Se voi vain aiheuttaa vakavan henkisen kriisin, joka pakottaa katsomaan omaa elämää uusin silmin. :-)

Ja sitten vielä, täytyykö meidän todella redusoida kaikki "henkiseksi kehitykseksi"? Totta, henkinen kehitys sinänsä ei vaadi mitään muuta kuin elämän elämistä päivä kerrallaan. Mutta ei henkinen kehitys vaadi myöskään meditaatiota, magiaa, tarot-kortteja, selkounia tai mitään muutakaan tavallisuudesta poikkeavaa. Paitsi jos haluaa painaa kaasua ja mennä pitemmälle... ja jokainen valitsee työkalunsa sen mukaan mikä tuntuu toimivan.

Konekeiju kirjoitti:

>>Itse en tarvitse 'mitään' muistaakseni kuka olen paitsi teitä ihmisiä.>>

Tiedän minäkin kuka olen. Mutta tarkoitatko ehkä sanoa, että tunnet itsesi jo kokonaan? Ihan kokonaanko? ;-)

Jos tunnetkin, entäpä sitten tämä ihmeellinen maailma tässä kaikkialla ympärilläsi? Sitä et taida ihan kokonaan vielä tunteakaan...

>>Empiirisesti kokien olen sitä mieltä, että henkinen kehitys ei sinällään kaipaa kemiaa...>>

Periaatteessa ymmärrän mitä sanot, mutta haluan viedä tämän seuraavalle tasolle. Haluan kuulla mihin vedät rajan kemian käyttämisen ja ei-käyttämisen välille?

Syötkö suklaata? Theobromiini on stimulantti, jolla on kofeiiniakin suurempi psykoaktiivinen vaikutus. Se myös lisää seksihaluja. Ja aivot ovat tärkein seksuaalielimemme... siis vaikutus mieleen. Vai kehoon, vai kumpaan? Tällaiset luokittelut ovat yleistäviä, tai jopa mielipuolisia.

Lisää esimerkkejä psykoaktiivisista kemikaaleista:

Juotko vihreää teetä? L-teaniini on lievästi psykoaktiivista. Siitä tulee hyvä olo. Ja olo vain paranee, mitä enemmän kuppeja juo. Tunnen myös erään joka on saanut hallusinaatioita pelkästä guaranaa sisältävästä mehusta.

Kahvista ei tule hallusinaatioita, mutta on se silti psykoaktiivista, voimakas stimulantti.

Tiedätkö muuten, miksi papit juovat kahvia? Tapa juontaa juurensa siitä, että ennen vanhaan luultiin kahvin juonnin aiheuttavan impotenssia ja seksihalujen menetystä. Sen vuoksi ajateltiin, että se auttaisi pappeja selviytymään elämänmittaisesta selibaatistaan. Muille kahvia ei oikeastaan suositeltu. Tosiasiassa kahvi todennäköisemmin lisää himoja, koska se on stimulantti...

Entä meditoitko? Meditaatio muuttaa aivojasi vähitellen, pysyvästi. Yleensä hyvään suuntaan jos menetelmä on perinteinen. Mutta meditaatiosta voi saada myös psykoosin.

Tosi juttu, näin voi tapahtua jos lisäät meditaatioittesi pituutta yhtäkkiä. Mitään pelättävää siinä ei tietenkään ole. Se voi vain aiheuttaa vakavan henkisen kriisin, joka pakottaa katsomaan omaa elämää uusin silmin. :-)

Ja sitten vielä, täytyykö meidän todella redusoida kaikki "henkiseksi kehitykseksi"? Totta, henkinen kehitys sinänsä ei vaadi mitään muuta kuin elämän elämistä päivä kerrallaan. Mutta ei henkinen kehitys vaadi myöskään meditaatiota, magiaa, tarot-kortteja, selkounia tai mitään muutakaan tavallisuudesta poikkeavaa. Paitsi jos haluaa painaa kaasua ja mennä pitemmälle... ja jokainen valitsee työkalunsa sen mukaan mikä tuntuu toimivan.

Lue lisää

...ollaan siis hengittämättä :-D

Paljon on matkaa minulla vielä itseni tuntemiseen, mutta kulttuuri- ja yhteiskuntasidonnaisten määritelmien mukaan "ihan ok" :-) Muutama jopa narsistiksi toitottanut, se kun se tuppaa olemaan nykyään eräänlainen hupaisa 'mittari' :-)

'Maailma' nimenomaan on mitä ihmeellisempi paikka.

Kuinkas sinä haluaisit minut viedä "seuraavalle tasolle periaatteessa ymmärtäessäsi"?

Minä syön suklaata, paistettuja perunoita, tuoreita vihanneksia, monenväristä lihaa, kahvia ja teetä juon harvakseltaan, viinaa voisin juoda hieman vähemmän.

Libido on etenkin nuorempana saattanut moniin "haastaviin" tilanteisiin :-D Taivaan kiitos ikä toi helpotusta genitaaleilla elämiseen, vaikka saisi toi veitikka hieman rauhoittua enemmänkin :-D

Kiitoksia vain vaikuttavien aineiden kemiallisten vaikutuksien kertoilusta, tuossa cybera:n kanssa varmaan knoppitieto sitten kertautuukin.

Minä kerroin vain oman mielipiteeni ilman erityisiä arvoasetelmia sen suhteen, mitä jonkun pitää tai ei pidä tehdä.

Täytyykö kaikki redusoida "henkiseksi kehitykseksi"? No ei missään nimessä ja mikä siinä redusoituu? Kaikkiko? Aloituksen topiikki huomioiden toivottavasti ei. Ilmanmuuta välillä on ainakin itselleni nannaa huilata koko "henkevyydestä" :-D

Toki ei muuta kuin sieniä huiviin, jos se tuntuu omalta muistaaksesi kuka olet niin kauan kuin arvosi eivät päädy tarkoitukselliseen toisen satuttamiseen. Itse valitsen toisen polun.

Cheers,
Wide

WideBelief kirjoitti:

...ollaan siis hengittämättä :-D

Paljon on matkaa minulla vielä itseni tuntemiseen, mutta kulttuuri- ja yhteiskuntasidonnaisten määritelmien mukaan "ihan ok" :-) Muutama jopa narsistiksi toitottanut, se kun se tuppaa olemaan nykyään eräänlainen hupaisa 'mittari' :-)

'Maailma' nimenomaan on mitä ihmeellisempi paikka.

Kuinkas sinä haluaisit minut viedä "seuraavalle tasolle periaatteessa ymmärtäessäsi"?

Minä syön suklaata, paistettuja perunoita, tuoreita vihanneksia, monenväristä lihaa, kahvia ja teetä juon harvakseltaan, viinaa voisin juoda hieman vähemmän.

Libido on etenkin nuorempana saattanut moniin "haastaviin" tilanteisiin :-D Taivaan kiitos ikä toi helpotusta genitaaleilla elämiseen, vaikka saisi toi veitikka hieman rauhoittua enemmänkin :-D

Kiitoksia vain vaikuttavien aineiden kemiallisten vaikutuksien kertoilusta, tuossa cybera:n kanssa varmaan knoppitieto sitten kertautuukin.

Minä kerroin vain oman mielipiteeni ilman erityisiä arvoasetelmia sen suhteen, mitä jonkun pitää tai ei pidä tehdä.

Täytyykö kaikki redusoida "henkiseksi kehitykseksi"? No ei missään nimessä ja mikä siinä redusoituu? Kaikkiko? Aloituksen topiikki huomioiden toivottavasti ei. Ilmanmuuta välillä on ainakin itselleni nannaa huilata koko "henkevyydestä" :-D

Toki ei muuta kuin sieniä huiviin, jos se tuntuu omalta muistaaksesi kuka olet niin kauan kuin arvosi eivät päädy tarkoitukselliseen toisen satuttamiseen. Itse valitsen toisen polun.

Cheers,
Wide

Lue lisää

>> Muutama jopa narsistiksi toitottanut >>

Mitä mieltä itse olet tästä?

>> Kuinkas sinä haluaisit minut viedä "seuraavalle tasolle periaatteessa ymmärtäessäsi"? >>

Tarkoitin, että yritän ja toivon sinunkin yrittävän käyttää suomenkieltä aikaisempaa paremmin, jotta voisimme käydä aikaisempaa paremman keskustelun. Alkeellinen kieli tuottaa alkeellista ymmärrystä, kehittynyt kieli kehittynyttä ymmärrystä. Näiden keskusteluiden alkeellisuus usein turhauttaa minua. Niinpä tein aloitteen kysymällä entistä haastavamman kysymyksen: Mihin vedät rajan "kemian käyttämisen" ja "kemiasta pidättäytymisen" välille?

>> Minä syön suklaata, paistettuja perunoita, tuoreita vihanneksia, monenväristä lihaa, kahvia ja teetä juon harvakseltaan, viinaa voisin juoda hieman vähemmän >>

Juuri näin. Minäkin syön kaikenlaista. Ja vielä kirsikkana kakun päälle: punainen liha on mielialaan vaikuttavaa, siis psykoaktiivista. Niin ainakin väitetään mm. Intian, Kiinan ja Japanin henkisissä perinteissä.

Tällä halusin vain osoittaa, että monet tavalliset nautintoaineet ovat psykoaktiivisia. Uskon itse, että kaikki mitä panemme suuhumme on jossain määrin psykoaktiivista, vaikka sitten tuskin havaittavasti. Joten haluaisin kuulla, missä vaiheessa jokin elimistöön tuotu kasvi tai jokin jaloste on mielestäsi huumeeksi luokiteltava. Mitkä ovat kriteerisi?

>> Libido on etenkin nuorempana saattanut moniin "haastaviin" tilanteisiin :-D >>

Ou jee.

>> Ilmanmuuta välillä on ainakin itselleni nannaa huilata koko "henkevyydestä" :-D >>

Olen erittäin samaa mieltä. Välillä tuntuu hyvältä hylätä kaikki omat tärkeät arvot ja tavoitteet ja irrottautua siitä mitä tavallisesti pitää tärkeänä tai arvokkaana. Voi löytää kokonaan uuden maailman...

Henkisyyden tavoittelu voi johtaa harhaan. On oikeasti vaikeaa ymmärtää mitä hengellä tarkoitetaan, erillään aineesta. Varmasti jokainen silloin tällöin henkevyyden sijaan vain "henkistelee". Vähän niinkuin koettaisi olla älykäs, sen sijaan että oikeasti ymmärtää.

>> Toki ei muuta kuin sieniä huiviin, jos se tuntuu omalta muistaaksesi kuka olet >>

Mitä tarkoitat itsen muistamisella?

>> niin kauan kuin arvosi eivät päädy tarkoitukselliseen toisen satuttamiseen. Itse valitsen toisen polun. >>

Kuinka ajatus toisten satuttamisesta liittyy tähän?

Hyvää Yötä...

Konekeiju kirjoitti:

>> Muutama jopa narsistiksi toitottanut >>

Mitä mieltä itse olet tästä?

>> Kuinkas sinä haluaisit minut viedä "seuraavalle tasolle periaatteessa ymmärtäessäsi"? >>

Tarkoitin, että yritän ja toivon sinunkin yrittävän käyttää suomenkieltä aikaisempaa paremmin, jotta voisimme käydä aikaisempaa paremman keskustelun. Alkeellinen kieli tuottaa alkeellista ymmärrystä, kehittynyt kieli kehittynyttä ymmärrystä. Näiden keskusteluiden alkeellisuus usein turhauttaa minua. Niinpä tein aloitteen kysymällä entistä haastavamman kysymyksen: Mihin vedät rajan "kemian käyttämisen" ja "kemiasta pidättäytymisen" välille?

>> Minä syön suklaata, paistettuja perunoita, tuoreita vihanneksia, monenväristä lihaa, kahvia ja teetä juon harvakseltaan, viinaa voisin juoda hieman vähemmän >>

Juuri näin. Minäkin syön kaikenlaista. Ja vielä kirsikkana kakun päälle: punainen liha on mielialaan vaikuttavaa, siis psykoaktiivista. Niin ainakin väitetään mm. Intian, Kiinan ja Japanin henkisissä perinteissä.

Tällä halusin vain osoittaa, että monet tavalliset nautintoaineet ovat psykoaktiivisia. Uskon itse, että kaikki mitä panemme suuhumme on jossain määrin psykoaktiivista, vaikka sitten tuskin havaittavasti. Joten haluaisin kuulla, missä vaiheessa jokin elimistöön tuotu kasvi tai jokin jaloste on mielestäsi huumeeksi luokiteltava. Mitkä ovat kriteerisi?

>> Libido on etenkin nuorempana saattanut moniin "haastaviin" tilanteisiin :-D >>

Ou jee.

>> Ilmanmuuta välillä on ainakin itselleni nannaa huilata koko "henkevyydestä" :-D >>

Olen erittäin samaa mieltä. Välillä tuntuu hyvältä hylätä kaikki omat tärkeät arvot ja tavoitteet ja irrottautua siitä mitä tavallisesti pitää tärkeänä tai arvokkaana. Voi löytää kokonaan uuden maailman...

Henkisyyden tavoittelu voi johtaa harhaan. On oikeasti vaikeaa ymmärtää mitä hengellä tarkoitetaan, erillään aineesta. Varmasti jokainen silloin tällöin henkevyyden sijaan vain "henkistelee". Vähän niinkuin koettaisi olla älykäs, sen sijaan että oikeasti ymmärtää.

>> Toki ei muuta kuin sieniä huiviin, jos se tuntuu omalta muistaaksesi kuka olet >>

Mitä tarkoitat itsen muistamisella?

>> niin kauan kuin arvosi eivät päädy tarkoitukselliseen toisen satuttamiseen. Itse valitsen toisen polun. >>

Kuinka ajatus toisten satuttamisesta liittyy tähän?

Hyvää Yötä...

Lue lisää

Tottakai olen narsisti yleisien määrittelyjen mukaan ja näin toki "kuuluu" määrittelyjen ollakin, toistaiseksi.

Aikojen saatossa kun erinäiset ehdollistavat "oppijärjestelmät" ovat narsismille kotelon luoneet, niin näin olkoon.

Olen mitä olen. Oma henkinen kasvuni on kuitenkin luonut minuuden, josta narsismi on kaukana ja ei ole kaukana. Ketään ei voi rakastaa rakastamatta ensin itseään. Sisäinen nöyryys "taisi" minulle tulla synnyinlahjana.

Näin kun magia palstalla ollaan, niin tokihan moni ns. rajatiedon oivallus omasta elämästä nivoutuu enemmän tai vähemmän erinäisten oppien, uskomusten ja kokemusten sekamelskaan. Jotakuinkin jokainen ihminen käyttää magiaa jokapäiväisessä elämässä tiedostamatta sitä. Se, minkä lokeron tai kotelon ihmisestä riippumatta valitsee ottaa on jokaisen oma asia.

Heh :) Minä käytän kieltäni (suomenkin) juuri parhaaksikatsomallani tavalla, kiitos huolenpidosta :-)

Ilmanmuuta halusit osoittaa että monikin aktiivinen aine on sitä ja tätä.

Itse huomaan oikein tiedostavan ihmisen, joka puolustelee psykologista riippuvuuttaan oikein hienosti muotoiltuna peilinä :-D

Peilaillaan :-D

Kiitos itsellesi. Osallistu toki keskusteluun ja kanna kortesi kekoon, ennenkuin ketju valuu ruudun alareunaan ja menettää arvonsa.

Älyttömän hyviä kirjoituksia ja mielipiteitä täällä!

"Minulle maagikon elämäntapaan kuuluu matka kaikkien identiteettien ja kulttuurien ulkopuolelle, sinne missä kaikki vain *on*. Se on minun seikkailuni tässä elämässä. Sitä minulle tarkoittaa itseni muistaminen. "

Yllä oleva on hienosti sanottu siitä, miten itsekin elämäni koen.

Monenlaista ajatusta nousee pintaan.

Minä taasen olisin tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi ollaan aina joko puolustamassa tai vastustamassa erilaisia tietoisuuden itse itselleen tuottamia kokemusmaailmoja, joita myös jotkut hallusinaatioksi tai uneksi kutsuvat.

Nämä on saatava pois tai niitä on lisättävä. En ole koskaan törmännyt tietoon, MISTÄ tarkasti nämä kokemukset ovat peräisin. Minulle ei siis riitä vastaus, että aivoista. Mistä ne tulevat ja miksi ne muodostuvat sellaiseksi kuin muodostuvat? Miksi ne ovat hulluudessaan kuitenkin usein samantyyppisiä kulttuurista riippumatta?

Haastaisin ihmiset kulttuuriin, joka ei keskittyisi erilaisten olotilojen hillitsemiseen, vaan oikeasti niiden YMMÄRTÄMISEEN.

Wow Wow! kirjoitti:

Älyttömän hyviä kirjoituksia ja mielipiteitä täällä!

"Minulle maagikon elämäntapaan kuuluu matka kaikkien identiteettien ja kulttuurien ulkopuolelle, sinne missä kaikki vain *on*. Se on minun seikkailuni tässä elämässä. Sitä minulle tarkoittaa itseni muistaminen. "

Yllä oleva on hienosti sanottu siitä, miten itsekin elämäni koen.

Monenlaista ajatusta nousee pintaan.

Minä taasen olisin tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi ollaan aina joko puolustamassa tai vastustamassa erilaisia tietoisuuden itse itselleen tuottamia kokemusmaailmoja, joita myös jotkut hallusinaatioksi tai uneksi kutsuvat.

Nämä on saatava pois tai niitä on lisättävä. En ole koskaan törmännyt tietoon, MISTÄ tarkasti nämä kokemukset ovat peräisin. Minulle ei siis riitä vastaus, että aivoista. Mistä ne tulevat ja miksi ne muodostuvat sellaiseksi kuin muodostuvat? Miksi ne ovat hulluudessaan kuitenkin usein samantyyppisiä kulttuurista riippumatta?

Haastaisin ihmiset kulttuuriin, joka ei keskittyisi erilaisten olotilojen hillitsemiseen, vaan oikeasti niiden YMMÄRTÄMISEEN.

Lue lisää

Minuakin ihmetyttää mikä kauhea vimma joillakin itsensä "henkisiksi" julistaneilla ihmisillä on suhtautua niin tympeästi kaikkiin poikkeaviin tietoisuudentiloihin (oli ne sitten miten hyvänsä aikaansaatu). Sen nyt tajuan että ns. tavis pelkää ihan kaikkea - olenhan kuullut tapauksen että talon emäntä lyö telkan kiinni kun sieltä tulee elokuva Humiseva harju ja tullaan johonkin kummittelukohtaan. Emäntä sanoo että "ei tuollaista olekaan" ja menee keittämään kahvia, vieraat istuvat olohuoneessa haavi auki.

Kaiketi koska omat ns. poikkeavat kokemukseni eivät ole olleet pelottavia tai minulla on parempi toleranssi kokemuksia kohtaan niin etten säiky kaikesta, en näe mitään järkeä jatkuvassa hysteerisyydessä tai vihamielisyydessä. (No koskas sitä tunteissa olisikaan ollut järkeä...)

"Henkisyydessä" toitotetaan ettei saa jäädä ilmiöiden addiktiksi, mutta oletan että se olisi varsin vaikeaa, koska ilmeisesti aineillakaan ei aikaansaada mielenkiintoisia näkyjä tms. tuosta noin vaan. Ja jotenkin minusta tuntuu että aineitten viihdekäyttäjät ovat kumminkin aina asia erikseen kuin vakavamieliset itsensä kasvattajat. Jos on niin heikkopeikko että jo alussa kompastuu johonkin asiaan henkisellä Tiellään, niin se kompastus olisi voinut tapahtua ihan missä hyvänsä. Yleensä se kyllä vaikuttaa tapahtuvan seksualisuudessa, kun syystä tai toisesta ihminen kieroutuu siinä niin helposti (alkaa kieltää itseltään kaiken ja sitten tulee patoumia ja lopulta padot murtuvat jne.) Tavallinen arkielämä se vasta raskasta onkin, kaikki muu oikeastaan on lastenleikkiä. Tai kuka nyt missäkin asiassa on hyvä ja missä huono.

Wow Wow! kirjoitti:

Älyttömän hyviä kirjoituksia ja mielipiteitä täällä!

"Minulle maagikon elämäntapaan kuuluu matka kaikkien identiteettien ja kulttuurien ulkopuolelle, sinne missä kaikki vain *on*. Se on minun seikkailuni tässä elämässä. Sitä minulle tarkoittaa itseni muistaminen. "

Yllä oleva on hienosti sanottu siitä, miten itsekin elämäni koen.

Monenlaista ajatusta nousee pintaan.

Minä taasen olisin tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi ollaan aina joko puolustamassa tai vastustamassa erilaisia tietoisuuden itse itselleen tuottamia kokemusmaailmoja, joita myös jotkut hallusinaatioksi tai uneksi kutsuvat.

Nämä on saatava pois tai niitä on lisättävä. En ole koskaan törmännyt tietoon, MISTÄ tarkasti nämä kokemukset ovat peräisin. Minulle ei siis riitä vastaus, että aivoista. Mistä ne tulevat ja miksi ne muodostuvat sellaiseksi kuin muodostuvat? Miksi ne ovat hulluudessaan kuitenkin usein samantyyppisiä kulttuurista riippumatta?

Haastaisin ihmiset kulttuuriin, joka ei keskittyisi erilaisten olotilojen hillitsemiseen, vaan oikeasti niiden YMMÄRTÄMISEEN.

Lue lisää

>> Minä taasen olisin tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi ollaan aina joko puolustamassa tai vastustamassa erilaisia tietoisuuden itse itselleen tuottamia kokemusmaailmoja >>

Niin minäkin. Tätä on kaikkialla. Koko kulttuurimme on rakentunut yksisilmäiselle muuntuneiden tajunnantilojen pakenemiselle. Miksi intiaanit roikottavat itseään koukuista? Muuntaakseen tajunnantilaansa. Miksi sufi pyörii? Miksi shamaani rummuttaa ja hui olkoon, syö jopa sieniä? Koska he tiesivät jotain mitä me emme tiedä. Koska kaikki meitä edeltävät kulttuurit tiesivät meitä enemmän muuntuneista tajunnantiloista, ja tiesivät niiden arvon, ja kuten minä uskon: koska muuntuneiden tajunnantilojen keksiminen kymmeniä tuhansia vuosia sitten synnytti taiteen ja uskonnon.

>> Nämä on saatava pois tai niitä on lisättävä. >>

Niin juuri! Terävä havainto. Että osaatkin sanoa.

>> En ole koskaan törmännyt tietoon, MISTÄ tarkasti nämä kokemukset ovat peräisin. >>

Arvaa miksi? Koska kukaan ei tiedä! ;-)

>> Minulle ei siis riitä vastaus, että aivoista. >>

Ei minullekaan. Sehän ei ole mikään selitys. Vähän niinkuin kysyisit mikä oikein on se Star Trek josta puhutaan, ja vastaus kuuluisi "Jotain mikä tulee telkkarista, mutta se on joku ihan vanha ja huono, ei kannata edes vilkaista." :-)

>> Mistä ne tulevat ja miksi ne muodostuvat sellaiseksi kuin muodostuvat? >>

Mistä ne tulevat, ja mistä kaikki muukin tulee? Mitä sillä tarkoitaan, että maailma on meidän päämme sisällä? Mikä on sisällä ja mikä ulkona?

Mikseivät avaruusoliota ja ufot voisi olla ennemmin transdimensionaalinen ilmiö kuin transgalaktinen?

>> Miksi ne ovat hulluudessaan kuitenkin usein samantyyppisiä kulttuurista riippumatta? >>

Koska ne ovat totta?

K

Wow Wow! kirjoitti:

Älyttömän hyviä kirjoituksia ja mielipiteitä täällä!

"Minulle maagikon elämäntapaan kuuluu matka kaikkien identiteettien ja kulttuurien ulkopuolelle, sinne missä kaikki vain *on*. Se on minun seikkailuni tässä elämässä. Sitä minulle tarkoittaa itseni muistaminen. "

Yllä oleva on hienosti sanottu siitä, miten itsekin elämäni koen.

Monenlaista ajatusta nousee pintaan.

Minä taasen olisin tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi ollaan aina joko puolustamassa tai vastustamassa erilaisia tietoisuuden itse itselleen tuottamia kokemusmaailmoja, joita myös jotkut hallusinaatioksi tai uneksi kutsuvat.

Nämä on saatava pois tai niitä on lisättävä. En ole koskaan törmännyt tietoon, MISTÄ tarkasti nämä kokemukset ovat peräisin. Minulle ei siis riitä vastaus, että aivoista. Mistä ne tulevat ja miksi ne muodostuvat sellaiseksi kuin muodostuvat? Miksi ne ovat hulluudessaan kuitenkin usein samantyyppisiä kulttuurista riippumatta?

Haastaisin ihmiset kulttuuriin, joka ei keskittyisi erilaisten olotilojen hillitsemiseen, vaan oikeasti niiden YMMÄRTÄMISEEN.

Lue lisää

>> Mistä ne tulevat ja miksi ne muodostuvat sellaiseksi kuin muodostuvat? Miksi ne ovat hulluudessaan kuitenkin usein samantyyppisiä kulttuurista riippumatta? >>

Ja vielä... ovatko ne todella niin hulluja?

Olen lukenut tarinoita. Niissä on voimakas sisäinen logiikka, joka on kulttuurista riippumaton. Olen täysin vakuuttunut siitä, että niinkutsutuissa hallusinaatioissa on joissakin tapauksissa kysymys todellisesta aistimisesta, joissakin taas mielikuvituksesta.

Jos lähdetään porautumaan asiaan, voidaan ensin todeta, että meidän normaalitodellisuutemme suodattuu aivan yhtälailla mielikuvituksemme suodattimen läpi kuin unet ja hallusinaatiotkin. Mikään ei säästy mielikuvituksen vaikutukselta!

Toiseksi voidaan todeta, että aistimamme maailma on päämme sisällä. Myös hallusinaatiot ovat päämme sisällä. Mutta kuinka ne mahtuvat sinne?

Eivät ne sinne mahdukaan. Ne ovat jossakin muualla. Itse olen varma siitä, että aivot ovat ennemmin vastaanotin kuin lähetin.

Qad kirjoitti:

Minuakin ihmetyttää mikä kauhea vimma joillakin itsensä "henkisiksi" julistaneilla ihmisillä on suhtautua niin tympeästi kaikkiin poikkeaviin tietoisuudentiloihin (oli ne sitten miten hyvänsä aikaansaatu). Sen nyt tajuan että ns. tavis pelkää ihan kaikkea - olenhan kuullut tapauksen että talon emäntä lyö telkan kiinni kun sieltä tulee elokuva Humiseva harju ja tullaan johonkin kummittelukohtaan. Emäntä sanoo että "ei tuollaista olekaan" ja menee keittämään kahvia, vieraat istuvat olohuoneessa haavi auki.

Kaiketi koska omat ns. poikkeavat kokemukseni eivät ole olleet pelottavia tai minulla on parempi toleranssi kokemuksia kohtaan niin etten säiky kaikesta, en näe mitään järkeä jatkuvassa hysteerisyydessä tai vihamielisyydessä. (No koskas sitä tunteissa olisikaan ollut järkeä...)

"Henkisyydessä" toitotetaan ettei saa jäädä ilmiöiden addiktiksi, mutta oletan että se olisi varsin vaikeaa, koska ilmeisesti aineillakaan ei aikaansaada mielenkiintoisia näkyjä tms. tuosta noin vaan. Ja jotenkin minusta tuntuu että aineitten viihdekäyttäjät ovat kumminkin aina asia erikseen kuin vakavamieliset itsensä kasvattajat. Jos on niin heikkopeikko että jo alussa kompastuu johonkin asiaan henkisellä Tiellään, niin se kompastus olisi voinut tapahtua ihan missä hyvänsä. Yleensä se kyllä vaikuttaa tapahtuvan seksualisuudessa, kun syystä tai toisesta ihminen kieroutuu siinä niin helposti (alkaa kieltää itseltään kaiken ja sitten tulee patoumia ja lopulta padot murtuvat jne.) Tavallinen arkielämä se vasta raskasta onkin, kaikki muu oikeastaan on lastenleikkiä. Tai kuka nyt missäkin asiassa on hyvä ja missä huono.

Lue lisää

>> Emäntä sanoo että "ei tuollaista olekaan" ja menee keittämään kahvia, vieraat istuvat olohuoneessa haavi auki. >>

Haha. Päivän hauskin.

>> "Henkisyydessä" toitotetaan ettei saa jäädä ilmiöiden addiktiksi, mutta oletan että se olisi varsin vaikeaa, koska ilmeisesti aineillakaan ei aikaansaada mielenkiintoisia näkyjä tms. tuosta noin vaan. >>

Eipä saadakaan. Ja kokemukset ovat lisäksi niin moniulotteisia, että yhdenkin reissun herättämien ajatusten käsittelyyn voi mennä koko loppuelämä. Hyvä työkalu, jos ei vielä ole tarpeeksi asioita joiden merkitystä pohtia. :-)

Suorin tietämäni reitti ne kuitenkin ovat, jos haluaa tietää minkälaista on todella astua jalallaan täysin tuntemattomalle mantereelle, työntää päänsä kokonaan toiseen ulottuvuuteen, jonne se ikäänkuin ei kuulu.

Minä haluan pelata aikuisten vaikeustasolla, se on minun valintani aikuisena, mutta ihan oikeaa aloittelijaa minäkin varoittaisin. Psykedeelien kanssa todella nousee tukka pystyyn KUNNOLLA. Enkä lohduttaisi, että siihen voi valmistautua jotenkin, koska eihän MIKÄÄN voi valmistaa niihin kokemuksiin. Ei mikään muu kuin aikaisempi kokemus juuri niistä kokemuksista. Tähän murskaavan totaaliseen johtopäätökseen olen tullut tähän astisten erittäin vähäisten kokemusteni johdosta.

Ja sehän se pointti siinä onkin, ettei voi valita. Se on hyvä asia. On pakko vaan ottaa vastaan mitä sattuu tulemaan, eikä voi valita oman maun mukaan, ei voi ottaa rusinoita pullasta. On katsottava siihen elävään kristallipalloon jolla on oma tahto, eikä siinä ole egon toivomaa mahdollisuutta kääntyä pois juuri ennenkuin se ydinopetus tulee. Siinä mennään täysillä päin naguaalia ja saa todella pitää hatusta kiinni.

Kuun oikeaa opetusta tulee, ovat luonnollisesti riskitkin suuret. Mutta minkä riskin otamme, kun kulttuurimme on yksisilmäisesti kääntänyt selän ei ainoastaan ikivanhoille pyhille kasveille, vaan jopa ylipäänsä kaikille muille tajunnantiloille kuin sille joka on määritelty normaaliksi.

En toisaalta ole saanut valita sisältöä niissäkään, mitkä ovat tulleet omin avuin. Mielenkiintoisimpia ovat ne, jotka ovat täysin spontaaneja ja ennelta arvaamattomia, viestejä oman tietoisuuteni ulkopuolelta. Uskon, etten ole ainoa jolla on paha tapa muuntuneissa tajunnantiloissa psyykkisesti "horjahtaa askeleissa" juuri jollain kriittisellä hetkellä, tai sitten jänistää juuri ennen kuin kerrankin tulisi oikein ansaitusti kunnolla paskaa päin pläsiä. :-)

Pikemminkin minähän se tässä ohjailua tarvitsen, eikä universumi. Mikä merkitys minun "kyvyilläni" loppujen lopuksi on? Ja mitkä kyvyt oikeastaan ovat todella hyödyllisiä, ja mitkä vain pikku puuhastelua?

Minä olen alkanut epäilemään koko ajatuksen perustaa... että onko todella niin suuri ero oman teon ja ulkopuolisen vaikutuksen välillä?

Me kaikki luulemme tietävämme mikä on meidän omaa aikaansaannostamme ja mikä on ulkopuolisen vaikutusta ja mikä on sattumaa. Mutta tiedämmekö me todella?

>> Tavallinen arkielämä se vasta raskasta onkin, kaikki muu oikeastaan on lastenleikkiä. Tai kuka nyt missäkin asiassa on hyvä ja missä huono. >>

Hauskasti sanottu. Ajattelen itse ihan samoin.

>> tai minulla on parempi toleranssi kokemuksia kohtaan niin etten säiky kaikesta >>

Sama täällä. Tosin nyt tiedän kuinka paljon vielä on opittavaa soturin tiellä. Tuolla tämän tutun ja turvallisella tavalla kurjan maailman hauraan verhon takana on tätä äärettömän paljon suurempi maailma, jonka vaikutus meihin voi olla yhtälailla mielenrauhaa kasvattava kuin hiuksia nostattava.

>> minusta tuntuu että aineitten viihdekäyttäjät ovat kumminkin aina asia erikseen kuin vakavamieliset itsensä kasvattajat >>

Eikös vaan. Väitän että jopa alkoholia, tupakkaa ja kahvia voisi käyttää rituaalitarkoituksissa tajunnan laajentamiseen, toisin kuin kaikkialla ympärillämme. Homman juju on siinä, että niihin ei saisi olla toleranssia. Itsekin litkin kahvia nykyään kuin kuka tahansa, vaikka ennen oli hienot ajatukset sen pitämisestä pikimustana sakramenttina. Mutta se on vaikeaa yhteiskunnassa, jossa kahvi on jo se valittu sakramentti kaikissa mahdollisissa juhlissa, kutsuilla ja kissanristiäisissä, sekä vielä aamulla ja kahvitauoilla.

Vaikken juuri pidä alkoholista, vaatisin kuitenkin sen laillistamista vähintään rituaalikäyttöön, jos se muutoin kiellettäisiin. Vaikka meillä alkoholin potentiaali sakramenttina on heikko, sitä tietääkseni käytetään kuitenkin joissakin kulteissa. Jos ei juoda, niin sitä uhrataan jumalille.

Yksi alkoholin käyttökelpoisimmista vaikutuksista on ehkäpä, että se voi karisuttaa pelon harteilta, jotakin urotekoa varten. Pienenä annoksena voi olla, että se todella turruttaa vain pelon, ei vähennä "kykyjä".

Konekeiju kirjoitti:

>> Emäntä sanoo että "ei tuollaista olekaan" ja menee keittämään kahvia, vieraat istuvat olohuoneessa haavi auki. >>

Haha. Päivän hauskin.

>> "Henkisyydessä" toitotetaan ettei saa jäädä ilmiöiden addiktiksi, mutta oletan että se olisi varsin vaikeaa, koska ilmeisesti aineillakaan ei aikaansaada mielenkiintoisia näkyjä tms. tuosta noin vaan. >>

Eipä saadakaan. Ja kokemukset ovat lisäksi niin moniulotteisia, että yhdenkin reissun herättämien ajatusten käsittelyyn voi mennä koko loppuelämä. Hyvä työkalu, jos ei vielä ole tarpeeksi asioita joiden merkitystä pohtia. :-)

Suorin tietämäni reitti ne kuitenkin ovat, jos haluaa tietää minkälaista on todella astua jalallaan täysin tuntemattomalle mantereelle, työntää päänsä kokonaan toiseen ulottuvuuteen, jonne se ikäänkuin ei kuulu.

Minä haluan pelata aikuisten vaikeustasolla, se on minun valintani aikuisena, mutta ihan oikeaa aloittelijaa minäkin varoittaisin. Psykedeelien kanssa todella nousee tukka pystyyn KUNNOLLA. Enkä lohduttaisi, että siihen voi valmistautua jotenkin, koska eihän MIKÄÄN voi valmistaa niihin kokemuksiin. Ei mikään muu kuin aikaisempi kokemus juuri niistä kokemuksista. Tähän murskaavan totaaliseen johtopäätökseen olen tullut tähän astisten erittäin vähäisten kokemusteni johdosta.

Ja sehän se pointti siinä onkin, ettei voi valita. Se on hyvä asia. On pakko vaan ottaa vastaan mitä sattuu tulemaan, eikä voi valita oman maun mukaan, ei voi ottaa rusinoita pullasta. On katsottava siihen elävään kristallipalloon jolla on oma tahto, eikä siinä ole egon toivomaa mahdollisuutta kääntyä pois juuri ennenkuin se ydinopetus tulee. Siinä mennään täysillä päin naguaalia ja saa todella pitää hatusta kiinni.

Kuun oikeaa opetusta tulee, ovat luonnollisesti riskitkin suuret. Mutta minkä riskin otamme, kun kulttuurimme on yksisilmäisesti kääntänyt selän ei ainoastaan ikivanhoille pyhille kasveille, vaan jopa ylipäänsä kaikille muille tajunnantiloille kuin sille joka on määritelty normaaliksi.

En toisaalta ole saanut valita sisältöä niissäkään, mitkä ovat tulleet omin avuin. Mielenkiintoisimpia ovat ne, jotka ovat täysin spontaaneja ja ennelta arvaamattomia, viestejä oman tietoisuuteni ulkopuolelta. Uskon, etten ole ainoa jolla on paha tapa muuntuneissa tajunnantiloissa psyykkisesti "horjahtaa askeleissa" juuri jollain kriittisellä hetkellä, tai sitten jänistää juuri ennen kuin kerrankin tulisi oikein ansaitusti kunnolla paskaa päin pläsiä. :-)

Pikemminkin minähän se tässä ohjailua tarvitsen, eikä universumi. Mikä merkitys minun "kyvyilläni" loppujen lopuksi on? Ja mitkä kyvyt oikeastaan ovat todella hyödyllisiä, ja mitkä vain pikku puuhastelua?

Minä olen alkanut epäilemään koko ajatuksen perustaa... että onko todella niin suuri ero oman teon ja ulkopuolisen vaikutuksen välillä?

Me kaikki luulemme tietävämme mikä on meidän omaa aikaansaannostamme ja mikä on ulkopuolisen vaikutusta ja mikä on sattumaa. Mutta tiedämmekö me todella?

>> Tavallinen arkielämä se vasta raskasta onkin, kaikki muu oikeastaan on lastenleikkiä. Tai kuka nyt missäkin asiassa on hyvä ja missä huono. >>

Hauskasti sanottu. Ajattelen itse ihan samoin.

>> tai minulla on parempi toleranssi kokemuksia kohtaan niin etten säiky kaikesta >>

Sama täällä. Tosin nyt tiedän kuinka paljon vielä on opittavaa soturin tiellä. Tuolla tämän tutun ja turvallisella tavalla kurjan maailman hauraan verhon takana on tätä äärettömän paljon suurempi maailma, jonka vaikutus meihin voi olla yhtälailla mielenrauhaa kasvattava kuin hiuksia nostattava.

>> minusta tuntuu että aineitten viihdekäyttäjät ovat kumminkin aina asia erikseen kuin vakavamieliset itsensä kasvattajat >>

Eikös vaan. Väitän että jopa alkoholia, tupakkaa ja kahvia voisi käyttää rituaalitarkoituksissa tajunnan laajentamiseen, toisin kuin kaikkialla ympärillämme. Homman juju on siinä, että niihin ei saisi olla toleranssia. Itsekin litkin kahvia nykyään kuin kuka tahansa, vaikka ennen oli hienot ajatukset sen pitämisestä pikimustana sakramenttina. Mutta se on vaikeaa yhteiskunnassa, jossa kahvi on jo se valittu sakramentti kaikissa mahdollisissa juhlissa, kutsuilla ja kissanristiäisissä, sekä vielä aamulla ja kahvitauoilla.

Vaikken juuri pidä alkoholista, vaatisin kuitenkin sen laillistamista vähintään rituaalikäyttöön, jos se muutoin kiellettäisiin. Vaikka meillä alkoholin potentiaali sakramenttina on heikko, sitä tietääkseni käytetään kuitenkin joissakin kulteissa. Jos ei juoda, niin sitä uhrataan jumalille.

Yksi alkoholin käyttökelpoisimmista vaikutuksista on ehkäpä, että se voi karisuttaa pelon harteilta, jotakin urotekoa varten. Pienenä annoksena voi olla, että se todella turruttaa vain pelon, ei vähennä "kykyjä".

Lue lisää

Tällä hetkellä ajattelen niin että se mikä minua uskonnoissa (nyt) sieppaa on se että ne banalisoivat yhteyden ihmisen ja Sen Jonkin (Tao, Elämä, Itse, jne. jne. jne.) väliltä. Se kokemus mitä erinäisten aineiden (vaikka vaan alkoholinkin) nauttimisessa voisi olla läsnä kun se tehtäisiin rituaalina, tietyssä mielentilassa, nöyryydellä kunnioituksella ja mieluiten ehkä harvoin on nimenomaan se sama mitä antaumuksellinen uskonnonharjoitus voisi olla. Kun se ei olisi vaan lämpimikseen lässyttämistä tai hurmostilassa fanittaen keuhkoamista, saati varsinkaan me-laumaantumista jolloin alkaa syntipukkien elonkorjuu tai muuten vaan pahaksi viholliseksi projisoidun pienemmän tai suuremman vastustajan halveeraaminen.

Itseasiassa kiukuttelinkin juuri kotonani siitä miten täällä länsimaissa erinäisillä tahoilla kovin naivisti "ennakkokunnioitettu" buddhalaisuuskin on niin kanonisoitua kamaa etten minä oikein jaksa uskoa että pienenä luostariin läntätty poikanaskali siellä välttämättä kovin elämyksellisiä sisäisiä oivallustiloja kokee. Varmaan oivallustakin on mahdollista teeskennellä ja itseään pettää. No samapa tuo, tämä ei ole buddhalaisuuspalsta ja minulla on tämä tapa kurmuuttaa milloin mitäkin oppia...

Mutta mutta. Jonkinlainen sakraali- tai transkendenttinen kokemus ihmisiltä on hukassa. Jos se nyt sitten koskaan on ollut kovin laajoille massoille edes saatavillakaan. Noh, saihan esmes Kreikassa ilmeisesti kuka tahansa hiippailla temppeliin näkemään parantavia unia. Onhan meillä näitä nyyeitsareita ja sen sellaista porukkaa, wörkshoppia etsetra, mutta hieman minua aina epäilyttää että tapahtuuko siellä oikeasti muuta kuin että rahat viedään ja tulee vähän tanhuttua "shamaanirummun" tahtiin kavereiden kanssa. Ei kai pitäisi olla näin nirppanokka, että vaatii aina jotain enemmän kuin mitä tyrkyllä on...

Mutta se Pyhä. Ei se mitään laumojen kinkereitä tietenkään vaadi. Yksinään se tulee vastaan tai sitten ei tule.

Konekeiju kirjoitti:

>> Emäntä sanoo että "ei tuollaista olekaan" ja menee keittämään kahvia, vieraat istuvat olohuoneessa haavi auki. >>

Haha. Päivän hauskin.

>> "Henkisyydessä" toitotetaan ettei saa jäädä ilmiöiden addiktiksi, mutta oletan että se olisi varsin vaikeaa, koska ilmeisesti aineillakaan ei aikaansaada mielenkiintoisia näkyjä tms. tuosta noin vaan. >>

Eipä saadakaan. Ja kokemukset ovat lisäksi niin moniulotteisia, että yhdenkin reissun herättämien ajatusten käsittelyyn voi mennä koko loppuelämä. Hyvä työkalu, jos ei vielä ole tarpeeksi asioita joiden merkitystä pohtia. :-)

Suorin tietämäni reitti ne kuitenkin ovat, jos haluaa tietää minkälaista on todella astua jalallaan täysin tuntemattomalle mantereelle, työntää päänsä kokonaan toiseen ulottuvuuteen, jonne se ikäänkuin ei kuulu.

Minä haluan pelata aikuisten vaikeustasolla, se on minun valintani aikuisena, mutta ihan oikeaa aloittelijaa minäkin varoittaisin. Psykedeelien kanssa todella nousee tukka pystyyn KUNNOLLA. Enkä lohduttaisi, että siihen voi valmistautua jotenkin, koska eihän MIKÄÄN voi valmistaa niihin kokemuksiin. Ei mikään muu kuin aikaisempi kokemus juuri niistä kokemuksista. Tähän murskaavan totaaliseen johtopäätökseen olen tullut tähän astisten erittäin vähäisten kokemusteni johdosta.

Ja sehän se pointti siinä onkin, ettei voi valita. Se on hyvä asia. On pakko vaan ottaa vastaan mitä sattuu tulemaan, eikä voi valita oman maun mukaan, ei voi ottaa rusinoita pullasta. On katsottava siihen elävään kristallipalloon jolla on oma tahto, eikä siinä ole egon toivomaa mahdollisuutta kääntyä pois juuri ennenkuin se ydinopetus tulee. Siinä mennään täysillä päin naguaalia ja saa todella pitää hatusta kiinni.

Kuun oikeaa opetusta tulee, ovat luonnollisesti riskitkin suuret. Mutta minkä riskin otamme, kun kulttuurimme on yksisilmäisesti kääntänyt selän ei ainoastaan ikivanhoille pyhille kasveille, vaan jopa ylipäänsä kaikille muille tajunnantiloille kuin sille joka on määritelty normaaliksi.

En toisaalta ole saanut valita sisältöä niissäkään, mitkä ovat tulleet omin avuin. Mielenkiintoisimpia ovat ne, jotka ovat täysin spontaaneja ja ennelta arvaamattomia, viestejä oman tietoisuuteni ulkopuolelta. Uskon, etten ole ainoa jolla on paha tapa muuntuneissa tajunnantiloissa psyykkisesti "horjahtaa askeleissa" juuri jollain kriittisellä hetkellä, tai sitten jänistää juuri ennen kuin kerrankin tulisi oikein ansaitusti kunnolla paskaa päin pläsiä. :-)

Pikemminkin minähän se tässä ohjailua tarvitsen, eikä universumi. Mikä merkitys minun "kyvyilläni" loppujen lopuksi on? Ja mitkä kyvyt oikeastaan ovat todella hyödyllisiä, ja mitkä vain pikku puuhastelua?

Minä olen alkanut epäilemään koko ajatuksen perustaa... että onko todella niin suuri ero oman teon ja ulkopuolisen vaikutuksen välillä?

Me kaikki luulemme tietävämme mikä on meidän omaa aikaansaannostamme ja mikä on ulkopuolisen vaikutusta ja mikä on sattumaa. Mutta tiedämmekö me todella?

>> Tavallinen arkielämä se vasta raskasta onkin, kaikki muu oikeastaan on lastenleikkiä. Tai kuka nyt missäkin asiassa on hyvä ja missä huono. >>

Hauskasti sanottu. Ajattelen itse ihan samoin.

>> tai minulla on parempi toleranssi kokemuksia kohtaan niin etten säiky kaikesta >>

Sama täällä. Tosin nyt tiedän kuinka paljon vielä on opittavaa soturin tiellä. Tuolla tämän tutun ja turvallisella tavalla kurjan maailman hauraan verhon takana on tätä äärettömän paljon suurempi maailma, jonka vaikutus meihin voi olla yhtälailla mielenrauhaa kasvattava kuin hiuksia nostattava.

>> minusta tuntuu että aineitten viihdekäyttäjät ovat kumminkin aina asia erikseen kuin vakavamieliset itsensä kasvattajat >>

Eikös vaan. Väitän että jopa alkoholia, tupakkaa ja kahvia voisi käyttää rituaalitarkoituksissa tajunnan laajentamiseen, toisin kuin kaikkialla ympärillämme. Homman juju on siinä, että niihin ei saisi olla toleranssia. Itsekin litkin kahvia nykyään kuin kuka tahansa, vaikka ennen oli hienot ajatukset sen pitämisestä pikimustana sakramenttina. Mutta se on vaikeaa yhteiskunnassa, jossa kahvi on jo se valittu sakramentti kaikissa mahdollisissa juhlissa, kutsuilla ja kissanristiäisissä, sekä vielä aamulla ja kahvitauoilla.

Vaikken juuri pidä alkoholista, vaatisin kuitenkin sen laillistamista vähintään rituaalikäyttöön, jos se muutoin kiellettäisiin. Vaikka meillä alkoholin potentiaali sakramenttina on heikko, sitä tietääkseni käytetään kuitenkin joissakin kulteissa. Jos ei juoda, niin sitä uhrataan jumalille.

Yksi alkoholin käyttökelpoisimmista vaikutuksista on ehkäpä, että se voi karisuttaa pelon harteilta, jotakin urotekoa varten. Pienenä annoksena voi olla, että se todella turruttaa vain pelon, ei vähennä "kykyjä".

Lue lisää

Tuo sisäinen vs. ulkoinen -juttu... Voisiko olla että ihmiset kokevat itsensä niin mitättömiksi ja ohimeneviksi kuolevaisiksi olennoiksi että tulee niin ankara ahdistus, että sitä mitättömyyttään pitää torjua jonkinlaisilla laumahurmoksilla ja transsitiloilla. Eniten minua ihmetyttää tässä arjen pyörityksessä se miten helvetin todelliselta se tuntuu, ja kuitenkin tuo todellisuuden tuntu on pelkkä harha: eihän elämän tai asioiden todellakaan tarvitse olla juuri siten kuin ne sattuvat sillä hetkellä olemaan.

Sitten jollekulle tapahtuu jotain erikoista joka on katkaissut hänen arki-ikuisuutensa ja hän puhuu siitä silmät päässä pyörien, ja toiset suuttuvat tai ihastuvat. Ihastuneet innostuvat katkoksesta niin paljon että tekevät siitä sellaisen Uuden Jutun jota jokaisen pitää nyt sitten harjoittaa ja elää, ja näin koko homma raiskataan ja tunkiolle paiskataan. Vertauksen vuoksi voisi ajatella että joku löytää hehkeän niityn jostakin, ja muut ryntäävät sinne tallailemaan ja tamppaamaan sitä niittyä niin kauan että siitä ei ole enää kuin paskainen läntti jäljellä. Näin Uusi on tapettu ja arjen transsi voi turvallisesti jatkua. Se transsi jolla kuolevaisuus muut pelot pidetään loitolla.

Qad kirjoitti:

Tuo sisäinen vs. ulkoinen -juttu... Voisiko olla että ihmiset kokevat itsensä niin mitättömiksi ja ohimeneviksi kuolevaisiksi olennoiksi että tulee niin ankara ahdistus, että sitä mitättömyyttään pitää torjua jonkinlaisilla laumahurmoksilla ja transsitiloilla. Eniten minua ihmetyttää tässä arjen pyörityksessä se miten helvetin todelliselta se tuntuu, ja kuitenkin tuo todellisuuden tuntu on pelkkä harha: eihän elämän tai asioiden todellakaan tarvitse olla juuri siten kuin ne sattuvat sillä hetkellä olemaan.

Sitten jollekulle tapahtuu jotain erikoista joka on katkaissut hänen arki-ikuisuutensa ja hän puhuu siitä silmät päässä pyörien, ja toiset suuttuvat tai ihastuvat. Ihastuneet innostuvat katkoksesta niin paljon että tekevät siitä sellaisen Uuden Jutun jota jokaisen pitää nyt sitten harjoittaa ja elää, ja näin koko homma raiskataan ja tunkiolle paiskataan. Vertauksen vuoksi voisi ajatella että joku löytää hehkeän niityn jostakin, ja muut ryntäävät sinne tallailemaan ja tamppaamaan sitä niittyä niin kauan että siitä ei ole enää kuin paskainen läntti jäljellä. Näin Uusi on tapettu ja arjen transsi voi turvallisesti jatkua. Se transsi jolla kuolevaisuus muut pelot pidetään loitolla.

Lue lisää

...se pelottava "ulkoinen" pysyy nätisti loitolla kun ME-joukot puolustavat itseään sitä vastaan... Tajuamatta että se kammoitus, tyhjyys tai kuolema tai muuten vain TUNTEMATON, onkin koko ajan heidän sisällään myös.

Qad kirjoitti:

Tällä hetkellä ajattelen niin että se mikä minua uskonnoissa (nyt) sieppaa on se että ne banalisoivat yhteyden ihmisen ja Sen Jonkin (Tao, Elämä, Itse, jne. jne. jne.) väliltä. Se kokemus mitä erinäisten aineiden (vaikka vaan alkoholinkin) nauttimisessa voisi olla läsnä kun se tehtäisiin rituaalina, tietyssä mielentilassa, nöyryydellä kunnioituksella ja mieluiten ehkä harvoin on nimenomaan se sama mitä antaumuksellinen uskonnonharjoitus voisi olla. Kun se ei olisi vaan lämpimikseen lässyttämistä tai hurmostilassa fanittaen keuhkoamista, saati varsinkaan me-laumaantumista jolloin alkaa syntipukkien elonkorjuu tai muuten vaan pahaksi viholliseksi projisoidun pienemmän tai suuremman vastustajan halveeraaminen.

Itseasiassa kiukuttelinkin juuri kotonani siitä miten täällä länsimaissa erinäisillä tahoilla kovin naivisti "ennakkokunnioitettu" buddhalaisuuskin on niin kanonisoitua kamaa etten minä oikein jaksa uskoa että pienenä luostariin läntätty poikanaskali siellä välttämättä kovin elämyksellisiä sisäisiä oivallustiloja kokee. Varmaan oivallustakin on mahdollista teeskennellä ja itseään pettää. No samapa tuo, tämä ei ole buddhalaisuuspalsta ja minulla on tämä tapa kurmuuttaa milloin mitäkin oppia...

Mutta mutta. Jonkinlainen sakraali- tai transkendenttinen kokemus ihmisiltä on hukassa. Jos se nyt sitten koskaan on ollut kovin laajoille massoille edes saatavillakaan. Noh, saihan esmes Kreikassa ilmeisesti kuka tahansa hiippailla temppeliin näkemään parantavia unia. Onhan meillä näitä nyyeitsareita ja sen sellaista porukkaa, wörkshoppia etsetra, mutta hieman minua aina epäilyttää että tapahtuuko siellä oikeasti muuta kuin että rahat viedään ja tulee vähän tanhuttua "shamaanirummun" tahtiin kavereiden kanssa. Ei kai pitäisi olla näin nirppanokka, että vaatii aina jotain enemmän kuin mitä tyrkyllä on...

Mutta se Pyhä. Ei se mitään laumojen kinkereitä tietenkään vaadi. Yksinään se tulee vastaan tai sitten ei tule.

Lue lisää

"Kun se ei olisi vaan lämpimikseen lässyttämistä tai hurmostilassa fanittaen keuhkoamista"

Molempiin on tullut joskus syyllistyttyä hiukan. Mutta minä olen alkanut hyväksyä, että elämässä on luonnollisia heilahteluita. Vähän niinkuin mielialakin, kaikki vaihtelee. Ei pidä takertua huonoon hetkeen. Eikä hyvään. Pettymyksen jälkeen tulee tyydytys. Tyydytyksen jälkeen pettymys. Mutta elämä etenee ja koko ajan tulee lisää oppia...

"buddhalaisuuskin on niin kanonisoitua kamaa"

Tämän minäkin olen huomannut. Sekin on varmasti ollut spontaanimpaa touhua alun alkaen. Shamanistiset juuret silläkin on. Kuitenkin, buddhalaisuuden eduksi on luettava se, että heidän syvyyspsykologian kaltaiset opetuksensa ovat hyödyllisiä melkein kenelle tahansa, että he harjoittavat tarkasti ylös kirjattuja ja toimiviksi todistettuja menetelmiä ja saavat niiden avulla sekä hoitavia että haastavia kokemuksia. Pähkinänkuoressa: He harjoittavat uskontoaan ja hyötyvät siitä.

Itse olen noin puoliksi buddhalainen. En löydä siitä tarpeeksi feminiinisyyttä, spontaanisuutta ja iloa, jotta voisin ottaa sen kokonaan itselleni. Pääsääntöisesti opit ovat kuitenkin tuntuneet hyödyllisiltä ja rukoilen joskus erästä tiibettiläistä buddhaa, mihin minut johdatettiin unien kautta.

"Varmaan oivallustakin on mahdollista teeskennellä ja itseään pettää."

Ei kai. Mutta oivallus voi kyllä jäädä pinnallisesti älylliseksi. Siitä erikseen on lajityyppi "kokovartalo-oivallukset". Mutta mitä sitten? Ennen kuin voi mennä syvälle, täytyy kuitenkin sukeltaa pintavesissä.

Mitä buddhalaisiin tulee, he eivät useinkaan vaikuta luulevan liikoja itsestään. Tämä johtuu harjoituksista, jotka eivät juuri egoa hivele. Tosin, uskon että nöyryyden ja epäitsekkyyden ilmapiirissä on kasvualusta siihen erikoistuneelle egohomeelle, joka osaa naamioitua mielenrauhaksi ja hyviksi aikomuksiksi.

Mutta jos kaiken aina kumoaa heti sen sanottuaan, ei koskaan pääse puusta pitkään. On tyydyttävä riittävän hyviin ajatuksiin, riittävän hyväntahtoisiin ihmisiin ja riittävän hyödyllisiin uskontoihin jne.

"hieman minua aina epäilyttää että tapahtuuko siellä oikeasti muuta kuin että rahat viedään ja tulee vähän tanhuttua "shamaanirummun" tahtiin kavereiden kanssa."

Tähän voisi sanoa perinteiset "Se vähän riippuu...". Oletko koskaan ollut shamaani workshopissa? Jos olit, mikä oli kokemuksesi?

"Ei kai pitäisi olla näin nirppanokka, että vaatii aina jotain enemmän kuin mitä tyrkyllä on..."

No niin justiinsa. Pää pystyyn ja otat vaan lusikan kauniiseen käteen. :-)

"Mutta se Pyhä."

Ai niin SE. Pelottaa ajatellakin sitä. Ja sittenkin vain haluan kohdata sen uudelleen ja uudelleen. Jospa jonakin päivänä voin katsoa sitä silmästä silmään pelkäämättä niin että paskat tulee housuun. Onneksi Pyhällä on mukavat ja lempeätkin kasvonsa! :-)

"Yksinään se tulee vastaan tai sitten ei tule."

Yksinään sen joutuu kuitenkin kohtaamaan. Mutta sitten kun viimein kohtaat, ymmärrät mihin oikein tarvitaan ryhmän henkistä tukea. Voi niinsanotusti tulla äitiä ikävä.

Ja tätä ei tapahdu vain huumeissa. Hiukankin pitempi meditaatioretriitti voi joskus osoittautua henkisesti erittäin raskaaksi, tai harjoitusten avaamat tunteet vaikeiksi käsitellä yksin.

Minulta on karissut pois sellainen entisaikojen yksinäisen soturin ylistys. Minusta tuntuu siltä, että maailma tarvitsee lisää rakkautta, myötätuntoa ja yhteistyötä. Yhdessä loihtiminen on tulevaisuutta.

Maailma on jo tarpeeksi individualistinen. Nyt tarvitsisi vielä lanseerata todellinen sananvapaus, uskonnonvapaus, ja ajattelun vapaus. Eihän tämä maailma ole enää sellainen, että jokaisella maagikolla on varaa kyyristellä pusikoissa ajamassa itsekkäästi omaa etuaan loitsuillaan. Peli on nyt todella kuumaa ja ihmisten on sinnikkäästi jatkettava yrityksiään tulla yhteiseen ymmärrykseen.

Konekeiju kirjoitti:

"Kun se ei olisi vaan lämpimikseen lässyttämistä tai hurmostilassa fanittaen keuhkoamista"

Molempiin on tullut joskus syyllistyttyä hiukan. Mutta minä olen alkanut hyväksyä, että elämässä on luonnollisia heilahteluita. Vähän niinkuin mielialakin, kaikki vaihtelee. Ei pidä takertua huonoon hetkeen. Eikä hyvään. Pettymyksen jälkeen tulee tyydytys. Tyydytyksen jälkeen pettymys. Mutta elämä etenee ja koko ajan tulee lisää oppia...

"buddhalaisuuskin on niin kanonisoitua kamaa"

Tämän minäkin olen huomannut. Sekin on varmasti ollut spontaanimpaa touhua alun alkaen. Shamanistiset juuret silläkin on. Kuitenkin, buddhalaisuuden eduksi on luettava se, että heidän syvyyspsykologian kaltaiset opetuksensa ovat hyödyllisiä melkein kenelle tahansa, että he harjoittavat tarkasti ylös kirjattuja ja toimiviksi todistettuja menetelmiä ja saavat niiden avulla sekä hoitavia että haastavia kokemuksia. Pähkinänkuoressa: He harjoittavat uskontoaan ja hyötyvät siitä.

Itse olen noin puoliksi buddhalainen. En löydä siitä tarpeeksi feminiinisyyttä, spontaanisuutta ja iloa, jotta voisin ottaa sen kokonaan itselleni. Pääsääntöisesti opit ovat kuitenkin tuntuneet hyödyllisiltä ja rukoilen joskus erästä tiibettiläistä buddhaa, mihin minut johdatettiin unien kautta.

"Varmaan oivallustakin on mahdollista teeskennellä ja itseään pettää."

Ei kai. Mutta oivallus voi kyllä jäädä pinnallisesti älylliseksi. Siitä erikseen on lajityyppi "kokovartalo-oivallukset". Mutta mitä sitten? Ennen kuin voi mennä syvälle, täytyy kuitenkin sukeltaa pintavesissä.

Mitä buddhalaisiin tulee, he eivät useinkaan vaikuta luulevan liikoja itsestään. Tämä johtuu harjoituksista, jotka eivät juuri egoa hivele. Tosin, uskon että nöyryyden ja epäitsekkyyden ilmapiirissä on kasvualusta siihen erikoistuneelle egohomeelle, joka osaa naamioitua mielenrauhaksi ja hyviksi aikomuksiksi.

Mutta jos kaiken aina kumoaa heti sen sanottuaan, ei koskaan pääse puusta pitkään. On tyydyttävä riittävän hyviin ajatuksiin, riittävän hyväntahtoisiin ihmisiin ja riittävän hyödyllisiin uskontoihin jne.

"hieman minua aina epäilyttää että tapahtuuko siellä oikeasti muuta kuin että rahat viedään ja tulee vähän tanhuttua "shamaanirummun" tahtiin kavereiden kanssa."

Tähän voisi sanoa perinteiset "Se vähän riippuu...". Oletko koskaan ollut shamaani workshopissa? Jos olit, mikä oli kokemuksesi?

"Ei kai pitäisi olla näin nirppanokka, että vaatii aina jotain enemmän kuin mitä tyrkyllä on..."

No niin justiinsa. Pää pystyyn ja otat vaan lusikan kauniiseen käteen. :-)

"Mutta se Pyhä."

Ai niin SE. Pelottaa ajatellakin sitä. Ja sittenkin vain haluan kohdata sen uudelleen ja uudelleen. Jospa jonakin päivänä voin katsoa sitä silmästä silmään pelkäämättä niin että paskat tulee housuun. Onneksi Pyhällä on mukavat ja lempeätkin kasvonsa! :-)

"Yksinään se tulee vastaan tai sitten ei tule."

Yksinään sen joutuu kuitenkin kohtaamaan. Mutta sitten kun viimein kohtaat, ymmärrät mihin oikein tarvitaan ryhmän henkistä tukea. Voi niinsanotusti tulla äitiä ikävä.

Ja tätä ei tapahdu vain huumeissa. Hiukankin pitempi meditaatioretriitti voi joskus osoittautua henkisesti erittäin raskaaksi, tai harjoitusten avaamat tunteet vaikeiksi käsitellä yksin.

Minulta on karissut pois sellainen entisaikojen yksinäisen soturin ylistys. Minusta tuntuu siltä, että maailma tarvitsee lisää rakkautta, myötätuntoa ja yhteistyötä. Yhdessä loihtiminen on tulevaisuutta.

Maailma on jo tarpeeksi individualistinen. Nyt tarvitsisi vielä lanseerata todellinen sananvapaus, uskonnonvapaus, ja ajattelun vapaus. Eihän tämä maailma ole enää sellainen, että jokaisella maagikolla on varaa kyyristellä pusikoissa ajamassa itsekkäästi omaa etuaan loitsuillaan. Peli on nyt todella kuumaa ja ihmisten on sinnikkäästi jatkettava yrityksiään tulla yhteiseen ymmärrykseen.

Lue lisää

Kirjoituksiasi on yleensä ilo lukea ja harmittaa että en kykene osumaan mystiseen "nappiin" ja ilmaisemaan omaa itseäni niin että olisin kerrankin tyytyväinen... Tulee oikein äh puh olo kun tekisi mieli puhua niin paljon, mutta mitä se hyödyttäisi kun ei se sieltä irtoa sen kummemmin sillä että panostaa runsauteen. Ja välillä ärsyttää se kun luen ihmisten kommentteja toisilleen ja huomaan että eivät hekään osu sinne nappiin, kiertävät ja kaartavat kuin kissa kuumaa puuroa ja sitten möläyttävät mitä sattuu kun turhautuvat. Ja tekee mieli aina mennä väliin ja jäkättää että mikä helvetti sinua vaivaa, miten voit olla noin sokea ja jäks jäks. Yritän kumminkin muistaa että kaikki ei kuulu minulle.

Vaikka totta se on että emme me voi tarrautua siihenkään että "me ollaan kaikki tässä yksinämme", koska arkipäivänkin esimerkki jo sinällään näyttää että ei olla. Vaikutus eri olentojen ja asioiden välillä on väistämätön, kukaan ei jää neitseeksi ja koskemattomaksi. Missään asiassa.

Pitäisi olla melkoinen hai vedessä että ei ikinä kaipaisi samankaltaisten seuraa, ja jos huomaa jossakin asiassa alkavansa jäädä pahasti yyperfriikin osaan, niin joko siinä kilahtaa ylemmyyskompleksi nuppiin tai sitten katkeroituu johonkin erämaamökkiin jurnuttamaan linkolana. Tai sekä että. Sitten kun löytyy ne "samankaltaiset", niin seuraa riitelyä halottavista hiuksista sekä pahimmillaan massaylemmyyskompleksi jossa joukko on se Valiojoukko joka häärää täällä sitten kun mullistuspullistus tulee. (No tämä menee kyllä jo tuonne New Age -osastolle tämä ajatus...)

Mutta noi kompleksithan ovat ne minun lemppariaiheeni ja kai sitä voisi jo vähitellen unohtaa sen jatkuvan mittailun että menikö nyt yli vai ali, ja olla vaan siten kuin sattuu oletuttamaan. xD On se tässä onneksi vuosien varrella vähän helpottanut...

>Oletko koskaan ollut shamaani workshopissa? Jos olit, mikä oli kokemuksesi?

Jotain luentoja lähinnä harrastelin nuorempana, ja sitten meillä oli kerran pakanoiden kanssa yksi syyspäiväntasaustapahtuma, mutta paikalle vaivautui vain kolme tyyppiä joten ei siinä sitten oikein mitään erikoisempaa edes päässyt tapahtumaan (yhtä juttua lukuunottamatta). Lähinnä tuo nirppanokkaisuuteni perustuu pitkälti siihen mitä olen kaikenlaisista "henkisistä" lehdistä lukenut - luettuna kun ne kaikki tapahtumat vaikuttavat aina pitkälti pelkältä itsepetokselta. Esim. että "menimme Lappiin kun piti tulla näkymätön planeetta joka menee Maasta läpi, ja kun me siellä tuntureilla pyöriskeltiin niin johan alkoi yksi sun toinen nähdä sen näkymättömän planeetan". Emmätiä. Minuva vaan jotenkin tympäisee tuollainen. En halua olla nyrpeä muiden kokemuksia kohtaan, mutta minulle jäi tuostakin tatsi tai haisti että pelkkää puppua se oli koko touhu. Mutta tuo olikin niiden nyyeitsareiden juttu, jotka muutenkin kanavoivat kaikenlaista, lepertelevät enkeleistä ja ovat keskittyneet maailman ruusunpunaiseen äkki-imelään puoleen.

Eihän Se Jokin _voi_ olla vaan pelkkä ihanuus. Ihanuus ja kivuus ja sen sellainen on oleellinen osa ihmisen omia lapsellisia tavoitteita, ja epäilen kaikkea missä "tiedetään" että totuus olemassaolosta on lääp lääp hyvä, ihana, mukava, sisäsiisti etc.

Miten joku jonka pitäisi rehellisesti sanottuna olla KOSKAAN TÄYSIN KÄSITETTÄVISSÄ voisi olla nimenomaan jonkin vastakohtaparin toista osapuolta? Tai miksi se edes asettuisi _ihmisen_ hyvä/paha-akselille???

Kauhiast' ihmetyttää.