on käsittämättömin sääntö katolilaisessa touhussa. Miksi rakastaminen kielletään joiltakin, kun se raamatussa on nimenomaan jumalan tahto. Rakkaus ja seksuaalisuushan kuuluvat yhteen.
Selibaatti
Admira
231645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Monet eivät tunnu tietävän, että kaupungissa nimeltä Helsinki noin puolet asukkaista elävät yksin. Voimme kai olettaa, etteivät heistä kaikki ole pervoja, homoja tai irtosuhteita loputtomasti harrastavia moraalittomia ihmisiä. Onko sitten selibaatti jotakin niin ihmeellistä ja kummallista kaupungissa, jossa muutenkin puolet väestä heittää peiton päälleen yksin?
Tosiasia on, että monet ihmisistä elävät elämän kovien tosiasioiden sanelemassa selibaatissa. Katolisille papeille, nunnille ja munkeille selibaatti on sentään Jumalan antama kutsumus, johon he ovat täysin vapaaehtoisesti vastanneet. Se on suuri lahja kirkolle.
Ihmettelen ja paheksun sitä, että puhut selibaatissa elävistä ikään kuin rakkaudettomina olioina. Tuskinpa olen koskaan kuullut jonkun väittäneen, että esim. äiti Teresa olisi ollut rakkaudeton. Hän rakasti vain eri tavalla, useampia ihmisiä ja valloitti rakkaudellaan koko maailman.
Näin monen lapsen äitinä saan kai lisätä viestiisi jotakin: On kovin naivia ja lapsellista luulla, että rakkaus ja seksuaalisuus olisivat mukamas sama asia. Suuri osa aviopareistakin harrastaa seksiä hyvin vaihtelevasti. Ajattelepa vaikkapa vanhuksia, vammaisia jne. On olemassa jopa aviopareja, jotka ovat sängyssä vain kerran vuodessa!
Ja lopuksi: melkein en vastannut koko viestiisi. Siinä on jotenkin niin halpamaisen provokaation maku. Mutta toivottavasti erehdyin.
mitenkään halua provosoida. Ihmettelen vai tätä selibaattimääräystä. Seksuaalisuushan on osa ihmisen elämää, joten miksi se joiltakin kielletään jumalan nimissä? Tätä vain ihmettelen. Ei orgasmin saamiseen tarvita kumppania, se hoituu ihan hyvin itsekseenkin.
on, mutta täydellinen selibaatti edellyttää kyllä tuostakin synnistä luopumista. En tiedä, miten se matkantekoa haittaa, mutta ajatukset kyllä luonnollisesti harhailevat pois Jeesuksesta. Tosin on tutkittu, että tämä häviävä miessukupuoli ajattelee seksiä muutenkin melkein koko ajan, joten täytyy kyllä todella nostaa hiippalakkia näille arjen sankareille, ainakin niille joilla ei vielä ole aviottomia lapsia äitineen paavin puheille pyrkimässä.
Mitenkähän 100 miljoonan vuoden päästä muuttumattoman katolisen opin mukaan hoidetaan sakramentit, kun suorittajaksi kelvollinen sukupuoli on mahdollisesti hävinnyt. Ajatelkaapa muutenkin millaisia sateenkaariperheitä silloin mahtaa olla.
häviämisestä tulee vielä paha ongelma kat.kirkolle. Ehkä jo nykyisestä paavista voitaisiin pakastaa multipotentteja soluja tuleviksi paaveiksi. Olin jostakin lukevinani, että multipotentista solusta saataisiin suhteellisen vähäisin muutoksin totipotentti solu. Hätätilassa kai sellainen solukin kelpaisi paaviksi, onhan se täysi ihminen.
paaviksi konklaavissa, eikä yli 80-vuotiaat totipotentit kelpaa enää kardinaaleiksi.
Eiköhän tuo mies vain tulla määrittelemään uusiksi.
Kun ihan huvin ja urheilun kannalta tarkkailen muiden kirkkokuntien leipäpastoreita, en voi kuin kiittää Luojaa selibaatin lahjasta katolisessa kirkossa. Meidän pappimme eivät leimaile kellokortteja, rahasta saarnoistaan, rakenna luksusasuntoja meren äärelle, jää eläkkeelle, laskuta jokaisesta toimituksesta tai aja oman perheensä etuja.
Nyt kun kirkkomme pappisrivit on puhdistettu isän kädellä muutamasta pedofiilista ja muuten sairaasta (arviolta alle 1 % kaikista), toisin kuin muiden kirkkokuntien pastorit, joiden joukossa moiset sairaat yhä vaikuttavat, voin todella huokaista helpotuksesta. Vain miehinen mies kykenee elämään selibaatissa. Itse näen katolisessa papissa TOSIMIEHEN, jonka ei tarvitse etsiä äidillistä syliä vaimon hameen alta. Ja kun vertaa katolisia pappejamme luterilaisiin maksettuihin tyhjänpuhujiin, empiiristä aineistoa on vaikka muille jakaa...
Itsetyydyksestä sanon edelliselle vain seuraavat sanat, jotka kuulin kerran poikaystävältäni: rukkaamisesta puhuvat vain ne, jotka sitä itse harrastavat.
Luterilaisuuden tärvelemässä Suomessa vallitsee ihmeellinen ajatuskulku: elä miten haluat, mutta selibaatissa et saa elää! Sehän on ihan "luonnotonta", mutta homoliitot, lesboliitot, pelleavioliitot, avioerot, susiparit, itseään 30 vuotta nuoremman kanssa makaaminen ja vaikka mikä - se on täällä "luonnollista"! Mutta elämmehän tunnetusti Jumalan selän takana...
"Itse näen katolisessa papissa TOSIMIEHEN, jonka ei tarvitse etsiä äidillistä syliä vaimon hameen alta."
Moni katolinen pappi on hiippakuntapappi, jonka ei tarvitse erityisemmin etsiä äidillistä syliä, koska hän elää äitinsä (ja isänsä) kanssa samassa taloudessa.
" en voi kuin kiittää Luojaa selibaatin lahjasta katolisessa kirkossa. Meidän pappimme eivät leimaile kellokortteja, rahasta saarnoistaan, rakenna luksusasuntoja meren äärelle"
Selibaatin lahja?, mikä ihmeen lahja.
On ne katolisen kirkon papit ja paavit aikoinaan
myyneet aneita joilla tuloilla on sitten rakennettu kirkkoja ja luksus asunto eli palatsi paaville.
"Itsetyydyksestä sanon edelliselle vain seuraavat sanat, jotka kuulin kerran poikaystävältäni: rukkaamisesta puhuvat vain ne, jotka sitä itse harrastavat. "
Sinun poikaystäväsi puhui tuossa muuten runkkaamisesta, mutta saahan sen ripillä anteeksi.
"Luterilaisuuden tärvelemässä Suomessa vallitsee ihmeellinen ajatuskulku: elä miten haluat, mutta selibaatissa et saa elää! Sehän on ihan "luonnotonta","
Kyllä selibaatissa saa elää jos haluaa, tämä on vapaa maa vaikkakin se on uskonnollista
"henkistä väkivaltaa" ja omituista.
"Mutta elämmehän tunnetusti Jumalan selän takana... "
Onko jumala kääntänyt Lutherille ja kumppaneille
selkänsä?, aika tyly tuo jumala.
"Onko jumala kääntänyt Lutherille ja kumppaneille selkänsä?, aika tyly tuo jumala."
Päinvastoin. Luther & Co., josta sittemmin kehittyi Suomen ev.-lut. kirkkokunta Oy, ovat kääntäneet selkänsä Jumalalle. Tulokset voit itse havaita empiirisesti, kun menet sunnuntaijumikseen seuraamaan maksetun pastorin, kanttorin ja suntion työnskentelyä ja kliityt keski-iältään 70-vuotiaan mummorivistön jatkeeksi.
Niin, tosimies huolehtii omista vanhemmistaan heidän kuolemaansa asti. Se on kristillistä.
Sen sijaan voimme rauhassa veikata, että aika monien kotoisten leipäpastoreiden vanhemmat viruvat laitoksissa, joissa heille syötetään jogurtteja ja kauravellejä liukuhihnalta. Se ei ole kristillistä.
Eihän selibaatti ole rakastamisen kieltämistä, vaan pidättäytymistä yhdynnystä naisen kanssa. Näin niin kuin maallisesti ilmaistuna. Toki katolilaisilla voi olla myös muita ulottuvuuksia tuosta selibaatista.
Rakkaus ja seksuaalisuus ovat täysin eri asioita! Ja usein on siten, jotta moni yhdyntä suoritetaan vailla rakkautta, puhtaasta nautinnon halusta tai himosta. Ikäänkuin pelkkä itsensä tyydytys mielessä.
vaikka Päivi Räsäseltä tuosta asiasta, niin hän sanoo herttaisesti hymyillen, että seksuaalisuus kuuluu naisen ja miehen väliseen rakkauteen ja se on jumalan lahja.
Päivillä saattaa olla omat käsityksensä asioista, eikä hän tietääkseni ole auktoriteetti katolilaisten parissa, kuten ei hän ole sitä minullekkaan. Seksuaalisuushan ei sinänsä kuulu rakkauteen vaan on yksi ihmisen perusomaisuuksista. Luojan lahja se tietenkin onkin. Sitä en lähde kiistämään. Ja tuon lisäksi ja siitä huolimatta, ihmisellä on kyky joko rakastaa tai olla rakastamatta. Ja rakkauttahan saa osoittaa vaikka männyn kävyille.
"Ja usein on siten, jotta moni yhdyntä suoritetaan vailla rakkautta, puhtaasta nautinnon halusta tai himosta. Ikäänkuin pelkkä itsensä tyydytys mielessä. "
Kokemuksen syvällä rintaäänellä....
Mites Mäntybaarin naiset, tuopilla vai kahdella?
millä perustellaan sitä, että katolisen kirkon pappien tulee elää selibaatissa. Naispappeuden vastustajat vetoavat yleensä aina siihen Raamatun kohtaan, jonka mukaan papin tulee olla yhden vaimon mies. Millä perustellaan selibaattia? Viitsisikö joku olla ystävällinen ja kertoa?
"Pappien selibaatti ei ole dogmi vaan kurinpidollinen sääntö korostaa pappiskongregaation uusi prefekti brasilialainen kardinaali Glaudio Hummes. Se on voimassa latinalaisessa kirkossa, mutta ei idän riitusta noudattavissa kirkoissa, missä on normaalia, että myös katoliseen kirkkoon kuuluvissa yhteisöissä on naimisissa olevia pappeja. Latinalaisen kirkon sääntö pappien selibaatista on hyvin vanha ja perustuu teologis-spirituaalista että käytännöllistä pastoraalista luonnetta olevaan traditioon." Noin Vatikaanin Radion mukaan. Ihmetyttää kuitenkin vähän se, että tässä yhteydessä puhutaan kurinpidollisesta säännöstä.
..pyhä asia. Te ette ole sydäntä, vaan päätä, ylä ja ala.Pappien ja kaikkien muidenkin selibaatti on pyhä , vaikka ette ymmärtäisi. Eihän sitä voikaan selittää!
Kyllä selibaatti koskee kaikkia katolisia pappeja. Pappisvihkimystä ei katolisessa kirkossa saa ilman selibaattilupausta eikä naimisissa olevia tai olleita vihitä papeiksi. Se, että joissakin katolisissa kirkoissa toimii pappeina myös naimisissa olevia, johtuu vaikeasta pappispulasta. Useimmat näistä lienevät selibaatista luopuneita, kun nuorena, useimmiten vain 20-25 vuoden iässä annettu selibaattilupaus on osoittautunut liian vaikeaksi. Esim. Hollannissa vihittiin 1960-luvulla yli 400 katolista pappia avioliittoon. Aluksi selibaatista luopuminen merkitsi automaattisesti eroa pappisvirasta, mutta osa eronneista kääntyi protestanteiksi ja ryhtyi pienen uudelleenkoulutuksen jälkeen Hollannin reformoidun kirkon papeiksi. Pappispulan lisääntyessä monet Hollannin katoliset seurakunnat joutuvat sallimaan selibaatista luopuneiden pappien jatkaa työtään eräin rajoituksi, mm. ehtoollista he eivät yleensä saaneet jakaa.
Samanlainen tilanne saattaa olla joissakin Aasian maissa, joissa katoliset kirkot ovat hyvin pieniä. Siellä on myös protestanttisia kirkkoja, jotka voivat tarjota pappisvirkoja selibaatista luopuneille katolisille papeille. Tämä ei ole mahdollista latinalaisessa Amerikassa eikä katolisissa Välimeren maissakaan, koska siellä protestanttiset kirkot ovat hyvin pieniä.
Sori vain mutta nyt olet väärässä. Selibaatti on tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta pakollinen papille vain kirkon latinalaisessa osassa. Idän katoliset kirkot vihkivät naimisissa olevia ja olleita miehiä papeiksi. Eivät kuitenkaan piispoiksi, eivätkä vihi pappia avioliittoon. Käytäntö on siis sama kuin ortodokseilla.
"Idän katoliset kirkot vihkivät naimisissa olevia ja olleita miehiä papeiksi."
En tunne asiaa tarkemmin, mutta katolinen kirkko potee pappispulaa, mikä on saattanut johtaa tähän pakon edessä. Jos naimisissa olevia todella vihitään papeiksi, se on vastoin paavin tahtoa.
Nykyinen paavi Benedictus VI on jyrkästi selibaatin kannalla. Hänen kantansa tiedettiin jo ennen paaviksi tuloa, joten kardinaalienkin enemmistö on samalla kannalla. Paavihan on koko katolisen kirkon päämies.
"En tunne asiaa tarkemmin, mutta katolinen kirkko potee pappispulaa, mikä on saattanut johtaa tähän pakon edessä. Jos naimisissa olevia todella vihitään papeiksi, se on vastoin paavin tahtoa."
No kun ei ole. Idän katolisissa kirkoissa ei KOSKAAN ole kielletty naimisissa olevien miesten vihkimistä papeiksi. Kyseessä ei ole viimeaikainen kehitys vaan ikiaikainen traditio, jolla on kirkon ja nykyisenkin paavin tuki. Kannattaa tutustua asiaan ennen kuin tulee laukomaan totuuksia.
"Nykyinen paavi Benedictus VI on jyrkästi selibaatin kannalla. Hänen kantansa tiedettiin jo ennen paaviksi tuloa, joten kardinaalienkin enemmistö on samalla kannalla. Paavihan on koko katolisen kirkon päämies."
Kyllä, mutta tämä hänen mielipiteensä koskee vain sitä osaa katolisesta kirkosta, joka on hänen hallinnoimansa myös patriarkaattitasolla eli latinalaista (=roomalaiskatolista) kirkkoa. Idän katolisilla kirkoilla on itsehallinto, vaikka ne ovat aivan yhtä paljon katolisen kirkon osia kuin latinalainenkin kirkko.
Terveisin rousku, idän katolinen
Wikipedian sivulla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Idän_katoliset_kirkot
sanotaan näin:
"Idän katoliset kirkot ovat autonomisia paikalliskirkkoja, jotka ovat osa katolista kirkkoa ja ehtoollisyhteydessä Rooman paavin kanssa.
...
Idän katoliset patriarkat hallitsevat Aleksandrian, Antiokian, Anteliasin, Bagdadin, Beirutin ja Damaskoksen patriarkaatteja. Monet idän katoliset kirkot ovat olleet aiemmin osa ortodoksista kirkkoa."
En ole tiennyt, että idän katolisilla kirkoilla tarkoitetaan juuri näitä kirkkoja, joiden olemassaolosta olen kyllä tiennyt. Kirjallisuudessa ne usein edelleenkin luetaan ortodoksiseen kirkkoon. Oletin, että aiemmassa viestissä idän katolisilla kirkoilla tarkoittettaisiin esim. Kiinan, Intian, Japanin, Etelä-Korean ym. roomalais-katolisia kirkkoja. Niissä kirkoissa kyllä vaaditaan selibaattia kaikilta papeilta.
Missähän vaiheessa ne sitten ovat tulleet osaksi katolista kirkkoa, vaikka opillisesti ne näyttävät olevan edelleenkin lähempänä ortodoksista kirkkoa?
Juuri siitä syystä, että "länsi" ja "itä" ovat paitsi ilmansuuntia, myös poliittisia ja kulttuurisia yksikköjä, luopui paavi hiljattain siitä, että häntä kutsuttiin "lännen patriarkaksi". "Latinalainen kirkko" on siinä mielessä parempi ilmaisu merkitsemään ko. osaa katolisesta kirkosta kuin "lännen kirkko", että se ilmaisee, että kyseessä on liturgisesti, teologisesti, spirituaalisesti ja kanonisesti alkukieleltään latinankielinen paikalliskirkko, jolla toisaalta on merkittävissä määrin läsnä myös esim. Australiassa.
Mainitsemissasi maissa on siis sekä latinalaisia (tai "roomalaiskatolisia") kirkkoja että idän katolisia kirkkoja (jälempiä erityisesti Intiassa).
Monet idän katoliset kirkot ovat siinä mielessä opillisesti lähempänä ortodoksista kirkkoa, että niillä on itäinen teologinen ja spirituaalinen (sekä kanoninen ja liturginen) perinne. Niillä ei kuitenkaan ole erimielisyyksiä latinalaisen kirkon kanssa niistä asioista, jotka ovat katolisen käsityksen mukaan osa luovuttamatonta ilmoitettua totuutta. Ne saattavat ilmaista samat totuudet eri tavoin kuin latinalainen kirkko - mutta toisaalta niin tekevät myös ortodoksit, jotka vain ovat yhä epäluuloisia sitä tapaa kohtaan, jolla latinalaiset puolestaan ilmaisevat ne.
Vain tietyt idän katolisista kirkoista ovat aiemmin olleet osa ortodoksista kirkkoa ja sittemmin liittynyt katoliseen kirkkoon. Näitä kirkkoja nimitetään uniaattikirkoiksi, joskin nimitys on monien mielestä halventava. Nämä liittymiset tapahtuivat vuosina 1595-1905, pääosin ennen 1700-lukua.
Jotkut idän katoliset kirkot ovat kuuluneet aiemmin johonkin muuhun kuin ortodoksiseen kirkkoon. Jotkut on puolestaan perustettu huolehtimaan niistä katoliseen kirkkoon liittyneistä yksilöistä, jotka aiemmin ovat kuuluneet johonkin itäiseen kirkkoon. Loput kirkot ovat kuuluneet katoliseen kirkkoon "aina" ilman ehtoollisyhteyden katkeamista historiassa.
Tämä on erityisen tärkeä asia, koska katolinen kirkko on todella katolinen. Tilaa on idälle ja lännelle, oli ennen vuotta 1054 (joka on sinänsä keinotekoinen rajapyykki historiassa; viimeiset ortodoksiset kirkot irtautuivat katolisesta kirkosta vasta joitakin vuosikymmeniä ennen reformaatiota) ja on ollut sen jälkeenkin.