POhdin tässä vain, sitä että mikä on oikeastaan kalan arvo, tai muun ei kovin kehittyneen eläimen? Eihän ne ajattele mitää, tai tunne mitää. Joten mitä väliä jos ne tappaa. Vai onks eläimillä jotain arvoa? Mitä mieltä te ootte?
eläimen arvo
tymppö
9463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jotenkin tätä kysymystä voisi lähestyä tutkimalla vaikkapa bakteereita, joita voisi yksinkertaisuudessaan verrata jonkinlaiseen mekaaniseen koneeseen. Nyt pelaan täysin muistini varassa, mutta jostakin luin, että bakteeri käsittelisi 1000 Mips:iä (Mips = miljoonaa per sekunti) tietoa eli vastaisi 1 Ghz:stä tietokonetta. Ihmisellä vastaava luku on 100 miljoonaa Mips:siä eli, jos nyt oikein laskin, niin se vastaisi 100 000 1GHz:in tietokonetta. Jos ihmisen itseisarvo määräytyy tietoisuuden perusteella, ja tietoisuus ilmeisesti määräytyy juuri tuon laskentatehon (ei kyllä yksistään sen) perusteella, niin voimme ainakin ajatella ettei eläimillä ole samanlaista itseisarvoa.
Ajatuksena heittäisin sen, että milloinhan esim. juuri noiden Mipsien perusteella voisimme väittää, että jokin kone/eläin pystyy tietoiseen ajatteluun?
Valas, simpanssi, norsu ja sika ovat kaikki hyvin älykkäitä eläimiä. Täysikasvuisina älykkäämpiä kuin aivan nuoret ihmiset.
Elä unohda delfiinejä, papukaijoja, gorilloita, orankeja ja on niitä varmaan muitakin. Aivan nuorilla ihmisillä ei ole kokemusta ja täten voivat vaikuttaa ns. tyhmiltä, mutta olet pääpiirteissään oikeassa.
PS: Siat muuten pitävät tietokonepelien pelailusta:)
kuvitella ettei eläimet ajattele. Niilläkin on tunteet ja ajatukset, ei ne vaan osaa näyttää niitä kuin ihmiset. Jokaisella eläimellä on erillainen luonne, kuten varmaan jokainen eläinten seurassa ollut tietää, aivan kuten ihmisilläkin. Minusta on todella lapsellista ja typerää kuvitella ettei elämillä ole minkäänlaista arvoa. Nehän antaa henkensä ja elämänsä palvelemalla ihmisiä, jotta meidän "johtajarodun" elämä jatkuu. Ei me oltaisi tässä ilman eläimiä, vaikka joskus tuntuu että olisi parempi jos meitä ei olisi ollenkaan. varsinkin kun tuommoista tekstiä lukee, häpeän olla ihminen.
Minä en syö lihaa enkä kalaa ja kaihdan parhaani mukaan muniakin. Tähän on monta hyvää syytä, joista mainitsen tässä vain yhden: minä voin elää osallistumatta muitten tappamiseen. Miksi en siis tekisi niin?
Meille hinduille eläimet ovat samanlaisia sieluja kuin mitä itsekin olemme, vain eri näköisissä ruumiissa. Kunnioitamme kaikkia eläimiä.
Olen ollut kasvissyöjä pian yhdeksän vuotta enkä katso menettäneeni mitään. Alan syödä eläimiä, jos se on jostain syystä jonain päivänä tarpeen hengissä pysymiseksi. En siksi, että kieltä himottaa maistaa toisen kankkua tai koipea.
Joku kristitty voisi nyt ottaa tähän kantaa. Sanotaanko Raamatussa, että ihmiset saavat vapaasti käyttää muita olentoja hyväkseen? Ja jos paratiisissa leijonat ja lampaat kirmaavat yhdessä kedolla, onko ihminenkin siellä Raamatun valossa kasvissyöjä?
tymppö kirjoitti:
"POhdin tässä vain, sitä että mikä on oikeastaan kalan arvo, tai muun ei kovin kehittyneen eläimen? Eihän ne ajattele mitää, tai tunne mitää."
Näkemyksesi eläinten kehittyneisyydestä on aika huvittava. Kala esim. on erittäin kehittynyt eläin. Se kykenee elämään vedessä, ottamaan sen hapen mitän veteen on sitoutunut, aistii maailmaa paitsi näkönsä, myös kylkiviivansa avulla ja pystyy kehittämään uskomattoman pakonopeuden. Kalan suomupeite on oikea taidonnäyte Luontoäidiltä. Ja lisäksi kala tuntee ja todennäköisesti myös ajattelee ainakin jonkin verran. Jos ajatellaan vedessä elämistä, voimaa tai nopeutta, niin ihminen on kaikissa näissä suhteissa aivan aliarvoinen kalaan verrattuna.
Ihmisen ainut etu muihin eläimiin verrattuna on aivojen rakenne, nimenomaan kehittyneet otsalohkot. Kykenemme muita eläimiä paremmin abstraktiin ajatteluun. Muuten olemmekin säälittäviä. Näkömme, kuulomme, hajuaistimme, lihaksemme... kaikki ovat surkastuneita. Meillä ei ole muuta kuin aivomme, emmekä ole edes ainoita abstraktiin ajatteluun kykeneviä eläimiä, sillä muutkin ihmisapinat pystyvät siihen - tosin heikommassa määrin.
Kaikella elollisella on arvo, sillä kaikki elollinen liittyy toiseen. Tappamalla jonkun lajin sukupuuttoon ihminen heilauttaa vakavasti ekosysteemiä, oli kyse sitten eläimestä tai kasvista. Voimme toki tappaa ja tuhota niin paljon kuin vain pystymme, mutta ennen pitkään huomaamme, että maailmamme on muuttunut asumiskelvottomaksi. Muut eläimet ymmärtävät tämän jo vaistoissaan, ihminen vain tahtoo olla jälkeenjäänyt silläkin saralla. Kenelläkään, joka istuu oksalla, ei ole varaa ylimielisesti ryhtyä sahaamaan sitä oksaa poikki. Alas on pitkä matka ja pudotus tekee kipeää, pahimmassa tapauksessa tappaa hitaasti ja kivuliaasti.
loistava teksi. Noin minäkin ajattelen! :)
"Näkömme, kuulomme, hajuaistimme, lihaksemme... kaikki ovat surkastuneita."
Näkömmehän on erinomainen. Meillä on värinäkö ja hyvin tarkka näkö (linnuilla parempi). Lihaksemme on länsimainen elämänmeno surkastuttanut ja muutaman vuoden luonnonelämä varmasti palauttaisi ne kondikseen. Onhan muuten olemassa painonnostajia, jotka ovat tosi vahvoja.
"Meillä ei ole muuta kuin aivomme, emmekä ole edes ainoita abstraktiin ajatteluun kykeneviä eläimiä, sillä muutkin ihmisapinat pystyvät siihen - tosin heikommassa määrin."
Ehkä aivot on kaikki.
Noiden muiden ihmisapinoiden abstraktia ajattelukykyä ei ole mitenkään todistettu. Noita tutkimuksia on tehny sellaiset ihmiset jotka niin haluaisivat uskoa ja todisteet on vähän niin ja näin. Uskon kyllä henkilökohtaisesti, että muut ihmisapinat pystyvät abstraktiin ajatteluun.
Loppuosa tekstistä oli ihan hyvää.
Kyllähän eläimet jotain ajattelee tai tuntee mutta monet niistä varmaankin elävät vain vaistojensa varassa eivätkä ymmärrä edes olevansa olemassa. Jos eläimille ja ihmisille jonkinlainen arvo voitaisiin määritellä niin kyllä se eläimillä varmaankin olisi pienempi kuin ihmisillä.