Lainaus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fundamentalismi
Fundamentalismi (alk. lat. fundamentum = perustus, pohja) tarkoittaa lujaa pitäytymistä perustavina pidettyihin periaatteisiin. Fundamentalistisiksi kutsutaan sellaisia uskonnon muotoja, joissa niin sanottuja pyhiä kirjoituksia pidetään kirjaimellisesti tosina ja erehtymättöminä.
Anthony Giddensin mukaan fundamentalismi on "ajattelutapa, toimintatapa ja hahmotustapa". Giddensin mukaan myös sellainen ihminen joka ei ole löytänyt omaa oppiaan, voi olla fundamentalisti. Tämän määritelmän mukaan fundamentalismi on luonteeseen, ei niinkään mihinkään oppiin liittyvä asia.
Lainaus loppuu
Anthony Giddens kiteyttää kokonaisuuden yksinkertaiseen muotoon: "fundamentalismi on luonteeseen, ei niinkään mihinkään oppiin liittyvä asia."
Lähtökohdilta ihmiset laumana jo luonteensa kautta, syntymän kautta saaneiden ominaisuuksien myötä vastustaa eri asioita ja korottaa itsensä muita paremmaksi.
Tuo primitiivisyys tulee esille eri tavoin, rakentuen heidän koulutuksesta ja sosiaalisesta asemasta. Tiettyjen asioiden kannatus / vastustaminen lukutaidottoman ja oppineen kesken eroaa vain nyansseista.
Olkoonkin niin että tietyt ismit ja siihen liittyvät arvot saavat laajat kannattajat niin Fundamentalismi ei kuitenkaan ole opitun asian kannattamista. Fundamentalismi ei ole uskotun asian kannattamista.
Uskonto, uskontojen arvot ovat vain välineitä. Arabimaissa jo ennen islamilaisuutta fundamentalismi tuli voimakkaasti esiin, myös verikoston kanssa eri heimojen välisissä arvoissa ja heidän itsensä sisällä tapahtuneissa vallan ylläpidossa. Sen tietty kulminoituminen tulee esiin Muhammedin esiintulon aikaan.
Samanlainen vallanjako tuli esiin Intiassa heidän kastijärjestelmän myötä.
Islamilaisuudella kuten Kristinuskolla, kuten sitä edeltäneinä aikoina uskonnolliset arvot ovat olleet kuten työkaluja.
Tämän ajan uskonnolliset ristiriitaisuudet islamilaisuuden eri alueilla, etenkin Sunnien ja Shiiojen keskuudessa ovat vain apukeinoja, kanavia joiden kautta fundamentaalisuus tulee esiin.
Kaiken taustalla on itse asiassa laajempi kosmologinen tapahtumaketju, syy ja seuraus. Tapahtumat ovat kullekin tiedostomatonta, vaistonvaraista toimintaa, jota yksilöt harvoin voivat hallita, puhumattakaan tiedostaa.
Räikeimmillään tuo ilmiö tulee esille eri yksilöiden selittämättömien tekojen kautta. Esimerkkeinä ilman syytä, tai vähäisin syin tehdyt henkirikokset. Mielenhäiriöt ovat tosin toistuen syntyneet alkoholin vaikutuksen alaisena - silti se ei muuta argumentointiani.
Välialueelle mahtuu lukuisia eri "fundamentalismin" ilmentymiä. Niissä käytetään väliaineena esimerkiksi Luonnonsuojelua, eläinten oikeuksia, tai vaikkapa oman kylän pikkuporvarillista lähiöpolitiikkaa joka tuomitsee kaiken.
Fundamentalismi (alk. lat. fundamentum = perustus, pohja) tarkoittaa lujaa pitäytymistä perustavina pidettyihin periaatteisiin. Fundamentalistisiksi kutsutaan sellaisia uskonnon muotoja, joissa niin sanottuja pyhiä kirjoituksia pidetään kirjaimellisesti tosina ja erehtymättöminä.
Anthony Giddensin mukaan fundamentalismi on "ajattelutapa, toimintatapa ja hahmotustapa". Giddensin mukaan myös sellainen ihminen joka ei ole löytänyt omaa oppiaan, voi olla fundamentalisti. Tämän määritelmän mukaan fundamentalismi on luonteeseen, ei niinkään mihinkään oppiin liittyvä asia.
Lainaus loppuu
Anthony Giddens kiteyttää kokonaisuuden yksinkertaiseen muotoon: "fundamentalismi on luonteeseen, ei niinkään mihinkään oppiin liittyvä asia."
Lähtökohdilta ihmiset laumana jo luonteensa kautta, syntymän kautta saaneiden ominaisuuksien myötä vastustaa eri asioita ja korottaa itsensä muita paremmaksi.
Tuo primitiivisyys tulee esille eri tavoin, rakentuen heidän koulutuksesta ja sosiaalisesta asemasta. Tiettyjen asioiden kannatus / vastustaminen lukutaidottoman ja oppineen kesken eroaa vain nyansseista.
Olkoonkin niin että tietyt ismit ja siihen liittyvät arvot saavat laajat kannattajat niin Fundamentalismi ei kuitenkaan ole opitun asian kannattamista. Fundamentalismi ei ole uskotun asian kannattamista.
Uskonto, uskontojen arvot ovat vain välineitä. Arabimaissa jo ennen islamilaisuutta fundamentalismi tuli voimakkaasti esiin, myös verikoston kanssa eri heimojen välisissä arvoissa ja heidän itsensä sisällä tapahtuneissa vallan ylläpidossa. Sen tietty kulminoituminen tulee esiin Muhammedin esiintulon aikaan.
Samanlainen vallanjako tuli esiin Intiassa heidän kastijärjestelmän myötä.
Islamilaisuudella kuten Kristinuskolla, kuten sitä edeltäneinä aikoina uskonnolliset arvot ovat olleet kuten työkaluja.
Tämän ajan uskonnolliset ristiriitaisuudet islamilaisuuden eri alueilla, etenkin Sunnien ja Shiiojen keskuudessa ovat vain apukeinoja, kanavia joiden kautta fundamentaalisuus tulee esiin.
Kaiken taustalla on itse asiassa laajempi kosmologinen tapahtumaketju, syy ja seuraus. Tapahtumat ovat kullekin tiedostomatonta, vaistonvaraista toimintaa, jota yksilöt harvoin voivat hallita, puhumattakaan tiedostaa.
Räikeimmillään tuo ilmiö tulee esille eri yksilöiden selittämättömien tekojen kautta. Esimerkkeinä ilman syytä, tai vähäisin syin tehdyt henkirikokset. Mielenhäiriöt ovat tosin toistuen syntyneet alkoholin vaikutuksen alaisena - silti se ei muuta argumentointiani.
Välialueelle mahtuu lukuisia eri "fundamentalismin" ilmentymiä. Niissä käytetään väliaineena esimerkiksi Luonnonsuojelua, eläinten oikeuksia, tai vaikkapa oman kylän pikkuporvarillista lähiöpolitiikkaa joka tuomitsee kaiken.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.