Ihmistenloppu

Herran tulemus
VT ennustaa Messiasta sekä hyljätyksi ja kärsiväksi palvelijaksi että kunniassa ja vallassa tulevaksi kuninkaaksi, «Jes. 53» ja «Jes. 11»; «Jer. 23»; «Hes. 37». Usein nämä molemmat esitetään yhtä aikaa, «Ps. 2». Profeettoja itseään tämä näennäinen ristiriita hämmensi, «1. Piet. 1:10», «1. Piet. 1:11». Ennustuksen osittainen täyttymys ratkaisi vaikeuden. Ajan täytyttyä Messias ilmestyi saarnaten: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle', «Matt. 4:17», mutta sitä ei Israel ottanut vastaan ja Messias naulittiin ristille. Jeesus oli jo ennen sitä kuitenkin ennustanut sekä sen että kuolleista nousemisensa, menonsa Isän luo ja tulemuksensa kunniassa, «Matt. 12:38-40»; «Matt. 16:1-4», «Matt. 16:27»; «Luuk. 12:35-46»; «Luuk. 17:20-36»; «Luuk. 18:31-34»; «Luuk. 19:12-27»; «Matt. 24» ja «Matt. 25». Hän lausui myös ennustuksia ensimmäisen ja toisen tulemuksensa väliseltä ajalta, «Matt. 13:1-50»; «Matt. 16:18»; «Matt. 24:4-26».
Tämä Jeesuksen lupaama palaaminen, autuaallinen toivo, «Tit. 2:13», tuli sitten apostolien opetuksen ja Apostolien tekojen, kirjeitten ja Ilmestyskirjan keskeiseksi aiheeksi. Kaikkiaan sitä mainitaan UT:ssa n. 300 kertaa. UT opettaa Jeesuksen toisesta tulemuksesta, että se on erikoinen tapaus, persoonallinen ja ruumiillinen, eikä mikään kehitysjakso, «Matt. 23:39»;- «Matt. 24:30»; «Matt. 25:31»; «Mark. 14:62»; «Luuk. 12:24»; «Joh. 14:3»; «Ap. t. 1:2»; «Fil. 3:21»; «1. Tess. 4:14-17». Seurakunnalle esitetään Herran tuloa alituisen odotuksen ja toivon kohteena, «Matt. 24:36», «Matt. 24:44», «Matt. 24:48-51»; «Matt. 25:13»; «1. Kor. 15:51», «1. Kor. 15:52»; «Fil. 3:20»; «1. Tess. 1:10»; «1. Tess. 4:14-17»; «1. Tim. 6:14»; «Tit. 2:13»; «Ilm. 22:20». Silloin on tapahtuva ensimmäinen nousemus kuolleista, ja elossa olevat Herran omat temmataan häntä vastaan pilviin.
Israelille H. t. ennustusten mukaan merkitsee vielä täyttymättömien ennustusten täyttymistä, sen kansallista kokoontumista ja uudistumista, kääntymystä ja Daavidin liiton mukaista hallitusta rauhassa ja voimassa, «Ap. t. 15:14-17»; «Sak. 14:1-9»; «2. Sam. 7:8-17»; «Luuk. 1:31-33»; «1. Kor. 15:24». Pakanakansoille Kristuksen tulo ennustusten mukaan tuo nykyisen järjestelmän häviön, «Dan. 2:34-35»; «Ilm. 19:11», ja tuomion, jota seuraa pakanain lukuisa kääntyminen ja osallistuminen valtakunnan siunauksiin, «Jes. 2:2-4»; «Jes. 11:10»; «Jes. 60:3»; «Sak. 8:3», «Sak. 8:20», «Sak. 8:23»; «Sak. 14:16-21».
Tulemuksestansa on Jeesus itse sanonut: "Vaikka menen, tulen takaisin ja otan teidät tyköni", «Joh. 14:3». Enkelit todistivat: "Tämä Jeesus on tuleva samalla tavalla kuin näitte hänen taivaaseen menevän", «Ap. t. 1:11». Kun Herra kokoaa omansa luoksensa, ei maailma ymmärrä, mitä on tapahtunut, vaikkakin "toinen otetaan ja toinen jätetään", «Matt. 24:40-42». Vasta sen jälkeen hän ilmestyy koko maailmalle pyhiensä kanssa. Hänen tulemuksensa aika ei ole ihmisten ennustettavissa eikä määrättävissä laskelmilla, «Mark. 13:32»; «Matt. 24:36», «Matt. 24:42», «Matt. 24:44». Siitä huolimatta on esitetty monenlaisia ajanmääräyksiä.
Ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla Papias ja Justinus Marttyyri ym. opettivat, että maailman olemassaolon aika oli kestävä 7000 v., joista viimeinen 1000 v. olisi Kristuksen hallituksen aikaa. Monet pitivät vuotta 1000 jKr. Herran tulemuksen aikana, ja sen jälkeen on monia muita vuosia pidetty esillä, mm. russellilaiset vuotta 1914. Russellilaisten l. Jehovan todistajain oppi H. t:sta on monissa muissakin suhteissa väärä ja raittiista opista poikkeava. Jeesus käski ottaa vaarin tulemuksensa merkeistä, «Matt. 24:3», «Matt. 24:32-35». Sellaisia ovat kulttuuri ja liike-elämän yleismaailmallistuminen, maailman kaikkien osien läheinen yhteys nopeitten kulkuneuvojen, radion, television, satelliittien ym. välityksellä, kansainväliset suhteet ja ekumeeniset harrastukset, evankeliumin julistaminen kaikille kansoille, mutta toisaalta materialismin voittokulku, yleinen siveellinen rappeutuminen ja jumalankielteisyyden kasvu, «Matt. 24:37-39»; «2. Tim. 3:1-13». Jumalan aika tulee, kun synnin mitta on täysi, «1. Moos. 15:16»; «1. Moos. 19:13»; «Ilm. 18:5». Huomattava merkki on 'viikunapuu', so. juutalaiset ja Jerusalem, joiden historia on alkanut nopeasti kypsyä, «Luuk. 21:29». Siitä on mm. tuoreena todistuksena Israelin valtakunnan perustaminen 1948 ja sen nopea vaurastuminen.
Kirjallisuutta:
K. R. Kares, Herran tuleminen, koska ja kuinka? (1923);
C. Skovgaard-Petersen, Viimeisten aikojen merkit (1919);
O. Hallesby, Viimeiset ajat (1938);
Feliks Lujanen, Kahden pedon edessä (1933);
Gustaf Johansson, Kristillinen uskonoppi (1924);
Eino Sormunen, Ahdingon aikoina (1942);
Johan Hagner, Katso, Hän tulee pilvissä (4. p. 1955);
Ensio Lehtonen, Kristuksen tuleminen (1950);
Ensio Lehtonen, Peto ja Karitsa (1950);
Osmo Tiililä, Viimeiset tapahtumat (1953);
Osmo Tiililä, Kuolema (2. p. 1961).

Jos "leikitään" Newtonia tai muita tiedemiehiä, jotka lupaavat ja uskovat kaikkea.

Tekniikka kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia. Eikös joku lupaili, kun maapallo on "tuhoutumassa", niin sitä ennen ihmiset ovat siirtyneet esim..mars planeetalle. Tosin ei taida olla mahdollista.

Eli kaikki avaruuteen vaan.