Kepulainen media väittää muuten tosissaan, että maataloustuet työllistäisivät elintarvikeketjussa mukamas 300 000 ihmistä. Miten ihmeessä tälläinen voi olla mahdollista? Missä nämä 300 000 ihmistä työskentelevät? Ja miten maataloustuet voivat vaikuttaa näin työllistävästi työmarkkinoille? MTK:n mukaan maataloustukien tarkoitus on pelkästään kattaa tuotantokustannuksia maatiloilla. Millainen ahkeruuskaan täytyy olla päällä suomalaisilla maatiloilla kun elintarvikeketjuun muodostuu 300 000 ihmisen työpaikkojen ketju. Puheet 300 000 ihmisen työllistävästä vaikutuksesta täytyy olla kepulaista propagandaa.
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2006/joulukuu/fi_FI/valtuusk/
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2006/joulukuu/fi_FI/valtuusk/
Vastaukset 56
Vanhimmat
ravintoketjussa on mukana 300 000. Loput ovat jo siirtyneet pikkuhiljaa halvempaan tuontiruokaan.
Siis noin 4,8 miljoonaa järkevää.
Työllistämisessä kepu laskee näet mukaan myös syöjät, ei pelkästään työtätekeviä.
työntekijöitä maataloustukien työllistämiksi, se on valhe, sillä kaupoissa olisi samat työtekijät jos kaikki ruoka tulisi ulkomailta. Missä siis nämä 300 000 työllistettyä oikein työskentelevät ja miten maataloustuet ovat heidät työllistäneet?
laskevat mukaan osan ruoan kuluttajista eli syöjistäkin. Saadaan isompi luku.
Yhtä paikkansa pitävä kuin annelin puheet eli paskaa!
kepu esittää, on kirjaimellisesti paskaa ja suoraan heidän huusseistaan ja pelloistaan.
mitään ne syö ulkolaista ruokaa.
Kun maatalouteen pumpataan pari miljardia, niin syntyy 300 000 työpaikkaa. Heh heh. Tuo pari miljardia tarkoittaa reilu kuus tonnia per työllistetty vuodessa. Ja kun tuo tuki menee vielä maajussien taskuun - eikä työllistettyjen palkkaamiseen. Todellisuudessa työllistettyjen osuus lienee maksimissaan muutama sata euroa vuodessa. Elikkä MTK:n laskemien mukaan muutaman satasen vuosipanostuksella työllistetään henkilö. Heh heh. Uskokoon ken tahtoo.
nämä 300 000 ovat? Ja millä tavalla maataloustuet työllistävät tälläisen määrän ihmisiä? Maataloustuet ovat vuodessa n. 1,6 miljardia euroa.
version luettavaksi, wiljamikin voi lukea? ja ottaa himan oppia?
http://www.mm.helsinki.fi/MAATALOUS/tiedostot/ET-Ketju Maatalous&Maaseutu-luento Kola 120906.pdf
MTK katsoo ansiokseen heidän työllistämisen. Samanlaisen logiikan mukaan minä olen paskalla käymisen seurauksena työllistänyt satoja.
Logiikka on seuraava.
Omistan paskahyysin, missä käyn paskalla. Hyysissä on porsliinipytty, jonka suunnitteluun, markkinointiin, valmistukseen, toimittamiseen kauppaan ja myymiseen on osallistunut kymmeniä ihmisiä. Hyysi on omakotitalossani, jonka rakentamiseen osallistui kymmenkunta miestä. Hyysiin tulee vesi vesilaitokselta, missä on pari sataa henkilöä töissä. Meikäläisen paska syntyy ruoasta, jonka tuottamiseen ja jalostukseen on osallistunut satoja ihmisiä.
Elikkä joka kerta kun käyn paskalla, työllistyy satoja ihmisiä. Sen vuoksi minun pitäisi saada paskantamistuksea ruoan ja vesimaksujen maksamiseen. Tuollainen logiikka MTK:n laskelmissa on.
maataloustuilla on noiden 300 000 ihmisen kanssa? Jos tuet loppuisi, työttömäksi tuskin jäisi 300 000 ihmistä.
pyysit tietoa missä ne ovat kun ne sitten saat heität ilmoille toisen väitteen.
Haluatko että kokeillaan, ajetaan alas tuo ala niin katsotaan miten käy sopiiko?
Arvaan saahan sitä ulkoa raaka-ainetta,
miksi hitossa sieltä ulkoa tuotaisiin kun se on kotimaista kalliimpaa ja markkinatkin ovat siellä ei täällä.
Muuten maailmalla ruuanhinta on nousussa.
verkonmaksajien rahoja yritystoiminnan kehittämiseen. Veronmaksajana kieltäydyn tukemasta jemmarien maaseutuyrittäjyyttä!!!! Lue itse mitä MTK ajaa maaseudulle.
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2006/joulukuu/fi_FI/valtuusk/
kannatat siis työttömyyttä?
miksi aihe muuttui?
Pelkkä propagandaksi huutaminen ei tee sitä että sillä osoittaisit olevasi oikeassa.
Tunnettu tosiasia on, että maatalous on kiinteästi kytkeytynyt muuhun kansantalouteen. Maatalouden merkityksen muutoksia kansantaloudessa voidaan kuvata elinkeinon työvoima- ja kansantuoteosuuksilla. Vuonna 1950 maatalous työllisti lähes 40 % ammatissa toimivasta väestöstä ja maatalouden bruttokansantuoteosuus (arvonlisäys tuottajahintaan) oli noin 16 %. Vuonna 1994 maatalouden bruttokansantuote oli 1,95 mrd. euroa (1,38 mrd. euroa v.1995), mikä on enää 2,6 % kaikkien toimialojen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Samana vuonna maatalous työllisti suoranaisesti noin 142 000 henkilöä (130 000 v. 1995), mikä on 7 % koko maan työllisestä työvoimasta. Maatalouden BKT-osuus on pudonnut jatkuvasti siitä syystä, että maatalouden tuotannon kasvu on ollut hitaampaa kuin muun kansantalouden. Samanaikaisesti maatalouden yhteydet kansantalouden muihin sektoreihin ovat kuitenkin lisääntyneet. Maatalouden ostamien tarvikkeiden ja palvelujen määrä on lisääntynyt, joten osa jalostusarvosta on siirtynyt maatalouden ulkopuolelle. Ja on uskottavaa että maatalous ostaa tarvikkeita ja palveluita yhä enenevässä määrässä tilan ulkopuolelta tulevaisuudessa.
Koko elintarvikeketjun merkitys kansantaloudessa on huomattavasti suurempi kuin mitä pelkkä maatalouden BKT-osuus osoittaa. Maatalous on voimakkasti sidoksissa toisaalta sille tuotantopanoksia valmistavaan teollisuuteen sekä toisaalta maataloustuotteita jalostavaan teollisuuteen. Maatalous perustuu suurelta osin tilan ulkopuolelta hankittavien ostopanosten käytölle (lannoitteet, rehut, öljytuotteet jne.). Useat tuotannonalat valmistavat maatalouden tarvitsemia tuotantopanoksia kuten esimerkiksi kemian teollisuus ja metalliteollisuus. Esimerkiksi vuonna 1994 noin 60 % maatalouden kokonaistuotosta eli runsas 2,19 mrd. euroa käytettiin tuotantopanosten hankintaan kansantalouden muilta toimialoilta. Toisaalta viljelijät myyvät suurimman osan tuottamistaan maataloustuotteista edelleen muille toimialoille. Vuonna 1994 runsas 70 % maatalouden tuotoksesta siirtyi jalostettavaksi elintarviketeollisuuteen.
Elintarviketeollisuus puolestaan hankkii maatalousraaka-aineet pääosin kotimaiselta maataloudelta, mutta muut tuotantopanokset ja palvelukset monilta muilta toimialoilta ja lisäksi myös ulkomailta. Elintarviketeollisuus on mielletty Suomessa perinteisesti kotimaisten maataloustuotteiden jalostamiseksi. Maatalouden tuottamat raaka-aineet ovatkin välttämätön panos elintarviketeollisuudelle, mutta EU-Suomessa raaka-aineostoja ei kuitenkaan automaattisesti tehdä kotimaiselta maataloudelta. Kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden välillä vallitsee kuitenkin läheinen riippuvuus. Meijeri-, liha- ja kananmunateollisuuden yhteys perusmaatalouteen on lähes saumaton, koska näillä toimialoilla käytetty raaka-aine on lähes sataprosenttisesti kotimaista.
Elintarvikkeiden jalostus on ollut viime vuosina teollisuutemme kolmanneksi suurin toimiala. Vuonna 1994 elintarviketeollisuuden bruttoarvo oli 8,07 mrd. euroa eli runsaat 13 % koko teollisuuden bruttoarvosta (59,87 mrd. euroa). Elintarviketeollisuuden arvonlisäys oli 2,10 mrd euroa eli noin 10 % koko teollisuuden vastaavasta. Elintarviketeollisuus on tuottanut noin 3% kaikkien toimialojen bruttokansantuotteesta ja työllistänyt hieman alle 3% koko maan työvoimasta.
Kotimainen tukku- ja vähittäiskauppa ovat tähän saakka tukeutuneet elintarvikkeiden hankinnoissaan suurelta osin kotimaisen maatalouden raaka-aineisiin ja niistä jalostettuihin elintarvikkeisiin. EU-jäsenyyden myötä ulkomaiset elintarvikkeet ovat kuitenkin yhä useammin todellisena vaihtoehtona kaupan hankinnoissa. Elintarvikekaupan riippuvuus kotimaisesta maataloudesta on siten paljon löyhempää kuin suurimmassa osassa elintarviketeollisuutta. Kaupan ja viimekädessä kuluttajien valinnat elintarvikkeiden hankinnoissa ovatkin erityisen ratkaisevia niin maataloutemme kuin elintarviketeollisuutemme tulevaisuudelle.
Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppaporras vie huomattavan euromääräisen osuuden kuluttajien elintarvikemenoista. Kaupan osuuden suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida tarkasti, sillä käytettävissä olevien tilastojen luokittelu ei erottele riittävän yksityiskohtaisesti elintarvikkeiden myyntiä muiden päivittäistavaroiden myynnistä. Myöskään tukku- ja vähittäiskaupan myyntikateprosenteista ei ole saatavissa täsmällisiä tietoja, sillä varsinkin tyypillisimpiä elintarvikkeita kuten voi, margariinit, maito, kananmunat, sokeri, kahvi jne. myydään vähittäiskaupassa usein kampanjatuotteina varsin pienellä katteella. Lisäksi kaupan palkkioiden voimakas tuotekohtainen vaihtelu estää täsmällisen käsityksen saamista kaupan osuudesta koko elintarvikeketjussa.
Muutokset elintarvikeketjun eri osissa heijastuvat kansantalouteen ja aluetalouksiin sekä kauppataseeseen. Esitetty arvio elintarviketaloudessa liikkuvista kokonaisrahavirroista. Laskelmassa on päädytty lähes 13,46 mrd. euron kokonaisrahavirtaan vuonna 1994. Kysymyksessä ei ole ns. kuluttajan elintarvikeeuro, vaan kaikki ne rahavirrat, jotka liittyvät kiinteästi elintarvikeketjuun. Vuoden 1994 kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien elintarvikkeiden kulutusmenot olivat 9,08 mrd. euroa. Laskelmaan on sisällytetty myös elintarviketalouden välittömät tukimäärät, alkoholijuomien vähittäis- ja anniskelukulutusmenot sekä arvio kotitalouksien ulkopuolisesta elintarvikekulutuksesta.
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteenlaskettu tuotannon bruttoarvo on ollut viime vuosina ilman tukia noin 11,27 mrd. euroa ja arvonlisäys noin 4,20 mrd. euroa. Elintarviketalous onkin kotimarkkinoiden suurin yksittäinen tuontia korvaava sektori. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuus bruttokansantuotteesta ja työllisyydesta vaihtelee suuresti maan eri osissa.
Elintarviketalouden arvoketju on myös suuri työllistäjä. Kotimaisen maatalouden aikaansaamat välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat runsaat 300 000 henkeä eli noin 14 % ammatissa toimivasta väestöstä. Noin 150 000 maatalouden ulkopuolisen työpaikan arvioidaan olevan vahvasti riippuvainen kotimaisesta maataloudesta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden työllisyysnäkökohdat korostuvat entisestään, kun niitä tarkastellaan aluetalouden näkökulmasta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteenlaskettu osuus työllisestä työvoimasta on Etelä-Suomessa maan muita alueita pienempi. Maatalousväestön alhaisesta suhteellisesta osuudesta huolimatta sijaitsee neljän eteläisimmän läänin alueella lähes 50 % koko elintarviketaloudessa toimivasta työllisestä työvoimasta.
Maatalousväestön ja elintarviketeollisuudessa työskentelevien suhteellisen osuuden suuruus riippuu maatalouden tuotantoedellytysten ja työllisten absoluuttisen määrän lisäksi merkittävästi myös kullakin alueella vallitsevasta elinkeinorakenteesta. Kaupungistuneessa ja teollistuneessa Etelä-Suomessa väestöpohja on laaja ja elinkeinorakenne monipuolinen, mistä johtuen elintarviketalouden ulkopuolisten toimialojen merkitys on keskeinen. Itä- ja Pohjois-Suomessa tuotanto-olosuhteiden epäedullisuus, karjatalousvaltainen maataloustuotanto ja vaihtoehtoisten ansiomahdollisuuksien vähäisyys ovat keskeisiä syitä varsinkin maatalousväestön suureen suhteelliseen osuuteen näillä alueilla. Suomessa on noin 250 kuntaa, joissa varsinaisen maatalouden osuus työllisistä on yli 20 %.
virheet saa korjata
on 300 000 työntekijää. Missä nämä työntekijät ovat? Kaupoissako? Maatiloillako? MISSÄ?
mutta korjaa virheet jos voit
http://www.mm.helsinki.fi/MAATALOUS/tiedostot/ET-Ketju Maatalous&Maaseutu-luento Kola 120906.pdf
on noiden 300 000 kanssa? Teollisuus pyörisi ilman suomalaista maatalouttakin.
täällä pysyisi kun markkinat ja raaka-aine on muualla ja vielä halvempi työvoima. Ja sen on erittäin helppo siirtyä koska niillä on jo laitoksia pitkin eurooppaa.
Sen tänne jääminen on vastoin markkinalakeja ja nimenomaan paikkateoriaa kohtaan.
En tiedä koska se todella sinulle valkenee että ei kukaan muu aja Suomalaisten etuja kuin suomalaiset itse, nähtiinhän se votkan kohdallakin, liittymissopimus oli yhtä tyhjän kanssa kun isot maat haluavat laittaa pilaantuneet viinimarjat votkaksi
Ruotsalaiset ovat kyllä iloissaan kun sinä olet valmis antamaan heidän hyödykseen rahasi.
markkinataloutta kaikissa olosuhteissa. Kepu kannattaa sosialismia maaseudulla. Kepulaiset maatilat ovat suomeksi sanottuna valtiollistettuja kolhoositiloja. Kepu on siis sosialistinen liike.
tuet ovat globaali ilmiö jopa USAssa niitä maksetaan.
Sinänsä mukavaa mutta erittäin outoa että kokoomuslaiset ym. tilat eivät kuulu joukkoon mainitsemaasi joukkoon, onko sinulla muuta selitystä kuin että puoluetausta ratkaisee mihin joukkoon kuuluu.
Kun kerran haluat vapaata markkinataloutta, niin sinulle varmasti sitten sopii että palkkasi kilpailutetaan niille eli hommasi annetaan sille joka sen halvinten tekee periaatteella.
Sopiiko tuo sinulle, yhtä hyvin, totta kai muutenhan sinä kannatat sosialismia etkä markkinataloutta kuten kerrot. Onhan miehen sanaan luotettava ja tässä tapauksessa uskon että sinä puhut totta.
Voit tietysti aina kertoa jos et puhu, en siitä sinua syytä ja panettele koska se ei kuulu sivistyneisiin tapoihin.
kilpailulle? Miksi pitäisi, työmarkkinat eivät ole yrittäjyyttä, kuten maaseutuyrittäjyys.
markkinataloutta.
Kuten arvasin et sinä todellisuudessa halua vapaata markkinataloutta, vaan sinä haluat sen vain johonkin osaan taloutta. Harmi vain että maanviljelijät jo toimivat ns. vapailla markkinoilla koska heidän tuotteittensa hinta määräytyy markkinoiden mukaan. Se vain että kun on tuo globaali tukeminen hinta on vääristynyt alemmaksi kuin mitä tuotteen tekeminen maksaa.
No onneksi tai epäonneksi markkinat näyttävät hintojen nousua johtuen siitä että esim. viljan kulutus on suurempaa kuin tuotanto. On toivottavaa että kun tilanne kääntyy toisinpäin mitä se on niin et rupea vaatimaan hintarajoitteita hinnoille (tuet ovat pois) tai sitä että palkkaasi pitää nostaa. Sillä etkö sinä halunnut markkinataloutta etkä sosialismia.
Sinun pitäisi ensin ottaa selville mitä vapaa markkinatalous sisältää ennen kuin ilmoitat itsesi sen kannattajaksi.
lue tuolta kohta markkinatalouden rajoitukset
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous
Paljonkohan yritystuilla työllistetään suomessa yksistään? Maataloustukia-vientitukia keskustan eu.n liberaaliryhmän eu.parlamentaarikot ajaa poistettavaksi nopeasti kaikista Eu.n jäsenmaista.
Ovat hyväksyneet v.1999 Amsterdamissa liberaaliryhmän tavoitteissaan näin,jota toteuttavat
aktiivisesti.Tästä vaan keskustan eu parlamentaarikot suomessa vaikenee.Netistä löytyy suomenkielinenkin 32 sivuinen libaraalien tavoiteohjelma,ei ole mikään salaisuus,mitä siellä puuhastelevat maatalouden ja viennin alasajossa,kuten Seppo Kääriäinen teki jo suomen puolustusvoimille.
vihollinen, kärkenään Paavo Väyrynen.
Eihän tällaisilla teksteillä ole muuta tarkoitusta, kuin tehdä oikeutetuksi suuremmpien ja laajempien tukien myöntäminen maataloudelle.
Tämä kun vielä jatkuu niin me kuluttajat veronmaksajat olemmekin maataloustuottajille välttämätön kustannuserä eikä päin vastoin.
Luvussa on varmaan mukana niitäkin ,jotka eivät ole edes työelämässä mukana.
MTK yrittää keplotella yhä suurempia tukia kannattamattomaan yritystoimintaan maaseudulla ja MTK tunnustaa tämän avoimestikin. Lukekaa:
"Maatilojen rakennemuutos jatkuu ja yhä useampien yrittäjien toimeentulo koostuu monimuotoisesta yritystoiminnasta. Siksi on edelleen perusteltua, että maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja suunnataan maatilojen kehittämiseen ja sitä kautta syntyvän yritystoiminnan tukemiseen."
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2006/joulukuu/fi_FI/valtuusk/
KEPULOISEN YRITYSTOIMINTAA MAASEUDULLA? ALKAA HERMOT MENEMÄÄN KEPUN TAKIA!
Ei tuotakaan moni tiedä, että naapurin lannan levittämisestä omalle pellolle maksetaan korvaus!
Saadessaan siis ilmaista lannoitetta, siitä maksetaan verovaroista korvaus? Valvooko kukaan että naapurit varmasti vaihtavat tuotokset, eivätkä nosta pelkästään korvauksia?
Ylioppilas on demareiden korkein oppiarvo. Heh heh.
Tiedoksenne vaan, että en todellakaan ole demari!
Elintarvikeketjun työllisiin kuuluvat alkutuotannossa, kuljetuksissa, jalostuksessa, kaupassa, kemian teollisuudessa, koneiden valmistuksessa jne, jne...
Asiaa voi tiedustella vaikkapa Suomalaisen Työn Liitosta.
Yksikään puolue ei aseta kotimaista elintarviketuotantoa kyseenalaiseksi.
Ei ole asettanut enää pitkiin aikoihin.
lakkaisi, tulisi 300 000 työtöntä? Roskaa, sillä kuljetuksissa, jalostuksessa, kaupassa, kemian teollisuudessa, koneiden valmistuksessa jne, jne... pysyisi samat työpaikat kun ulkomaiset yrittäjät tulisivat tilalle.
jos kotimainenkaan yrittäjä pärjää.
Mutta jos nyt mieliksesi leikitään vakavalla asialla - tuolla "jos" sanalla, niin pohdiskellaan vähän.
En väitä, että tulisi 300 000 työtöntä mutta erittäin huomattava määrä kyllä tulisi.
Selvästi suurin osa tuosta nykyisten työllisten määrästä.
Mitähän puuhaa heille järjestäisit ?
Ilman työtä jäisi viljelijoiden lisäksi suurin osa panostoimittajista, kone, rehu, kemian ym muusta teollisuudesta. Tämä ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että kysyntä loppuisi - mihin niitä enää tarvittaisiin.
Myös suurin osa jalostavasta elintarviketeollisuudesta lakkaisi - eihän niin typeriä kauppiaita olekaan, että myisivät meille raaka-aineita - ei, kyllä tänne myytäisiin valmiita tuotteita, suoraan kaupan hyllyyn.
Elintarvikekaupan työpaikat luonnollisesti säilyisivät.
Mutta kuten sanottu - kotimainen elintarviketuotanto ei lakaa - yksikään valtio ei ole luopunut elintarvikeomavaraisuudestaan.
Eikä luovu Suomikaan !
rahoja syydetään kannattamattomaan yritystoimintaan maaseudulla kotimaisuusasteen nimissä. Miksi maaseutuyrittäjyyttä ei saada kannattavaksi, jotta siihen ei tarvitsisi upottaa näin paljon rahaa?
kallista.
Jos sen voisi kilpailuttaa vapaan markkinatalouden periaatteilla ei olisi mikään ongelma saada tuotantoa kannattavaksi
Laita todellista tietoa jos epäilet.
300 000 suomalaista. Huom. MAATALOUSTUET!
tiedä, tyhjä pää vain kolisee.
...elintarvikeomavaraisuuden välttämättömyydestä.
Tukipolitiikkaankin on selkeät näkemykset.
http://www.kokoomus.fi/tavoitteet/muut_ohjelmat/maaseutuohjelma
kapunkiohjelmansa, joka ei tarkoita yhtään mitään. Paria äänestäjää vähän höynäytetään.. Sinulle taitaa nuo julistukset olla ikuisia ja absoluuttisia totuuksia.. Ihan kuin Väyrysen 1-10 osat On totuuden aika;-))))))
mitä on vasemmiston kaupunkiohjelma, kaverit valitaan virkoihin koska pitäähän äänestäjiä palkita
Ei millään muulla alalla voi kuitenkaan toimia pitkään, jos toiminta ei ole kannattavaa.
Aiemminhan oli vielä paremmin; maanomistaja ns. maataloustuottaja sai tuottaa mitä halusi, kannanmunia, porsaita,viljaa, voita, jne., jne., riippumat oliko siitä ylitarjontaa vai ei. Eli tosi omistavaluokka sai mellastaa mielin määrin Kekkonen ja Maalaisliitto takasivat, että veronmaksajien rahoista maksettiin tuotantokorvaukset. Vientituet ! Venäjälle, Englantiijn, USA:n.
Lievestuoreen sellutehdas kun ei kannattanut, se lopetettiin. Ei tule muille moisia tukia.
Jos kansalaisia kohdeltaisiin samoin, olisi esim. sinkkiämpärien valmistus tehtävä mahdollisekksi vaikka olisi ylitarjontaa-tukiaisin!
Ei tämä ole mitään pahansuopasuutta, mutta hallituksen verokohtelukaan ei ole tasapuolista. Vero-ale kohdistuu epäoikeuden mukaisesti kansalaisiin vaalilupauksista huolimatta.
Aina silloin tällöin puhkeaa tämmöisiä parin kolmen henkilön primitiivireaktioita.
Eivät ne ole vaarallisia - eivät näiden järmättäjien ulkopuolisille ainakaan.
Eivätkä suomalaiselle elintarviketuotannolle.
Jos tukiaiset lopetettaisiin jossain EU-maassa, esimerkiksi Suomessa, maatalous loppuisi samana päivänä. EU nähnyt monesta syystä hyväksi, että viljely-yrittäjän tuloista noin 40 % maksetaan unionin ja jäsenmaan valtion varoista.
Jos yrittäjän tuloista jäisi pois 40 %, yritys joutuu heti popettamaan toimintansa. Yritystoiminnassa voitto on korkeintaan 10 %. Tukiaisten lopettamisen jälkeen maatalousyrittäjä ei voi päivääkään jatkaa toimintaansa 30 prosentin tappiolla.
Jos tukiaiset lopettaisiinkin samalla kertaa kaikissa EU-maissa, niin sitten oltaisiin samalla viivalla muiden EU-maiden kanssa. Eikä heti tarvitse lopettaa kaikkia tukia, niitä voitaisiin aluksi vähentää. Eikö se kuulosta järkevältä. Jos kuulostaa, niin miksi Kepu kynsin hampain vastustaa tällaistä politiikkaa, vaikka sen eurooppalainen viiteryhmä, liberaalidemokraatit kannattavat maataloustukien vähentämistä ja aikanaan lopettamista.
Kun tuet lopetetaan ja poistetaan kaikenlaiset kiintiöt sekä poistetaan myös suojatullit niitä valtioita kohtaan, jotka eivät tue maatalouttaan, ollaan muiden kanssa samalla viivalla. Olet aiemmin sanononut, että suomalainen maatalous kyllä pärjäisi tällaisessa kilpailutilanteessa. Miksi ihmeessä emme sitten edistä osaltamme siihen pääsyä. Sitä varten on politiikka ja sitä varten on mmm. WTO-prosessi.
Jos suomalainen maatalous kerran vapaassa kilpailussa pärjää, Suomen etu olisi pyrkiä kohden sitä vapaata kilpailua. Elintarvikkeiden kuluttajahinnathan eivät olennaisesti nousisi. Tuen eli veron poisto maksajilta tältä osin ei siirtyisi kokonaan hintoihin, koska tukipolitiikka johtaa välittäjäportaan tavanomaista korkemapiin hintoihin ja ylituotannosta joudutaan myös maksamaan. Kaikki tällaiset ongelmat poistuisivat, jos olisi rohkeutta siirtyä eurooppalaiseen vapaaseen maatalouteen.
Tiedän, että se on utopia. Se on utopia sen vuoksi, että Euroopassa on niin voimakas ja poliittisesti vaikutusvaltainen maatalousyhteisö, EU:n todelliset ökyisännät ja kartanonherrat. Näitä on eritoten Ranskassa ja eteläisen Euroopan maissa. Näiden puolesta mekin maksamme maatalosutukia, ylläpitääksemme järjestelmää, joka takaa eteläisen Euroopan suuren ylituotannon dumppaamisen muualle maailmaan.
pysymisen huippulaatuisena. Kaikki kepukartellit alas!
ole ongelma. Meillä on varaa tukea suomalaista maataloutta siltä osin kuin tuki kohdistuu Suomessa käytettäviin elintarvikkeisiin. Kyllä minä haluan syödä suomalaisia perunoita ja suomalaista lihaa, levittää suomalaisesta viljasta leivotulle leivälle suomalaista margariinia ja juoda suomalaista maitoa. Varsinaisia ongelmia on kaksi:
1. Tukia myönnetään myös muuhun kuin elintarviketuotantoon. Ruokohelpiä ei kukaan syö, viljan käyttäminen polttoaineena ei ole elintarviketuotantoa. Ei myöskään viljasta valmistetun alkoholin käyttäminen (bio-)polttoaineena. Keskioluen ja kossun valmistus on siinä rajamailla, onko se elintarviketuotantoa vai ei, mielestäni ei.
2. Kun verovaroilla tuettua ylituotantoa myydään ulkomaille vientitukien avulla, niin tuotteen mukana menee ulkomaille enemmän tukia kuin siitä tuotteesta saadaan hintaa. Toisin sanoen rajan yli menee enemmän verorahoja kuin sieltä tulee maksua.
No kepu tietenkin.
kansanedustajat, jotka tällaisen tukiviidakon ovat rakentaneet. Poliitikot eivät kanna muuta kuin ns. poliittista vastuuta joten vastuu siirtyy äänestäjille.
viime aikoina johtuen viljan puutteesta ja viimeisin tieto oli että vienti tuki poistettiin maidolta.
Suoraan sanoen kaikista järjettömin on se että Eu vaihtaa vaihtaa toimitiloja vähän väliä, sen rahan tuhlausta ei kovinkaan moni tunnu kritsioivan.
Sinulle varmasti sopii että niistä maista joissa ei valvota hukkakaura tilannetta ja pidetä sen pois pitämistä pelloilta tärkeänä voidaan kieltää tuonti.
Paitsi jos pidät hukkakauraa merkkinä laadusta.
Hyvin paljon on tai oli yhteistä vanhallapiialla ja maanviljelyllä Kekkosen aikaan.
Vanhapiika nukkui yöt ikkunat auki ja rautaisella hetekalla toivoen että halla panis ja vielä ruoste raiskais!
Laskun maksoi kumminkin Kekkonen!
Ei saa puhua tukiaisista pahaa. Olette etuoikeutettussa asemassa saadessanne maksaa ne!
Täytyy muistaa että jos ei olisi tuottajia niin mistäpä hankitaan raaka-aineet jatkojalostukseen?
Esim. perunasta tehdään erittäin monia erilaisia helppoja esivalmistettuja tuotteita. Ranskikset, pariisin perunat, perunasipulisekoitukset, kermaperunat, valkosipuliperunat jne.... Sipsejä unohtamatta.
Ette tuskin halua että kirjoitan tähän listaa kaikista elintarvikkeista, siitä tulisi niin pirun pitkä.
Sitten on tietysti vielä elintarvike laboratoriot.
Kuljetus, ravintolatjne...
Pitäisikös mielestänne kaikki ruoka tuoda ulkomailta?
Sandra ( pah, jäi kirjautumatta. Heräsin juuri)
edellisen, ja nukuksissa yritin kirjautua vasta sitten. Siksi tuo nimetön. Vaikka välipä hällä.