Edullinen tapa vähentää onnettomuuksia on rakentaa kaikkialle moottoritiet. Ei nykyisenlaisia, joissa tehdään tasaista jälkeä, vaan yksinkertaisesti tavallisia teitä joissa on kaksi kaistaa molempiin suuntiin.
Jos olemme pystyneet rakentamaan köyhissä oloissa 50-70 luvuilla nykyiset tiemme, ei pitäisi olla suuri kustannus rakentaa jokaisen tien viereen toinen samanlainen vaatimaton tie.
Silloin vastaantuleva liikenne ei olisi sentin päässä, vaan pienen metsäkaistaleen takana. Maata meillä riittää täällä Suomessa. Kun samaan suuntaan on kaksi kaistaa, niin ohittaminen on vaivatonta, vastaantulijoita ei ole. Vaikka tie on mutkainen ja mäkinen, siitä ei ole haittaa, sillä kun vastaantulijoita ei ole, voi molempia kaistoja ajella ja aina pääsee edelle ne jotka nopeammin ajelevat. Vielä jos teiden reunat tehdään leveiksi, ei olla ensimmäisenä puussa, vaan soralla. Ja kun vielä tehdään pinta samalle tasolle, ei tule tiistain kaltaista tilannetta että auto lähtee käsistä kun se kimpoaa asfaltin reunasta. Miksi muuten nykyisillä teillä on jopa kymmenen sentin reunus asfaltin ja soran välillä? Eikö muuten tapahtu riittävästi onnettomuuksia?
Risteyksetkään eivät ole ongelma jos tiet ovat riittävän kaukana toisistaan risteysalueella. Silloin kumpaankin suuntaan oleva tie saa oman risteyksensä ja niiden välillä voi olla riittävä matka, joka on kymmeniä metrejä. Ja vilkkaimpiin risteyksiin sitten ympyrät, jolloin liikenne sujuu molempiin suuntiin reippaasti.
Koska kenenkään ei tarvitse ajella toisten perässä, nopeudet pysyvät kohtuullisina. Ei tule tunnetta että ei ole päässyt eteenpäin ja kahden kaistan ansiosta keskinopeus kasvaa vaikka maksiminopeus olisi 80 tai 100.
Sillä rahamäärällä, joka on käytetty nykyisenlaisten moottoriteiden rakentamiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana olisi voitu rakentaa kevyetmoottoritiet kaikille nykyisille päällystetyille teille. Siis kaikkialla Suomessa voitaisiin ajaa kevyillä moottoriteillä turvallisesti ja ilman ruuhkia.
Tai toisin. Suomessa kerätään autoilijoilta veroja, joista tiestöön palautuu vain kymmenesosa. Jos kolmen seuraavan vuoden autoilijoilta kerättävät verot sijoitettaisiin kevytmoottoriteiden rakentamiseen, saisimme kolmessa vuodessa koko Suomeen kaikkialle kevytmoottoritiet eikä sellaisia onnettomuuksia joita tämän vuoden aikana on sattunut, pääsisi juuri sattumaan.
Tämä olisi mahdollista. Mutta onko siihen ihmisillä halua? Vai haluavatko ihmiset mieluummin taivastella onnettomuuksia, oikein odottavat niitä että pääsisivät taivastelemaan. Siltä se vaikuttaa, kukaan ei vaadi kevytmoottoriteitä Suomeen.
Jos olemme pystyneet rakentamaan köyhissä oloissa 50-70 luvuilla nykyiset tiemme, ei pitäisi olla suuri kustannus rakentaa jokaisen tien viereen toinen samanlainen vaatimaton tie.
Silloin vastaantuleva liikenne ei olisi sentin päässä, vaan pienen metsäkaistaleen takana. Maata meillä riittää täällä Suomessa. Kun samaan suuntaan on kaksi kaistaa, niin ohittaminen on vaivatonta, vastaantulijoita ei ole. Vaikka tie on mutkainen ja mäkinen, siitä ei ole haittaa, sillä kun vastaantulijoita ei ole, voi molempia kaistoja ajella ja aina pääsee edelle ne jotka nopeammin ajelevat. Vielä jos teiden reunat tehdään leveiksi, ei olla ensimmäisenä puussa, vaan soralla. Ja kun vielä tehdään pinta samalle tasolle, ei tule tiistain kaltaista tilannetta että auto lähtee käsistä kun se kimpoaa asfaltin reunasta. Miksi muuten nykyisillä teillä on jopa kymmenen sentin reunus asfaltin ja soran välillä? Eikö muuten tapahtu riittävästi onnettomuuksia?
Risteyksetkään eivät ole ongelma jos tiet ovat riittävän kaukana toisistaan risteysalueella. Silloin kumpaankin suuntaan oleva tie saa oman risteyksensä ja niiden välillä voi olla riittävä matka, joka on kymmeniä metrejä. Ja vilkkaimpiin risteyksiin sitten ympyrät, jolloin liikenne sujuu molempiin suuntiin reippaasti.
Koska kenenkään ei tarvitse ajella toisten perässä, nopeudet pysyvät kohtuullisina. Ei tule tunnetta että ei ole päässyt eteenpäin ja kahden kaistan ansiosta keskinopeus kasvaa vaikka maksiminopeus olisi 80 tai 100.
Sillä rahamäärällä, joka on käytetty nykyisenlaisten moottoriteiden rakentamiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana olisi voitu rakentaa kevyetmoottoritiet kaikille nykyisille päällystetyille teille. Siis kaikkialla Suomessa voitaisiin ajaa kevyillä moottoriteillä turvallisesti ja ilman ruuhkia.
Tai toisin. Suomessa kerätään autoilijoilta veroja, joista tiestöön palautuu vain kymmenesosa. Jos kolmen seuraavan vuoden autoilijoilta kerättävät verot sijoitettaisiin kevytmoottoriteiden rakentamiseen, saisimme kolmessa vuodessa koko Suomeen kaikkialle kevytmoottoritiet eikä sellaisia onnettomuuksia joita tämän vuoden aikana on sattunut, pääsisi juuri sattumaan.
Tämä olisi mahdollista. Mutta onko siihen ihmisillä halua? Vai haluavatko ihmiset mieluummin taivastella onnettomuuksia, oikein odottavat niitä että pääsisivät taivastelemaan. Siltä se vaikuttaa, kukaan ei vaadi kevytmoottoriteitä Suomeen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Miksei rakenneta junakiskoja, niin ei tarvitse edes itse ajaa...
Jos ajattelet pitemmälle niin jo muutama kilometri raiteita Suomessa aiheuttaa suuren määrän onnettomuuksia ja matkat myöhästyvät usein tunteja. Jos kaikkialla olisi kiskot, joka toinen jäisi junan alle eikä kukaan pääsisi mihinkään.
Tekstistäsi on aistitavissa hienoista epäilyä kevytmoottoriteihin. Aikanaan tiet keksittiin, niillä kulki ihmisten vetämiä kärryjä ja myös hevosten vetämiä. Silloin ei ollut merkitystä vaikka vastaantulijat olivat 10 sentin päässä.
Kun liikenne on lisääntynyt, massat kasvaneet ja nopeus lisääntynyt, vastaantulevien etäisyys ei ole muuttunut miksikään. Edelleen 200 km/h toisiinsa likkuvat kohteet sivuuttavat toisensa 10 sentin päästä ja jos eivät, syntyy tiistain kaltaista jälkeä.
Kevytmoottoritie on järkevin ratkaisu, se on edullinen rakentaa ja turvallinen käyttää. Kiskoliikenteeseen verrattuna se on moninkertaisesti edullisempi ja turvallisempi.
Toki kiskoille kannattaisi siirtää rahtiliikenne pitemmiltä matkoilta ja kumipyöriä käyttää vain lähiliikenteeseen. Senkin voisivat päättäjämme helposti tehdä, määrittelemällä raideliikenteen kustannukset kohdalleen. Nykyisinhän otetaan muutama metri kiskoja pois, sitten lasketaan liikkuuko radalla tavaraa ja matkustajia. Usein huomataan ettei liiku ja koko rata lopetetaan.
Pendolinot liikkuvat toisiinsa nähden 400km/h, eikä osumavaaraa ole, kun kulkevat kiskoilla.
Mielestäni kaikille teille, joilla on osumavaara vastaantulevaan, pitäisi olla kattonopeus 70km/h.
Se on silloin 140 km/h kun tulee pysähdys. Miten lie sen turvallisuuden laita kun ajaa asuntoautolla 140 km/h kiviseinään?
Mitä tapahtuu kun samaa rataa ajaa kaksi pendolinoa vastakkain 200 km/h? Eihän sellaista voi tapahtua, eihän? Kuitenkin sellaista tapahtuu, on jo tapahtunut muualla. Tarvitaan vain yksi inhimillinen erehdys ja kaksi pendoliinoa kulkee toisiaan kohden samaa rataa.
Entä jos se putoaa kiskoilta kuten on jo käynytkin muutaman kerran? Jos jokaisen paikan välillä olisi pendoliino, niin monta pendoliinoa seisoisi rikkinäisenä radalla kun niitä seisoo nykin vaikka niitä on vain muutama. Pendoliino on hyvä kulkupeli isojen kaupunkien välille, kunhan ne vielä saataisiin toimimaan.
Ja vielä kun saataisiin julkinen liikenne toimimaan niin että sillä pendoliinolla pärjäisi koko päivän, niin mikä ettei. Mutta edelleen tarvitaan kumipyöriä joilla ajetaan. Kun on yksisuuntainen tie jokaiselle käytössä niin hyvin pyyhkii.
Edelleen, rakennetaan nykyisten teiden viereen samanlainen tie kuin se nykyinen on. Se ei maksa paljoa, mutta vie toisen suuntaisen liikenteen sen keskikaistaleen verran kauemmas ja puiden välistä on hankala osua vastaantuleviin.
Ei haittaa mäet, ei mutkat, vastaantulevia ei ole. Hirvet nyt jäävät vielä, mutta niillä ei ole sitä vauhtia 70 km/h tunnissa kuten sinun vastaantulevillasi.
Mihinköhän lähteeseen perustuu väite "Sillä rahamäärällä, joka on käytetty nykyisenlaisten moottoriteiden rakentamiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana olisi voitu rakentaa kevyetmoottoritiet kaikille nykyisille päällystetyille teille."?
Mikäli nyt oikein ymmärsin, niin haluaisit toisen samanlaisen väylän rakennettavaksi johonkin vanhan väylän läheisyyteen, vanhojen tielinjausten suuntaisesti. 2-kaistaiset valtatiet maksavat n. 60-70% moottoritien hinnasta, joten ei kyllä noilla sijoituksilla Suomessa vielä kovin montaa kilometriä enempää kevytmoottoritietäkään olisi syntynyt. Tai itseasiassa em. prosentti on vieläkin suurempi, koska haluat leveämmän asfalttipäällysteen sekä leveitä sora-alueita tien pientareille.
Tiehallinnon sivuilta voit käydä katsomassa, näet että rinnakkaistietä saa hintaan 0.4 miljoonaa kilometri ja moottoritietä hintaan 5.8 miljoonaa kilometri. Moottoriteihin on siis käytetty viimeisen kymmenen vuoden aikana 3.4 miljardia rahaa. Jos tällä rahalla olisikin tehty kevytmoottoritietä, sitä olisi saatu 8 400 kilometriä eli lähes kaikkialla olisi kevytmoottoritiet.
Lisäksi kun huomioimme että tienhoito maksaa kolme kertaa enemmän moottoriteille kuin kahdelle kantatielle, saamme lisää rahaa säästöön.
Toinen vertaukseni oli että käytettäisiin kolmen seuraavan vuoden autoilijoilta kerätyt varat tienpitoon. Niitä tullaan keräämään noin 12 miljardia ja tällä summalla saataisiin kevytmoottoritietä 31 000 km.
Eli hyvin ollaan haarukassa esittämieni vertausten suhteen. Jos haluttaisiin, meillä olisi vara muuttaa Suomen tiet kevytmoottoriteiksi seuraavan kymmen vuoden aikana emmekä menettäisi mitään mitä olemme kuvitelleet saavamme.
En esittänyt leveämpää asfalttia, vaan sitä että asfaltin ja soran välillä ei olisi 10 sentin tasoeroa. Pinnoitettu osuus voi olla kapea (6-7 m), koska vastaantulijoitahan ei ole. Ei siis tarvita valtateitä, vaan riittää kantatien leveys suurimmalle osalle maamme teistä.
Soratien lisäosuutta en ottanut mukaan hintoihin, totesin että olisi parempi tehdä niin. Se lisää kustannuksia noin 0.05 miljoonaa kilometrille jos kummankin tien reunalle tehdään kolmen metrin sora-alue. Sillehän ei tule päällystettä eikä sen tarvitse kestää liikennettä. Se on pelkkää maata jossa vähän soraa päällä.
Kyse on siis halusta, halutaanko teistä tehdä turvallisia ja miellyttäviä käyttää, vai pitääkö muutamasta pätkästä tehdä isojen poikien leikkialueita joissa voi kokeilla paljonko se bemari kulkee ja loput jätetään turvattomiksi teiksi joissa tapahtuu kuolonkolareita harva se päivä.
Tiehallinnon julkaisu "Mitä maksaa? - Tienpidon kustannuksia 2005":
Sivu 10-11: Uudisrakentamisen kustannuksia vuonna 2005
Moottoritie (4 kaistaa) 1,4 - 3,7 milj. eur/km
Valtatie(4 kaistaa) 1,3 - 3,2 milj. eur/km
Valtatie (2 kaistaa) 0,6 - 1,8 milj. eur/km
Kantatie (2 kaistaa) 0,6 - 1,7 milj. eur/km
Sivu 6: Talvihoito
Moottoritiet 3 350 - 6 063 eur/km
Valta- ja kantatiet 1 595 - 4 000 eur/km
mikä ero on rakentaa tänä päivänä teitä verrattuna sodanjälkeiseen aikaan? Miksi niitä silloin pystyttiin tekemään ja nykyään tuntuu aivan mahdottomalta? Tiedän, että poliittisella tahdolla on osuutensa asiassa, mutta ei se riitä yksin selittämään tätä.
Kansa tahtoo teitä, kansa niitä saakoon.
Katso myös seuraavalta sivulta niin löydät tiedot että tie voidaan rakentaan myös hintaan 0.4 miljoonaa kilometri. Tien ei tarvitse olla niin viimeisen päälle kun ei ole vastaantulijoita. Siinä voi olla mäkiä ja mutkia enemmän kuin noissa teissä, mikä vähentää kustannuksia.
Muurla - Lohja moottoritielle on annettu seuraava arvio. Suunnittelun, rakentamisen, rahoituksen ja kunnossapidon kokonaisarvo vuoteen 2029 on 638 milj.e eli kilometrille kertyy hintaa 13.4 miljoonaa euroa. Lentoasemantie - Tikkurila, 13.5 miljoonaa kilometri. Käytin hintaa 5.8 miljoonaa kilometrille, joka on näyttänyt keskimäärin kuluneen nykyisten moottoriteiden tekemiseen.
Kysehän on siis siitä, haluammeko tiet turvalliksi, joutuisiksi ja toimiviksi, vai haluammeko tasaiset 140 km/h baanat bemareiden leikkikentäksi muutamiin paikkoihin.
Meillä pitäisi olla osa veroistamme sellaisia, että voisimme itse määrätä mihin ne käytetään. Vaikkapa 20 % jokaisen veroista pitäisi olla sellaisia että veronmaksaja voisi itse päättää niiden käytöstä. Ministeriöt laatisivat listat kohteista joihin voisi rahaa sijoittaa. Koska ministeriöt ovat tehneet budjetit aikaisemmin, niin veronmaksajan valitsemat rahat ohjautuisivat lisäksi.
Itse laitaisin ainakin 10 % kohteelle kevytmoottoriteiden rakentaminen.
Jos kansa ei saa mitä tahtoo, kansa on valinnut väärät edustajat edustamaan itseään. Mutta kansahan valitsee mieluummin missejä ja julkkiksia kuin järkeviä päättäjiä.
Tämä ketju alkaa vaikuttaa pelkästään hyvin toteutetulta provosoinnilta. Mieti nyt itsekin noita juttujasi;
Eli jos viimeisen kymmenen vuoden aikana moottoritietä olisi rakennettu 3,4 miljardilla eurolla hintaan 5,8 miljoonaa euroa / kilometri, tarkoittaisi se sitä, että moottoritietä on syntynyt n. 586 km. Suomessa on yhteensä n. 700 km moottoritietä, joten juttujesi perusteella n. 84% Suomen moottoriteistä on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Sitten tuosta laskentatavasta (tai oikeastaan sen virheellisyydestä). Lohja-Muurla-moottoritiehankkeessa on käytössä elinkaarimalli, jossa suurimman osan kustannuksista muodostaa hoitojakso, eikä suinkaan itse rakentaminen. Tässä urakassa on lisäksi ongelmana sen suuri kokonaishinta, ja sitä kautta vähäinen tarjouskilpailu, eikä se siten kuvasta tyypillisiä moottoritien rakentamiskustannuksia millään tavalla.
Ja Lentoasemantie - Tikkurilantie on hyvin ahtaalla ja ruuhkaisella alueella, jossa järjestelyt maksavat maltaita. Tuonne alueelle minkä tahansa väylän rakentaminen maksaisi moninkertaisesti normaaliolosuhteissa rakentamiseen verrattuna. Verrantosi on samanlaisia kuin jos vertailisit matkustajalaivan keinutusta peilityynellä merellä soutuveneen keinutukseen syysmyrskyssä; lähtöviiva ei ole lähimainkaan sama.
Täytyy yhtyä noihin Tiehallinnon listahintoihin, joita on esitetty aiemmin. Ne kuvaavat todellisia rakennuskuluja samoissa olosuhteissa. Pitää tosin muistaa, että ne ovat keskiarvoja ja niissä vaikuttaa moottoritien hintaa nostavasti esim. pidemmän jännevälin tarvitsevat risteyssillat, eritasoliittymät jne. Mutta samanlaiset järjestelyt tarvittaisiin näissä "kevytmoottoriteissäkin", jolloin rinnakkaisväylän hinta on sen 60-70% moottoritien hinnasta. Kapeampia ja huonompilaatuisia teitä ei ole mielekästä tehdä, koska niiden mitoitusnopeus tai välityskyky on pieni ja ylläpito tulee pitkällä tähtäimellä hyvin kalliiksi.
Samaisen raportin ylläpitokustannuksia ynnäilemällä näkyy, että "kevytmoottoritien" ylläpito maksaisi suunnilleen saman verran kuin moottoritienkin, luonnollisesti.
Tuo 10 sentin pykälä asfaltin reunassa johtuu työteknisistä syistä. Päällyste levitetään 40-50 mm kerroksissa, joten joka tapauksessa reunaan jää aina pieni pykälä, mutta tuossa on nyt sitten sattunut niin, että useampi päällystekerros on katkaistu samassa kohdassa. Noin korkeaa pykälää ei teillä saisi olla, tai ainakin siitä pitäisi varoittaa liikennemerkillä.
I rest my case, josko nyt jo järki uppoaisi kaaliin. Ei ne hankkeiden suunnnittelijatkaan nyt ihan aivokuolleita ole. :)
Tärkein syy on, että sodanjälkeisenä aikana rahaa ei käytetty lähellekään yhtä paljoa koulutukseen, terveydenhoitoon jne. Eli tienpitoon käytettävä osuus valtion investoinneista oli moninkertainen nykypäivään verrattuna (johtuen varmasti suurimmaksi osaksi todellisesta tarpeesta).
Tosin on rakentaminenkin kallistunut huomattavasti. Noihin aikoihin tehtiin huonoa laatua, mitä nyt tekohengitetään hyvin kalliiseen hintaan, kun taas tänä päivänä pyritään tekemään kerralla kunnollista. Myös esim. öljyn ja materiaalien hintatekijät vaikuttavat aina maarakennustöissä.
Ja on niitä varmasti muitakin syitä, tuossa nyt vaan tärkeimmät, jotka ensimmäisenä tuli mieleen.
Jos olisi haluttu, meillä olisi kaikki valta- ja kantatiet kevytmoottoriteitä ja ne olisi saatu aikaan samoilla kustannuksilla mitä olemme teihimme käyttäneet.
Nuo antamani esimerkit olivat huomattavasti suuremmat kuin käyttämänä keskiarvo 5.8 M€/km. En siis käyttänyt 13 tai 15 miljoonaa kilometrikustannuksena, kerroin vain mitä esim. Muurla -Lohja tien kustannuksiksi on arvioitu.
Kun katsot noita perusteluitasi, niin huomaat että yrität tehdä kevytmoottoritiet erittäin kalliisti ja kerrot että moottoritiet olisi voitu tehdä halvemmalla.
Jos todella haluaisimme paremmat tiet, tuo sinun asenteesi olisi ensin saatava muuttumaan. Etsimällä edulliset mallit voimme säästää kustannuksissa huomattavasti. Kun meillä rakennetaan teitä, usein ne yritetään tehdä viivasuoriksi ja käytetään paljon rahaa siihen että saadaan pitkältä matkalta nyystettyä pari metriä jostakin nyppylästä.
Jos rakennamme kevytmoottoritietä, ei ole väliä vaikka meillä on pieniä korkeuseroja tiessä, koska ei ole vastaantulijoita. Nythän nuo kalliit nyppylän poistot tehdään sen vuoksi että saadaan näkyvyys tielle. Paikoissa joissa on noita nyppylöitä tulee kuolleita paikkoja ja ihmiset lähtevät ohittamaan ja sitten ilmestyykin vastaantulija sieltä nyppylän takaa.
Myöskään suuria kalliita siltoja ei tarvita risteyksiin useinkaan koska liikenneympyrä on toimiva ratkaisu useammassa paikassa koska kevytmoottoritiellä matkanteko sujuu muuten nopeammasti. Siis nopeammasti kuin nykyisellä kanta- ja valtatiellä. Moottoritiellä tietenkin nopeus on korkeampi, mutta se maksaa turhan paljon jos liikennemäärät ovat pienet.
En siis vastusta moottoriteitä, mutta oikea järjestys olisi tehdä ensin kaikkialle Suomeen kevytmoottoritiet ja sen jälkeen aletaan muuttamaan niitä perusparannuksen yhteydessä oikeiksi moottoriteiksi. Jos olisimme tehneet näin, Helsinki - Turku välikin olisi ollut kevytmoottoritienä jo aikoja eikä tiistain onnettomuuttakaan olisi tapahtunut. Jos olisimme tehneet alusta saakka oikein, eillä olisi jo voitu aloittaa oikean moottoritien rakentamistakin ja sellainen olisi jo vaikka Tampereelle vaikka kaikki Suomen kanta- ja valtatiet olisi jo kevytmoottoriteinä.
Mitä tulee moottoriten määrään niin suurin osa kalliista moottoritsistä on tehty viimeisen kymmenvuoden aikana. Alkuaikoina kun moottoteitä rakennettiin niin kustannukset olivat pienemmät koska niitä ei tehty niin mahtipontisesti kuin nykyisin. Toki myönnän etten ole kovin tarkasti laskenut mitä mikin on maksanut, puhun vain suuruusluokista. Sen huomaat siitä että toisessa vertailussani sain rahaa teille 31 miljardia, mikä on aivan liikaa. Puhutaan siis suuruusluokista.
Kun nyt tarkastelimme noita kustannuksia niin voimme todeta että kevytmoottoritien voi rakentaa hintaan 0.4 miljoonaa kilometri kun ei tuhlata turhuuteen. Meillähän on jo toinen tie olemassa, tarvitsee vain rakentaa se toinen suunnilleen siihen viereen.
Tuo vaarallinen pykälä asfaltin reunassa on nykyisen menetelmän aiheuttama työteknillinen ilmiö. Jos haluttaisiin, se voitaisiin poistaa eikä siihen tarvita paljon rahaa. Näin maallikkona etsisin ratkaisua koneesta, joka kulkee tietäpitkin ja valuttaa soraa ja jotain sidosainetta reunaa ja tasaa sen samalla tasolle asfalttipinnan kanssa. Asfalttihan on yleisnimitys pinnoitteelle, sama koskee tietenkin kaikkia pinnoitteita. Samalla se tekisi urituksen että renkaasta alkaisi kuulua ääni jos kuski nukahtaaa eikä pysy tiellä.
Nythän työteknillinen ilmiö oli tämä saumajuttu, jolla menetettiin muutama ihmishenki. Ensin tiehallinto ei halunnut tehdä asialle mitään mutta kun siitä tuli suurempi haloo, korjaus tehtiin. Ja kas kummaa, se ei enää ollutkaan työteknillinen juttu vaan voitiin karhentaa ja vieläpä parissa päivässä.
Väittäisin että jos saan tämän reunajutun ja kevytmootoritie-ehdotuksen julkisuuteen ja mediaan, sinunkin ajatus tulee muuttumaan ja teistä aletaankin tehdä parempia ja turvallisempia.
Jos menisi vaikka paremmin jakeluun lyhyesti:
- Moottoritietä ei rakenneta sinne, missä sitä ei suurten liikennemäärien vuoksi tarvita
- Liikenneympyrä on erittäin onnettomuusherkkä yli 60 km/h alueilla
- Tuo 0,4 milj euroa / km on hinta vähäisen liikenteen seutu- tai yhdystielle routimattomissa olosuhteissa (yli viisinkertaisen liikennevirran ja kaksinkertaisen mitoitusnopeuden omaavan moottoritien hinta samoissa olosuhteissa on 1,4 milj.)
- Liikennemäärät (ja sitä kautta päällysrakenteen mitoitus) ja pohjaolosuhteet määräävät suurimman osan tien kustannuksista, ei suinkaan sen leveys
- Moottoritielinjausten suoraviivaisuus niin vaaka- kuin pystygeometrian suhteen on totta, mutta nykyvaatimuksien mukaisten tavallistenkin valtateiden näkemäalueet ovat lähes yhtä pitkiä
Mulla ei ole mukana minkäänlaisia asenteita tässä, vaan puhun pelkästä todellisuudesta. En vastusta ideaasi "kevytmoottoriteistä", mutta nuo sinun käyttämäsi hintatiedot ovat pelkästään taulukoiden väärintulkintaa. Enkä ole sanonut, että moottoritiet olisivat halvempia, päin vastoin. Alusta asti olen sanonut, että vierekkäisen samanlaisen tien rakentaminen vanhan rinnalle ei maksaisi kuin sen 60-70 % vastaavan moottoritien hinnasta.
Työtekniikasta vielä sen verran, että tottakai se asfaltin terävä reuna on poistettavissa. Se vain maksaa ylimääräistä, sillä reuna pitää siinä tapauksessa viistää käsityönä. Eli pelkästään rahasta kiinni.
verrata hölmölään. Miksi tehdään vähän sieltä sun täältä? Tienkunnostuksessa tekohengittely on aivan silkkaa rahantuhlausta. Ensin paikkaillaan, kohta kaivetaan auki ja sitten ehkä tehdään sitä pysyvämpää ratkaisua. Tutkimiseen ja käsienlevittelemiseenkin saa voimavaroja poltettua, jos niin halutaan.
Suuri määrä teistämme on vielä rakenteeltaan sellaisia että niitä ei ole tehty viimeisimpien vaatimusten mukaan. Ne kuitenkin ovat ajettavia ja kestäviä teitä.
Kun olemassa olevan tien viereen rakennetaan toinen tie, niin nykyiset liikennemääräthän tiellä puoliintuvat. Eli teiden mitoitus voidaan tehdä puoleen siitä mitä nykyisin kun tietä kulkee kaksinkertainen määrä liikennettä. Sinähän sanoit että liikennemäärä on suurin hintaan vaikuttava tekijä.
Näin maallikkona väittäisin että teiden leikkaukset, täytöt ja sillat ovat kohtuullisen suuri kustannus nykyisillä teillä. Kun tehdään omat tiet molempiin suuntiin, näissä kustannuksissa voidaan säästää paljon. Meidän kannattaisi ottaa yleiseen keskusteluun myös korruptio. Jos katsomme tehtyjä ratkaisuja, niin usein siltojen kohdalla on tehty pari ylimääräistä kaistaa sillan alle. Kun ajatte rampista niin useinhan se tapahtuu siten että ensin on pienemmällä tiellä liikennevalot josta käännytään vasemmalle.
Sen jälkeen mennään alas ja kaarretaan vastakkaiseen suuntaan ja mennään sillan alta omaa kaistaa. Jos tämä olisi tehty järkevästi, käännyttäisiinkiin oikealle ja rampilta suoraan moottoritielle eikä käytäisi koukkaamassa sen sillan alta. Tämä johtuu ainoastaan siitä että sillanrakentamisesta saadaan näin kalliimpaa ja hyödyn saa tietenkin se urakoitsija.
Teiden rakentamisesta löytyy varmaakin monia vastaavia asioita joihin verovarojamme tuhlataan, jos niitä alkaisi vähän penkomaan. Meillä Suomessa pitäisi olla uusi Karpo joka keskittyisi näihin ja toisi niitä esille tv-ohjelmassa.
Väittäisin edelleen esiintulleiden, asioiden jälkeen, että kevytmoottotien voi rakentaa kymmenesosalla niistä kustannuksista joita menee moottoritien rakentamiseen. Ei 60 %. Jos otamme vaikka Lahti - Kuopio väylän rakentamisen, niin väittäisin että sen rakentaminen maksaisi moottoritienä 1 600 miljoonaa ja kevytmoottoritienä 112 miljoonaa euroa.
Te jotka ajatte tuonne Kuopion suuntaan niin mittikääpä millaista se olisi ajaa jos koko matkan olisi nykyinen tie, mutta sillä ei olisi yhtään vastaantulijaa koko matkalla. Ja voisitte ohittaa ilman pelkoa että joku tulisi vastaan. Matka sujuisi ripeästi, juuri teidän toivomallanne vauhdilla. Eikö olisi aika hyvä ajatus toteuttaa kevytmoottoritienä tuokin väli?
Tuosta reunan poistamisesta väittäisin että sillä saavutettu hyöty olisi hyvin suuri muiden parannusten hintoihin verrattuna. Se maksaaa ehkä tonnin kilometrille ja sillä säästettäisiin ehkä kymmenen henkeä. Maksaisiko sitäkään kun kuormaauto ajaa tienviertä ja automaatti pudottaaa sopivan määrän massaa reunaan ja perässä kone joka jyrää sen paikalleen ja harjaa ylimääräiset pois. Kaikkien kanta- ja valtateiden reunat voitaisiin tasoittaa 15 miljoonalla ja sillä säästettäisiin yhdeksän henkeä. Tällöin yhden ihmishengen hinnaksi tulisi 1.5 miljoonaa euroa. Se olisi kannattava toimenpide.
Kun me nyt olemme päässeet yhteisymmärrykseen siitä että kevytmoottoriteitä kannattaisi alkaa rakentamaan, niin viedään tätä asiaa eteenpäin kaikkialla jotta siitä tulisi julkinen ja kansalaiset osaisivat vaatia sen toteuttamista päättäjiltämme.
Edelleen, kaikki hintatietosi ovat täysin tuulesta temmattuja.
Löysin hyvän esimerkin:
Vt 4 Lahti-Heinola moottoriliikennetien
muuttaminen moottoritieksi
Uusi ajorata vanhan ajoradan
länsipuolelle
Eli kyseessä on täsmälleen samanlainen operaatio, jota itse kutsut kevytmoottoritien rakentamiseksi. Tien hinnaksi tuli 1,5 miljoonaa euroa / km, vaikka puitteet laajennukselle olivat jo olemassa. Täysin valmistelemattomalla, vanhalla tielinjauksella kustannukset olisivat olleet tietysti korkeammat.
En jaksa enää enempää koittaa opettaa, joten usko mitä tahdot jos faktat eivät kelpaa. Hyvää juhannusta joka tapauksessa.
Jos ajatuksesi pitäisi paikkansa, niin silloin tietä ei voisi rakentaa halvemmalla. Meillä on kanta- ja valtateitä noin 14 000 kilometriä, joten niiden hinta olisi laskelmiesi mukaan 21 000 miljoonaa euroa.
Vaatimattomia teitä voi tiehallinnonkin mukaan rakentaa edullisemmin, myös hintaan 0.4 miljoonaa kilometri. Tuo Lahti - Heinola moottoritie on rakennettu edullisemmin kuin yleensä. Viittaisiko se siihen että päättäjät ja tiehallintokin on vähitellen huomannut että moottoritietä voi rakentaa edullisemminkin. Kyseessähän ei ole kevytmoottoritie, vaan oikea moottoritie, jossa on ehkä miettitty kustannuksia tarkemmin ja tehty edullisemmin.
Yksi suuri erohan moottoritiessä ja kevytmoottoritiessä on se, että kevytmoottoritiellä on risteyksiä ja liikenneympyröitä samassa tasossa. Aidoilla moottoteillä niitä taas ei ole, joka näkyy kalliiden siltojen rakentamisena. Toinen suuri hintaero tulee tasaamisesta.
Hintani eivät ole tuulesta temmattuja, vaan ajateltu siltä pohjalta kuinka edullisesti voisimme rakentaa turvallisia ja toimivia teitä maahamme. Kuten sinunkin tekstistäsi näkyy, pyrit etsimään tienrakentamiselle kustannuksia jotka eivät ole tarpeellisia rakennettaessa edullista ja toimivaa tietä.
Toki tielle tulee enemmänkin hintaa joissakin kohdin, mutta jos puhumme nyt siitä että rakennamme koko Suomeen kevytmoottoritiet ja laskemme paljonko tuli kilometrille hintaan niin olemme varmasti lähellä 0.4 miljoonaa, emmekä 1.5 miljoonaa kilometrille.
Otetaanpa vaikka presidenttimme. Hänelle on hankittu kallis vene. Se on sitä faktaa. Jos minä sanon että presidentti ei tarvitse työnsä hoitamiseen omaa venettä, vaan voi käyttää vuokrattua venettä jos on pakko vesille mennä. Säästämme tuon veneen hinnan ja voimme hankkia vaikka pelastusrenkaita satamiin. Sillä säästyisi ihmishenkiä.
Aivan sama asia on teiden kohdalla. Sinun kertomasi faktat pitävät varmasti paikkansa, mutta se ei tarkoita että me emme voisi toimia toisin eli tehdä teitä edullisemmin ja vähän vaatimattomammin. Uusilla kevytmoottriteillä ei ajettaisi 120 km/h, vaan 100 tai 80 km/h, mutta ilman vastaantulijoita.
Kysymys on siis halusta, haluammeko turvalliset ja toimivat tiet vai hienot moottoritiet.
Ei siinäkään ole mieltä, että sidotaan pääomia ylimitoitettuihin investointeihin esim. rakentamalla tie tasoon, joka on välttämätön vasta 20 vuoden kuluttua. Mukavahan se on väljällä tiellä ajaa, mutta tähän ylilaatuun käytetyt rahat aiheuttavat sen, että jossakin muualla jokin toinen tie on tukossa. Kokonaistulos jää huonommaksi kuin jakamalla rahat alusta asti kahtia ja tekemällä uusi remontti sitten kun on todellista tarvetta.
Näitä asiallisiakin remonttikohteita kyllä riittää eikä esim. ykköstie ole läheskään ainoa välitöntä uusimista vaativa kohde. Onpahan vain Helsingin medioiden mielenkiinnon kohteena.
onko sisälukutaidossa vikaa? inssihän sanoi että 0,4 miljoonaa maksaa seututie routimattomissa olosuhteissa. suomessa nyt vaan sattuu olemaan savea, kalliota ja muuta eikä kaikki maa ole routimatonta...vai oletko keksinyt koneen jolla muuttaa savikot kivipenkaksi?? muuta suoraan kullaksi ja timanteiksi niin on rahaa rakentaa mitä lystätään. ziisus
Tämä kirjoittaja totesi että tehtäessä kevytmoottoritietä, ei tien tarvitse olla nykyisten valta- tai kantateiden luokkaa. Ei tarvita suuria leikkauksia, ei tarvita niin kestävää pohjaa, ei tarvita leveyttä. Joten kyllä keskimäärin 0.4 miljoonalla saadaan kevytmoottoritie rakennettua sen toisen tien viereen.
Kysymyshän on siitä, pitääkö teiden olla moottoriteitä jotka ovat viivasuoria ja tasaisia, vai rakennammeko vaatimattomampia, mutta turvallisia ja toimivia teitä ensin.
Jos otamme kymmenen vuoden projektin ja rakennamme kaikki valta- ja kantatiet ensin kevytmoottoriteiksi ja sen jälkeen kun meillä on turvalliset tiet koko Suomessa, alamme tekemään leikkauksia, siltoja ja muuta hienoa ja kallista.
Kun sinä olet niin viisas, kertoisitko miksi meillä rakennetaan suurin osa eritasosilloista siten, että ramppi käy kiertämässä sillan ali omaa kaistaa, vaikka sen voisi tehdä edullisemmin rakentamalla ennen siltaa? Kun mietit asiaa, huomaat että inssi kyllä saa rahaa palamaan, mutta voisi sen tehdä järkevämminkin ja edullisemmin. Miksi meidän veronmaksajien pitäisi maksaa turhasta kun saisimme paremman edullisemmin?
Joo, sattuu ja tapahtuu,, sanoisin että vika on ratin ja penkin välissä.
Autolla ajo on autolla ajoa.!
Siinä ei ole piiruakaan jossitteluja .
Se on niin vakava paikka että' jos ajetaan autoa katse on oltava tiessä liikenteessä levänneillä silmillä katsoa tietä.
Jos ihminen ajaa autoa väsyneenä se on rangaistava rikos ,sama asia jos ajais päihtyneenä.
Jos me lähdetään sille tielle että tehdään taikatemppuja hohjaamossa ,kolareita sattuu varmasti myös niille jotka taiteilee "HYVÄÄ "ajajaa.
Eikä ajajan asia ole tehdä töitä esim, lukea karttaa ajaessa.riidellä vaimon kanssa tai muuten puhua ,"vaimo sanoo katso tuolla niityllä on kivoja kukkia" ajaessa.
Olet varmaan huomannut että nykyisin on näitä peltipoliiseja. Suurimmalla osalla autoilijoista katse on nykyisin auton nopeusmittarissa. Liikenteen seuraaminen jää toissijaiseksi.
Väittäisin että lähes kaikki muutaman vuoden kortin omistaneet ovat ajaneet autoa väsyneenä. Eivät välttämättä sitä ole itse huomanneet, mutta jos olisi testattu, näin olisi.
Jos haluamme liikenteen turvallisemmaksi, niin kannattaa tehdä nykyisillä rahoituksilla se mikä eniten turvallisuutta lisää, eli rakentakaamme kevytmoottoritiet kaikkialle missä nyt ovat kanta- ja valtatiet. Tällöin kohtaamisonnettomuudet loppuvat lähes tyystiin. Ojaan autot saattavat mennä, mutta silloin se koskee kuljettajaa ja hänen autossaan olevia. Ja silloin jokainen kuljettaja voi itse vaikuttaa siihen kuinka turvallista matkateko on.
Vaikka olet kuinka hyvä ajaja, niin sinäkään et voi kahdelle asialle mitään liikenteessä. Jos joku vastaantulija tulee päälle tai hirvi juoksee eteen. Sinä olet näissä tapauksissa toisten armoilla eikä sinun ajotaitosi juurikaan vaikuta tilanteeseen.
Kaikissa muissa tapauksissa sinä voit vaikuttaa tilanteeseen eikä se aiheuta mahdottomia vaatimuksia. Voit liikkua ja oma ajotaitosi ratkaisee.
Eli alkakaamme vaatimaan kevytmoottoriteiden rakentamista koko Suomeen. Se ei maksa enempää kuin nykyinenkään liikennekustannus, mutta parantaa turvallisuutta. Kun sinä olet aiheuttanut kolarin, kirjoita sitten tänne liikenneonnettomuuspalstalle ja kerro miksi sinä aiheutit onnettomuuden. Olet kuinka hyvä kuljettaja hyvänsä, sinäkin voit aiheuttaa onnettomuuden. Kukaan ei ole niin loistava ettei tee virhettä. Aina se virhe ei aiheuta onnettomuutta, mutta se on tuurista kiinni että se aiheuttaa, ei kuljettajasta. Hyvä kuljettaja tekee virheitä harvemmin, mutta tekee kumminkin.
Jos ajat sataa metsään, on sun ja puun kohtaamisnopeus sata. Ne on alle sentin päässä sun nokkapellistä ulosajotilateessa.
Mutta eihän liito-oravienkaan vuoksi voitu rakentaa moottoritietä. Nyt sinä sanot että parempi törmätä vastaantuleviin kuin tien vierellä kasvaviin puihin. Aika outoa ajattelua.
Jos lähdemme sitten ajattelemaan asiaa, niin itsekin totesit että puut eivät tule vastaan satasta. Eli nopeus on paljon pienempi jos törmää puuhun. Ja jos ajattelemme vielä pitemmälle, kuinka monta kertaa se puu on törmännyt autoon tiellä? Vastaantulevat autot sen sijaan ovat niin tehneet.
Jos kuljettaja suistuu tieltä ja törmää puuhun, hän vahingoittaa silloin vain itseään ja autossaan olevia, ei sivullisia. Eikö se ole silloin jo suuri edistysaskel?
Kun rakennamme ensin kevytmoottoritiet, niin voimme sen jälkeen miettiä mikä on seuraava parannus. Kannattaisiko tien reunat suunnitella sellaisiksi että auto hidastuisi turvallisesti ennen metsään ehtimistään? Se tietenkin maksaisi, mutta mehän olemme varanneet rahaa joka vuodelle teiden rakentamiseen. Kun meillä on jo turvalliset tiet vastaantulijoiden suhteen, onko seuraava satsaus rakentaa reunat joka vaimentaa ulosajot? Mikä olisi paras tapa? Miten olisi tiheät pensaat ojan toisella puolella. Tällöin jos auto lipeäisi ulos, se hidastuisi pensaikkoon ilman äkkipysähdystä?
Joku siellä ajattelee että jos tieden vierillä olisi tiheät pensaat, hirvet tulisivat yllättäen tielle. Mutta jos sitten kun meillä on kevytnmoottoritiet niin olemme keksineet jonkin toisen tavan saada lihaa kansalaisille ja voisimme lopettaa hirvenlihan viljelyn tieden vierustoilla. Nykyisinhän se ei vielä ole mahdollista koska hirvenlihaa on saatava kasvatettua jotta kansalaisemme pysyvät hengissä.
Tutkimuksessahan oli saatu selville että jokaisen kansalaisen on saatava 1 780 g hirvenlihaa vuodessa tullakseen toimeen. Jos hirvenlihan määrä jää alle tämän, on suuri vaara menettää henkensä vuodessa tai parissa. Samaisessa tutkimuksessa oli selvitetty myös aidattulla alueella kasvaneiden hirvien lihan hyvyyttä ja oli todettu että aidatulla alueella kasvaneiden hirvien lihaa syöneet ihmiset eivät elä kuin muutaman vuoden. Hirvien on siis saatava kulkea vapaasti teillä ja varsinkin juoksennella niiden yli.
Mutta ehkä jo vuonna 2030 tämä hirvenliha voidaan korvata jollakin synteettisesti valmistetulla tuotteella ja ihmiset pysyvät hengissä ilmankin luonnonmukaista hirvenlihaa ja hirvet voidaan siirtää aitauksiin kuten kaikki muutkin tuotantoeläimet.