Suomen taloudessa on nyt ollut pisin ja voimakkain kasvujakso 35 vuoteen, on tänään uutisoitu. Siis suurempi kuin 1980-luvun lopulla ylikuumenemiseen ja jyrkkään sukellukseen johtanut. Joka tietysti liittyi myös kansainväliseen suhdanteiden pudotukseen ja jota meillä jyrkensi rajusti Neuvostoliiton romahtaminen sen talouteen vahvasti kytketyn taloutemme vuoksi.
En kyllä muistakaan, että meillä 35 vuotta sitten olisi ollut kovin kova taloudellinen nousu, vaikka oli kyllä mahtava inflaatio. Ilmeisesti se johtui sitten taloutemme silloisesta ylikuumenemisesta. Jota puolestaan auttoi erinomainen työtilanne – työttömyys vain muutama prosentti – kun 300 000 ihmistä oli vähän aikaisemmin lähtenyt elintasopakolaisiksi Ruotsiin.
Mutta mikä selittää tämän nykyisen nousun, jonka jo pelätään johtavan taas ylikuumenemiseen ja inflaatioon? Kerokaa, minua viisaammat talousoppineet! Kuinka paljon tässä mielestänne on kansainvälistä vaikutusta ja miten ja kuinka paljon kotona rakennettua ja miten? Tietenkään nykyhalklituksella siihen ei voi olla ansiota, mutta onko miten suuri ansio edellisellä hallituksella vai onko se jo Lipposen hallitusten rakentamaa ja miten?
Ihan rehellisesti tunnustan tietojeni ja ehkä ymmärryksenikin riittämättömyyden tämän nousun selittämiseksi itselleni. Ja tiedonhaluinen kun olen vähän kaikesta, niin haluaisin enemmän tietää ja paremmin ymmärtää. Siksi pyyntöni on varmasti aito, ja haluaisin kuulla siitä mielipiteitä niiltä, joilla sellaisia on. onhan kyseessä hyvin kiinnostava ja tärkeä asia, varmasti tärkeämpi kuin täällä yleensä puheena olevat.
Tietysti toivon mielipiteille myös perusteluja. Perustelemattomat jonkin puolueen hyväksi tai jotakin vastaan suunnatut selvästi propagandistiset väittämät, joita on jo vaikka kuinka paljon esitetty, jätän omaan arvottomuuteensa ja niin uskon myös useimpien muiden tekevän.
Kiva olisi kuulla mielipiteitä myös siitä, onko tämä tilanne nyt vain pelkästään hyvä ja hyödyllinen, vai onko tämä jo vaarallinen ja miksi ja millaisia seuraamuksia siitä pahimmillaan voisi ollakaan. Ja olisiko vaarojen torjumiseksi myös joitakin muita toimenpiteitä kuin veronalennusten unohtaminen toistaiseksi nyt tehtävä. Ja ovatko liittokohtaiset palkkaratkaisut, joihin nyt joudutaan, hyväksi vai pahaksi ja miksi tässä tilanteessa. Varmaan muitakin näkökohtia asian tiimoilta on sitä paremmin tuntevin ja enemmän ajatelleiden mielessä - kiva olisi kuulla niistäkin.
Tämä asia varmaan kuuluisi paremmin jollekin toiselle saitille, mutta halusin tuoda sen tänne vain siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä liikkuu eniten väkeä, jonka joukossa olen huomannut olevan paljon myös monen alan tietäjiä, joskin eniten myös täysin huu-haa-porukkaa, jonka toivoisin edes tässä asiassa malttavan pysyä sivussa, kun heillä ei kuitenkaan voi olla mitään annettavaa.
Itse en jää enää tänä iltana mahdollisesti tulevia vastineita katselemaan, mutta mielenkiinnolla selaillen niitä aamulla ja myös vastailen niihin, jos pystyn ja jos katson niiden vastauksia edellyttävän.
En kyllä muistakaan, että meillä 35 vuotta sitten olisi ollut kovin kova taloudellinen nousu, vaikka oli kyllä mahtava inflaatio. Ilmeisesti se johtui sitten taloutemme silloisesta ylikuumenemisesta. Jota puolestaan auttoi erinomainen työtilanne – työttömyys vain muutama prosentti – kun 300 000 ihmistä oli vähän aikaisemmin lähtenyt elintasopakolaisiksi Ruotsiin.
Mutta mikä selittää tämän nykyisen nousun, jonka jo pelätään johtavan taas ylikuumenemiseen ja inflaatioon? Kerokaa, minua viisaammat talousoppineet! Kuinka paljon tässä mielestänne on kansainvälistä vaikutusta ja miten ja kuinka paljon kotona rakennettua ja miten? Tietenkään nykyhalklituksella siihen ei voi olla ansiota, mutta onko miten suuri ansio edellisellä hallituksella vai onko se jo Lipposen hallitusten rakentamaa ja miten?
Ihan rehellisesti tunnustan tietojeni ja ehkä ymmärryksenikin riittämättömyyden tämän nousun selittämiseksi itselleni. Ja tiedonhaluinen kun olen vähän kaikesta, niin haluaisin enemmän tietää ja paremmin ymmärtää. Siksi pyyntöni on varmasti aito, ja haluaisin kuulla siitä mielipiteitä niiltä, joilla sellaisia on. onhan kyseessä hyvin kiinnostava ja tärkeä asia, varmasti tärkeämpi kuin täällä yleensä puheena olevat.
Tietysti toivon mielipiteille myös perusteluja. Perustelemattomat jonkin puolueen hyväksi tai jotakin vastaan suunnatut selvästi propagandistiset väittämät, joita on jo vaikka kuinka paljon esitetty, jätän omaan arvottomuuteensa ja niin uskon myös useimpien muiden tekevän.
Kiva olisi kuulla mielipiteitä myös siitä, onko tämä tilanne nyt vain pelkästään hyvä ja hyödyllinen, vai onko tämä jo vaarallinen ja miksi ja millaisia seuraamuksia siitä pahimmillaan voisi ollakaan. Ja olisiko vaarojen torjumiseksi myös joitakin muita toimenpiteitä kuin veronalennusten unohtaminen toistaiseksi nyt tehtävä. Ja ovatko liittokohtaiset palkkaratkaisut, joihin nyt joudutaan, hyväksi vai pahaksi ja miksi tässä tilanteessa. Varmaan muitakin näkökohtia asian tiimoilta on sitä paremmin tuntevin ja enemmän ajatelleiden mielessä - kiva olisi kuulla niistäkin.
Tämä asia varmaan kuuluisi paremmin jollekin toiselle saitille, mutta halusin tuoda sen tänne vain siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä liikkuu eniten väkeä, jonka joukossa olen huomannut olevan paljon myös monen alan tietäjiä, joskin eniten myös täysin huu-haa-porukkaa, jonka toivoisin edes tässä asiassa malttavan pysyä sivussa, kun heillä ei kuitenkaan voi olla mitään annettavaa.
Itse en jää enää tänä iltana mahdollisesti tulevia vastineita katselemaan, mutta mielenkiinnolla selaillen niitä aamulla ja myös vastailen niihin, jos pystyn ja jos katson niiden vastauksia edellyttävän.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Suurimman tai ainakin suuren osan kasvusta ja sen pituudesta selittävät ulkoiset asiat. Vaikka välillä on tökkinyt niin Saksassa, Japanissa kuin USA:ssakin, niin tuolloinkin Kiina, Venäjät ja muut itäiset maat ovat kasvaneet kovaa vauhtia ja vienti on vetänyt koko ajan.
Yksi selitys Suomessa ovat tietysti nämä maltilliset tupot, joita duunarit ovat vuosikausia suostuneet tekemään. Nyt Katainen ja Vanhanen halusivat EK:n määräyksestä romuttaa tämän käytännön ja aloittivat palkkakilpailun. Saa nähdä seuraukset.
Katainen ja Vanhanen ovat päästäneet inflaatiopirun pullosta. Ja seuraukset maksavat -taas- ihan tavalliset veronmaksajat.
Vaikka se on lyhyt, se on varsin hyvin perusteltu ja siis todeksi uskottava. Varmaan hyviä selittäjiä nuo. Mutta ehkä on vielä muitakin. Uskoisin sentään jotain vaikutusta olevan myös omalla politiikallammekin, siis myös muulla kuin työmarkkinapolitiikalla.
Toivottavasti tulee lisää noin hyviä vastineita.
Hyvää yötä!
eikös se tuo tavallinen veronmaksaja ole myös noita suuria palkankorotuksia hakemassa.
Suoraan sanoen ei niitä suuria palkan korotuksia tarvitse hakea jos ei niitä haluta ja oikeastaan niitä vaatimalla näkee kuinka paljon ay liike ajaa täysin omaa etuaan välittämättä siitä vaikka maan talous menisi täysin kuralle.
...kyselin varsinaisesti tämän jo kauan jatkuneen voimakkaan kasvun aiheuttajia. Siihen et vastaa.
... päättäneet, ettei keskitettyä tuloratkaisua nyt tehdä. Vanhanen ja Katainen eivät sitä tehneet, eivät edes voisi tehdä, sillä he eivät ole edes tuon päätöksen osapuolia.
...puuttuu edelleen. Vai onko vastauksesi se, jonka arvelen tuossa edellisessä olevan? Eikö kova talouskasvumme ole Annelin ansiota?
Matalat korot euroalueella, maltilliset kattavat palkankorotukset (inflaation pitäminen kurissa), keventynyt verotus, Aasian hurja taloudellinen kasvu, jne.
Siis Lipposen hallitusten luoama vankka taloudellinen pohja Ahon tuhohallituksen jälkeen.
En väitä vastaa, vaan pikemmin myöntelen: varmaan oikeita selityksiä nuokin. Eräiden muissa vastineissa annettujen ohella. Mutta ikään kuin jotakin vielä puuttuisi. Ehkäpä se tulee!
Piskuinen Suomi on maailmanmarkkinoiden armoilla, niin hyvässä kuin pahassa. Nyt koko maailmantaloudessa on ollut hyvä kausi joka jatkuu kaikista uhkakuvista huolimatta, ja me pärjäämme hyvin.
Globalisaation voimistuminen on poikinut meille hyvää vaikka ilmiötä kovasti arvostellaan aina presidenttiä myöten. Arvostelu johtuu siitä ettei asioiden koeta olevan omissa käsissämme. Ja myös ideologista arvostelua esiintyy, eritoten poliittisen vasemmiston piirissä, vaikka globalisaatiosta on hyötynyt juuri suomalainen duunari. Siinäkin demarit meni kiville vaaleissa, siltä suunnalta kun kuultiin kovin valitus globalisaation haitallisuudesta, vaikka kansa ymmärsi kuinka menestyksellistä se meille on ollut. Idealismi ohitti omin silmin havaittavan.
USA:n talouskehitykssä nähdään uhkia, maa velkaantuu ja budjettivaje kasvaa. Pitää kuitenkin muistaa, että USA:n kansantalouden velat ovat dollareissa ja varat ulkomaanvaluutassa, joten oman valuutan heikentyminen pienentää kansantalouden nettovelkaa toisin kuin aikanaan Suomessa, jossa markan devalvoituminen lisäsi kansantalouden nettovelkaa.
Talouden ylikuumenemisen vaaraa kuitenkin siellä tääll on, mutta näyttää siltä että entisen kaltainen koko kansantalouden ylikuumeneminen on siirtynyt alakohtaiseksi, IT kupla puhkesi pahoja jälkiä jättämättä, nykyinen rakentamisen ja metallin huippusuhdanne kompensoituu metsä- ja elektroniikkateollisuuden hiipumisella. Palkkaratkaisut noudattenevat tätä alakohtaista kehitystä.
Hallitus ei voi ohjata makrotaloutta, se voi vain jakaa hyvän talouden hedelmiä erilaisina etuisuuksina tai hiukan pehmentää laskusuhdanteita julkisia menoja paisuttamalla. Tosin sekin on palveluyhteiskunnassa marginaalista. Talous on irtautunut poliittisesta ohjauksesta mikä on aivan terve kehitys.
...onko siinä kaikki? Jos sanomasi kaiken selittäisi, niin sitten ei ainakaan olisi väliä sillä, onko meillä porvarihallitus, punamulta, sinipuna tai vaikkapa punavihreä. Jos siis kaikki johtuisi vain globalisaatiosta ja muista Suomesta riippumattomista tekijöistä.
Uskon kyllä noiden sanomiesi suureen merkitykseen, mutta myös Ailin uskon olevan oikeassa siinä, että maltilliset tulopoliittiset ratkaisut eli laaja-alaiset Tupot ovat vaikuttaneet asiaan myönteisesti. Ja nehän eivät ole tämän hallituksen suosiossa.
Onko siis pelättävissä se, että tässä kansainvälisestikin kuumassa tilanteessa taloutemme ylikuumenee ja inflaatio pääsee valloilleen, kun palkkaratkaisuissa taas "vahvat" jylläävät ja korotukset ylimitoittuvat "heikompien" jäädessä jalkoihin. Sitä hieman pelkään ja niin näkyisi pelkäävän myös Ironcurtain.
Et malta olla tuossa politikoimatta ja siksi lipsahdat muunnetun totuuden puolelle. Eivät suinkaan demarit ole olleet pahimmat globalisaation vastustajat ja sillä pelottelijat. Hyvin tiedät, että eniten sitä on siellä, missä EU-vastustuskin on suurinta.
Maailman, eli maapallon, olemassa oleva omaisuus, kapitaali, on vauhdilla keskittymässä yhä harvempiin ja samalla heterogeenisimpiin kösiin.
Rikkaiden yksilöiden, todellisten kapitalistien, seassa on kymmeniätuhansia sijoitusrahastoja ja vastaavia tahoja, jotka liikuttavat rahaansa saadakseen sille joko maksimaalöiset pikavoitot tai pitkän aikavälin turvan ja tietenkin pankkikorkoa paremman tuoton.
Kun kaukoidän talous on nyt hurjassa 10-20% haarukan kasvuvaudissa, niin kapitaalia sijoitetaan sinne,koska sieltä saa parhaan ROI:n
Suomessa on onneksi sen verran alihankintakapasiteettia, että tämä globaali boomi on tuonut tilauksia meidän pikku pajoillemmekin.
Tämä on talouskasvun syy.
Siksi sitä pitää nyt Suomessa hillitä, ettei jokainen demari kuvittele voivansa ulosmitata sellaista, mitä ei ole Suomessa ansaittu.
Jos talous nyt Suomessa kuumenee, niin se on sama kuin kusisi pakkasella housuunsa.
..."kylähullulla" ja ihan oikeitakin selityksiä annat. Mutta en usko olevan tuossa kaikki. Katso vastaukseni "kylähullulle". Myös siltä osin, että et malta olla politikoimatta, ja sillä alennat vastauksesi arvoa, kun sanomasi ei ole totta.
Jos tarkoitat sitä, että net kertyviä rahamassoja ei saisi käyttää tiedettyihin ja esitettyihin tarpeisiin esim. eläkkeissä ja hoitohenkilökunnan palkoissa yms. niin noilla tahoilla lienee vaikea sitä ymmärtää, kun sitten muutaman vuoden kuluttua todetaan, että nyt sellaiseen ei ole enää varaa. Hieman samoin pelkään käyvän luvattujen veronalennusten kanssa.
Siis miksi Suomen talous on lähellä ylikuumeta:
1. Korhonen on juonut Lasolia niin paljon, että se vaikuttaa Suomen talouteen
2. Korhonen on juonut Lasolia niin paljon, että hän kuvittelee sen vaikuttavan Suomen talouteen.
3. Korhonen on juonut Lasolia niin paljon, että se ihan oikeasti vaikuttaa Suomen talouteen.
- - - - -
Kyllä Korhosen kannattaisi lopettaa Lasolin juominen, ihan hänen oman terveytensä kannalta.
Ei Korhonen juo lasolia vaan saappaanhoitoainetta, niin kuin muutkin kapiaiset.
Mistä muuten noin tyhmä kaveri onkaan löytynyt tänne kepupalstalle kuin tuo Korhonen. Voisi melkein kuvitella ettei tämä ole oikeasti tottakaan vaan Eniron joku typerä johtaja on palkannut Korhosen tänne kirjoittelemaan typeryyksiä ohjeella, että älä ikinä kirjoita mitään järkevää, vaan provoile, provoile. Minusta se on lähes ainoa järkevä selitys Korhosen umpitolloille kirjoituksille.
Näyttää siltä, ettei kukaan pysty selittämään nykyistä talouskasvua, eivät edes talousoppineet.
Jospa vastaus kysymykseesi kannattaisikin etsiä juuri siitä, ettei yksittäisiä selittäviä tekijöitä ole! Kiinnittäisin huomiota muun muassa seuraaviin ilmiöihin:
- Meillä ei enää juuri uutisoida erityisistä kasvualoista, eikä varsinkaan 90-luvun Nokian kaltaisista kasvuyrityksistä.
- Yhtäältä jotkut suuryritykset ovat sanoneet isoja määriä työntekijöitään irti, mutta tämä ei ole näkynyt työttömyystilastoissa, vaan työttömyys on jatkanut näiden irtisanomisten jälkeenkin laskuaan.
- Edes pahimmilla irtisanomispaikkakunnilla ei ole syntynyt odotettua massatyöttömyyttä.
- Suuren lisätyöväen palkkaamisesta yrityksiin ei juurikaan uutisoida.
- Työttömyyden lasku on eri puolilla Suomea suhteellisen tasaista.
- Työttömyys vain häviää salaperäisesti jonnekin.
Mielestäni nämä ilmiöt viittaavat siihen, että työvoiman kysyntä on erityisen suurta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Harvassa yrityksessä kuitenkaan palkataan lisätyövoimaa niin paljon, että se ylittäisi uutiskynnyksen.
Juuri tuo, että pk-yrityksissä tarvitaan lisätyövoimaa, selittää kokonaistalouskasvunkin.
Pk-yritysten kasvu puolestaan johtuu toisten kirjoittajien mainitsemien syiden ohella siitä, että yrittäjämme ovat löytäneet markkinoita Suomesta ja ulkomailta aiempaa paremmin. Uusi pienyrittäjäpolvi on aiempaa koulutetumpi ja kielitaitoisempi. Apunaan sillä on yhteiskunnan tukemat vienti- ja tuotetestausyksiköt. Uudet yrittäjät ovat itsekin lähes järjestäen joutuneet testaamaan liikeideansa yrittäjäkoulutuksessa. Yrittäjät osaavat nykyisin tehdä myös yhteistyötä eli verkostoitua, kuten tavataan sanoa.
Mutta uskoakseni vain osaselityksiä. Onhan tuossa annettu kyllä jo muitakin, mutta úskoakseni ei tyhjentävästi. Jotenkin tuntuu siltä, että jotain tärkeää ei nähdä tai sitä tarkoituksellisesti kierretään.
Pienyritysten merkitys työllistäjänä on normaalitilanteessakin suuri, ja kun nyt suuret yritykset ovat joutuneet rajusti vähentämään väkeä - ehkä eniten "kiitos" sen toisaalta hyvän ja tässäkin ketjussa kehutun globalisaation - niiden mrkitys on noussut entistä suuremmaksi, kun monilla niistä on mennyt hyvin. Jälleen osaksi kiitos sen globalisaation.
Tuot esille asian, johon ei ole paljon kiinnitetty huomiota, vaikka se on varmasti huomionarvoinen ja tosi: yrittäjien entistä korkeampi koulutus- ja osaamistaso ja sen myötä tullut verkostoituminen, jolle edellytyksiä on luonut myös it-teknologian kehittyminen. Totta kai se vaikuttaa myönteisesti yrityksen menestymiseen ja sen kykyyn työllistää enemmän ja talouskasvunsa ja mm. veronmaksukykynsä paranemisen kautta hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Tuon aikaisemmissa puheenvuoroissa esiin tuodun globalisaation merkityksen jätät huomiotta. Etkö usko siihen? Ja eikö mielestäsi ole juuri merkitystä sillä, millaista politiikkaa meillä on tehty? Eli olisiko ihan sama, onko meillä porvarihallitus tai vaikkapa punavihreä? Itse kyllä nän - ja voisin hieman perustellakin sitä - että Lipposen hallitusten aikana rakennettiin kasvulle perusedellytyksiä myös poliittisilla ratkaisuilla,joilla mm. onnistuttiin saamaan työttömyys laskuun. Ja kiitosta antaisin myös edelliselle hallitukselle siitä, että se jatkoi käytännössä juuri samaa politiikkaa mm. laajoine Tupo-ratkaisuineen.
Se sen täytyy olla.
se että, yrittäjyys on saanut positiivisen viestin.
Kaiken "ulosmittaavat" sosialistit ovat siirtymässä takavasemmalle ja se on onneksi isänmaalle!
...vastauksesi, jonka aloitat ihan hyvin. Yrittäjyyden merkitystä monet ovat tuossa ihan oikein korostaneet, mutta kun ovat olleet vakavissaan, ovat sitä myös perustelleet paremmin. Hyvin tiedät, ettei tuolla viime vaalien tuomalla poliittisella muutoksella voi olla mitään osuutta myönteiseen kehitykseen. Sillä saattaa sellainen tulevaisuudessa ollakin, ellei sitten ole päinvastainen mm. liittokohtaisista palkkaratkaisuista ja inflaatiokierteen irtipääsystä johtuen.
että tämän Hallituksen aikana Inflaatio tullaan taas nostamaan kukoistukseensa, se on meidän eläkeläisten surmanloukku, se on myskin sitä huonointa politiikkaa mitä tässävaiheessa voidaan harjoittaa.
Joillekin Liikemiespiireille se on loistopolitiikkaa he saavat pyyhkiä veloillaan poytää, näinhän se menee.
...eräillä muillakin ja on sitä hieman minullakin, ja mielestäni sille on hyviä perusteita nähtävissä. Mutta kyselin varsinaisesti mielipiteitä tämän jo kauan jatkuneen voimakkaan kasvun selittämiseksi. Siitäkin uskon Sinulla jonkin mielipiteen olevan.
Nykyisen taloudellisen nousukauden selittäviä tekijöitä on paljonkin. Tärkein on tietenkin uusien markkinoiden avautuminen Aasiassa, etenkin Kiinan kehittyvä markkinatalous. Yksi syy on myös Suomalaisten pääomien aiempi keskittyneisyys, tämä johti siihen, että osakekurssit olivat merkittävästi aliarvostettuja. Tämä tilanteen purkautuminen on tuonuut melkolailla ulkomaista pääomaa markkinoille, samalla on tietenkin myyty kansallisvarantoa alihintaan.
Nousukauden mahdollistavia tekijöitä on, markkinat, osaavat työntekijät ja riittävä varallisuus ts. mahdollisuus perustaa tuotantolaitoksia. Nämä elementit ovat olleet Suomessa olemassa, nousukausi lähti hyvin käyntiin.
Inflaation pelko perustunee jo hieman vanhentuneeksi havaittuun Keynesiläisen talousteoriaan, tämän teorian mukaan, valtion tulee säädellä laman aikaan taloutta siten, että vähennetään verotusta ja lisätään yhteiskunnallisia investointeja. Hupaisasti, hallitus on Suomessa ajatellut, että teoria toimisi toisinkin päin, ts. nousukauden aikana pidetään verotus korkealla ja hillitään yhteiskunnallista rakentamista. Viimeinen tekijä on tosin aivan järkevä toimenpide.
Inflaatio aiheutuu usein siitä, että kokonaiskysyntä kasvaa kokonaistarjontaa nopeammin. Tai toinen vaihtoehto on se, että lisääntyneet palkkakustannukset lisätään suoraan hintoihin. Nykyisin molempien uhkakuvien toteutuminen olisi aika outoa. Kilpailutilanne pitää molemmat tekijät aisoissa, Kysyntäinflaatiota ei synny, koska markkinat ovat näin laajat, tavaraa riittää. Kilpailutilanne pitää toisaalta hinnat kurissa. Pieni inflaatio on toivottavaa, deflaatio tilanne on huomattavasti ikävämpi.
Politiikkaan en ota kantaa, talouspoliitiikka on nykyisin aika irrallaan maamme poliittisista päättäjistä. Sen voisi sanoa, että laman aikana pidettiin kiitettävästi huolta työvoiman työkyvystä, vaikka tempputyöllistämistä niin kritisoitiinkin. Työvoimaa oli nopeasti rekrytoitavissa.
Ei tosin tyhjentävä, mutta tuskin sellaista kukaan pystyy antamaankaan. Mutta vastauksesi on hyvä siksikin, että et politikoi, vaan aivan ilmeisesti pyrit näkemään oikeat syyt myönteiselle kehitykselle.
Muttaa eikö sittenkin myös politiikalla ole ollut osaa siinä, että on syntynyt noita luettelemiasi myönteisiä elementtejä? Ellei olisi, niin ainakin puoluepolitiikka olisi täysin merkityksetöntä. Kyllä kai ainakin hallitusten toimenpitein tehdään ratkaisuja, jotka jopo parantavat tai heikentävät edellytyksiä. Kaikesta päätellen jo monien edellisten hallitusten ratkaisut ovat olleet oikeita ainakin sikäli, että ne eivät ole kasvua estäneet - päinvastaista pikemmin uskon nooden ratkaisujen aiheuttaneen.
Toivottavasti olet oikeassa näkemyksessäsi siitä, että inflaation ja sen vääjämättä mukanaan tuomien suurten haittojen pelko nykyisessä tilanteessa on aiheeton. Itse en olisi yhtä luottavainen.
Kummentuneiden markkinoiden suurin ongelma on velkaantuminen, etenkin jos velkaa tehdään ilman riittäviä takuta. Yksityisten talouksien suuri velkataakka syventää väistämättä alkavaa lamaa. Tämä on todellinen ongelma, jota pitäisi korkopolitiikalla pyrkiä syitsimaan, tai pankkien vastuullisella käytöksellä
Inflaatio ei ole mikään luonnonvoima, sillä on taloudelliset perustansa. Kysyntäinflaatio on suljettujen talouksien ongelma, tavaran hintaa voidaan nostaa, koska kysyntä on niin suurta. Kysyntäinflaatio voi olla myös paikallista tai osiokohtaista, esimerkkinä vaikkapa Etelä-Suomen asuntomarkkinat nyt. Inflaatiota kiihdyttää myös raaka-aineen saatavuusongelmat, silloin hinnat nousevat väistämättä, öljyn/energian saatavuus voi jatkossa ongelmia muodostaa. Palkkakustannusten inflaatiota lisäävä vaikutus on pieni, näin on mikäli edelliset ehdot eivät täyty. Palkankorotukset lisäävät inflaatiota lähinnä kysynnän lisääntymisen vuoksi, koska hintoihin niitä ei suoraan voida (enää) siirtää.
Palkkamaltti on mielenkiintoinen poliittisen retoriikan väline, lamavaiheessa se on tarpeen ja nyt yllättäen myös noususuhdanteessa. Milloin on palkansaajien aika ulosmitata noussutta varantoa? Tuskin voidaan ajatella niin, että ainoastaan pääomanomistajilla olisi oikeus hyötyyn, tässä tilanteessa?
Tietenkin maltilliset palkkaratkaisut osaltaan auttoivat nousukauden alkuvaiheessa, tämä oli lähinnä edellisten hallitusten aikaansaannos. Koulutukseen panostaminen on kannattanut myös, maastamme löytyy osaavaa väkeä, tämäkin on yhteiskunnallinen ratkaisu. Lastenpäivähoito järjestelyt ovat eräs tekijä työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Kyllähän politiikka vaikuttaa, irtopisteitä en kuitenkaan lähde jakelemaan.
... Ahon hallitus nosti maan takaisin jaloilleen siitä vuosisadan syvimmästä lamasta, johon Holkerin hallitus oli maan syössyt tekemällä kaikki mahdolliset talouspoliittiset virheet, joita olen täällä erikseen usein esitellyt. Mutta ei pahaa, jossa ei jotain hyvääkin. Lama tervehdytti taloudellista pohjaamme niin, että heikot yritykset kuolivat ja jäljelle jäivät vain elinvoimaisimmat.
Lipposen hallitusten aikana vallitsi pitkäaikainen kansainvälinen noususuhdanne, joka piti meitä aika hyvin sillä kasvu-uralla, johon Ahon hallitus oli maan nostanut. Kasvu olisi Lipposen hallitusten aikana voinut olla reippaampaakin, mutta sitä jarrutti pyrkimys kaiken keskittämiseen pääkaupunkiseudulle, mikä vei kasvaneet valtion varat ja köyhdyttivät kunnat sekä keskitysalueella että väestöä ja yritystoimintaa menettänessä muussa Suomessa. Keskittäminen myös jätti pois käytöstä maakunnissa jo olevaa tuotantokapasiteettia ja työvoimaa.
Jäätteenmäen ja Vanhasen hallitusten aikana nousushdanne Euroopassa laantui, mutta Kauko-Idässä ja Venäjällä voimistui. Meidän taloudemme kasvu oli unionimaiden huippua. Tämä johtui siitä, että otettiin koko maan voimavarat käyttöön. Myös maakuntien keskukset kehittyivät, jolloin saatiin siellä jo valmiina oleva tuotantorakenne ja työvoima tehokkaampaan käyttön. Myös pienyrittäjyys varsinaisella maaseudulla kehittyi. Viljelyn tullessa yhä kannattamattomaski viljelijät alkoivat harjoitaa lisäksi muuta yritystoimintaa. Monet kuntakeskukset kehittyivät paikallisen toiminnan vetureiksi. Ja kun tuotantotoiminta virkistyy, se luo uutta kysyntää myös palveluyrityksille.
Viime vuosien muita unionimaita reippaampi kasvumme selittyy myös sillä, että meillä on ollut muita maita vilkkaammat kaupalliset suhteet kasvaviin Kauko-Idän maihin ja varsinkin vaurastuvaan Venäjään.
Myös maltilliset tuloratkaisut ovat luoneet pohjaa kasvulle ja inflaation pysymiselle aisoissa. Inflaatio on euro-oloissa vaarallisempaa, kun emme itse voi korjata tilannetta devalvaatiolla.
Kasvuamme on edistänyt myös se, että meillä on käytännössä kaikissa puolueissa ymmärretty markkinatalouden ja yrittäjyyden edut. Niinpä taaskin täytyy todeta, ettei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Lipponenkin ymmärsi vanhemmiten kapitalisminn ylivoimaisuuden sosialismiin verrattuna. Olenhan häntä nimittänytkin hallitustensa oikeistolaisimmaksi ministeriksi. Hänen oikeistolaisuutensa meni tosin joskus liian pitkälle häiriten kasvua, mutta perusuunta oli oikea.
Uhkakuvina mainittakoon se, että sossut jouduttuaan oppositioon alkavat kiristää maata apujärjestönsä SAK:n avulla. Nyt ei saadakaan aikaan maltillisi tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, ulosmitataan kasvun hedelmiä, viedään yrityksiltä kasvun mahdollisuudet kotimaassa ja aiheutetaan inflaatiota.
Toinen uhkakuva on on raakapuun saatavuus, jos Venäjän tuonti lakkaa. Onneksemme aivan äsken julkaistiin tutkimus,, että millä on metsän kasvu 30 % suurempi kuin hakkuut. Se antaa mahdollisuuksia. Metsän hoitoa on tehostettava ja metsiä on vapautettava viherpiipertäjien aikaansaamien suojelujen kynsistä. Suomi elää edelleenkin paljolti metsästä.
...olet antanut lopulta sillä aikaa, kun kirjoitin tuota yhteenvetoa, jossa mielestäni ihan oikein arvioin nuo sinunkin aikaisemmat esityksesi.
Paljon tuossa esiin tuomassasi on totta. Mutta pilaat vain esityksesi tuomalla heti alkuun sellaista poliittista puppua, joka ei pidä paikkaansa. Etkö ymmärtäne vai etkö halunne tunnustaa sitä, että Holkerin hallituksen aikana tapahtunut niin raju nousu kuin laskukin tapahtui kansainvälisten suhdanteiden vaikutuksesta vielä paljon suuremmassa määrin kuin nyt on tapahtunut. Ja Neuvostoliiton romahduksen ja sen vaikutuksen siihen jo kauan sitten kytketyn taloutemme pudotukselle jätät tyystin huomiotta.
Ahon hallituksen loppumetreillä todellakin jo alkoi hieman valo sarastaa, mutta varsinainen käännehän tapahtui vasta Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, ja se vauhdittui sitten aina toisen hallituksen loppuun saakka. Miksi ihmeessä et voi tunnustaa sitä kiistämätöntä, faktoin todistettavavissa olevaa tosiasiaa?Tunnustanhan minäkin Vanhasen hallituksen vastaavat, jotka tosin johtuivat paljolti juuri siitä, että sen politiikka ei käytännössä suurestikaan noilla alueilla poikennut edeltäjiensä politiikasta.
Sdp:n joutuminen oppositioon on todellakin uhkakuva sikäli, että se ei ole nyt hillitsemässä SAK:n vaatimuksia, joiden läpimenoa edistävät liittokohtaiset palkkaratkaisut, jotka puolestaan ovat nykyhallituksen mieleen.
Suomelle metsäsektori on toki edelleen tärkeä, mutta kansantaloudessamme enää vain pieni tekijä muun teollisuuden rinnalla. Korkean teknologian ala on sitä paljon tärkeämpi, samoin metallitaeolisuus ja kai rakennusteollisuuskin nykytilanteessa. Ja metsäsektorin työllistävä vaikutus pienenee huimasti koko ajan kun se ei enää ole työvoimavaltaista ja sen työpaikkoja siirtyy kiihtyvää vauhtia kaukomaille.
Jäätteenmäen hallituksen mainitsemista tuossa pitäisin ilman muuta vitsinä, mutta ethän sinä taida koskaan vitsailla - joten se lienee sitä puoluepolitiikkaa, jota tuohonkin tuomalla paljolti vesität muuten melko hyvän esityksesi.
Tämä viesti on, mitä ilmeisemmin, puhdasta leikinlaskua?
Puuttumatta käsittämättömän erikoiseen analyysiin laman syistä, keskityn oleellisempiin asioihin, eli suoranaisiin virheisiin.
Suomessa ei ole koskaan ollut markkinataloutta, talousjärjesteljämme on kaukana siitä. Liberaalit, Risto E.J. Penttilän johdolla, sitä yrittivät kyllä, puolue kahmaistiin sitten Keskustaan, joka on puolueena vahvimpia markkinatalouden vastustajia. Sinänsä mielenkiintoinen ja erikoinen moraalinen ratkaisu Liberaaleilta.
Muistin virkistykseksi markkinataloutta vähentävät tekijät:
---
"Protektionismi eli oman maan talouden suojelu ulkomaankaupan estein
Tullit eli muiden tuotteiden sakottaminen
Tukiaiset eli omien tuottajien tukeminen
Tuontirajoitukset
Markkinataloutta säätelevät lait ja instituutiot:
Kilpailulainsäädäntö ja muun kilpailunvastaisen toiminnan kieltävä laki
Lakisääteiset ja valtioiden muodostamat monopolit ja kartellit
Koulujärjestelmä
Terveydenhuolto
Poliisi eli sisäinen turvallisuus
Armeija eli ulkoinen turvallisuus
Aluepolitiikka eli julkisen rahan suuntaaminen erityisesti muuttotappioisille seuduille
Kontrabandit, eli kielletyt hyödykkeet (prostituutio, huumekauppa, alkoholikauppa jne)
Erityisiin talouden osa-alueisiin liittyvät rajoitukset ovat:
Sopimusvapautta säätelevä työlainsäädäntö, muun muassa
Työsuojelusäännökset
Irtisanomissuoja
Työehtosopimusten yleissitovuus
Minimipalkkasäännökset
Ympäristölainsäädäntö
Kuluttajansuojalainsäädäntö
Tuotevastuulainsäädäntö
Tuoteturvallisuuslainsäädäntö
Pörssikauppaa säätelevä lainsäädäntö, esimerkiksi sisäpiirikauppojen kielto
Elinkeinovapauden rajoitukset, kuten
Tarveharkinta (esimerkiksi Suomessa apteekkeja tai kouluja ei saa perustaa kuka tahansa vaatimukset täyttävä henkilö)
Sääntely: esimerkiksi ruokakauppoja saa pitää vain terveysviranomaisten luvalla"
Luettelo kopioitu Wikibediasta, lähinnä laiskuuden vuoksi
----
Mikäli osakin näistä tekijöistä täyttyy, silloin kyseessä on sekatalous.
Työntekijöille toki kuuluu osansa talouskasvun hedelmistä, muunlainen tulkinta olisi varsin merkillinen. Työntekijä on palkkansa ansainnut -myös.
Metsien suojelu on myös välttämätöntä, siihen vaatii jo yhteiskuntavastuumme. Emme voi jättää raiskattua maata tuleville sukupolville, heidänkin kotimaastaan on kyse. Onneksi Keskustassa(kaan) ei aivan noin lyhytnäköisiä olla.
... torjua:
- Holkerin hallitusta eivät niinkään heiluttaneet
kansainväliset suhdanteet. Mun Suomen syöksy tapahtui 79-81, oli kansainvälisissä suhdanteissa vain pien notkahdus, olen usein julkaissut niistä käyriä. N-liiton romahtamiseen varautumattomuus oli myös Holkerin syytä. Väyrynen jo -85 aloitti varoittaa Presidentti Koivistoa ja pääministeri Sorsaa tulevasta N-liiton romahtamisesta ja vaaati siihen varaurumista. Nämä sossut eivät sitä uskoneet, suuttuivat Väyryselle ja estivät Väyrysen hallituksen syntymisen vaikka porvaripuolueet olivat siitäsopineet, jos vaalitulos sen sallii. Ja se salli.
Holkerin hallituksen aikainen suurin talouspoliittinen virhe oli vahvan markan politiikan jatkaminen. Tässä oli Koivisto oppimestrina. Myös ulkomaankaupan ja pääomamarkkinoiden äkillinen vapauttamminen mitenkään niihin varautumatta syvensi lamaa.
Holkerin ulkomaankauppaministerinä oli Suominen. Itsekin toimin silloin Venäjän kaupassa työkseni. Me jouduimme hämmästelemään ja jopa naureskelemaan, että ulkomaankauppaministeri toimi niin kuin ei mitää olisi tapahtumassa. Me ammatilaiset näimme tulevan N-liiton romahduksen. Mm. siinä firmassa, jossa minä työskentelin, varauduttiin tulevaan ja meidän viennissämme ei tapahtunut minkäänlaista notkahdustakaan N-liiton hajottua. Me vain muutimme vanhat sopimuksemme valuuttapohjaisiksi clearingkaupan loputtua ja teimme uusia entiseen tahtiin. Mutta ulkomaankauppaministeri ei tehnyt vieläkään mitään.
- Ahon hallitus nosti maan jaloilleen. Jo 94 lopullaoltuun saavutettu sama BKT:n kasvuvauhti, + 4 % , mikä oli 79, jolloin syöksy alkoi. Holkerin lopetettua ja Ahon aloitettua se oli miinus 7 %.
- Liittokohtaiset palkkarataisut eivät ole nykyhallituksen mieleen. Työmarkkinajärjestöt tekivät sen päätöksen, että nyt ei tehdä keskitettyä tupoa, vaikka hallitus sitä suositteli. Hallitus ei voi eikä sen pidäkään määrätä tuommoista.
- Metsääsektori on edelleen meille erittäin tärkeä teollisuuden ala.
- Jäätteenmäen hallitus oli ensimmäinen nykysuuntauksen mukainen kepujohtoinen hallitus, joka aloitti Lipposesta irtaantuneiden sossujen kanssa tämän maan nykyisen loistavan kehityksen ja Lipposen hallitusten aikana tehtyjen virheiden korjaamisen.
... sodanjälkeisen ajan markkinatalous puhtaampana kuin, mitä se läntisessäkään Euroopassa on keskimäärin ollut. Sodan jälkeen marrkinoita kaikkialla rajoitti totaalinen säännöstelytalous. Vähitellen säännöstelyä purettiin ja Suomi oli hyvin mukana purkajien kärkijoukossa. Myöhemmin ulkomaankauppa ja pääomamarkkinat on vapaudettu ja maat ovat integroituneet, Suomi on ollut kaikessa mukana kärkijoukoissa.
Luettelemisia markkinoita, taloutta ja sopimsvaputta sääteleviä lakeja tarvitaan. Ja ne lait eivät suinkaan Suomessa ole markkinoita tukahduttavia vaan tarpeen sanelemia. Markkinavoimat on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Ihan hyviä vastineita on tullut, joissa on esitetty uskottavan tuntuisia ja perusteltujakin mielipiteitä kauan ja voimakkaana jatkuneen kasvun selittäjiksi. Ja tulkoon toki mielipiteitä lisää, mutta kun nyt lähden muutamiksi tunneiksi asioille, niin teen ainakin väliyhteenvetoa.
Huomionarvoista on, että noissa perusteellisemmissa ja perustelluimmissa esityksissä politiikan merkitystä pidetään kovin vähäisenä, jopa olemattomana. Varsinkaan puoluepolitiikalle ei jää mitään sijaa, jos talouspolitiikka on muusta politiikasta riippumatonta, kuten sanotaan.
Mielestäni ainakin hallituspolitiikalla, hallitusten toimenpiteillä on ollut ja on mahdollisuus luoda tai estää monissa vastineissa lueteltuja kasvun edellytyksiä. Niin uskon tapahtuneen, ja kun ne ovat hitaasti mutta pitkävaikutteisesti toimivia, niin Lipposen hallitusten toimenpiteet lienevät olleet oikeita, ja edellinen hallitus ei toimenpiteillään estänyt kasvun jatkumista ja kohoamista nykyiselle tasolleen. Sen politiikkahan ei käytännössä paljonkaan poikennut edeltäjiensä politiikasta.
Myös eduskunnan päätöksillä – tavallaan siis puoluepolitiikalla – on ollut ja on vaikutuksensa talouskasvuun paitsi lainsäädännön kautta myös muutenkin. Vaikka esim. Tupoissa eduskunta ei ole suoranainen osapuoli, eivät ne olisi voineet syntyä sen tahdon vastaisesti. Ja mielestäni laaja-alaisilla Tupoilla on ollut myönteinen merkitys mm. maltillisten palkkaratkaisujen muodossa, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet työllistämisen edellytysten paranemiseen.
Mutta ehkä sittenkin suurin selittäjä on kansainvälinen kehitys ja etenkin Aasian, eritoten Kiinan, voimakas talouskasvu. Se on ilman muuta luonut uusia markkinoita meidänkin tuotteillemme ja vaikuttanut myös rahavirtoihin ja kertymiin pörssien ja rahastojen kautta. Kielteisinä puolina sillä on ollut kymmenien tuhansien työpaikkojen häviämisenä Suomesta niiden siirryttyä noihin maihin.
Globalisaatio, joka on lähes kirosana varsinkin niille, joille EU:kin on sitä samaa, on varmaan sekä kotimaassa tapahtuneen kasvun – markkinoiden molemminpuolisen avautumisen – sekä kaukomaiden kasvun hyväksemme koitumisen takana suurimpana selittäjänä. Ja on jokseenkin varmaa, että maailma tulee avautumaan kaikin tavoin yhä lisää, ja meidän pitää pystyä käyttämään sitä hyväksemme.
Se edellyttää meiltä yhä suurempaa pyrkyä ulos näistä pienistä ympyröistämme, vaikkapa sitä pyrkimystä ”päästä ytimiin”, joissa asioihin vaikutetaan. Se puolestaan edellyttää yhä parempaa ja yhä useampiin suomalaisiin ulottuvaa koulutusta ja sen kautta saatavaa kielitaitoa ja asenteiden muutosta, pyrkimystä ”pois aitovieriltä”. Sen pyrkimyksen kanssa ristiriidassa on politiikka, joka pyrkii ”alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palauttamiseen”, joka oikeasti on vain kiertoilmaisu sisäänpäin kääntymiselle ja taantumukselle.
- - -
Ei todellakaan voi olla ihmettelemättä sitä, että tällaiseenkin – kuten edelliseenkin – avaukseeni heti ensimmäisinä tulevat nuo tyhjäpäät räkijät. Miksi heidän tarvitsee aina tulla ilmoittamaan, että he eivät tiedä yhtään mitään yhtään mistään ja sen vuoksi heillä on paha olo, sillä kyllä se on jo yleisesti tunnettu tosiasia.
On surullista, että Oiva Härkönenkin on nyt pudonnut lähes tulle samalle tasolle. Ovathan monet jo aikaismminkin todenneet, että asiallisesti ottaen Oiva on vain Keriksen siistitty versio – ei puhu törkeyksiä, mutta hänelle kaikki on hyvää, mitä kepu sanoo tai tekee ja kaikki hyvä onkin vain kepun tekemää. Ja vastaavasti kaikki muualta tuleva on pahaa, ja kaikki paha tuleekin muualta. Niinpä nyt nuo räkijätkin ovat Oivan mielestä sossuja! Eiköhän kuitenkin kaikki viittaa sinne Oivan vain hyväksi näkemään suuntaan.
Tuota räkimistä ja noita räkijöitä on ihmetellyt aiheellisesti ja hyvin tässä ketjussa Abogado:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000027162540
Eilisessä avauksessani Mielipidepankki arvioi samaa myös erittäin hyvin, joskin siinä Mpp lienee väärässä, että hän olettaa noissa olevan ikäisiämmekin, mutta aikaisemmin päästään lahonneita. Todennäköisempää on, että nuo ovat koulunsa kesken jättäneitä joutilaita vintiöitä, peräkammarien poikia, joiden vanhemmat ovat hankkineet heille tietokoneet, joilla he voivat leikkiä myös tuolla tavalla – pornosivujen selaamisen ja niiden kautta seksuaalisten tarpeittensa tyydyttämisen ohella. Naisten kanssahan tuollaiset eivät pääse mihinkään tekemisiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000027135946
muiden. Egomaanikko JormaKKorhonen. Tuhansia kirjoituksia ilman yhtään järjellistä ajatusta. Edellisessäkin hän keskittyy muiden kirjoittajien solvaamiseen - kuten aina. Sairas vanha miehentekele, joka on mokannut elämänsä ja purkaa katkeruuttaan syyttömiin.
Itsekin "vähättelin" kommentissani poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tätä on kuitenkin syytä vähän selventää. Talouskasvun suhteen ktoimaisella politiikallamme ei ole suuria mahdollisuuksia vaikuttaa suuriin linjoihin. Lähinnä voimme yrittää vaikuttaa siihen, että suomalainen kilpailukyky on mahdollisimman hyvä. Mutta meitä suuremmissa talouksissa tapahtuvat muutokset ovat kotimaisen politiikkamme ulottumattomissa.
Näihin suuriin kysymyksiin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa poliittisesti. Se tapahtuu Suomen osalta EU:n kautta. Mitä suurempi on halu tehdä Euroopasta maailman talouden keskus, sitä enemmän hyötyvät myös suomalaiset. EU-vastaisessa ilmapiirissä on kuitenkin melkeinpä mahdotonta edetä tällä tiellä. Jotkut asettavat aina pikkunäppäryydessä jotkut kotimaiset maatalouseurot suurten linjojen edelle, kun eivät ymmärrä yhtään mitään talouden suurista muutoksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. EU-vastaisuuden suuri koetinkivi on juuri se, että puhutaan vain siitä, mistä ymmärretään. Suomessa se on joillekin jonkun täysin mitättömän 141-tuen kohtalo taikka Suomen susikannan suuruus. Lyhyen tähtäimen kansalliset edut estävät niin suomalaisia kuin muitakin eurooppalaisia tavoittelemasta pitkän tähtäimen suuria yhteisiä etuja. Kainkemlaiset kuppikunnat kykenevät näin sabotoimaan Euroopan kehitystä. Puuhastellaan mielluummin pikkuasioiden parissa ja ollaan mitättömiä.
Talouskasvun laajentuminen Aasiaan ja erityisesti Kiinaan on ylläpitänyt hyvää talouskasvua. Kiina ei ole vain halvan työvoiman maa, vaan myös suuria investointeja tekevä valtio. Muun muassa satamanostureita ja paperikoneita valmistava teollisuutemme ja insinöörisuunnittelu on hyötynyt Kiinailmiöstä ja globalisaatiosta yleisemminkin. Myös informaatiteollisuuden noste eli tuotekehityksen voima lisää edelleen talouskasvua.
Kotimaan politiikan ansiot ovat aika vähäiset, mikä johtuu siitä, että politiikan keinot ovat vähentyneet. Maltilliset tuporatkaisut ovat kuitenkin voimastaneet suomalaista kilpailukykyä. Nyt ollaan sitten sirrtymässä vaiheeseen, missä noususuhdanteen voittoja halutaan enemmän ulosmitata myös palkansaajille. Liittokohtaiset ratkaisut johtavat tuloerojen kasvuun. Tupoilla tulonjakoa on voitu tasata ja ottaa mukaan verotukselliset ratkaisut. Veikkaan, että kohta itketään taas sitä, että suuret palkankoritusvaatimukset heikentävät kilpailukyämme. Tätä rulettia työantajapuoli ja poliittinen oikeisto nyt kuitenkin haluavat pelata ja saavat sitä mitä tilaavat. Eläkeläisten, virkamiesten, työttömien ja matalapalkkaisten naisten kohdalla tilanne luonnollisesti heikentyy, jos inflaatio vielä kiihtyy palkankorotusten myötä.
Se mikä menee ylös, tulee kyllä taas aikanaan alas. Kuinka suuri pudotus tulee olemaan, sitä on mahdoton ennustaa. Globaaleja taloudellisia uhkia ovat öljyn vähentyminen ennen kokonaan loppumista, kasvihuoneilmiön edistyminen ja USAn talouden ylivelkaisuus. Myös USAn hegemoniapyrkimykset ja kylmään sotaan nähden miedostikin viilenevä ilmapiiri asettavat esteitä taloudellisen integraation etenemiselle eli globalisaatiolle, mikä on pitänyt talouskasvua yllä. Erityisesti Euroopalle koituu valtavia taloudellisia menetyksiä, jos Venäjä eristäytyy suurvaltapoliittisista syistä. USAn tavoite on Venäjän eristäminen ja tätä Euroopassa ei ole valitettavasti riittävän selkeästi tiedostettu. Eurooppa asiasta kuitenkin eniten kärsii. Venäjän integroituminen Euroopan talousalueeseen, nostaisi EU:n koko maailman talousveturiksi. Tämä tilaisuus halutaan kuitenkin mitä ilmeisimmin hukata.
Suomen taloudelle ei ole olemassa erityisiä suuria uhkia erillisenä. Me menemme EU:n mukana, niin hyvässä kuin huonossa. Sen vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä EU:ssa tehdään. Mitä voimakkaampi EU, sitä paremmat talousnäkymät ovat myös meillä. Sen vuoksi on vaikea käsittää, miksi esim. EU:n perustuslakia vastustetaan niin voimakkaasti. Vastustajat vastustavat lähinnä kai sitten oman elintasonsa kasvua. EU:n pitää päästä eroon maatalousyhteisön leimasta ja siirtyä vahvempaan tutkimus- ja tuotekehityspainotteisuuteen. Esim. Galileo-satelliittihanke pitää asettaa tärkeysasteikossa aivan kärkeen. Se mahdollistaa Euroopalle suuren riippumattomuuden muista kaikenlaisilla informaatitoteknologian sektoreilla.
...nyt en ehdi ollenkaan eritellä, sillä nyt minun on jo mentävä! Palaan asiaan!
...kun aamupäivällä tuli jo kovin kiire lähteä asioille.
Mutta eipä minun juuri tarvitse ruveta pitkiin jorinoihin, kun jokseenkin kaikessa voin yhtyä esittämääsi. Niin myös tuon toisen vastineesi osalta. Mainitsemiisi asioihin se kotimaan poliittinen vaikutus todellakin taitaa rajoittua. Tärkeitä asioita kuitenkin myös ne.
EU:n merkityksestä meille olen tasan samaa mieltä kanssasi. Niin globalisaation vaikutuksesta yleensäkin. Samoin myös tuloratkaisujen vaikutuksesta, eli pidän parempina yleissitovaa Tupoa kuin liittokohtaisia palkkaratkaisuja, sillä Tupot edistavät palkkamalttia ja siten parantavat myös yritysten työllistämismahdollisuuksia ja yleisen kasvun edellytyksiä.
Liittokohtaisissa pääsevät parempiin tuloksiin ne, joilla on voimaa, ja ylimitoitetut palkankorotukset siellä vain kasvattavat tuloeroja ja edistävät inflaatiota, kun ne tietysti myös korottavat hintoja, jolloin heikommassa asemassa olevat kärsivät tuplaten. Pidän nykyisen hallituksen liittokohtaisia suosivaa linjaa epäsolidaarisena ja lyhytnäköisenä myös yrittäjien kannalta.
Venäjää tuskin EU haluaa "eristää" enkä oikein usko sen olevan USA:nkaan tavoite. USA varmasti haluaa rajoittaa sen vaikutusvallan kasvua Euroopassa kuten Aasiassakin, mutta se on hieman eri asia, ja USA:n omien vaikutusmahdollisuuksien (etujen) kannalta ymmärrettävää.
Ja ymmärrettävää ja jopa suotavaa on, että Venäjä ei pääse EU:ssakaan sillä tavalla vaikuttamaan kuin se viime vuosina esim. öljyaseellaan uhitellen on yrittänyt. Venäjä on vähintään yhtä aggressiivinen kuin USA, mutta sillä ei ole toistaiseksi samanlaisia muskeleita. Onneksi, varsinkin Euroopalle ja etenkin sen naapureille. On kyseenalaista, voisiko Venäjä toimia Euroopan talousalueessa samoin ehdoin kuin muut, joten ei ole viisasta integroida sitä mukaan juuri nykyistä tiiviimmin.
tuloerotkaan olleet näin mittavia. Tämähän on suoraa tulonsiirtoa rikkaille köyhiltä, kun peruspalvelut jäävät hoitamatta. Sehän on pelkkää "tuottoa". Kolminkertaisesti ovat kasvaneet suhteessa palkkatuloihin. Varmaan tuolla arvopaperimarkkinoiden sähköistymisellä on osuutensa, eihän sekään nyt niin vanha asia ole. Talouskasvu ei mittaa tulojen jakautumista, se on hyvin yksipuolinen mittari. Pahoinvointi onkin lisääntynyt eikä ole mikään ihme vaan suora seuraus edellisestä
alhainen korko on siihen osaltaan vaikuttanut
että kaikki kulut ja kaikki on kallistuneet.
Moni kauppa ja tehdas tekee moninkertaista voittoa juuri kun kaikki kallistuneet kol´min nelinkerroin.......rahaa liikkuu.Töitä menee ulkomaille silti!
Ilmansaasteiden lisääntymistä ja ilmastomuutoksen kasvun kiihtymistä. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa vain vähentämällä yhteiskuntamme tarpeita.
*Suomen taloudessa on nyt ollut pisin ja voimakkain kasvujakso 35 vuoteen. EI HYVÄ!!!!