opettamisen paikkaansa pitävyydestä:
Uusi tutkimusuutinen:
"Pohjoismaisessa Inequal Childhood -tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten lasten vointi on vertailumaiden huonoin. Tutkimuksen mukaan äitien työssäkäynti kasvattaa Suomessa lasten pahoinvoinnin riskin kolminkertaiseksi."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/06/535193
MAP-kirkko opettaa:
Ezra Taft Benson, “The Honored Place of Woman,” Ensign, Nov. 1981
“Before the world was created, in heavenly councils the pattern and role of women were prescribed. You were elected by God to be wives and mothers in Zion. Exaltation in the celestial kingdom is predicated on faithfulness to that calling.
In the beginning, Adam was instructed to earn the bread by the sweat of his brow—not Eve. Contrary to conventional wisdom, a mother’s place is in the home!
I recognize there are voices in our midst which would attempt to convince you that these truths are not applicable to our present-day conditions. If you listen and heed, you will be lured away from your principal obligations.
Beguiling voices in the world cry out for “alternative life-styles” for women. They maintain that some women are better suited for careers than for marriage and motherhood.
These individuals spread their discontent by the propaganda that there are more exciting and self-fulfilling roles for women than homemaking. Some even have been bold to suggest that the Church move away from the “Mormon woman stereotype” of homemaking and rearing children. They also say it is wise to limit your family so you can have more time for personal goals and self-fulfillment.
It is a misguided idea that a woman should leave the home, where there is a husband and children, to prepare educationally and financially for an unforeseen eventuality. Too often, I fear, even women in the Church use the world as their standard for success and basis for self-worth.
President Kimball once said that Latter-day Saints need “a style of our own” pertaining to clothing. We must also have “a style of our own” pertaining to success and self-image.
Some Saints are deluded into believing that more and better circumstances will improve their self-image. A positive self-image has little relationship to our material circumstances. Mary, the mother of our Savior, was of most modest circumstances, yet she knew well her responsibility and took joy in it ....”
H. Burke Peterson, First Counselor in the Presiding Bishopric, “Mother, Catch the Vision of Your Call,” Ensign, May 197
“Mothers with children and teenagers at home, before you go out of your homes to work, please count the cost as carefully as you count the profit. Earning a few dollars more for luxuries cloaked in the masquerade of necessity — or a so-called opportunity for self-development of talents in the business world, a chance to get away from the mundane responsibilities of the home — these are all satanic substitutes for clear thinking. They are counterfeit thoughts that subvert the responsibilities of motherhood.
Now there are some mothers with school-age children who are the breadwinners of their family and they must work; they are the exception.”
A. Theodore Tuttle, President Of the First Council of the Seventy “The Things That Matter Most,” Ensign, Dec. 1971
“The world is full of foolish schemes. They contravene and hinder the purposes of the Lord. Some seek to change the God-given roles of the sexes. Some invite mothers to leave the home to work. Others entice fathers to find recreation away from their families. These questionable practices weaken the home!
Mothers sometimes turn to the business world for their own selfish purposes—sometimes due to necessity. Again the home is weakened. Face the fact that true fatherhood and true motherhood are fast disappearing. The failure of fathers and mothers to assume their rightful responsibilities actually creates the disturbed conditions we face. As Latter-day Saints, we must resist the thrust of the world against our homes. Repentance is in order for many of us. We must put our values in proper perspective. Put time and attention and means on the things that matter most. Few, in their more sober moments of reflection, do not know where true values rest. It takes a reminder, however, to keep them properly in focus.”
Uusi tutkimusuutinen:
"Pohjoismaisessa Inequal Childhood -tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten lasten vointi on vertailumaiden huonoin. Tutkimuksen mukaan äitien työssäkäynti kasvattaa Suomessa lasten pahoinvoinnin riskin kolminkertaiseksi."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/06/535193
MAP-kirkko opettaa:
Ezra Taft Benson, “The Honored Place of Woman,” Ensign, Nov. 1981
“Before the world was created, in heavenly councils the pattern and role of women were prescribed. You were elected by God to be wives and mothers in Zion. Exaltation in the celestial kingdom is predicated on faithfulness to that calling.
In the beginning, Adam was instructed to earn the bread by the sweat of his brow—not Eve. Contrary to conventional wisdom, a mother’s place is in the home!
I recognize there are voices in our midst which would attempt to convince you that these truths are not applicable to our present-day conditions. If you listen and heed, you will be lured away from your principal obligations.
Beguiling voices in the world cry out for “alternative life-styles” for women. They maintain that some women are better suited for careers than for marriage and motherhood.
These individuals spread their discontent by the propaganda that there are more exciting and self-fulfilling roles for women than homemaking. Some even have been bold to suggest that the Church move away from the “Mormon woman stereotype” of homemaking and rearing children. They also say it is wise to limit your family so you can have more time for personal goals and self-fulfillment.
It is a misguided idea that a woman should leave the home, where there is a husband and children, to prepare educationally and financially for an unforeseen eventuality. Too often, I fear, even women in the Church use the world as their standard for success and basis for self-worth.
President Kimball once said that Latter-day Saints need “a style of our own” pertaining to clothing. We must also have “a style of our own” pertaining to success and self-image.
Some Saints are deluded into believing that more and better circumstances will improve their self-image. A positive self-image has little relationship to our material circumstances. Mary, the mother of our Savior, was of most modest circumstances, yet she knew well her responsibility and took joy in it ....”
H. Burke Peterson, First Counselor in the Presiding Bishopric, “Mother, Catch the Vision of Your Call,” Ensign, May 197
“Mothers with children and teenagers at home, before you go out of your homes to work, please count the cost as carefully as you count the profit. Earning a few dollars more for luxuries cloaked in the masquerade of necessity — or a so-called opportunity for self-development of talents in the business world, a chance to get away from the mundane responsibilities of the home — these are all satanic substitutes for clear thinking. They are counterfeit thoughts that subvert the responsibilities of motherhood.
Now there are some mothers with school-age children who are the breadwinners of their family and they must work; they are the exception.”
A. Theodore Tuttle, President Of the First Council of the Seventy “The Things That Matter Most,” Ensign, Dec. 1971
“The world is full of foolish schemes. They contravene and hinder the purposes of the Lord. Some seek to change the God-given roles of the sexes. Some invite mothers to leave the home to work. Others entice fathers to find recreation away from their families. These questionable practices weaken the home!
Mothers sometimes turn to the business world for their own selfish purposes—sometimes due to necessity. Again the home is weakened. Face the fact that true fatherhood and true motherhood are fast disappearing. The failure of fathers and mothers to assume their rightful responsibilities actually creates the disturbed conditions we face. As Latter-day Saints, we must resist the thrust of the world against our homes. Repentance is in order for many of us. We must put our values in proper perspective. Put time and attention and means on the things that matter most. Few, in their more sober moments of reflection, do not know where true values rest. It takes a reminder, however, to keep them properly in focus.”
Vastaukset 25
Vanhimmat
Porukalta joka ei nauti minkäänlaista arvostusta - ja valittiin uutisiin vain sen ns. shokkiarvon vuoksi katsojia/lukijoita lisäämään, tarkoittaa että mormonit ovat oikeassa. woo. Eikä tuossa edes sitä tutkimusta ole vaan siitä vedettyjä päätelmiä. Mutta se tarkoittaa että mormonit ovat oikeassa.
DNA-löydöt? EI KUKAAN VOI TODISTAA YHTÄÄN MITÄÄN PITÄKÄÄ TURPANNE KIINNI EI VOI TODISTAA EI VOI EI!
Herttinen.
ehdin jo ajatella, että olen keksinyt ihmeen; asian, josta me kaikki olemme hiljaa samaa mieltä : )
Ei tieto lasten pahoinvoinnista yksin tuohon tutkimukseen perustu, eiköhän kaikki ala olla tähän päivään mennessä jyvällä siitä, että lapset ja nuoret voivat huonosti, kuin myös siitä, että äideillä on työ siinä missä isilläkin ja lasten kanssa touhuilu jää vähälle.
keskustelua myös toisaalla suomi24-sivustolla.
Lasten pahoinvointi on erittäin huolestuttava asia, ja monet ovat siitä huolestuneita.
Asiasta kannattaisi keskustella ennakkoluulottomasti. Kysymys on tulevaisuudestamme.
Mutta silloin kannattaisi katsella muita tutkimuksia myöskin, ei ole syynä se, että äidin työssäkäynti absoluuttisesti heikentää lasten oloa, vaan vanhempien ns. vähyys elämässä. Toinen vanhemmista kun on kotona on asiat ihan hyvin, ei lapset voi pahoin niissäkään kulttuureissa missä naiset käyvät töissä ja miehet hoitavat lapsia ja taloutta. Amazonin alkuasukaisheimoissa tämä on yleistä, Afrikassa myös ja joissain Aasian maissa.
Suomessa tuota pahaa oloa lisää myös töiden luonne ja aika, täällä kun on enemmän kokopäivätyötä verrattuna moniin muihin maihin, eikä aina mahdollisuutta etätyöhönkään aloilla jossa sitä harrastetaan yleisemminkin. Tuo on tullut todettua itse myös ikävä kyllä.
Tuo aloitus oli vain hivenen kuiva, yksi tutkimus joka yksinkertaistaa asiat aivan täysin, eikä edes tutkimusta käytetty lähteenä vaan uutista siitä.. Sitten todetaan että mehän ollaan oikeassa katsokaa vaan.
jutun ensisijaisesti, jotta jäsenet sen lukevat, mitään sinänsä ei tarvitse kommentoida, tämä kotiäitiys vaan kun alkaa olla aihe, josta ei enää kirkossa uskalla puhua, mutta hyvä jos edes omassa mielessä mietitään.
En riita halunnutkaan, siis palstalle tyypillistä kinaa, riita kun harvoin antaa kenellekään herätystä, vaikka niin voisi intensiteetistä kuvitella.
Hiljaa hyvä tulee : )
Että "herätystä" kaivataan?
Laitot jutun ensisijaisesti jäsenille, jotta he voivat ajatella olevansa oikeassa, vaikka tutkimus sinällään ei ole mitenkään erikoinen ja vajavainen? Eikö olisi parempi katsoa asiaa useilta eri katsantokannoilta että näkee pitääkö se tosiaan paikkaansa, eikä vain laittaa kaikkea mahdollista "uskoa nostattavaa" oli se sitten totuus tai ei?
Pahoittelen kovasti kyllä ettette uskalla asiasta puhua, kyllähän kaikesta pitäisi pystyä puhumaan, oli aihe mukava tai ei. Varmaankin kannattaisi siellä kirkossa kertoilla ihmisille hellävaroen eri näkökulmia ja yrittää saada keskustelua aikaan? Toivottavasti teet näin, ei ole kovinkaan mukavaa jos on ihan oikeita asioita joista ei keskustella pelon vuoksi.
mitä kopioin kirkkomme johtavien veljien puheista koskien kyseistä asiaa ei niinkään se uutinen mitä kritisoit. Asia on sanottu kirkossa selvästi vuosikymmenien ajan, ja nyt, ei vain tuon uutisentyngän puitteissa, vaan yltympäri alkaa näkyä merkkejä siitä mitä tapahtuu kun kotona ei ole kokoaikaista ihmistä huolehtimasta lapsista ja heidän tarpeistaan ja etenkin olemassa vain yksinkertaisesti läsnä tekemättä sen kummempaa.
Kirkossa naiset ovat nykynaisia niin kuin nykynaiset kirkon ulkopuolellakin ja haluavat valinnan sijaan kaiken; sekä uran, että perheen, ja toisekseen onko kenenkään kahdella tuloilla eläneen perheen helppo kuulla ja keskustella siitä, että äiti (tai jompikumpi vanhemmista) jäisi kotiin lasten takia ja tulot pienenisivät puoleen.
Vaikeita asioita monelle ellei ole heti avioliittonsa alussa tehnyt ratkaisevia päätöksiä, kuten monet jäsenet vielä 60-70 luvulla lastensa hyväksi tekivät.
Lainaamissani puheissa huomionarvoista on myös se, että kotona hoidettavia lapsia eivät ole vain alle kouluikäiset, vaan koululaiset ja teini-ikäiset. Lapset tarvitsevat vanhemman läsnäoloa niin kauan kuin ovat kotona.
Kotiäitiydestä ollaan luopumassa rahan alttarin edessä myös kirkossamme. Kun aloimme perustaa perhettä vaimoni kanssa ei äidin työssäkäynti kuulunut senjälkeen suunnitelmiimme kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Tiesimme kirkkomme opit ja ymmärsimme tämän asian tärkeyden ja alensimme mieluummin elintasoa kuin olisimme raapustaneet lapsiamme hoitopaikkoihin. Minä lisäsin työskentelyä niin, että selvisimme veloista ja pitkällä tähtäimellä saimme taloutemme hyvään kuntoon. Vaimoni panos kotona myös osaltaan alensi monia kustannuksia ja antoi minulle mahdolliuuden antaa täysi panos työelämässä. Elämä oli aika niukkaa ja jokainen hankinta piti tehdä harkiten. Jouduin käyttämään vanhaa autoa, jota itse korjailin ja talossa tein kaiken mahdollisen itse. Myös materiaalit hankittiin mahdollisimman edullisesti. Tunsin myös suurta kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunnetta kun selvisimme vaikeuksistamme. Se mitä en koskaan kadu on, että vaimoni sai itse hoitaa minun työssä ollessani lapsiamme eikä heitä tarvinnut raahata aikaisin aamulla hoitopaikkoihin. Myös hän pystyi antamaan hyviä kasvatuksellisia ohjeita lapsillemme.
Pidänkin tässä asiassa ensiarvoisen tärkeänä lasten kokemusta ja mitä se merkitsee heille. Jos heidän mielipidettä kysyttäisiin senjälkeen kun ovat kokeneet molemmat vaihtoehdot, niin uskon heidän kallistuvan kotiäitiyden kannalle. Tässä mallissa myös yhteiskunta säästäisi jo paljon suoranaisissa kuluissa puhumattakaan niistä välillisistä kuluista ja vaikeuksista joka aiheutuu lasten psyykkeen huononemisesta.
Unski
Mitä nuo "merkit" ovat mitä näkyy kun ei ole kokoajan joku hoitamassa? Ja miksi sen juuri pitää olla äiti, joka siellä on, ja miksi sen juuri pitää olla nainen, joka automaattisesti lopettaa työskentelyn?
Minun nuoruudessani oli tapana jopa lähestyä vastakkaista sukupuolta kysymällä esimerkiksi, "onko neiti äiti vai tehdäänkö neidista äiti". Tuossa samalla lupauduttiin huolehtimaan paitsi lapsesta, myös äidistä.
Eli kotiäitiys oli käytännössä ainoa mahdollisuus niillä joilla ei ollut varaa palkata kotiapulaista.
Nyt on menty toiseen äärimmäisyyteen. Päätöksentekijämme riitelevät siitä, pitääkö lapset saada tuettuun päivähoitoon vaikka molemmat vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttömyystuella.
Aivan kaikkea tällainen vanhempi kalkkis ei mitenkään kykene ymmärtämään, ei vaikka kuinka yrittäisi.
Turust
äiti on pienen tytön ensisijainen roolimalli ja juuri tytöt yhteiskunnassamme voivat huonosti, joten voisi kuvitella, että äidin antama naisen malli on tulehtunut tai riittämätön. Myönnän etten tiedä tarpeeksi (sen enempää kun olen lehdistä lukenut ja keskusteluohjelmia aiheesta katsellut) kenenkään kanssa asiasta väitelläkseni. En siis voi väittää tietäväni tai yritä todistaa kuka voi huonosti ja miksi, sen sijaan kirkon jäsenenä uskon mitä profeetat ja johtavat veljet ovat asiasta sanoneet, esim tuon mitä aloitukseeni profeetta Besonin sanoina kopioin: Jumala on säätänyt järjestyksen, jossa naisen tehtävä on olla vaimo ja äiti ja hänen paikkansa kotona ja miehen tehtävä on elättää perhe. Ja koska uskon Jumalan täydelliseen hyvyyteen, tiedän ettei Hän ole luonnut kyseistä järjestystä ketään simputtaakseen tai alistaakseen vaan tietäen, että juuri tuon järjestyksen kautta ihminen ja ihmissuku voi elää mahdollisimman terveenä ja hyvinvoivana ja hyvin voidessaan kasvaa totuuden tuntemisessa. Minulle ja toivottavasti myös muille mormoneille Jumalan profeetan sanat riittävät totuudeksi ja rautakaiteeksi eikä maailma houkuttele kiiltävillä kuvajaisillaan. Sinä toki saat vapaasti olla eri mieltä ja elää kuten haluat.
Unski ja Turust hienoista, puoltavista kommenteistanne.
Tarkoitat sitä, että aloituksen tarkoitus EI ollut keskustella asiasta eri kannoilta ja etsiä totuutta, vaan yksinkertaisesti sanoa "Katsokaa nyt, me olemme oikeassa!" minkä aiemmin kielsit?
Ja ei, äiti ei ole "ensisijainen roolimalli", vaan lapsen huoltajat ovat. Jos otetaan pois sosiaalirakenteet (Tai muutetaan niitä, kuten ne ovat erilaisia muissa kulttuureissa), ei lapsi kiinnitä minkäänlaista huomiota sukupuoleen, vaan ottaa oppia niiltä henkilöiltä, jotka hänelle huolenpitoa ja rakkautta osoittaa.
Tietenkin voit uskoa ihan mitä vain, mutta silloin ei kannattaisi käyttää puolivillaisia tutkimuksia apunasi, koska ne voidaan vääräksi osoittaa, vaan yksinkertaisesti julistaa profeettojesi puheita ilman mitään todisteita. Onnea yritykseen saada keskustelua tästä seurakunnissasi kylläkin, on erittäin harmillista jos siellä ei asiasta uskalleta puhua.
"Tarkoitat sitä, että aloituksen tarkoitus EI ollut keskustella asiasta eri kannoilta ja etsiä totuutta, vaan yksinkertaisesti sanoa "Katsokaa nyt, me olemme oikeassa!" minkä aiemmin kielsit?"
Tarkoitukseni oli sanoa JÄSENILLE:
"Katsokaa ympärillenne ja kuunnelkaa mitä maailmalta kuuluu ja sitten katsokaa profeettojenne puheita ja huomatkaa, että HE (profeetat) olivat/ovat oikeassa."
Ei siis viesti ei-jäsenille, että mormonit ovat oikeassa ja ei-jäsenet väärässä, vaan jäsenille, että Jumala johtaa kirkkoaan profeettojensa kautta.
... vielä täällä lueskelen, pitäisi lähteä ulos, hyvää Juhannusta sinullekin : )
Kirkkoon ei mennä sen vuoksi, että siellä yhdessä mietitään onko profeetan opetus totta vaiko ei, vaan siellä meidän tulisi keskustella ja oppia ymmärtämään miksi Jumala haluaa meidän tekevän mitä Hän kulloinkin profeettansa kautta ilmoittaa ja neuvoo ja miten tehtävästä suoriudumme.
Kun tarkemmin ajattelen, niin keskustelua, johon sinä kannustat, on kyllä, ja varsinkin näiden asioiden ympärillä lisääntyvässä määrin, eli jos neuvoja rikotaan, niin silloinhan keskustelua on käyty juuri siitä onko jokin totta vaiko ei, eikä siitä miten tehtävästä suoriudumme.
Varmaan itsekin ymmärrät, että (mikä tahansa)
opetus on aika eri tasolla silloin kun oppilas kyseenalaistaa opin, kuin silloin kun rakennetaan uusia ymmärryksen kerroksia jos valmiin todistuksen päälle.
Turun Sanomissa on tänään 22.6.2007 hyvä mielipidekirjoitus, joka valottaa myös vähän tasa-arvoisempaa näkökulmaa työssä käyvien naisten osalta.
"Uskoakseni vanhempien pitkäaikainen työttömyys ja siihen mahdollisesti liittyvät lieveilmiöt, kuten syrjäytyminen ja päihteiden käyttö ovat lapsen hyvinvoinnille suurempi uhka kuin vanhempien antama malli kouluttautumisesta ja työssä käymisestä."
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:1:2007-06-22;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:467813,1:0:0:0:0:0:
Äitien työssäkäynti ei varmaan kenenkään mielestä ole ainoa syy lasten pahoinvointiin. Mainittu päihteiden käyttö on varmasti erittäin tärkeä syy.
Päihteiden käyttö on yleistynyt, ja myös naiset, jopa äidit käyttävät nykyään päihteitä ja huumeita. En halua syyllistää äitejä enää yhtään enempää, mutta vanhaan aikaan, jolloin perheessä oli ainakin yksi turvallinen ja päihteetön aikuinen, äiti, oli lasten elämä siinä mielessä turvatumpaa. Muuten en ihannoi entisiä aikoja. Elämä, sekä lasten että aikuisten, oli ankaraa. Mutta kuten sanottu, alkoholinkäyttö on koko ajan yleistymässä myös äitien keskuudessa.
Taivaallinen Isämme, joka tuntee lopun alusta asti, varoitti meitä jo vuonna 1833 seuraavasti:
"Sen pahuuden ja niiden juonien tähden, joita on ja tulee olemaan vehkeilevien ihmisten sydämissä viimeisinä aikoina, minä olen varoittanut teitä ja edeltä varoitan teitä antamalla teille tämän viisauden sanan ilmoituksen kautta, että sikäli kuin joku juo viiniä tai väkijuomaa teidän keskuudessanne, katso, se ei ole hyvästä - -."
Taas tänä juhannuksena nuo sanat, "se ei ole hyvästä", osoittautuvat todeksi, vaikka toivonkin sydämestäni, että juhannuksenvietto sujuisi turvallisesti ja rauhallisesti kaikkien osalta.
Jos joku lukee tätä vielä ennen juhannuksenvieton alkua, toivotan kaikille oikein hyvää ja raitista juhannusta!
Ei se yksi päihteetön aikuinen auta tippaakaan, mikäli hän on narsisti. Hän vaatii perheen tunne-elämästä itselleen kaiken sen lopun tilan, minkä alkoholistivanhempi saattaa jättää vapaaksi. Lapsille ei jää yhtään mitään muuta kuin kärsiminen.
Ei sellainen lapsuus suinkaan ole turvallinen.
Usein nähdään jonkun perhe-elämä niin mustavalkoisesti, kun ei tiedetä omasta kokemuksesta kaikkia monimutkaisia kiemuroita.
Ei se alkoholisti välttämättä ole ns. "syyllinen" kenenkään pahoinvointiin, ei ainakaan yksin. Ulospäin voi kyllä näyttää siltä, että esimerkiksi perheen isä on aivan deekiksellä ja siis syyllinen perheen kurjuuteen. Raitis marttyyri-enkeliäiti vain uhraa itsensä lastensa puolesta jne. blaablaablaa. Noinhan sitä voisi luulla, mikäli asiat olisivat juuri niin yksinkertaisia kuin miltä ne näyttävät.
Smith vain ymppäsi sanomaan Jumalan.
yksinkertaista eikä itsestään selvää. Poikkeuksia on aina.
Nyt kuitenkin valtakunnallisesti pohditaan syitä lasten pahaan oloon. Aiempi kirjoittaja toi esiin vanhempien päihteiden käytön. Uskon, että vallitsee melko suuri yksimielisyys siitä, että vanhempien päihteiden käytöllä on lasten elämään kielteisiä vaikutuksia. Tietenkään se ei ole ainoa asia, joka saattaa vaikeuttaa lasten elämää, mutta varmasti yksi niistä.
Tila, aika eikä asiantuntemukseni riitä kaikkien mahdollisten syiden luettelemiseen. Olen varma, että tästä asiasta tullaan tekemään runsaasti tutkimusta lähitulevaisuudessa.
Siihen asti, kunnes todetaan luotettavasti vanhempien alkoholinkäytöllä olevan positiivisia vaikutuksia lasten elämään, toivotan kaikille oikein hyvää ja raitista juhannusta!
Oikein raitista juhannusta sinullekin, ihan lähteestä riippumatta!
The Word of God: Essays on Mormon Scripture
http://www.mormonismi.net/kirjallisuus/vogel_jumalan_sanaa.shtml
Eräs mieliesseitäni Viisauden sanasta on Lester Bushin teksti. Bush on lääkäri. Hän näyttää kuinka Viisauden sana oli, vastoin äskettäisiä väittämiä, oikeastaan juuri sitä mitä 1820-30-lukujen "lääketiede" saarnasi. Bush väittää, että Viisauden sana olisi ollut paljon hyödyllisempi (ja profeetallisempi) 19. vuosisadan mormoneille, mikäli se olisi sisältänyt ohjeet käyttää ainoastaan puhdasta vettä ja huolehtia hyvin jätteistä. Itse asiassa "kuumien juomien" ja joidenkin alkoholijuomien käyttö olisi saattanut pelastaa heistä monia, jos he olisivat juoneet niitä sen sijaan, että he joivat puhdistamatonta vettä Nauvoossa, tasangoilla ja Utahissa.
Hyvää juhannusta sinnekin päin.
alkoholismi on äidin työssä käyntiä vakavampi ongelma, asiaa voisi verrata siihen, että jos ihmisellä ei ole leipää, niin on turha saarnata uskontoa. Ruohonjuuritason tarpeet on totta kai tyydytettävä ensin. Mutta jos leipää on ja alkoholismi voitettu, kuten oletan tapahtuneen suurimmassa osassa mormoniperheitä, niin on kai sopivaa keskustella siitä miten voimme entisestään vahvistaa perheitämme ja lastemme hyvinvointia tässä niin päälaellaan keikkuvassa (kuten mielipidekirjoituskin antoi ymmärtää) yhteiskunnassa.
Vaikkakin kyseinen mielipidekirjoitus yritti puolustella naisten työssäkäyntiä, niin jokainen rehellisesti asiaa tarkkaileva mies ja nainen voi tuonkin kirjoituksen esimerkkien perusteella todeta, että jos kotona olisi äiti valvomassa, neuvomassa ja pitämässä ”jöötä”, niin monen 12-vuotiaan virtuaalielämä "pornosivustolla" katkeaisi lyhyeen.
Mainittakoon vielä, että syrjäyttävä työttömyys on aivan eri asia kuin se, että perheessä päätetään, että mies on elättäjä ja äiti tekee työtä kotona. Evankeliumin periaatteet ymmärtävä ja niihin uskova kotiäiti ei missään tapauksessa ole syrjäytynyt. Mormonikotiäiti tietää tekevänsä aivan yhtä paljon työtä kuin hänen miehensäkin tekee heidän yhteisen perheensä hyväksi! Samaan pakettiin ei myöskään pidä sotkea yksihuoltajaäitejä ja heidän työssäkäyntiään tai työttömyyttään ja syrjäytymistään. Myös mormonikirkon periaatteet antavat tilaa poikkeustapauksille, kuten alkulainauksistani jo ilmenee.
Nyt kiireesti grillaamaan makkaraa! Hyvää Juhannusta kaikille : )
samoin. Turvallista ja raitista Juhannusta ja nauttikaamme keskikesän ajasta.
Unski