Kirkosta ei kannata erota

1. Kirkosta eroaminen on helppoa ja sen voi suorittaa osoitteessa eroakirkosta.fi. Lisäksi kirkosta eroaminen on helpoin tapa säästää merkittävä summa rahaa. Mikään alennuskuponki ei samaan pysty. Eroamalla autat myös kaikkia oikeuksistaan taistelevia vähemmistöryhmiä sekä nopeutat yhteiskunnan positiivista kehitystä.
2. Jos käyt kirkossa korkeintaan muutaman kerran vuodessa, sinun on turha olla sen jäsen. Kirkossa käyminen ei tee sinusta kristittyä yhtään sen enempää kuin autotallissa käyminen tekisi sinusta auton.
3. Vaikka kävisit kirkossa muutaman kerran vuodessa, siihen ei ole silti järkeä kuulua. Monet meistä käyvät vuodessa myös muutamaan otteeseen museossa, mutta harvat silti kuuluvat museovirastoon.
4. Jollet usko kirkon oppeihin, et välitä kirkon opeista, et tunne kirkon oppeja tai olet jopa sen opetuksia vastaan, sinun ei tule kuulua kirkkoon. Uskonnosta välinpitämätön, epä-uskonnollinen tai ateisti omaa yhtä hyvän syyn kuulua kirkkoon, kuin liberaali omaa syyn kuulua Vasemmistoliittoon.
5. Tuet jokaista järjestöä johon kuulut. Kuulumalla kirkkoon allekirjoitat nimellisesti sen opit ja tuet sen toimintaa verotuksellisesti. Kirkoon kuulumisessa ongelma on vielä suurempi, koska sen valta-asema perustuu lähes kokonaan suureen uskonnottomaan jäsenmäärään.
6. (x) Osoitat suoraselkäisyyttä seisoessasi arvojesi takana.
7. Kirkko levittää käsitystä, että kirkosta erottaisiin pelkistä verotuksellisista syistä.
8. Kuulumalla kirkkoon tuet myös heidän harjoittamaansa lähetystyötä (= kristinuskoon käännyttämistä), mikä tuskin tukee näkemyksiäsi.
9. Kirkko vähättelee uskonnottomien lukumäärää systemaattisesti, vaikka todellisuudessa uskonnottomia on suomessa miltei 15% ja heidän lukumääränsä kasvaa eniten muihin uskontokuntiin verrattuna.
10. Ev.lut. kirkon tutkimukset ovat puolueellisia. Niissä mm. selitellään suomalaisten heikkoa kirkossakäyntiä uskon yksityistymisellä, vaikka todellinen syy on uskon ja sen arvojen vieraantumisessa.
11. Kirkon vaikutusvalta ja suosio ovat jatkuvassa laskussa, mutta siitä huolimatta kirkko ei vähennä toimintaansa, vaan työntekijöiden määrä kasvaa ja he "hääräävät muualla".
12. Kirkko suorittaa julkisia virallisia siunaustilaisuuksia myös ei-kristityille vainajille. Esimerkiksi vuonna 2005 kirkko siunasi Aasian tsunamionnettomuudessa menehtyneet, vaikka kaikki heistä eivät kuuluneet kirkkoon. Vastaavasti samana vuonna kirkko siunasi Suomen sisällissodan (1918) johdosta keskitysleireillä teloitetut punaiset, koska tämä "kunnioittaa punaisten ihmisarvoa", siitäkin huolimatta, että suuri osa punaisista teloitetuista oli kommunisteja ja siten marxilaisen tradition mukaan ateisteja.
13. Kirkko jakaa sanomiaan jokaiseen suomalaiseen kotiin huomioonottamatta sitä, mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Nämä julkaisut jaetaan myös kotitalouksiin, joilla on mainoskielto. Tällaisia julkaisuja ovat mm. "Kirkko ja Me", "Kirkko ja Koti" jne.
14. Kirkko on kaksinaismoraalinen järjestö. Toisaalta se saarnaa armosta, mutta kuitenkin taistelee tasa-arvon toteutumista vastaan (ks. vähemmistöoikeudelliset syyt).
15. Sotilaalliset ja oikeudelliset valat vannotaan edelleen kristinuskon Jumalan nimeen, vaikka suurelle osalle valan vannojista jumalan nimi ei merkitse enää yhtään mitään.
16. Verotuksellinen rasite voi olla huomattava, jopa etelänmatkan verran vuodessa (keskiverto veronmaksaja maksaa elämänsä aikana kirkollisveroa 13 500 euroa(81 000mk !!!) sekä 1 700 euroa yhteisöveron muodossa)! Tosin jos etelä ei kiinnosta, tässä pienehkö lista kirkkoa eettisemmistä sijoituskohteista.
17. Kirkko saa valtiolta tukea yhteisöveron muodossa, mikä peritään jokaiselta järjestöltä ja yritykseltä. Kirkon omaisuus on valtava ja se kasvaa jatkuvasti. Siitä huolimatta tälle rahalle ei löydetä järkevää käyttöä; kirkko istuu kirstunsa päällä.
18. (x) Syystä ettei Wiccaa hyväksytty viralliseksi uskonnoksi.
19. Kirkko on nykyisellä suosiollaan ja toiminnallaan yhteiskunnallisesti erittäin kallis seremoniamestari. Varsinkin kun otetaan huomioon kirkollisten seremonioiden yksipuolisuus ja mielikuvituksettomuus.
20. Vaikka ev.lut. kirkon suosio hiipuu, uusia kirkkoja rakennetaan ympäri Suomea, vaikka vanhatkin ovat käyttämättä. Tulevaisuudessa kirkkorakennuksista koituu yhteiskunnallisia ongelmia, kun niitä ei kulttuurisista syistä voida purkaa ja niiden soveltuvuus muihin tarkoituksiin on heikko.
21. Kirkolla ei ole suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa enää ainuttakaan latenttia tehtävää. Yhdysvalloissa kirkot suorittavat suuren osan valtiollisesta hyväntekeväisyydestä, kun taas Etelä-Euroopassa ne ylläpitävät kulttuuria.
22. Kirkkohäät ovat suurin syy nykyiselle kirkkoon kuulumiselle, silti niiden järjestäminen kirkossa, kirkkoon kuulumattomana, on halvempaa kuin kirkkoon kuuluminen tämän toimituksen takia. Suomessa laadukkaasti kirkkoon kuulumattomien häät järjestää Pro-Seremoniat ry.
23. Kirkko käyttäytyy nykyään kuin liiketoimintaa harjoittava yritys, tosin yrityksistä poiketen se ei maksa veroja ja harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa. Suomen valtavaa valtion velkaa olisi helppo vähentää kirkon varoista.
24. Suomen pakollisessa asepalveluksessa kirkolla on erityisiä lähetysmahdollisuuksia muihin uskontokuntiin verrattuna.
25. Monista Euroopan valtioista poiketen, Suomessa on vieläkin uskonnollisia lakeja, mm. jumalanpilkkalaki.
26. Kirkolla on asiantuntijoita useissa valtion päättävissä elimissä, jopa sellaisissa, joiden toiminnan kanssa kirkolla ei ole mitään tekemistä.
27. Valtiolliset tv-kanavat esittävät vieläkin useita kertoja vuodessa ev.lut. kirkon jumalanpalveluksia.
28. Kirkko ei halua kasvattaa tavallisen kansa valtaa, vaan mieluusti pitää vallan pienehkön poliittisen eliitin käsissä.
29. Vaikka kirkko sanoutuukin poliittisesti sitoutumattomaksi, on kirkkoväellä käytännössä oma puolue: kristillinen liitto. Tämä puolue ajoi vielä 80-luvulla teokraattista yhteiskuntaa ja nykyäänkin toimii retroaktiivisesti (eli puoltaa vanhaa yhteiskuntajärjestystä), mikä hidastaa yhteiskunnan kehitystä ja tasa-arvon vahvistumista.
30. Vahva uskonnollinen asema valtiossa EU:n laajentuessa tuottaa ongelmia Euroopan integraatiossa.
31. Keskeinen syy populistisen politiikan menestykseen on aina ollut uskonnollinen.
32. Kirkko ottaa aktiivisesti kantaa poliittisiin asioihin, esim. EU:n perustuslakiin.
33. Kirkosta eroaminen on vieläkin liian vaikeaa, eroksi tulisi riittää jäsenmaksun (= veron) maksamatta jättäminen, mikä on käytäntö muissa järjestöissä.
34. (x) Syystä ettei uskontojen uhrit tuki ry:lle ole kertaakaan jaettu valtionavustuksia.
35. Syystä että kirkko kieltäytyy ottamasta vastuuta yhtään mistään, vaan sysää vastuun aina muiden niskaan.
36. Kirkon väkiluvun laskiessa vähenevät kirkon poliittiset vaikutusmahdollisuudet. Ainut syy kirkon jäsenistön olemassa ololle tietyissä poliittisissa elimissä on kirkon koko.
37. Demokratialla valitut poliittiset päättäjät joutuvat aika-ajoin taipumaan kirkon tahdolle, ainoastaan sen massiivisuuden takia. Tällainen järjestelmä ei ole demokratiaa, se on teokratiaa tai enemmistödiktatuuria.
38. Uskonnonopetus on pakollinen valtion kaikissa julkisissa kouluissa, jopa lukioissa. Tiedän syy on selitetty sekavasti, korjataan myöhemmin.
39. Uskonnonopetuksessa kuuden ensimmäisen luokan ajan opetetaan lähinnä raamatun tarinoita ulkoa. Opetus ei ole objektiivista ja sen ainut tarkoitus on luoda sisäänrakennettu pohja kirkollisen sanoman hyväksymiselle.
40. Vaihtoehtona uskonnonopetukseen tarjotaan ET:n opetusta, joka toimii lukiossa verukkeena sille, ettei uskonnonopetusta yritettäisi kiertää (esim. eroamalla kirkosta).
41. Valtion julkisissa kouluissa kristinuskolla on erityisasema mm. joulujuhlissa, aamuhartauksissa, lukuvuoden avauksissa ym.
42. Koulujen Kristus-myönteisyydelle ei löydy muuta syytä kuin pidättää nuoret normeissa, mikä heikentää heidän kriittistä ja itsenäistä ajatteluaan.
43. Kirkolla on valtava tarve toimia lasten keskuudessa ja levittää heihin oppejaan, jotta saisi heidät tulevaisuudessa auktoriteettinsa alle.
44. Sosiaalinen paine pakottaa vieläkin useita nuoria käymään rippileirin, vaikka se sotii vastaan heidän vakaumustaan. Näiden nuorten keskuudessa kirkkoon liittyminen on myös ahkerinta, vaikka yhä useampi 20-30-vuotias nuori eroaa jälleen kirkosta. Toki rippileirillekkin on olemassa heikommin tunnettu vaihtoehto protu.
45. Eroamalla kirkosta annat tuleville sukupolville paremman mahdollisuuden oman maailmankuvan ja uskonnon valintaan.
46. Suomalaisissa kouluissa ei ole kunnollista saatikka pakollista seksuaalivalistusta. Vaikka syy tähän on virallisesti resurssipula, on myös uskonnollisilla piireillä vaikutus asiaan. Kirkolliset piirit pitävät uskonnonopetusta arvoasemassa arvaamattomassa ja pitävät aktiivista seksuaalisuutta edelleen syntisenä. Puutteellinen sukupuolivalistus lisää sukupuolisairauksien leviämistä sekä ei-toivottuja raskauksia (ks. kohta 64).
47. Jatkuvasti puhutaan videopelien ja television haitallisista vaikutuksista nuorisoon, mutta kenelläkään ei ole käynyt mielessä se surullinen tosiasia miten vaarallinen raamattu on (jumala kunnostautuu raamatussa tappamalla suoraan 371 186 ihmistä, lisäksi hän määrää tapatettavaksi 1 862 265 ihmistä). Uskovien keskuudessa syntyvä suvaitsemattomuus ja sen aiheuttama väkivalta ovat yksilölle ja yhteiskunnalle paljon tuhoisampia kuin mitkään videopelin tai television aiheuttamat vahingot (ks. kohta 100).
48. Kirkko itsekin tietää, että alle 15-vuotias on vielä suhteellisen helppo kasvattaa uskoon, mutta kriittisesti ajatteleva yli 25-vuotias on jo lähes toivoton tapaus.
49. Kirkko ei jätä nuorisoa rauhaan edes kesäfestareiden ajaksi, vaan kristillinen lähetys ilmestyy lähes jokaiselle kesätapahtumapaikalle ja vielä usean eri uskonsuuntauksen voimin.
50. (x) Koulujen tarjoama kristillinen kasvatus ei juuri ota esille ympäristöystävällisyyttä.
51. Uskonnonopetus tarjoaa heikon moraalisen kasvatuksen. Uskonopetuksen sanoma on pikemminkin auktoriteettien kunnioittaminen ja arvojen ulkoa opettelu, kuin aitojen järjellisten moraalisten käsitysten muodostuminen.
52. Kristillisillä ryhmillä on vieläkin erityisoikeus kertoa uskostaan koulussa, kuten myös jakaa raamattuja. Yhtenä hyvänä esimerkkinä toimivat Gideonveljet.
53. Nykyinen koulutusjärjestelmä on itsestään ristiriitainen. Samalla se opettaa kriittistä ajattelua, mutta myös painottaa, että uskonasioissa on kunnioitettava auktoriteetteja. Esimerkiksi ala-asteella opetettava kreationismi (= maailman luominen) on ristiriidassa sivistyneemmän evoluutio-opetuksen kanssa.
54. Kirkko on näennäisdemokraattinen yhteisö, joka on aina pönkittänyt hallitsevan enemmistön valtaa ja syrjinyt vähemmistöjä.
55. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu ainoastaan paperilla; suurin syy tähän on vanhoillinen patriarkaalinen yhteiskunta, jota kirkon arvot ylläpitävät.
56. Suomessa ongelmallinen alkoholinkäyttö on peräisin 1800-luvulta, jolloin luterilainen etiikka teki juomisesta syyllistettävän. Sama etiikka vaikuttaa vieläkin siihen, ettei Suomessa muista Euroopan-maista poiketen harjoiteta humaania päihdepolitiikkaa. Suomen päihdepolitiikka on luonteeltaan kriminalisoivaa ja syyllistävää, mikä tutkitusti ainoastaan pahentaa päihdeongelmaa.
57. Seksuaalisilla vähemmistöillä ei Suomessa ole vieläkään tasavertaisia oikeuksia. Merkittävimmät tasa-arvon vastustajat löytyvät ev.lut. kirkon konservatiivisesta siivestä.
58. Muilla uskonnoilla on epätasa-arvoinen asema verrattuna kristinuskoon, joka nauttii Suomessa lähes monopoliasemasta.
59. Jos kirkko olisi kuin mikä tahansa muu yhtiö, se olisi tuomittu useasti määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
60. Suomessa on vielä noin 60 päivää vuodessa, jolloin kauppoja ei saa pitää auki. Syyt ovat lähinnä uskonnollisia.
61. Kirkko harjoittaa yhä moraalitonta lapsikastetta. Pieni lapsi ei vielä kykene vaikuttamaan omaan uskonnolliseen asemaansa. Lapsikaste on myös turha yhteiskunnassa, jossa suurin osa kansasta ei enää usko helvettiin.
62. Eutanasian laillistamisen hyväksyisi jo yli puolet suomalaisista, tästä huolimatta kirkon sana on niin painava, että tämänkin tasa-arvoaskeleen ottamisessa menee vielä vuosikausia.
63. Vankiloissa ev.lut. kirkolla on erityisoikeus levittää sanomaansa, ja uskoon tulemisella voi jopa saada armahduksen. Tästä huolimatta vangeilta puuttuu monia muita heille tärkeämpiä oikeuksia.
64.Suomen aborttilainsäädäntö on jäljessä muista EU-valtioista. Suomessa naisella ei ole täyttä itsemääräämisoikeutta vaan abortista päättävät lääkärit, usein omaan moraalikäsitykseen pohjautuen.
65. Kirkko harjoittaa hyökkäävää politiikkaa kaikkia kirkon ulkopuolisia, nopeasti kasvavia uskonnollisia ryhmittymiä vastaan, koska niiden huomattava kasvu uhkaa kirkon monopoliasemaa.
66. Kirkko on myös tehnyt vääristelevän tutkimuksen "saatananpalvonnasta suomessa", jonka tarkoitus on ainoastaan kasvattaa kirkon valtaa mediapaniikin avulla. Tutkimuksessa kirkko niputtaa myös korkeasti koulutetut filosofiset satanistit saatananpalvonnan alle, koska heidän poliittiset mielipiteet, mm. kirkon verollepanosta, huolestuttavat kirkkoa.
67. Sen sijaan että kirkko voisi julkisesti hyväksyä ja tunnustaa homoseksuaalisuuden, se tarjoaa näille yksilöille "sielunhoitoa". Kirkon työntekijät eivät vieläkään saa solmia parisuhteita saman sukupuolen edustajan kanssa.
68. Suomessa ei toistaiseksi ole lakia keinohedelmöityksestä. Sellainen on kuitenkin suunnitteilla, mutta ongelman tuottaa uskonnollisten ryhmien painostus, mitkä eivät sallisi keinohedelmöitystä kuin naimisissa oleville nainen - mies parisuhteille. Täten yksinasuvat naiset, avoliitossa elävät sekä lesboparit päätyisivät eriarvoiseen asemaan.
69. Ev.lut. kirkko ei aina puhu itsestään ev.lut. kirkkona, vaan paikkakunnan seurakuntana, mikä loukkaa kaikkia muita uskonnollisia ryhmiä kirkon ulkopuolella. Jopa Maarekisteri tuntee termin 'pitäjä' eli sen teo/feodaalisen yksikön jonka tuli ylläpitää pappi
70. Suomessa hautaus on sallittua ainoastaan tietynlaisella maaperällä, jotka kaikki ovat kirkon omistuksessa ja joista se ei suostu luopumaan.
71. Suurin syy humanistisen etiikan vielä heiveröiselle levinneisyydelle piilee kirkon seinien sisällä, missä ei suostuta luopumaan tuhansia vuosia vanhasta kristillisestä etiikasta.
72. Kirkolla on vieläkin hautapaikkamonopoli, eikä se suostu antamaan tehtäviä kuntien hoitoon. Kun hautapaikoille annettiin samat hinnat, loi kirkko ylimääräisiä oikeuksia kirkkoon kuuluville.
73. Kirkko on niin huolissaan suosionsa laskusta, että se yrittää kasvattaa suosiotaan vippaskonsteilla, mm. massiivisella mainonnalla ennen jokaista kirkollisvaalia.
74. Verrattuna valtioon saatikka oikeisiin hyväntekeväisyysjärjestöihin, kirkko kuluttaa pienemmän osan budjetistaan hyväntekeväisyyteen.
75. Kirkon tekemässä "hyvässä työssä" yleensä unohdetaan, että se kohdistuu lähinnä ihmisiin, jotka ovat muiden uskontojen tai huumausaineiden "orjuuttamia". Kirkko itse ei ota huomioon omaa syrjivää vaikutusta mm. seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.
76. Kirkko on ainut järjestö, jolla on oikeus veronkeruuseen; mikäli kirkko lähettäisi vuosittaisen laskun, kuten muut järjestöt tekevät, sen jäsenmäärä romahtaisi katastrofaalisesti.
77. Kirkon harjoittama "hyvä työ" on samalla myös käännytystyötä, ja verrattuna moneen muuhun hyväntekeväisyysjärjestöön, sen työntekijät toimivat palkalla valtavan byrokratiakoneiston alla.
78. Jo valmiiksi lihava kirkko saa bruttokansantuotteesta (n. 1%) suuremman palan kakkua mitä kehitysmaat saavat (vuonna 2003, 0,348%), vaikka jälkimmäisillä olisi varoille huomattavasti enemmän ja parempaa käyttöä.
79. Uskonnollisten "pilkkalakien", erityisoikeuksien ja pakollisten pyhäpäivien olemassaolo sortaa kaikkia muita uskontokuntia. Varsinkin 15% uskonnottomien osuus on vähintäänkin epäoikeudenmukainen.
80. Kirkko hyväksyy sisällään kultteja, kuten lestadiolaisuuden.
81. Monet näistä kulteista toimivat autoritäärisesti, eivätkä salli jäsenilleen omantunnon vapautta: eroaminen on vaikeaa ja saattaa hajottaa perheitä.
82. Kaikki uskonnot, joilla on absoluuttinen näkemys kuolemanjälkeisestä elämästä käyttäytyvät kuin valtavat kultit. Kristinusko on tällainen.
83. Kirkon syyllistämät okkulttiset uskonnot (yleensä pakanauskonnot), eivät ole yhtään sen ”okkulttisempia” (= okkulttinen, salatiede), kuin kirkon opetuksetkaan. Ne ovat vapaasti saatavilla useammissa kirjastoissa, kirjakaupoissa ja jopa internetissä. Mielenkiintoa lisää kritiikin tulevan järjestöltä, jonka oppien mukaan uskolla, rituaaleilla, rukoilulla ja kirkollisveronmaksulla voi vahvistaa jumalsuhdetta, millä saavuttaa kuolemattomuuden (tai ainakin välttyy helvetiltä, joka on alun perin kirkon keksintö).
84. Kristinuskon fundamentalisoituminen ja fanatisoituminen on surullinen fakta, joka saattaa tulevaisuudessa uhata demokraattista yhteiskuntaa.
85. Kirkko hyväksyy piireihinsä myös muslimit, hindut, ateistit ja uuspakanat; ainoana absoluuttisena liittymisehtona on veronmaksu.
86. (x) Vaikka tiedeyhteisö on jo aikoja sitten hylännyt kreationismin, ev.lut. kirkko pitää siitä vielä kiinni. Tosin kirkko ei nykyään enää uskalla ottaa siihen kantaa, koska aihe on "liian arka".
87. Kirkko kerää riveihinsä edelleen paljon psyykkisesti sairaita, joiden pitäisi hakeutua hoitoon, ei kirkkoon. Vaikka kirkko kykenee auttamaan monia heistä, se myös ylläpitää ongelmaa. Nykyaikainen psykologia on useasti tuominnut aktiivisen/fanaattisen jumaluskon psykiatriseksi häiriöksi.
88. Työttömyys koetaan suomessa vieläkin moraalittomana ja työttömyyttä pidetään työttömien omana vikana - kiitos kristillisen etiikan.
89. Suomessa harjoitetaan vieläkin ajoittain uskonnollista sensuuria mm. kirjoissa.
90. Nopein tapa nopeuttaa yhteiskunnan kehitystä on erota kirkosta. Kun riittävän moni eroaa, kirkon paine liberalisoida itseään kasvaa, ja riittävällä eroaallolla kirkko erotetaan valtiosta ja uskonnonopetus lakkautetaan.
91. Kirkon omilla työntekijöillä ei ole vieläkään täyttä vakaamuksenvapautta; he ovat negatiivisessa asemassa muihin kirkkoon kuuluviin ryhmiin verrattuna.
92. Kirkolla on paha tapa painottaa joka joulu kristillistä sanomaa, joka ilmenee mm. lastentarhojen/koulujen/partion joulunvietossa, tavaratalojen musiikissa sekä tv-ohjelmissa. Useissa tapauksissa kirkko saattaa jopa kutsua paikallisen lastentarhan joulunviettoon paikalliseen kirkkoon.
93. (x) Kristillisellä kulttuurilla ei ole yhtään enempää tekemistä suomalaisessa kulttuurissa, kuin tuhannen ja yhden yön saduilla. Päinvastoin, kristinuskolla on ollut merkittävä osuus alkuperäiskulttuurien häviämisessä, joita monet kulttuurijärjestöt yrittävät nykyään epätoivoisesti pelastaa. Esimerkiksi monet kirkot rakennettiin vanhojen pakanallisten uhrilehtojen paikoille. Kiitos kommenteista tätä koskevan palautteen lähettäjälle. Sivu uusitaan heti kun ehditään.
94. Kirkolla on vieläkin epätoivoinen tarve olla "koko kansan kirkko". Kun kirkosta eroaminen on yleistynyt, on kirkko painottanut "oman läsnäolonsa merkitystä elämän kohokohdissa", kieltäen jälleen todellisuuden.
95. Kirkkoon kuulutaan yhä vähemmän uskonnollisista syistä, tärkeämmäksi ovat osoittautuneet nuorilla mahdolliset kesätyöpaikat ja kirkkohäät.
96. (x) Kirkko on oppeineen äärimmäisen ihmiskeskeinen eikä ota mitään selkeää kantaa eläinten kohteluun.
97. (x) Kirkon tarjoama maailmankuva korostaa maapallon kuulumista ihmiselle ja siten on osasyyllinen ympäristön saastumiselle.
98. Kun kerrot erostasi kavereillesi, yllätyt miten positiivisesti monet ottavat tiedon vastaan. Itse asiassa yhden ihmisen ero saattaa aikaansaada lumipalloefektin, jolla kymmenet muut lähipiiristäsi eroavat: he eivät näe asiaa enää tabuna tai tiedostavat oman kirkkoon kuulumisensa.
99. Jos kuulut kirkkoon huvin vuoksi, voisit yhtä hyvin erota huvin vuoksi.
100. Kristinusko kaikkine kirkkoineen on historiansa aikana osoittanut olevansa vaarallisin ja epäinhimillisin laitos, joka on koskaan ollut. Kenenkään muun nimissä ei ole teloitettu yhtä montaa ihmistä kuin Jeesuksen.

Oletko edes aikuinen ihminen? Lapsi voisi tarjota tuommoisia hataria syitä johonkin järjestöön kuulumiselle, ei järkevä aikuinen.

>

No, hyvä jos ei sellainen mitätön 400 euroa vuodessa tunnu missään. Jos kerran et ole niin pers'aukinen, voisitko pistää minunkin tilille moisen mitättömän summan vuosittain ? Vastaat luonnollisesti "kyllä" koska niin vastaa kirkollekin, mutta varmista vielä olevasi tosissasi maksamassa, niin lähetän tilinumeroni.

"1. Miksi eroaisin rahallisista syistä, kun säästyisi vain ihan nimellinen määrä rahaa?"

Kenelle vuoden palkka on nimellinen määrä rahaa. Olet ilmeisesti tuloton tai veronkiertäjä, sillä heille kirkon jäsenyys ei ole kallista.



"2. Mitä ylipäätänsä hyödyn eroamisesta?"

Kysymys on väärin asetettu. Mitä hyötyä on kuulumisesta.



"3. Haluatko todella jättää kirkon suomat palvelut?"

Mitkä palvelut? Kirkko on ajamassa palvelujaan alas kiihtyvällä nopeudella.



"4. Haluatko juhlavat kirkkohään?"

Onko kirkko alkanut välittämään morsiamia? Yhä harvempi aviopari viettää kirkkohäitä.



"5. Haluatko toimia lapsen kummina?"

Tunnen montakin kummia, mutta en tiedä miten "toimitaan kummina". Kertoisitko mitä kummi tekee?



"Noita kun kysyt itseltäni, tuskin edes tuut siihen tulokseen, että eroaisit kirkosta!
Kirkosta eroaminen ei näes kannata!"

Ilmeisesti tämä on provo, sillä aikaisemmin kirkkoon kuuluva oli sentään Jumalan puolella Saatanaa vastaan, soitti harppua tuhat vuotta, ja ruumista sai säilyttää asevelihintaan 25 vuotta haudassa sekä auttoi kehitysmaan ja kotiseudun köyhiä. Sinun mielestä kirkossa ei tarvita Jumalaa eikä sen tarvitse auttaa lähimmäisiä, mutta kirkkoon kannattaa kuulua bilettämisen takia, koska se on niin halpaa :-)

palvella. Suruviestin viejien joukossa on nykyisin pastori.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200706206259039_uu.shtml
Ennen tieto soitettin puhelimella tai poliisipartio toi sen. Ensimmäinen yhteyden otto sielunhoitajaan piti omaisen ottaa sitten kunhan ensin varasi ajan siunakstilaisuutta varten.
Onko kirkkokin pikkuhiljaa laskeutumassa tornistaan kansan keskuuteen.

.. Ne syyt ,millä EV . lut. kirkko pitää itseään olemassa; Kirkkohäät ja Kummius.
Lut. Kirkko kun on Katolisen Kirkon lahko, ei edes Luther koskaan ollut Lut, kirkon jäsen.

tarvita milloinkaan elämän eri vaiheissa. On vain iskostettu ihmisten mieliin, että ei voisi mennä naimisiin, antaa lapselle nimi, tai haudata ilman kirkkoa.
Ei kirkko mitään palveluja omasta pussistaan kustanna. Kaikki suomalaiset maksavat yhteisöveron muodossa kirkolle, kuuluvat siihen tai eivät. Minä en ainakaan halua maksaa sellaiselle järjestölle, joka laittaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sukupuolen, tai sukupuolisen suuntautumisen takia. Minä maksan mielummin Amnesty Internationalille ja Planin kautta kummilapselle Afrikassa, kuin tuen pönäkköjen pappien valheita.

1. Miksi eroaisin rahallisista syistä, kun säästyisi vain ihan nimellinen määrä rahaa?

Maksettavan kirkollisveron määrän voit laskea laskurilla:
http://www.eroakirkosta.fi/kirkollisvero

Jos olet helsinkiläinen, 24 000 euron vuosituloistasi menee 240 euroa kirkolle. Jos satut olemaan Ahvenanmaan Brändöstä, maksat 480 euroa?

Siis 240-480 euroa on sinulle "nimellinen määrä rahaa"? Onko sinulla useinkin tapana heitellä tuollaisia "nimellisiä summia" ympäriinsä?

2. Mitä ylipäätänsä hyödyn eroamisesta?

-Vältyt automaattisesti ruinaavilta kummilapsilta, kun niiden vanhemmat tajuavat, ettei sinua voi pyytää kummiksi. Ei tarvitse liioin miettiä, miten kasvattaa heitä "kristillisesti".

3. Haluatko todella jättää kirkon suomat palvelut?

-Kuten mitkä? En käy kirkossa ja toivon TODELLA että minut haudataan muuten kuin kirkollismenoin.

4. Haluatko juhlavat kirkkohään?

-En olisi, vaimo halusi. Siispä ensin maistraattivihkiminen ja sitten siunaus kirkossa.

5. Haluatko toimia lapsen kummina?

-En todellakaan.

>>1. Miksi eroaisin rahallisista syistä, kun säästyisi vain ihan nimellinen määrä rahaa?

Aivan, mitätön summa.

>>2. Mitä ylipäätänsä hyödyn eroamisesta?

En yhtään mitään.

>>3. Haluatko todella jättää kirkon suomat palvelut?

Tarvitsen niitä aina vähän väliä.

>>4. Haluatko juhlavat kirkkohään?

Minulla on ollut juhlavat kirkkohäät.

>>5. Haluatko toimia lapsen kummina?

Kyllä

>>Noita kun kysyt itseltäni, tuskin edes tuut siihen tulokseen, että eroaisit kirkosta!
Kirkosta eroaminen ei näes kannata!

Totta

"1. Miksi eroaisin rahallisista syistä, kun säästyisi vain ihan nimellinen määrä rahaa?"
- Ei se nyt ihan nimellinen summa minulle ainakaan ole. Siitä rahasta on minulle paljon enemmän iloa ja hyötyä, kun käytän sen siihen mihin parhaaksi näen. Kirkollisveron muodossa se raha menee minun osaltani suoraan kankkulan kaivoon.

"2. Mitä ylipäätänsä hyödyn eroamisesta?"
- Mitä hyötyisin kirkkoon kuulumisesta? Haluan seisoa vakaumukseni takana (olen uskonnoton agnostikko), olla rehellinen itselleni ja muille. Hulluhan minun täytyisi olla, jos tukisin instituutiota johon en millään muotoa usko.

"3. Haluatko todella jättää kirkon suomat palvelut?"
- Mitkä palvelut? En käytä mitään kirkon palveluja.

"4. Haluatko juhlavat kirkkohäät?"
- En todellakaan! En tarvitse merkityksettömiä kulisseja avioliittoni solmimiselle. Koko avioliitto tuntuisi vitsiltä, jos sen solmisi jonkin sellaisen edessä, mihin ei usko. Otan avioliiton erittäin vakavasti. Ja jos se ei riitä syyksi, niin sanotaan vielä, että suomalaiset kirkot ovat erittäin rumia ja epäviehättäviä. Eivät vastaa minun käsitystäni juhlallisuudesta. Miksi haluaisin mennä naimisiin syntisen rumassa pytingissä?

"5. Haluatko toimia lapsen kummina?"
- En. Täysin sisällötönhän mokoma pesti nykyään suurimmalle osalle on. Ja miksi edes haluaisin toteuttaa kummiuden varsinaista merkitystä, kun en edes ole kristitty? Nykyään kummin tehtäväksi jää pääasiassa lahjojen hankkiminen. Niitä nyt voi lapselle halutessaan hankkia vaikkei olisikaan kummi.

"Noita kun kysyt itseltäni, tuskin edes tuut siihen tulokseen, että eroaisit kirkosta!
Kirkosta eroaminen ei näes kannata!"

Todistin juuri tämän väitteesi vääräksi.

"1. Miksi eroaisin rahallisista syistä, kun säästyisi vain ihan nimellinen määrä rahaa?"

Tähän ovat muut jo vastanneetkin. Syyllistyt muuten argumenttivirheeseen: määrään vetoaminen ei tee loogista päätelmää mitenkään vääräksi.

"2. Mitä ylipäätänsä hyödyn eroamisesta?"

Vapaus on ihana tunne. Vapaus taloudellisesta velvoitteesta vielä ihanampi. Samoin vapaus sosiaalisesta pakosta on ihanaa. Vapaus päättää itse, ajatella itse, olla kuulumatta pakolla ovat kaikki ihania.

"3. Haluatko todella jättää kirkon suomat palvelut?"

Ai mitkä palvelut? Hautajaisetko? Laki määrää, että ruumis on haudattava. Ei se ole kirkon palvelu vaan sen lakisääteinen velvollisuus, jonka valtio muuten kustantaa yhteisöveron tuotoista. Tätä yhteisöveroa maksavat kaikki, myös me uskonnottomat. Turha maksaa hautapaikastaan kahta veroa yhtäaikaa.

"4. Haluatko juhlavat kirkkohään?"

No nehän nyt saa, jos haluaa maksaa. Miten olisi juhlavat kirkkohäät Kanarian saarilla? Siellä tuskin kysellään Suomen luterilaiseen valtionkirkkoon kuulumisia :)

"5. Haluatko toimia lapsen kummina?"

Lapsen vanhemmat valitsevat kummit. Siihen ei kirkolla ole mitään sanomista. Enin kiusa, mitä voivat tehdä on, että kieltäytyvät antamasta kummitodistusta uskonnottomalle kummille. Kirkko nyt meneekin uskonnottomien syrjimisessä usein lapsellisuuksiin saakka.

1. Nimellinen määrä, ehkä. Mutta raha on rahaa. Oikeasti, ei tämä ole kenellekään pääsyy eroamiseen.

2. Ainoa rationaalinen hyöty on rahan säästö. Mutta toisaalta, miksi olisin jäsenenä yhteisössä, jonka arvoihin en usko?! Kun en usko niin en usko (ja helvettiin tietenkin menen, EVVK).

3. Mitkä v*tun palvelut? Rippijuhlat, häät, hautajaiset? Ripillä olen käynyt. Naimisiin en mene. Hautajaiset ovat perillisten ongelma.

4. En. EVVK. Monillehan tämä on ainoa syy kuulua kirkkoon.

5. En. EVVK.

Noita kun kysyin itseltäni, niin tulin siihen tulokseen, että kuuluin kirkkoon vain koska minut siihen jo lapsena liitettiin.

Kirkosta kannattaa erota, jos ei kerran usko. Toisaalta, jos uskoo, niin kirkkoon pitää kuulua.

Tulkaa uskollanne autuaiksi, minä menen helvettiin. Kyllä kristinusko on hienoa ja kaunista.

1. Miksi eroaisin rahallisista syistä, kun säästyisi vain ihan nimellinen määrä rahaa?
* Monta sataa euroa vuodessa on nimellinen määrä rahaa? Ei sinulta siinä tapauksessa liikenisi tällainen nimellinen määrä rahaa myös minulle, lupaan että menee hyvään tarkoitukseen.

2. Mitä ylipäätänsä hyödyn eroamisesta?
* Taloudellisten syiden lisäksi sen ihanan vapauden tunteen, sen etten tekopyhästi kuulu uskonnolliseen yhdyskuntaan jonka oppeja en voi kannattaa. Lukekaapa uskontunnustus ja miettikää lause lauseelta kuinka monta niistä oikeastaan allekirjoitatte, siis kaikkineen neitsyestä syntymisineen päivineen.

3. Haluatko todella jättää kirkon suomat palvelut?
Toki.

4. Haluatko juhlavat kirkkohään?
En halua, haluaisin mukavan pakanallisen seremonian, mielellään jossain luonnon keskellä kauniilla paikalla.

5. Haluatko toimia lapsen kummina?
Lapsen kristillistä kasvatusta ei minun huomaan ehkä kannata jättää. ;-)

http://www.eroakirkosta.fi/kirkollisvero

Meikun tuloilla rahaa siis jää noin 30 000 euroa korkoineen. Tuosta summasta Kirkko käyttää sitten 0,5 % "hyvään tarkoitukseen" (1500e) ja loput pappien lihottamiseen ja kirkkojen koristelemiseen epäjumalankuvilla !!

Niin ja osallistun ei-uskonnollisten järjestöjen keräyksiin mielelläni ;)

Mikä saa kirkosta jo eronneet pysymään tällä palstalla? Onko kuitenkin niin, että he ovat epävarmoja päätöksestään. Mikä saa kirjoittamaan 100 kohtaa, joista valtaosalla ei ole tekemistä henkilökohtaisen uskon kanssa juurikaan. Onko niin, että nämä ihmiset torjuvat Jumalan kutsua selittämällä itselleen täällä?

kirkkohäitä. Kokemusta on.

1) Ei ole useimmille rahakysymys,ja toisekseen itse laitan säästyneen summan vuosittain hyväntekeväisyyteen (420€)

2)Hyötyä paljonkin. Jos uskosi on vahva et tarvitse kaupallista kirkkoa uskosi tueksi.

3)Jos tarkoitat palveluilla kirkonmenoja niin kukapa ovella "jäsenkirjaa" tarkastaa.

4) En halua

5)Myös kirkkoon kuulumaton voi toimia kummina.

Suomessa on paljon todella köyhiä, se jo riittää perusteluksi erota kirkosta. Toinen on tietysti se, että ei usko jumalaan. Ei kirkkoon kuulumisesta ole mitään hyötyä. Minä en ole kirkkoa tarvinnut elämäni aikana yhtään missään. Kirkko on kyllä minun rahani ottanut yhteisöveron muodossa. Ja lisäksi ottanut kirkollisverot ajalta kun en voinut vielä kirkosta erota.

1. Miksi eroaisin rahallisista syistä, kun säästyisi vain ihan nimellinen määrä rahaa?
V: Joillekin kysymys ei ole rahasta, vaan periaatteesta.

2. Mitä ylipäätänsä hyödyn eroamisesta?
V: Ei tarvitse perustaa moraalikäsityksiään tuhansia vuosia vanhan kirjan varaan. Eikä tarvitse ylistää tyyppiä, josta ei tiedetä oikeastaan yhtään mitään.

3. Haluatko todella jättää kirkon suomat palvelut?
V: http://www.pro-seremoniat.fi/

4. Haluatko juhlavat kirkkohään?
V: Yks lysti.

5. Haluatko toimia lapsen kummina?
V: Minulla ei ole mitään halua toimia kummina siinä mielessä kuin ev.-lut. kirkko asian käsittää ("kummin tehtävä on olla vanhempien apuna lapsen kristillisessä kasvatuksessa"). Voisin olla ystäväni tai sukulaiseni lapsen "tukiaikuinen", mutta minulta on turha odottaa mitään Jeesus-juttuja.


"Noita kun kysyt itseltäni, tuskin edes tuut siihen tulokseen, että eroaisit kirkosta!
Kirkosta eroaminen ei näes kannata!"

Sori. Erosin jo :)

Kaupallisesta kirkosta voi erota ,koska uskoa voi ilman lahjuksia kirkolle.kirkkojen maine kautta historian ei ole kovinkaan ruusuinen.

Ikivanha aloitus mutta vastataanpa silti.
1. Vajaa pari tonnia vuodessa ei nyt ihan pikkuraha ole, tällä veroasteella etenkään
2. Mainitun vajaa pari tonnia enkä ole tukemassa järjestöä, jonka toimintaa en kannata
3. En voi jättää sellaisia, joita en ole edes käyttänyt. En myöskään tarvitse kirkolta mitään palveluita
4. No en taatusti.
5. En.