Ratsastin tänään hevosellani. Menomatka maastossa sujui hyvin, mutta takaisin tullessa en saanut hevosta millään pysähtymään. Aina kun vedin ohjista hevonen suunnilleen vain kiihdytti. Yritin kääntää voltille, mutta tie oli liian kapea. Epäonnistuneen käännökseni seurauksena hevonen lähes lähti raviin. Siis täysin päinvastainen tulos kuin olin toivonut. Käytin myös ääniapuja, ei mitään vaikutusta.
Suurin piirtein siis jatkuvasti vedin ohjista eikä auttanut yhtään. Jossain vaiheessa jo lopetin, sillä päätin keskittyä pitämään kiinni ja lisäksi, kun en kiskonut hevonen meni ehkä aavistuksen hiljempaa.
Pihassa ajoin hevosen suoraan kohti aitaa, jotta se viimein pysähtyisi. Ei apua, sillä, ennen kuin ehdin selästä se alkoi peruuttamaan ja kun sai tarpeeksi tilaa lähti taas vinhasti liikkeelle.
tässä vaiheessa tärisin jo ihan hervottomasti ja olin ihan varma, että kohta on hypättävä vauhdissa pois, muuten lähtee vielä henki.
Lopulta sain sen hetkeksi pysähtymään ja valahdin ihan vetelänä alas niin nopeasti kuin suinkin. Tämän jälkeen tein pitkät harjoitukset maastakäsin. Siis lähinnä harjoittelin pysähtymistä. Se totteli täydellisesti.
Missä hemmetissä siis vika?
Minulla oli raippa, mutten uskaltanut käyttää sitä, sillä pelkäsin sen vain villitsevän hevosta. Koko ajan vain toivoin, ettei se lähtisi juoksemaan.
Hevosella on kaikesta päätellen kova suu, mutta näin kova?! Eikö sen jo pitäisi jo sattuakin hevosta aika paljon, kun sitä vetää ohjista?
Mitä minun pitäisi ensi kerralla(vaikka epäilen, tuleeko sellaista) tehdä?
Suurin piirtein siis jatkuvasti vedin ohjista eikä auttanut yhtään. Jossain vaiheessa jo lopetin, sillä päätin keskittyä pitämään kiinni ja lisäksi, kun en kiskonut hevonen meni ehkä aavistuksen hiljempaa.
Pihassa ajoin hevosen suoraan kohti aitaa, jotta se viimein pysähtyisi. Ei apua, sillä, ennen kuin ehdin selästä se alkoi peruuttamaan ja kun sai tarpeeksi tilaa lähti taas vinhasti liikkeelle.
tässä vaiheessa tärisin jo ihan hervottomasti ja olin ihan varma, että kohta on hypättävä vauhdissa pois, muuten lähtee vielä henki.
Lopulta sain sen hetkeksi pysähtymään ja valahdin ihan vetelänä alas niin nopeasti kuin suinkin. Tämän jälkeen tein pitkät harjoitukset maastakäsin. Siis lähinnä harjoittelin pysähtymistä. Se totteli täydellisesti.
Missä hemmetissä siis vika?
Minulla oli raippa, mutten uskaltanut käyttää sitä, sillä pelkäsin sen vain villitsevän hevosta. Koko ajan vain toivoin, ettei se lähtisi juoksemaan.
Hevosella on kaikesta päätellen kova suu, mutta näin kova?! Eikö sen jo pitäisi jo sattuakin hevosta aika paljon, kun sitä vetää ohjista?
Mitä minun pitäisi ensi kerralla(vaikka epäilen, tuleeko sellaista) tehdä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
moi !kotiin päin on aina kiva tulla,myäs hevosilla!teit ihan oikein,ei missään nimessä raippaa koska oli muutenkin jo vauhko,mutta siinä teit väärin,että tulit alas selästä,sinun olis pitänyt mennä esim kentälle.voi olla,että hevonen nimen omaan pakeni kuolainta,riippuen vähän mikä kuolain?olisit mennyt kentälle vaikka laukkaileen ja kun hevonen alkaa väsyä,niin annat vaan pohkeita että meinaatko nyt jo lopettaa.kun hevonen lähtee noin,on sinun vain istuttava tiiviisti satulassa ja jos hevonen ei oikeasti pysähdy,vaikka pidätät,niin käännä just esim maastossa vaikka päin ladon seinää tai vaikka puuhun,ei se siitä läpi mene!usein ääniavut voivat noissa tilanteissa,jossa ratsastaja pelkää,olla vain haitaksi,hevonen on fiksu ja tosiaan vaistoaa ja kuulee jo äänestä,että nyt kuskia pelottaa.jos vielä kysyttävää tai jps unohdin mainita jotain niin kysy
Ajattelin itsekin sitten myöhemmin, että olisi pitänyt vähintään kiinnittää hevonen riimulla jonnekin ja kiivetä uudestaan selkään. Vapaana en sen selkään olisi kyllä ihan heti mennyt ja kun meillä ei ole kenttääkään...
Olen aina luullut, että hevosen on pakko pysähtyä, jos sen ajaa päin jotakin, mutta vaikka tein sen useaan kertaan, sillä ei ollut juuri vaikutusta. hevonen jotenkin aina selvisi siitä ja jatkoi puskemaan eteenpäin.
Lopussa pohkeet varmaan hakkasi hevosen kylkiä kun tärisin niin paljon... Eli se varmaan tunsi, että olin hermostunut...
Kiitos vinkeistä!
..aina on kiire kotiin päin.. mutta sinun pitää päästä tilanteen herraksi siinä mielessä, että tallilla tehdyt harjoitukset eivät todella enää auta. Hevonen on jo saanut sen mitä halusi.. siis päässyt kotipihaan.
Jos alat jännittää hevosen kuumuessa, niin puhuit tai et, hevosesi tietää sen kyllä, eikä suinkaan rentoudu helposti sen jälkeen.
Ohjiin ei saa jäädä koskaan roikkumaan, siis jatkuvasti vetämään..jos vedät, niin vedät kerran niin että se oikeesti menee tajuntaan. Ja heti kun hidastuu yhtään, niin olet jo hellittäyt otetta.
Istu syvälle satulaan ja tee pieniä pidetteitä..noh tod.näk. ne eivät auta.. :/
Mutta jos hevosesi lähtee ravaamaan eikä pysähdy, niin on kaksi hyvää konstia, alat pidättää niin että teet juoksemisesta sille todella vaikeaa, eli vedät kunnolla ohjista ja hölläät..sitten taas vedät ja hölläät..se tekee hevosen juoksusta todella vaikeaa.. Ja heti kun hevonen kävelee, niin hölläät kokonaan.
Tai sitten vedät vuorotellen ohjista. Et varsinaisesti sahaa, vaan hitaaseen tahtiin vedät hevosen päätä puolelta toiselle.
Nämä toimivat todella moniin kovasuisiin hevosiin, ja etenkin entisiin ravureihin, jotka eivät ymmärrä vielä painoavuista hevon p..n vertaa, vaan elävät ohjien varassa..
Ja monet hevoset kulkevat rennommin maastossakin vähän löysillä ohjilla.
Yritin olla roikkumatta ohjista, en sitten ihan tarkkaan muista, teinkö niin... Sen kuitenkin muistan, että vaikka kuinka kiskaisin, ei mennyt jakeluun. Voisiko sen tehdä oikein rajuna nykäisynä, vai onko hevosen suu vaarassa?
Kiitos noista ravi-vinkeistä! Pelkäsin siinä koko ajan, että alkaa ravaamaan. En olisi silloin varmasti pysynyt kyydissä. Jossain vaiheessa jo tuntui, kun käveli niin kovaa, että ei se voi muuta kuin lähteä ravaamaan. onneksi sitten kuitenkaan ei lähtenyt.
Kyseessä siis todellakin on entinen ravuri (ja kokematon ratsastaja..?)
taluttaessa ja talutusratsastuksessa hevosella ei ole mitään kiirettä kotiin. Olen tehnyt sillä paljon pysähtymisharjoituksia, eikä mitään tällaista ole koskaan ilmennyt. Vaikka olen kyllä huomannut, että on kova suu.. Mutta aina se on nopeammin tai hitaammin pysähtynyt. Siis AINA pysähtynyt toisin kuin nyt..
kiitos vinkeistä, vaikka toivoa sopii, etten joudu käyttämään niitä kovinkaan usein:)!
Jos minun heppani alkaa maastossa kiihdyttelemään kotiinpäin, eikä pienet pidätteet auta, niin sitten kiskaisen kerran kovasti ja heppa hiljentää. Yksi asia jäi mietityttämään. Miksi sinulla on oma heppa, kun et uskalla ravata? Vieläpä entinen ravuri. Yksinkään ei kannattaisi maastoon lähteä, kun kerta noin pelkäät.
en pelkää siis ihan tavallista ravaamista, mutta jos se olisi lähtenyt raviin tai laukkaan ryöstämällä... Sitä pelkäsin, ja hepalla kun vielä on taipumusta pukitella. Siis kun ei mitenkää tuntunut edes käynnistä hidastavan, niin miten se olisi sitten pysähtynyt ravista:)..? Huh huh...
Minullakin entinen suomenhevosravuri, jolla on aka kova suu. Tässä yksi vinkki: Kun hevonen lähtee rynnimään, kiskaiset vain toisesta ohjasta!! Tämä tepsii, sillä hevonen EI PYSTY juoksemaan pää sivussa!! Ja voit ennen ratsastusta juoksuttaa tai ajaa hevosta raipan avulla esm. laitumella, niin että se laukkaa itsensä puhki ennen ratsastusta!! Toivottavasti oli jotakin apua!! ;)
..voit tehdä kyllä kerralla ja kunnolla..niin että hevonen herää siitä jostain transsistaan..mutta kannattaa ekaks koklata niitä vuoroin veto hölläyksiä yms.. Onnea matkaan! :)
toimivalta! Kiitos kovasti! varmasti käytän, jos tulee tarvetta!
Selvä! hyvä kuitenkin tietää, että kovat otteetkin ovat tuossa tilanteessa sallittuja! Vaikka ei siinä aina ehdi miettimään, että kannattaako juuri näin tehdä:)... Toivottavasti seuraavalla kerralla kuitenkin muistan kaikki nämä hyvät vinkit!:D
No, joo.. Kyllä varmasti muistan! Siellä selässä tulee niin helposti äitiä ikävä, että pakko on muistaa!
..kieltämättä ex-ravuri joka ei ymmärrä ratsastus asioista paljoa mitään, ja kuumenee tai ryöstää on yksi kammottavimmista asioista joita tiedän.. Silloin on vaan väännettävä asia rautalangasta.. :)
..voithan aluksi harjoitella maastokäyttäytymistä myös maastakäsin ennen kuin menet uudelleen selkään. Niin tein itsekin.. Yhdessä hevosen kanssa kävellen aloitat ihan pienestä lenkistä ja pidennät pikkuhiljaa, etkä anna rynniä takaisin..
Teet aluksi niin pieniä lenkkejä ettei hevosesi ehdi huolestua lainkaan siitä että olisitte menossa jonnekin kauemmas..
Onkos myös suuhun katsottu jos vaik löytyis piikkejä..??
piikkejä. Äskettäin raspittu.:)