Muinaiskreikkalaiseen tarustoon on upotettu ennustus Jeesuksesta Kristuksesta, Christos-prinsiipistä. Nimittäin kun äksy ylijumala Zeus kerran kahlitsi Jumalten tulen varastaneen Prometheuksen vuorenseinämään ikuista kidutusta silmälläpitäen, oli Prometheuksen ainoa toivo enää siinä, että ilmestyisi joku lunastaja, joka vapaaehtoisesti kuolemaan menemällä tarjoutuisi olemaan hänen sijaiskärsijänsä.
Pitkän ajan perästä sitten sankari Herakles (Herkules) käppäili paikalle, vapautti Prometheuksen kahleistaan ja asetti hänen paikalleen sijaisuhriksi kentauri Kheironin (Christos), joka oli halukas kuolemaan vapaaehtoisesti Prometheuksen puolesta, jotta Zeuksen tuomio tulisi täytettyä.
Näin ihmiskuntaa edustava Prometheus pelastui. JEEEE!!!
Pitkän ajan perästä sitten sankari Herakles (Herkules) käppäili paikalle, vapautti Prometheuksen kahleistaan ja asetti hänen paikalleen sijaisuhriksi kentauri Kheironin (Christos), joka oli halukas kuolemaan vapaaehtoisesti Prometheuksen puolesta, jotta Zeuksen tuomio tulisi täytettyä.
Näin ihmiskuntaa edustava Prometheus pelastui. JEEEE!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen aina ihmetellyt, miksi kristinusko levisi niin nopeasti hellenistiseen kulttuuriin, mutta ilmeisti tämän kulttuurin sisällä oli tekijöitä tai käsitteitä, jotka helpottivat evankeliumin etenemistä...
Esimerkkisi vahvistaa tätä käsitystäni. Aika mielenkiintoista.
Olihan Paavalikin lukenut Platoninsa ja puhui Christoksesta ihmiskunnan esikuvana, perustyyppinä ja juurikuvana, jota ihmisyksilöt maan päällä enemmän tai vähemmän jäljittelevät.
Toki hän oli lukenut myös judaistiset opit, joissa taivaallinen ihminen Adam Kadmon, on hyvin pitkälle samaistettavissa tuohon Platonin taivaalliseen ihmisen juurityyppiin, joka oli taivaalla ristin muotoon naulittuna maailman alusta asti. Paavali osasi luoda synteesejä.
Käsite "Jumalan Poika" oli kreikkalaisille helposti ymmärrettävä asia. Olihan heillä noita Jumalan poikia ennestään jo mytologioissaan pilvin pimein.