On niiiin hiljasta joka paikassa, kartsalla ja rantsussa. Kaikki lantsarit on menny pariks päiväks himaan. Joo ja onhan stadilaisillakin kesämökkejä. No joo.. suulis skriinaa ja fogelit sungaa... pari päivää.
Ompa rauhallista!
-stadinkundi-
202204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Stadin murre on rumaa. Se on tankerosuomea.
Se mitään murretta ole vaan slangia. Ja tankero on ihan eri juttu. Luepas vaikka Ahti Karjalaisen elämäkerta.
kerrankin stadissa.
Murre ja slangi ovat jonkun ryhmän tai kansanosan omaksuma puhetapa. Stadin slangi on rumaa tankerosuomea, johon on lainattu tökerösti sanoja venäjästä ja hurrista kauniin vokaalisointuisen suomen tilalle.
No koitas arvata miltä ne murteet kuulostaa stadinkundin korvissa. Turku tai Tampere tai Savo ja mitä niitä oli.
No kammottavalta tietysti!
Voi olla että stadin slangi on rumaa, ja ehkä se on sun mielestä rumaa, sehän on makuasia ja siihen sullakin on oikeus, mutta sanoisin että stadin slangi ei oo tankerosuomea kuitenkaan.
Tankerokieli on sanontana lähteny liikkeelle siitä että ääntää jotain kieltä kömpelösti, esim vierasta kieltä, klassikkona joku: tuu tii tu tuu tuu tuu.
Siis ei käytetä hyväks kielen soinnillisuutta, aspiraatioita vaan äännetään oman kielen pohjasesti, äärimmäisen yksinkertaistaen, huonosti vivahteita oivaltaen ja kömpelösti.
Periaatteessa siis tankero-kieli viittaa aina huonosti lausuttuun vieraaseen kieleen, eli siihen mitä useimmat suomalaiset poliitikot puhuu, ne kun ei oo kieli-ihmisiä.
Stadin slangi ei oo tankerokieltä koska stadin slangi on sujuvaa ja soinnillista, pehmeet ja suomenkielelle (joka on luonteeltaa kovaa ja kuivaa) epävieraat äänteet ja konsonantit on kuvassa mukana, vokaalit äännetään usein madaltuneina kuten ranskan kielessä ja hiukan nasaalisti, lisäks käytetään paljon deetä, beetä, geetä, tzetaa etc.
Ihan puhtaasti soundin kannalta vois ajatella että tankerosuomea Suomessa puhutuista murteita ois eniten joku hämäläinen tai keskisuomalainen tyyli tai oululainen: etteköte öö oo ollunnaö aivannie että, ö, ei ole ilima aivan nii ö, että ö, se oli meijänkinnii ö, mielestä ö, ja kaikki sanoivat jotta että meilläkin on valakia ihanata etc.
Murre ja slangi on kaks eri asiaa.
Murre on laajemmalle alueelle levinnyttä maakuntakieltä, slangi on perinteisesti yhteen kaupunkiin rajoittunutta urbaania katukieltä, tai ainakin aina lähtösin kadulta leviten sitte yleisemmäks puhekieleks.
Murre on myös lähtökohdiltaan sosiaalisesti erilaista; murre on kieltä jota jollain alueella puhuu periaatteessa kaikki, slangi on enemmän pienyhteisön, suljetun yhteisön, tietyn elämänalueen, tiettyjen sosiaalisten ympyröiden tai ikäluokan kieli.
Esim stadin slangin synty on sijoittunu alemman sosiaaliluokan pariin, sitä on puhunu eniten nuoret miehet, sitä on puhuttu enemmän satamissa, kapakoissa ja vapaa-ajalla ku ns. hienostopiireissä; slangi kuuluu myös sellasiin alueisiin käsitteenä ku merimiesslangi, vankilslangi, huumeslangi, muusikoiden slangi etc. Slangi voidaan myös kääntää yksinkertasesti = kieli, siis oma kielensä.
Tietenkin myös murteessa on tässä mielessä yhteneväisyyksiä mut murre on kieli jota puhutaan enemmän itsestäänselvästi kaikkien parissa jotka asuu jollain maantieteellisellä alueella, oli sitte kyseessä isompi kaupunki, kylä, maaseutu, vanhat ihmiset, koululaiset, rikolliset ketkä vaan jotka asuu esim Savossa, Pohjanmaalla, Itä-Karjalassa, Texasissa.
Murre on arvottamaton, kielen väännöksiä arjessa; slangin yks merkitys on vihkiytyminen ja sisäänpäin korostuneen yhteisön korostaminen= joko puhut meidän kieltä tai et ole meikäläisiä.
Monesti slangin merkitys on myös sulkea ulkopuoliset pois jollon tietosesti käytetään paljon sanoja joita ulkopuolisen ei oo tarkotus ymmärtää, esim huumeslangi.
Stadin slangin yhteen perinteen osaan on myös kuulunu pitää slangia taitamattomat ulkopuolella, toki tällä tavalla voidaan myös menetellä mitä tahansa murretta puhuen jos nimenomaan halutaan että ulkopuolinen tuntee olonsa ulkopuoliseks.
sinne jäi vain pultsarit ja persaukiset stadilaiset, joilla ei ole mitään minne lähteä, paitsi kuluneet housut.
Muualta tulleet ovat rikastuttaneet helsinkiläisten sisäsiittoista geenistöä. Helsingissähän asui perustamisesta lähtien aika kauan vain muutama sata ihmistä, jotka sikisivät keskenään. Ehkä jossakin määrin tuli lisää geenejä Suomenlinnan rakentajilta, joista osa tuli ulkomailta.
siis että koko ihmiskunta on sisäsiittoinen koska kaikki ovat lähtöisin "pieniltä paikkakunnilta" kun mennään ajassa tarpeeksi taaksepäin. Niin! Mehän olemme sisäsiittoisia apinoita! Eikun alkukaloja! Eikun yksisoluisia! Eikun atomeja!
JIPII! ME OLEMME SISÄSIITTOISIA ATOMEJA!!!!!
asiahan on niin, että landella asunnot ja talot maksavat vain murto-osan helsingin asuntojen hinnoista. Taitaa vituttaa kun ei ole varaa eikä näköä muuttaa tänne.
Nyt Stadissa on elämä yhtä pitkästyttävää kuin jossain Iisalmessa tai muualla landepaukkulassa.
hiljaisempaakin.on ruuhkat pois.
Nyt juhannuspäivän aamukin hiljainen. Kai skurut ja dösät kohta alkaa menonsa. Uutisissa kuitenkin skoudeilla 300 hälytystä eilen illalla ja yöllä. Tais stadiin jääneet landelaiset ikäväänsä knekkailla.
eivät pahasti murjoneet.
Nyt on rauha mennyt.
taas.
Stadissa ei aitoja kaupunkilaisia kaikkien suvusta löytyy multavarpaita. Hesa oli pieni kylä kun Turkuoli ollut olemassa jo vuosisatoja...
on se, kenen suvussa on landebundeja vähiten.
on, oliko juhannuksena stadissa rauhallista vai ei.