Onko kukaan täälläolevista naisista muuttunut seksuaalisuudessaan?
Tarkoitan nyt lähes olemattomasta seksuaalisuudesta kukoistavaksi kukkaseksi - naiseksi, joka on varma itsestään ja seksuaalisuudestaan. Naiseksi, joka haluaa ja rakastaa, usein ja monipuolisesti?
Olemme 25-26 vuotias pari ja nyt seurustelleet puolitoista vuotta ja nainen on minun makuuni - kaunis ja älykäs - mutta epävarma vartalostaan ja seksuaalisuudestaan - kaiken lisäksi hänellä on vielä e r i t t ä i n kärsimätön luonne.
Seksiä on ollut n. yhdestä neljään kertaan kuussa. Elän tämän vuoksi raastavassa puutteessa, haluaisin enemmän. Minulla todettiin kaiken lisäksi eräs tauti, jonka vuoksi en saisi olla selibaatissa. Runkkaan siksi varastoni ulos lähes päivittäin, yksin.
En saa häntä avautumaan, pari kertaa hän on tehnyt aloitteen mutta muuten se on aina minä joka seksiä kinuaa. Ja tunnen siitä syystä itseni luuseriksi. Nykyään seksiä harrastetaan minun sairauteni vuoksi tai kunnes olen niin masentunut että itkemiskeskustelutuokion jälkeen hän innostuu "lohtuseksiin" (mitä en haluaisi mutta jonka hyväksyn paremman puutteessa).
Hän on kireä. Hän myöntää sen itsekin ja hän haluaisi kyllä olla halukkaampi mutta jokin hänen päässään estää sen. Seurustelun alkupuolen kostumista kosketuksesta ei enää tapahdu. Penetraatio on ollut aina hankalaa ja vaikka kuinka sitä liukastetta tunkisi niin se emätin kuivuu ja kitkasta syntyy hänelle kipua. Orgasmia hän ei ole koskaan suhteessamme saanut.
Haluaisin niin kovasti nuolla häntä ja yrittää vaikka suuseksillä antaa hänelle orgasmeja mutta hänelle suuseksin vastaanottaminen on hankalaa - sukupuolielimet ovat hänelle rumia (kun taas minä pidän niitä kauniina). Hänen kärsimättömyytensäkin estää pitkät esileikkisessiot. Jos ei hetkeen ole kiihottunut tilanne niin sitten sängystä ulos - tai sitten hän nukahtaa. Koskaan hän ei jää sänkyyn aamuisin halailemaan vaan aina hyppää ennen minua tekemään jotain muuta. Se raastaa todella. Nukkumaan mentäessä hän kyllä haluaa läheisyyttä mutta nukahtaa heti. Seksi ei todellakaan ole suhteessa hänelle tärkeä asia.
Näistä asioista on kyllä puhuttu. Ja edistystäkin on ollut jonkun verran. Uskon, että hän voi muuttua. Nyt tulevan loman alkaessa toivon että voisimme "alkaa uudestaan". Olen miettinyt uusia ideoita ja tapoja joilla voisin saada häntä avautumaan ja saada suhdettamme avoimemmaksi - ajattelin ehdottaa penetraatiotonta seksielämää kunnes hänestä tuntuu siltä että hän voisi nauttia emättimelläänkin. Että tutustuisimme seksiin uudelleen monipuolisemman esileikin ja/tai oraaliseksin myötä.
Oletko sinä ollut nuorempana hieman frigidi ja jossain vaiheessa herännyt haluissasi? Miten se tapahtui? Miten voisin auttaa naistani?
Mikä sai sinut kuoriutumaan kotelostasi - alkoiko miehesi käymään punttisalilla ja pitämään huolta itsestään vai oliko se vain yksinkertaisesti uusi mies ja jos, niin mikä uudessa suhteessa aukaisi sinut? Vai päätitkö itse muuttaa itseäsi? Oliko kenties vapaa-ajan lisääntyminen asian peruskivi vai vasta ikä sai sinut huumaan? Onko sittenkin se itsevarma mulkku joka ottaa mitä haluaa kuitenkin parempi rakastaja kuin huomioonottava ja herkkä mies?
Tämä asia todella vaivaa minua ja tunnen itseni aivottomaksi paskiaiseksi jolle suhteessa tärkeää on vain seksi. Ja totta puhuen en jaksaisi suhdetta vähäisellä seksillä.
Välitän hänestä kuitenkin, olemme kovin samanlaisia muuten ja haluaisin perustaa hänen kanssaan perheen joskus...
Olen vain itse näemmä niin seksuaalinen tyyppi että tulen surulliseksi ajatellessani loppuelämää tämänlaisella kylmyydellä. Hän on myös ensimmäinen naiseni ja olen alkuhuuman jälkeen kyllä pettynyt pahasti. Tiedän, että minulla on paljon opittavaa mutta kun hän ei edes pysty neuvomaan.
Kaikki neuvot (ja haukutkin) olisivat tervetulleita.
Kiitos.
Tarkoitan nyt lähes olemattomasta seksuaalisuudesta kukoistavaksi kukkaseksi - naiseksi, joka on varma itsestään ja seksuaalisuudestaan. Naiseksi, joka haluaa ja rakastaa, usein ja monipuolisesti?
Olemme 25-26 vuotias pari ja nyt seurustelleet puolitoista vuotta ja nainen on minun makuuni - kaunis ja älykäs - mutta epävarma vartalostaan ja seksuaalisuudestaan - kaiken lisäksi hänellä on vielä e r i t t ä i n kärsimätön luonne.
Seksiä on ollut n. yhdestä neljään kertaan kuussa. Elän tämän vuoksi raastavassa puutteessa, haluaisin enemmän. Minulla todettiin kaiken lisäksi eräs tauti, jonka vuoksi en saisi olla selibaatissa. Runkkaan siksi varastoni ulos lähes päivittäin, yksin.
En saa häntä avautumaan, pari kertaa hän on tehnyt aloitteen mutta muuten se on aina minä joka seksiä kinuaa. Ja tunnen siitä syystä itseni luuseriksi. Nykyään seksiä harrastetaan minun sairauteni vuoksi tai kunnes olen niin masentunut että itkemiskeskustelutuokion jälkeen hän innostuu "lohtuseksiin" (mitä en haluaisi mutta jonka hyväksyn paremman puutteessa).
Hän on kireä. Hän myöntää sen itsekin ja hän haluaisi kyllä olla halukkaampi mutta jokin hänen päässään estää sen. Seurustelun alkupuolen kostumista kosketuksesta ei enää tapahdu. Penetraatio on ollut aina hankalaa ja vaikka kuinka sitä liukastetta tunkisi niin se emätin kuivuu ja kitkasta syntyy hänelle kipua. Orgasmia hän ei ole koskaan suhteessamme saanut.
Haluaisin niin kovasti nuolla häntä ja yrittää vaikka suuseksillä antaa hänelle orgasmeja mutta hänelle suuseksin vastaanottaminen on hankalaa - sukupuolielimet ovat hänelle rumia (kun taas minä pidän niitä kauniina). Hänen kärsimättömyytensäkin estää pitkät esileikkisessiot. Jos ei hetkeen ole kiihottunut tilanne niin sitten sängystä ulos - tai sitten hän nukahtaa. Koskaan hän ei jää sänkyyn aamuisin halailemaan vaan aina hyppää ennen minua tekemään jotain muuta. Se raastaa todella. Nukkumaan mentäessä hän kyllä haluaa läheisyyttä mutta nukahtaa heti. Seksi ei todellakaan ole suhteessa hänelle tärkeä asia.
Näistä asioista on kyllä puhuttu. Ja edistystäkin on ollut jonkun verran. Uskon, että hän voi muuttua. Nyt tulevan loman alkaessa toivon että voisimme "alkaa uudestaan". Olen miettinyt uusia ideoita ja tapoja joilla voisin saada häntä avautumaan ja saada suhdettamme avoimemmaksi - ajattelin ehdottaa penetraatiotonta seksielämää kunnes hänestä tuntuu siltä että hän voisi nauttia emättimelläänkin. Että tutustuisimme seksiin uudelleen monipuolisemman esileikin ja/tai oraaliseksin myötä.
Oletko sinä ollut nuorempana hieman frigidi ja jossain vaiheessa herännyt haluissasi? Miten se tapahtui? Miten voisin auttaa naistani?
Mikä sai sinut kuoriutumaan kotelostasi - alkoiko miehesi käymään punttisalilla ja pitämään huolta itsestään vai oliko se vain yksinkertaisesti uusi mies ja jos, niin mikä uudessa suhteessa aukaisi sinut? Vai päätitkö itse muuttaa itseäsi? Oliko kenties vapaa-ajan lisääntyminen asian peruskivi vai vasta ikä sai sinut huumaan? Onko sittenkin se itsevarma mulkku joka ottaa mitä haluaa kuitenkin parempi rakastaja kuin huomioonottava ja herkkä mies?
Tämä asia todella vaivaa minua ja tunnen itseni aivottomaksi paskiaiseksi jolle suhteessa tärkeää on vain seksi. Ja totta puhuen en jaksaisi suhdetta vähäisellä seksillä.
Välitän hänestä kuitenkin, olemme kovin samanlaisia muuten ja haluaisin perustaa hänen kanssaan perheen joskus...
Olen vain itse näemmä niin seksuaalinen tyyppi että tulen surulliseksi ajatellessani loppuelämää tämänlaisella kylmyydellä. Hän on myös ensimmäinen naiseni ja olen alkuhuuman jälkeen kyllä pettynyt pahasti. Tiedän, että minulla on paljon opittavaa mutta kun hän ei edes pysty neuvomaan.
Kaikki neuvot (ja haukutkin) olisivat tervetulleita.
Kiitos.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nainen kypsyy seksuaalisuuteen vasta noin 40-kymppisenä??? näin minulla.
Jos homma ei toimi, niin tuskin se tuosta enää paranee. Reilusti vaan erilleen ja uusia kumppaneita etsimään.
että mikä on sellainen tauti jonka vuoksi ei saisi olla selibaatissa?
Itse en valitettavasti osaa sinua auttaa, itse olen aina ollut innostunut seksistä ja toisaalta taas kaverini ei edelleenkään pidä siitä yhtään, niin itse olen 27 ja kaverini 30. Mutta jokainenhan meistä on yksilö joten voisin sanoa että vielä ei kannata luovuttaa, jos teillä muuten menee kaikki hyvin ja tässäkin asiassa molemmat haluatte muutosta niin kaikki on mahdollista. Muista silti, että ketään et voi muuttaa ellei hän itse sitä halua!
krooninen eturauhasen tulehdus.
Kiitos kannustuksesta.
Jospa tuo tulehduksesi vaikuttaa naiseesi hänen halujaan vähentävästi? Ei halua tulehdussoluja itseensä sperman muodossa? Jos käytätte kondomia, on asia eri, mutta voihan se ajatustasolla vaikuttaa kuitenkin?
Ikävä kyllä en osaa auttaa, koska itse olen seksuaalisesti hyvin halukas ja suuseksistä, ja muistakin seksin muodoista suuresti nauttiva, olen aina ollut. On vaikeaa kuvitella omalla kohdallani tilannetta ettei rakkaani seksuaalisia tarpeitani ja halujani noteeraisi - en jaksaisi itse moista kovinkaan kauaa, mikäli siihen, että rakas seksistä kieltäytyisi eikä haluaisi minua, ei näyttäisi löytyvän mitään hyväksyttävää syytä (esim. jonkin lääkityksen aiheuttaman halujen katoamisen voisin hyväksyä, tietenkin, mutta tällaisessakin tilanteessa olettaisin kumppanini haluavan tyydyttää minut muutoin kuin itse aktilla, jos ei siihen kykenisi). Seksuaalisuus on iso osa parisuhdetta ja rakastelu rakkaudenosoitus. Jos kumppanini torjuisi minut ja välttelisi seksiä ilman hyväksyttävää syytä pitkään, olisi se minulle viesti siitä ettei hän rakastaisi, kunnioittaisi minua enää. Vaikeaa olisi sellaisessa suhteessa jatkaa jossa ei voisi enää tuntea itseään halutuksi, rakastetuksi.
jos ei ole seksiä ei ole myöskään rakkautta, uskomatonta logiikkaa.
itse olen "pitänyt" seksistä melkein aina. tosin on ollut turhauttavaa kun en ollut koskaan saanut orgasmia, en yksin, en kenenkään kanssa, ainoastaan unissa. nyt olen 27 ja seurustellut vuoden ja vasta nyt sain orgasmini. klitorisorgasmin mieheni sormien toimesta. Yhdynnässä miun ei ole mitään toivoa saada mitään , ainakaan vielä... toivo elää, kun nyt on alkuun päästy :)
neuvoni onkin, tee sitä jonakin iltana puolihuolimattomasti, ja kauan. älä keskity liikaa, äläkä tuijota naista. hän on luultavasti ujo jollain lailla. yleensä ovulaation aikaan nainen on vastaanottavaisimmillaan. (eli puolessa välissä kiertoa) Kyllä se siitä, ja onnea, toivoa on.
on hienoa että puhut tytöstäsi noin kauniisti etkä ole heti suhdetta lopettamassa. Yrittäkää ihmeessä jos kaikki muu toimii. seksi loppujen lopuksi on pieni osa suhdetta.. Niin ja tämä nykyiseni on erittäin kiltti ja huomaavainen, ei "renttu-mulkku"
Jos kahden ihmisen seksuaaliset asenteet ja tarpeet ovat noin kaukana toisistaan, odotettavissa on kyllä pitkä ja kivinen tie. Tyttö on joko hyvin estynyt tai sitten suorastaan aseksuaalinen; jos jälkimmäinen, ei parane iän myötäkään.
Tähän kun lisätään arkihuolet, väsyminen ja pitkä avioliitto, tuloksena on tasapainoton repivä suhde.
Toivottavasti olen väärässä.
Naisesi tuntuu olevan estynyt ja epävarma naiseudestaan ja vartalostaan.
Oletko koskaan kysynyt minkälaisesta kosketuksesta hän pitää ja mikä häntä mm esileikeissä kiihottaa? Pitkät suudelmat, kaulan suutelu, lantion,pepun rintojen hyväily?
Hänen tulisi ensin hyväksyä oma kroppansa, pitää itseään viehättävänä ja haluttavana puutteistaan huolimatta. Vasta sitten hän voi nauttia seksistä.Olet upeasti häntä siinä tukenut ja kannustanut. Onko hän koskaan saanut orgasmia itsetyydytyksessä? Mielestäni se että hän on kärsimätön ja haluaa nopeasti yhdyntää kertoo että hän haluaa sen olevan nopeasti ohi. Hän ei ikäänkuin anna itselleen mahdollisuutta kiihottua esileikin kautta. Syyt ovat varmasti jossain syvemmällä. Aloita varovasti älä painosta seksiin, hellyyden ja kosketuksen ei aina välttämättä tarvitse johtaa seksiin. Kiusaa vähän, hyväile mutta älä koske erogeenisiin paikkoihin, lopeta ja jatka seuraavan kerran vähän pidemmälle. Yritä herättää hänen intohimonsa painostamatta. Seksistä ei saa tehdä pakkoa. Keskustele, kehu, ihaile, hyväksy. Kiihottuuko hän eroottisista elokuvista vai ovatko ne hänestä vastenmielisiä. Kaikkea voi kokeilla ja ehdottaa. Seksuaalisuus on tärkeä osa parisuhdetta ja myös sen elinehto. Jos halut ei kaikista yrityksistä huolimatta kohtaa on syytä miettiä lähtöä eriteille. ikävää mutta totta. Itse olen löytänyt seksuaalisuuteni vasta päälle kolmekymppisenä ja ns "vapautunut" esteoistani. Estoista vapautuminen tapahtui oman kropan hyväksymisen myötä. Valitettavasti kimmokkokkeena toimi ero huonosta ja alistavasta liitosta. Huomasin että kelpaan ja minua pidetään todellakin viehättävänä. En enää keskitä ajatuksiani siihen miltä näytän tai kuulostan. On ihana antaa ja saada nautintoa.
Tsemppiä sinulle ja kumppanillesi!!
Tässähän niitä tulikin. Jos naisesi ei saa orgasmia ei häntä seksi tietenkään kiinnosta. Ja koska hän ei anna sinun nuolla tai muuten edes yrittää tyydyttää; umpikuja on valmis.
Tässä ei auta kuin avoin keskustelu, jos naisesi siihen edes pystyy. Jos hän ei halua keskustella, ei halua esileikkejä...ei siihen auta vaikka ikää tulisi 50.
Mutta nainen kyllä puhkeaa kukkaan seksuaalisesti vasta neljänkympin tietämillä. Ei enää ajatella vatsamakkaroita, riipputissejä vaan ainoastaan nautintoa ja sitähän riittää. Niitä orgasmejakin tulee liuta, nuorena tyttönä yksi...
Napsiiko tyttöystäväs e-pillereitä, tai käyttääkö muita hormooneita?
Mulla sama ongelma, ei haluta, vaikka haluttais että haluttaa. Poikaystävä haluais monta kertaa päivässä, mä jaksan normaalina päivänä sen yhden kerran, joskus toisen miellyttämiseks useemmin. Mut halut ei meinaa herätä millään. Ja mulla on iso ongelma ollu koko ikäni omasta vartalosta (vaikkakin täysin normaalikokoinen nykyään, ennen vähän alipainoinen), enkä ole koskaan tyytyväinen itseeni. Uskomattoman suuria ponnisteluja vaatii jo olla bikineissä kesällä muiden nähden..
Otin e-pillerit jo 15-vuotiaana. Nyt kahdeksan vuoden käytön jälkeen lopetin, sillä haluan nähdä vaikuttaako se haluihini ja kostumiseen. Useat kyllä väittävät että voi hyvinki vaikuttaa. Odotan innolla miltä parin kuukauden päästä tuntuu.
Haluttomuuden syynä voi olla mikä vaan, edellä ihan hyviä ajatuksia. Mutta tyttöystäväs varmasti haluais olla avoimempi ja varmempi, mutta hänkään ei ehkä tiedä miten...
Mulla on ennen joka suhteessa ollut se ongelma, että ensin huvittaa ja sitten kiinnostus lopahtaa, kun arki tulee kuvaan. Olen ollut mieheni kanssa nyt muutamia vuosia, ja olen yllättynyt siitä, että nyt VIHDKOINKIN tuntuu siltä että itseäni kiinnostaa seksi paljon enemmän ja useammin. En nyt frigidi ole olut koskaan, mutta jotenkin seurustelujutuissa se kiinnostus lopahtaa ja tulee kiusaantunut olo oman kropan suhteen. Luulen että kun aloin harrastamaan enemmä liikuntaa ja ehkä hieman oma kroppa on kiinteytyny, niin on itseensä tyytyväisempi ja uskaltaa olla aktiivinen. Mun mielestä tällaset asiat usein lähtee ihmisestä itsestään, eli itse täytyy tehdä asialle jotain ja mietti'ä miksi ei huvita, voiko itse muuttaa jotain : käydä terapiassa tai jotain mikä lisäisi tyytyväisyyttä omaan itseensä. Luulen että sinä voit auttaa naistasi vain tiettyyn pisteeseen asti, mutta loppujen lpuksi hänen pitäisi itse haluta oivaltaa mikä häntä vaivaa. Mutta uskon kyllä että haluttomasta voi muuttua, ainakin olen itse tämän kokenut (joskaan en ollut noin vahvati tyytymätön itseeni). Oletteko ajatelleet käydä jossain puhumassa tästä?