Kuinka te toimitte, jos menette esim. synnintunnustukselle ja sitä ennen näette rippi-isän kirkossa? Pyydättekö silloin siunauksen? Itse en ole pyytänyt, koska synnintunnustuksen päätteeksi sen pyydän.. ts laitan kädet siihen asentoon jne. ja sitten suutelen papin kättä. Kuinkas tosiaan jos näkee papin monta kertaa samana päivänä? Ainako pitäisi pyytää siunaus? Vaikka esim. keskellä katua?
Olenko pelkuri kun olen rajoittanut siunauksen pyytämisen tosiaankin kirkkoon..? Tuntuisi jotenkin epämukavalta esim. kaupassa tavatessa pyytää..
Mutta tosiaan tuo ensimmäinen kappale on se varsinainen ongelmani. Eli jos tapaa papin jo ennen s-tunnustusta ja puhuu muutaman sanan, niin pitäisikö jo silloin pyytää siunaus? Vai riittääkö se, kun s-tunnustuksen lopuksi sen pyytää? Itse en muuten koskaan sano sillä lailla "isä siunaa!" koska sekin jotenkin tuntuu epämukavalta.. tuntuu melkein kuin KÄSKISIN siunaamaan.. kun se sanamuoto on sellainen.. imperatiivi! Itse laitan kädet siihen asentoon, siunauksenpyyntöasentoon.. onko se riittävä..?
Olenko pelkuri kun olen rajoittanut siunauksen pyytämisen tosiaankin kirkkoon..? Tuntuisi jotenkin epämukavalta esim. kaupassa tavatessa pyytää..
Mutta tosiaan tuo ensimmäinen kappale on se varsinainen ongelmani. Eli jos tapaa papin jo ennen s-tunnustusta ja puhuu muutaman sanan, niin pitäisikö jo silloin pyytää siunaus? Vai riittääkö se, kun s-tunnustuksen lopuksi sen pyytää? Itse en muuten koskaan sano sillä lailla "isä siunaa!" koska sekin jotenkin tuntuu epämukavalta.. tuntuu melkein kuin KÄSKISIN siunaamaan.. kun se sanamuoto on sellainen.. imperatiivi! Itse laitan kädet siihen asentoon, siunauksenpyyntöasentoon.. onko se riittävä..?
Vastaukset 17
Vanhimmat
hänet tapaa ekan kerran. Siis vaikka kirkossa ennen synnintunnustusta. Ja sitten toinen siunaus otetaan synnintunnustuksen jälkeen. Olenpa itse saanut vielä kolmannenkin siunauksen kun olin sitten lähdössä kotiin.
Enpä minäkään taitaisi keskellä kauppaa tai katua ottaa siunausta... sen verran tunnustan olevani luuseri.
Enkä sano mitään tyyliin "isä siunaa" - kyllä pappi käsien asennosta älyää mikä on meneillään.
jossa en kyllä pyytäisi siunausta. Vaikka sauna on perinteisesti pyhä paikka. Voi olla että arastelen alastomuutta. Hups! No tuskinpa sunaan samaan aikaan eksyn papin kanssa nainen kun olen.
Muuten olen sitä mieltä että siunausta ei ole koskaan liikaa!
asiallinen kommentti.
Jos papilla on vähääkään älyä niin ei todellakan eksy kanssasi samaan aikaan saunaan!
älyllinen asia! Lapsena olen ollut piispan kanssa saunassa. Hänkin oli lapsi, ei vielä piispa. Istuimme samassa paljussa ja huidoimme toisiamme vastoilla.
Olet hapan ja rajoittunut. En halua kanssasi saunaan!
joten tasoissa ollaan.
Ja naisena en halua yhdenkään papin tai piispan tms kanssa saunaan. Yksinkertaista, eikö vain?
Vai etkö tiedä, että tänne kirjoittavat myös naiset.
Siis : millainen on käsien asento kun
pyydetään siunausta?
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/tietous/tervehdyksia.htm
Ylemmässä "siunausketjussa" on myös hyvä ja kansantajuinen ohje.
rajoittaa siunauksen pyytämistä kirkon seinien sisäpuolelle. Pyydä siis reilusti siunausta kaupassa tai kadulla. Se vahvistaa uskoasi.
ortodoksisenkin kirkon piirissaä usein uskon vahvistamisesta, uskosta todistamisesta ja vaikka mistä, hyvä ettei "uskonvarmuudesta" ... ovatkohan ns. ekumeenista vaikutusta vai ovatko protestanteiksi jääneet äkkikäännynnäiset sitten asialla.
Kyllä sen uskon kanssa on niin, että ortodoksi saa sen jo kasteessa, eikä sitä tarvitse sitten enää julistaa eikä vahvistaakaan, saati sitten että ylimielisesti oltaisiin jo uskonvarmuudella saatu oma taivaspaikka.
annettu meille jo syntymässä. Ei sitä sen jälkeen tarvitse ylläpitää eikä vahvistaa. Minäkään en ole syönyt moneen vuosikymmeneen.
Ainoakaan ihminen ei voi olla olematta heikko jollain tapaa. Joten... ei uskon vahvistaminen ole mikään outo juttu.
Siis huom. vahvistaa ja vahvistaa ovat kaksi eri sanaa. Vahvistaa voi silleen että tekee lujemmaksi, lujittaa (siis uskoa). Ja vahvistaa voi esim. lain, voi vahvistaa ohutta viivaa piirroksessa... uc
Kiitos kaikille minulle vastanneille! Täytyy tunnustaa todella nolo juttu.. kerran kirkossa (siellä oli aika paljon ihmisiä silloin) juttelin rippi-isän kanssa ENKÄ silloin pyytänyt siunausta.. Jotenkin tuntui kuin ihmiset olisivat voineet töllöttää.. Olen hävennyt tätä, koska tavallaanhan se kertoo pelkuruudesta.
Nyt tästä lähtien aion kyllä pyytää.. kirkossa ainakin.. kadulla/kaupassa EN.. minusta on tarpeetonta kuitenkin sellainen.. vaikka varmasti joku todella kiivas ja rohkea uskova voi niinkin tehdä.
Viimeksi pyysin siunausta rippi-isältäni sporapysäkillä. Minulle tuli siunauksesta oikein hyvä olo. Kaikkea muuta kuin kiivas. Mutta asiaan: menneet ovat menneitä. Suotta häpeät moisen asian tähden. Muutenkin kannattaa opetella välittämään vähemmän siitä, mitä muut ajattelevat itsestä. Tärkeämpää on se, miten itse suhtautuu muihin.
pyytämiseen kiivautta tarvita. Hitunen rohkeutta ja nöyryyttä vain.
Niin siis en tarkoittanut kiivaalla mitään vihaista tms.. tai kiihkoilevaa. Kai lähinnä vain aktiivista ja innokasta. Joskus tulee huonosti valittua sanat, sorry!
Raitsikkavaunupysäkillä siunauksen pyytämiseen en ehkä itse pystyisi.. Olen jotenkin niin nolo kaikissa oudoissakin asioissa. Ehkä jonain päivänä kuitenkin - mistä sen tietää..
Haluaisin kyllä olla vapautuneempi ja rohkeampi.
...menemällä pelkoja päin pienissä erissä pikku hiljaa. Rippi-isää tosin ei tarvitse pelätä eikä kainostella. Hän on varmasti vain mielissään tavatessaan rippilapsensa ja saadessaan antaa tälle siunauksen. Tsemppiä!
Eipä ole rohkeutta tarvinnut kerätä, sen verran leppoisa on rippi-isäni. Sitäpaitsi, kun hänet tapaan missä tahansa, tulee vaistomaisesti pyydetyksi siunausta ja aina olen sen myös saanut! Siitä tulee hyvä olo, tapahtui se missä tahansa...