Kristus on lain loppu
Tarkoittiko Paavali, että Jeesus kumosi 10 käskynlain, niin ettei kenenkään tarvitse enää noudattaa sitä? Ei tietenkään, kirjoittaahan Paavali että laki on hyvä ja hän iloiten hyväksyy Jumalan lain. Hän opetti myös että lain tehtävänä on osoittaa synti.
Jumalan laki johtaa meitä pakenemaan Kristuksen luo. Lain antamalla vanhurskaudella emme tee mitään, sillä ihminen ei voi sitä saavuttaa. Siksi tarvitsemme sitä vanhurskautta, joka uskosta tulee.
Laki ja evankeliumi ovat erottamattomasti toisiinsa kytkettyjä. Ilman lakia ei olisi evankeliumiakaan. Oikea lain julistus johtaa oikeaan evankeliumin julistukseen.
Jeesuksen ajan lakihenkinen julistus ei ollut oikeaa lain julistusta. Vika ei ollut siinä, että laki tehtiin liian suureksi, vaan siinä että, se tehtiin liian pieneksi. He määrittelivät lain vaatimukset sellaisiksi, että he uskoivat voivansa täyttää. Siksi Jeesuksen luokse tullut lainoppinut väitti noudattaneensa kaikkia käskyjä.
Jeesus taas teki elämällään ja opetuksellaan lain suureksi. uusi Testamentti osoittaa lain niin suureksi ja vaativaksi, että ihmisen on pakko havaita rikkoneensa lakia ja tarvitsevansa anteeksiantoa ja vapahdusta synneistään. kun tämä tapahtuu, silloin kuvaan tulee evankeliumi, hyvä uutinen Jeesuksesta. Evankeliumia ei voi julistaa ennen lakia!
Mikä on sitten Jumalan käskyjen asema vanhurskautetun syntisen elämässä? Protestanttinen adventtiliike on aina korostanut sitä ja nimenomaan Uuden Testamentin opetusta, että Jumalan kymmenen käskyä ovat kristityn elämän ohje ja että hänen tulee jatkuvasti ahkeroida niiden noudattamisessa. Tämä adventtiliike on samalla kannalla kuin 16. vuosisadan uskonpuhdistuksen pohjalta laaditut luterilaiset tunnustuskirjat:
”Me uskomme, opetamme ja tunnustamme: Vaikka Kristus on vapauttanut oikein uskovat, todella Jumalan puoleen kääntyneet ihmiset lain kirouksesta ja pakosta, ei näiden silti ole määrä olla ilman lakia, vaan Jumalan Poika on lunastanut heidät juuri sitä varten, että he syventyisivät siihen päivin ja öin.—
”Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lakia on tunnollisesti saarnattava ei ainoastaan epäuskoisille ja paatuneille, vaan myös oikeauskoisille, vilpittömästi kääntyneille, uudestisyntyneille, ja uskosta vanhurskautetuille ihmisille. –Tällä tavoin Jumalan lapset ”elävät Jumalan laissa” ja vaeltavat sen mukaan. Pyhä Paavali kutsuu lakia Kristuksen laiksi ja mielen laiksi. Siksi Jumalan lapset eivät ole lain alla, vaan armon alla. Laki on siis yhä vielä yksi ja sama laki niin katuville kuin paatuneillekin, niin uudestisyntyneille kuin uudestisyntymättömillekin, sillä se on Jumalan muuttumaton tahto.” (Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, Jyväskylä 2003, s.440-441)
Olavi Rouhe, Armoa ja totuutta lähdeteoksena
www.kirjatoimi.fi
Tarkoittiko Paavali, että Jeesus kumosi 10 käskynlain, niin ettei kenenkään tarvitse enää noudattaa sitä? Ei tietenkään, kirjoittaahan Paavali että laki on hyvä ja hän iloiten hyväksyy Jumalan lain. Hän opetti myös että lain tehtävänä on osoittaa synti.
Jumalan laki johtaa meitä pakenemaan Kristuksen luo. Lain antamalla vanhurskaudella emme tee mitään, sillä ihminen ei voi sitä saavuttaa. Siksi tarvitsemme sitä vanhurskautta, joka uskosta tulee.
Laki ja evankeliumi ovat erottamattomasti toisiinsa kytkettyjä. Ilman lakia ei olisi evankeliumiakaan. Oikea lain julistus johtaa oikeaan evankeliumin julistukseen.
Jeesuksen ajan lakihenkinen julistus ei ollut oikeaa lain julistusta. Vika ei ollut siinä, että laki tehtiin liian suureksi, vaan siinä että, se tehtiin liian pieneksi. He määrittelivät lain vaatimukset sellaisiksi, että he uskoivat voivansa täyttää. Siksi Jeesuksen luokse tullut lainoppinut väitti noudattaneensa kaikkia käskyjä.
Jeesus taas teki elämällään ja opetuksellaan lain suureksi. uusi Testamentti osoittaa lain niin suureksi ja vaativaksi, että ihmisen on pakko havaita rikkoneensa lakia ja tarvitsevansa anteeksiantoa ja vapahdusta synneistään. kun tämä tapahtuu, silloin kuvaan tulee evankeliumi, hyvä uutinen Jeesuksesta. Evankeliumia ei voi julistaa ennen lakia!
Mikä on sitten Jumalan käskyjen asema vanhurskautetun syntisen elämässä? Protestanttinen adventtiliike on aina korostanut sitä ja nimenomaan Uuden Testamentin opetusta, että Jumalan kymmenen käskyä ovat kristityn elämän ohje ja että hänen tulee jatkuvasti ahkeroida niiden noudattamisessa. Tämä adventtiliike on samalla kannalla kuin 16. vuosisadan uskonpuhdistuksen pohjalta laaditut luterilaiset tunnustuskirjat:
”Me uskomme, opetamme ja tunnustamme: Vaikka Kristus on vapauttanut oikein uskovat, todella Jumalan puoleen kääntyneet ihmiset lain kirouksesta ja pakosta, ei näiden silti ole määrä olla ilman lakia, vaan Jumalan Poika on lunastanut heidät juuri sitä varten, että he syventyisivät siihen päivin ja öin.—
”Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lakia on tunnollisesti saarnattava ei ainoastaan epäuskoisille ja paatuneille, vaan myös oikeauskoisille, vilpittömästi kääntyneille, uudestisyntyneille, ja uskosta vanhurskautetuille ihmisille. –Tällä tavoin Jumalan lapset ”elävät Jumalan laissa” ja vaeltavat sen mukaan. Pyhä Paavali kutsuu lakia Kristuksen laiksi ja mielen laiksi. Siksi Jumalan lapset eivät ole lain alla, vaan armon alla. Laki on siis yhä vielä yksi ja sama laki niin katuville kuin paatuneillekin, niin uudestisyntyneille kuin uudestisyntymättömillekin, sillä se on Jumalan muuttumaton tahto.” (Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, Jyväskylä 2003, s.440-441)
Olavi Rouhe, Armoa ja totuutta lähdeteoksena
www.kirjatoimi.fi
Vastaukset 13
Vanhimmat
3:9 Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan.
eivät vastaa toisiaan. Ne, jotka ovat niitä valhejuutalaisia, ovat niitä, jotka vihaavat sekä Moosesta että Kristusta.
Esitä tuo väitteesi ihan vaan Raamatun lauseilla!
Paavali ilmoittaa hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti että uudessa liitossa uskova on "irti laista ja kuollut pois siitä, mikä meidät piti vankeina" (Room. 7:6) Vanha avioliitomme lain kanssa on ohi ja meidät on kihlattu uudelle miehelle Kristukselle. Emme flirtaile vanhan aviomiehen kanssa! Hengellinen haureus on epäjumalan palvelemista. Vanha liitto on auttamattomasti ohi ja mennyt - Herra itse on julistanut sen vanhentuneeksi(Heb. 8:13)
Nyt Uudessa Liitossa meillä on jotain monin verroin parempi kuin "lain taulut" - meillä on ITSE lain antaja, joka asuu sisällisesti henkensä kautta jokaisessa uudestisyntyneessä uskovassa. Meillä ei ole enää suhde kivitaulujen kanssa vaaan meillä on elävä suhde ylösnousseen Herramme kanssa.
Emme elä "varjoissa" tai "esikuvissa" vaan elämme valkeudessa ja todellisuudessa.
Kristus itse asuu meissä ja me olemme Hänessä.
Emme ole Mooseksen seuraajia vaan Jeesuksen seuraajia - Mooseksen aika on valitettavasti ohi!
"Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sen tähden rakkaus on LAIN TÄYTTÄMYS" (Room. 13:10)
Kiitos Jumalalle - Vanha on kadonnut ja uusi on sijaan tullut!
10 käskyä on siis syntiä ja orjuutta ja kaiken pahan alku ja juuri, niinkö?
Kymmenen käskyn noudattajat tekevät koko ajan syntiä ja ovat sapatin orjuudessa.
Parempi liitto, parempi välimies, paremmat lupaukset, parempi toivo, jne. Se on uuden liiton sanoma!
10-käskyt ei kai koskaan annettu pakannoile - siis muille kansoille kuin Israelin kansalle.
Me muut olemme olleet kaiken aikaa ilman lakia / lain ulkopuolella.
Jeesus sanoi: "UUDEN käskyn minä annan teille...arvatkaa mikä se on???"
Sen lisäksi.. LAKI on tehnyt tehtävänsä hyvin tehokkasti - se paljasti syntisen syntisyyden!
Kiitos JEESUS - sinä täytit koko lain minun puolestani - kertakaikkisesti!
valaisevasta tekstistä.itsekin olen miettinyt että jotta synti synniksi nähtäisiin,uskovien tulee tuntea 10 käskyä.lain sisältö on rakkaus.eipäsitä syntinen ihminen osaa rakastaa teoilla ym.oikein,jos ei tiedä laista.mutta laki ei tósiaan anna voimaa pyhään elämään.sen antaa vain armo ja jeesuksen veri!
Lain tarkoitus on näyttää synti. Ja näyttää se, että emme voi omin teoin täyttää lakia vaikka sen puolesta kuinka kiivailisimme. Vain Kristus pelastaa meidät. Siksi Kristus on lain loppu. Ja näinollen pelastussaarna ei tarvitse lakia. Se ei johda ketään Kristuksen luo. Pelastussaarna vapauttaa ihmisen synnin ja lainkin orjuudesta. Lakihenkisyys on sitkeä harhaoppi.
Evankeliumi ilman lain saarnaamista ei ole pelastavaa. Ensin on tajuttava syntisyys jotta voi ottaa vastaan armon! Tämä on kristinuskon pääkohta ja näin sen ovat nähneet kaikki Jeesuksen omat Aadamista, Lutheriin ja neidän päiviemme seurakuntiin.
Vaatimusten tähden laki vaikuttaa aina lopulta ihmisessä vihaa. Sillä kun ihminen yrittää noudattaa lakia pelosta, järjen tai omantunnon vaatimuksesta, hän kokee itsessään kasvavan vastustuksen lakia kohtaan ja lopulta lain vaatimusten lisääntyessä ihmisessä nousee viha. "Laki saa aikaan vihaa" (Room 4:15). Laki on kuin herra ja käsittelee ihmistä kuin omistaja orjaansa. Laki julistaa lopulta ihmiselle Jumalan tuomion, sillä lain rikkonut ihminen ansaitsee oikeudenmukaisesti kolminkertaisen kuoleman: tällä hetkellä Jumalasta erossa olemisen kuoleman, hetken kuluttua ruumiillisen kuoleman ja lopulta iankaikkisen kuoleman, kadotuksen.
Ei ihminen tule uskoon tajuttuaan syntisyytensä. Jokainen vähänkin järkevä ihminen tietää syntisyytensä. Eikä välitä siitä tuon taivaallista. Meidän tulee julistaa Kristusta, että Hän voi muuttaa elämämme muuksikin kuin opilliseksi uskonnollisuudeksi, jossa sanotaan että tee tämä ja tämä. Ja sitten kun et enää jaksa lakia täyttää, et jaksa etkä pysty laista niuhottamaan, niin Kristus täyttää loput. Sitä ei pidä julistaa, koska se on harhaoppi, eikä vie ketään Kristuksen luo, vaan helvettiin.
Aika sitkeässä täällä Suomessa tämä ajatus, että
on ensiksi saarnattava lakia ja vasta sen jälkeen evankeliumia.
Perinteet istuvat aika lujasti joihinkin ihmisiin.
Raamatusta löytyy kuitenkin toisenlaisia esimerkkejä.
Tämä ei pidä yhtä sen kanssa mitä apostolit julistivat.
Ap. teot 2:14-40 - Pietarin saarnan pääkohta on Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus (eikä laki)
Ap. teot 8:35 "Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle EVANKELIUMIA Jeesuksesta... (eikä lakia)
Ap.teot 8:5 - Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille KRISTUSTA... (eikä lakia)
ja tuli paljon ihmisiä uskoon... syntyi suuri ilo jne.
Ap. teot 10:34-43 "Niin Pietari avasi suunsa sa sanoi.....julistaen EVANKELIUMIA rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa...jne" (ei puhunut laista)
Ap. teot 11:19-20 "Ne, jotka olivat hajaantuneet sen ahdingon vuoksi....puhuivat kriekkalaisille ja julistivat EVANKELIUMIA Herrasta Jeesuksesta..." (he eivät siis julistaneet lakia)
TIETYSTI he toimivat tällä tavalla koska ylösnoussut Vapahtaja oli käskenyt näin tehdä.
Mark. 16:15-20 "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa EVANKELIUMIA kaikille luoduille..."