Karkea määrittely vuorokaudelle on yhden päivän ja yhden yön pituus. Varhaisimman käytännön mukaan vuorokausi alkaa auringonnoususta ja päättyy yön jälkeen seuraavaan auringonnousuun. Esimerkiksi egyptiläiset käyttivät tätä tapaa.
Babylonialaiset laskivat vuorokautensa auringonlaskusta auringonlaskuun. Nykyään sekä islamilainen että juutalainen kalenteri noudattavat samaa menetelmää.
Hipparkhos ehdotti, että olisi kätevää saada kaikki yhden valoisan jakson tapahtumat kuulumaan samaan vuorokauteen ja siten vuorokauden vaihtumisen voisi sijoittaa lepojakson keskikohtaan, keskiyöhön. Hipparkhoksen ehdotus otettiin käyttöön Roomassa ja sitä kautta tapa yleistyi Euroopassa ja päätyi meillekin.
Egyptiläiset jakoivat ensin päivän kymmeneen osaan, sitten yön kahteentoista ja lisäsivät vielä aamu- ja iltahämärille omat tuntinsa. Vuorokauden pituudeksi tuli 24 tuntia; tapa otettiin myös Babyloniassa käyttöön. Vuodenaikojen vaihdellessa tunnin pituus vaihteli.
Klepsydrojen käyttöönotto ei tuonut vakiomittaista tuntia vaan vesikellojen tunnit sovitettiin vuodenaikojen mukaisiksi. Vuodenaikoihin liittyvät eli niinsanotut temporaaliset tunnit jäivät lopullisesti pois käytöstä vasta keskiajan lopulla, kun käyttöön tulivat mekaaniset kellot, joiden käyntiä oli vaikea järjestää seuraamaan vuodenaikojen vaihtelua.
Hipparkhos oli alunperin ehdottanut myös tasamittaisia tunteja, mutta antiikin aikana ei ollut mitään tapaa sellaisten mittaamiseksi.
-------------------------------------------
Päiviä haluttiin ryhmitellä pitemmiksi ajanjaksoiksi. Luonnollisin on Kuun vaiheisiin liittyvä kuukausi, mutta se on perin pitkä. Useat kulttuurit alkoivat käyttää erilaisia välimittoja. Assyrialaiset käyttivät viiden, egyptiläiset kymmenen ja roomalaiset kahdeksan päivän jaksoja.
Babylonialaiset huomasivat kuukauden neljäsosan olevan melko tarkkaan seitsemän päivää. Toisaalta “Maata kiertäviä” kappaleita tunnettiin seitsemän erilaista (Aurinko, Kuu ja viisi planeettaa). Seitsenpäiväinen viikko levisi vähitellen muihinkin maihin. Jopa luomiskertomuksen kirjoittaja halusi hyödyntää vakiintuneen tavan antamalla sille jumalallisen alkuperän.
Vuonna 321 kristinuskoon poliittisista syistä kääntynyt keisari Konstantinus Suuri otti Rooman valtakunnassa viralliseen käyttöön seitsenpäiväisen viikon.
Babylonialaiset laskivat vuorokautensa auringonlaskusta auringonlaskuun. Nykyään sekä islamilainen että juutalainen kalenteri noudattavat samaa menetelmää.
Hipparkhos ehdotti, että olisi kätevää saada kaikki yhden valoisan jakson tapahtumat kuulumaan samaan vuorokauteen ja siten vuorokauden vaihtumisen voisi sijoittaa lepojakson keskikohtaan, keskiyöhön. Hipparkhoksen ehdotus otettiin käyttöön Roomassa ja sitä kautta tapa yleistyi Euroopassa ja päätyi meillekin.
Egyptiläiset jakoivat ensin päivän kymmeneen osaan, sitten yön kahteentoista ja lisäsivät vielä aamu- ja iltahämärille omat tuntinsa. Vuorokauden pituudeksi tuli 24 tuntia; tapa otettiin myös Babyloniassa käyttöön. Vuodenaikojen vaihdellessa tunnin pituus vaihteli.
Klepsydrojen käyttöönotto ei tuonut vakiomittaista tuntia vaan vesikellojen tunnit sovitettiin vuodenaikojen mukaisiksi. Vuodenaikoihin liittyvät eli niinsanotut temporaaliset tunnit jäivät lopullisesti pois käytöstä vasta keskiajan lopulla, kun käyttöön tulivat mekaaniset kellot, joiden käyntiä oli vaikea järjestää seuraamaan vuodenaikojen vaihtelua.
Hipparkhos oli alunperin ehdottanut myös tasamittaisia tunteja, mutta antiikin aikana ei ollut mitään tapaa sellaisten mittaamiseksi.
-------------------------------------------
Päiviä haluttiin ryhmitellä pitemmiksi ajanjaksoiksi. Luonnollisin on Kuun vaiheisiin liittyvä kuukausi, mutta se on perin pitkä. Useat kulttuurit alkoivat käyttää erilaisia välimittoja. Assyrialaiset käyttivät viiden, egyptiläiset kymmenen ja roomalaiset kahdeksan päivän jaksoja.
Babylonialaiset huomasivat kuukauden neljäsosan olevan melko tarkkaan seitsemän päivää. Toisaalta “Maata kiertäviä” kappaleita tunnettiin seitsemän erilaista (Aurinko, Kuu ja viisi planeettaa). Seitsenpäiväinen viikko levisi vähitellen muihinkin maihin. Jopa luomiskertomuksen kirjoittaja halusi hyödyntää vakiintuneen tavan antamalla sille jumalallisen alkuperän.
Vuonna 321 kristinuskoon poliittisista syistä kääntynyt keisari Konstantinus Suuri otti Rooman valtakunnassa viralliseen käyttöön seitsenpäiväisen viikon.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei siinä adventistien lauantainvietossa perjantai-illasta lauantai-iltaan ole siis mitään raamatullisuutta. Eikä taida olla paljon perää rooman kirkon aikojen vääristelyssäkään. Ne ovat harhaoppisten jupinoita.
Ei luomisesta asti ole ollut mitään seitsemänpäiväistä viikkoa olemassa. Viikko on viisaiden babylonialaisten keksintö, siitäkö syystä adventistit porttoja niin kunnioittavat, että merkkiään heille tarjoavat.
lue Raamattua, niin siellä puhutaan seitsemänpäiväisestä viikosta, joka tulee luomisesta. Otetaas tähän se vihaamasi sapattikäsky.
2Moos. 20:8-11 "Muista pyhittää lepopäivä. KUUTENA PÄIVÄNÄ tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta SEITSEMÄS PÄIVÄ on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Sillä KUUTENA PÄIVÄNÄ Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta SEITSEMÄNNEN PÄIVÄN hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."
Siis SEITSEMÄNPÄIVÄINEN VIIKKO ON OLLUT OLEMASSA LUOMISESTA SAAKKA VAIKKA TE MITÄ HERJAISITTE.
25:8 Ja laske seitsemän vuosiviikkoa: seitsemän kertaa seitsemän vuotta, niin että seitsemän vuosiviikon aika on neljäkymmentä yhdeksän vuotta.
Katso tässä lukee, että SEITSEMÄNTENÄ päivänä hän lepäsi. Miksi sinä sanot, että hän lepäsi SEITSEMÄNNEN päivän?
Montako tuntia jumala lepäsi? Sitäkö sinä et tiedä ja siksi kuvittelet, että hän lepäsi koko seitsemännen päivän.
20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta SEITSEMÄNTENÄ päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
seitsemänpäiväinen viikko on aina ollut olemassa eikä Konstantinus sitä ottanut käyttöön ikään kuin sitä ei olisi Rooman valtakunnassa aikaisemmin ollut.
Esitä todisteet, äläkä vain yritä kumota oikeata tietoa puputtelemalla.
Kerro ihmeessä, mistä se viikko Roomaan putkahti!