Ennen uusliberalismia 1995 ihmiset suhtautuivat toisiin ihmisiin vertaisinaan ja esimerkiksi lemmikkeihin isäntinä, lauman johtajana. Leikki ja huvi ei kuulunut isännän rooliin vaan sitä tehtiin yhteisymmärryksellä ystävien kesken.
Tästä muodostuu kolmen vaiheen järjestelmä, jossa merkitykset siirtyvät yhden vaiheen alemmaksi. Nyt ihmissuhteet ovat isännyyttä. Ihmissuhteet ovat isännyyttä, koska entistä epätasa-arvoisemmassa luokkayhteiskunnassa toiset ovat este omalle menestykselle ja heitä pitää paimentaa. Lemmikin kuten koiran isännyys taasen on leikkiä ja huvia, eikä pystytä esimerkiksi käskemään koiraa olemaan haukkumatta julkisella paikalla vaan hyssytellään koiran tajuamatta käskyä.
Ylin vaihe, tasavertaisuus ja yhteisymmärrys on Suomessa murskautunut eriarvoisuuden alle, josta todisteena on se kuinka suomalaiset kohtelevat toisiaan huonosti ja lemmikkejään tasavertaisina. Myös holhous lapsia kohtaan on muuttunut isännyydestä leikiksi -lapset ovat nykyvanhemmille kavereita, joilta odotetaan niiden normien noudattamista, joita vanhemmat odottavat aikuisilta kavereiltaankin.
Tästä muodostuu kolmen vaiheen järjestelmä, jossa merkitykset siirtyvät yhden vaiheen alemmaksi. Nyt ihmissuhteet ovat isännyyttä. Ihmissuhteet ovat isännyyttä, koska entistä epätasa-arvoisemmassa luokkayhteiskunnassa toiset ovat este omalle menestykselle ja heitä pitää paimentaa. Lemmikin kuten koiran isännyys taasen on leikkiä ja huvia, eikä pystytä esimerkiksi käskemään koiraa olemaan haukkumatta julkisella paikalla vaan hyssytellään koiran tajuamatta käskyä.
Ylin vaihe, tasavertaisuus ja yhteisymmärrys on Suomessa murskautunut eriarvoisuuden alle, josta todisteena on se kuinka suomalaiset kohtelevat toisiaan huonosti ja lemmikkejään tasavertaisina. Myös holhous lapsia kohtaan on muuttunut isännyydestä leikiksi -lapset ovat nykyvanhemmille kavereita, joilta odotetaan niiden normien noudattamista, joita vanhemmat odottavat aikuisilta kavereiltaankin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
joten en voinut vastata siihen.
Meillä jokaisella yksilöllä on rajoittamaton Itsemääräämisoikeus ympäröivässä maailmassamme.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000027227157
Teemulla on syyliä kikulissaan!
Etkö löytänytkään mitään tietoja siitä "Mulan" -veneestä, kun ilmeisesti itse poistit höyrysaab -viestin?
on väärä. Eriarvoisuuson poistunut aikaa sitten ja tilalle on tullut kilpailu. Moraali on hukutettu paremmin tuottaviin liiketoimiin joita me kaikki teemme. Jos liiketoimi tuottaa paljon massia niin se on enemmän hyväksyttävää vaikka siinä olisi petoksen maku. Nuorimmaisille opetetaan samaa ja kierre syvenee. Kohta kaverinpalveluksia ei enää tunneta vaan kaikki on hinnoiteltu ja olemme ostaneet itsemme pihalle.
Koska sait viimeksi ilmaisen lounaan?
Yhteisoikeus oli tasavertaisuutta, mutta kapitalistien globalisaation ja poliittisten tendenssien takia se korvautui yksinoikeudella. Kilpailu on sama asia kuin eriarvoisuus, koska kun joku voittaa, toinen häviää. Yhteisoikeudessa jostakin luovuttiin toisen hyväksi. Porvariluokka on opettanut sinut ajattelemaan ristiriitaisesti että luokkataistelu on eriarvoista, vaikka sen tarkoitus on poistaa eriarvoisuus. Nyt kun yhteiskunta on kadottanut taidon tunnistaa ja kritisoida eriarvoisuutta, porvarit valehtelevat eriarvoisuuden samastuvan luokkataisteluun, jota ilman ei ole eriarvoisuutta. Luokkataistelun taustalla on todellinen eriarvoisuus, jota lähinnä demareiden luokkataistelulla ennen suitsettiin, mutta joka on nyt päässyt repsahtamaan erittäin huonoksi. Ei ole enää luokkataistelua mutta on uusia eriarvoisuuden muotoja.
luokkataistelun jatkumisesta vielä 50 vuotta sen päättymisen jälkeenkin. Siis vaarallinen ja yhteiskuntaa taaksepäin vievä ajattelutapa.
Paljon parempi ei ole oikeistoaktiiveillakaan; tarkoitushan on hämmentää vähävaraisemmat ja erityisesti nuoret ja opiskelijat luulemaan että kunnon porvari välittäisi muusta kuin omasta hyvinvoinnistaan. Edellämainitun voit todeta menneistä vaaleista ja niiden seurauksista. Lopputulos lienee että olemme tuuliajolla jota kaupallisuus ja myyntihenkisyys pönkittävät. Keskellä arveluttavaa ihmissuhteissakin esille popsahtavaa epämääräistä "liiketoimintaa" jossa moraalisäännöt ovat vieraita. Kilpailu ei ole eriarvoisuutta vaan samanarvoisuutta mikäli moraalisäännöt ovat hallussa.
Itsekin myyn tavaraa ja palveluitani mutta olen lähtenyt siitä että sanon rehellisesti mielipiteeni tavarasta jolloin ei tarvitse myöhemmin muistella mitä tuli sanottua. Samat asiakkaat kymmeniä vuosia ja markkinointi ja mainoskulut 0e. Olkoonkin että käyn kauppaa myös Nigeriaan, Afganistaniin, Irakiin.
Kilpailu voi olla samanarvoista, mutta tässä yhteiskunnassa se ei ole. Kun sanot että eriarvoisuus vaihtui kilpailuksi, mennyt eriarvoisuus johtui kilpailijoista eikä sosiaalidemokratiasta ja nykyinen kilpailu on edelleen eriarvoista. Tietysti demarithan ovat kasvaneet äärimmäisen törkeiksi ja itsekkäiksi eriarvoisuutta toteuttaviksi ääliöiksi. Kilpailu on samanarvoista silloin kun se ei estä ketään omin voimin kehittymästä kykyjensä suomalle huipulle. Kilpailu ei saa koskea yksilöiden itsetoteutusta vaan itseään realisoivien ja vapaiden yksilöiden luomien keksintöjen välisiä suhteita. Kilpailu ei saa asettaa ihmisiä luokkiin, joiden perusteella heillä ei ole oikeutta johonkin mihin he periaatteessa pystyisivät. Eriarvoisuutta on niin kauan kuin yhteiskunnassa pätee tällainen kaava.
kilpailla ja toteuttaa kaupallisuuden markkinahenkisyyttä ja se on tasa-arvoa. Toiset onnistuvat paremmin ja toiset huonommin. Jos ymmärrän oikein haluaisit että kaikki menestyisivät kilpailussa samalla tavalla. Ajatus on mahdoton. Lopputulos ei kuitenkaan ole eriarvoisuutta tarkoittamallasi tavalla vaan oman työn hedelmien kantamista omaan kekoon. Suon mielelläni tuon menestyksen menestyjille jos se on hankittu moraalisesti korkeilla tavoilla, ei sillä että on tehty loistavia diilejä mm. huonolaatuisella tavaralla. Tätähän nykyään tunnutaan ihannoivan.
Sama politiikassa; vanhat takinkääntäjät, tyhjänjauhajat, väärillä lausunnoilla seilaavat kehtaavat olla hoitamassa meidän yhteisiä asioitamme koska roistomaisuudesta ja epärehellisyydestä on tehty hyve. He ovat meidän aikamme sankareita. Eikö tuo ole eriarvoisuutta? Itse pönkitämme näitä sankaritarinoita.
Kilpailu ei edelleenkään aseta ihmisiä luokkiin, yhteiskuntamme on muuttunut kilpailevaksi. Ne jotka oikeasti kykenevät menestyvät edelleen.
Ne taas jotka eivät kykene tekevät sen mihin pystyvät. Sekään ei ole luokkajakoa.
Tässä vaiheessa olisi kiinnostavaa kuulla esimerkki mikä on mainitsemaasi "Kilpailu ei saa koskea yksilöiden itsetoteutusta vaan itseään realisoivien ja vapaiden yksilöiden luomien keksintöjen välisiä suhteita" noin ihan käytännössä. Vai puhutko sosialismista? Sehän toimii hyvin monissa köyhimmissä maissa aina siihen saakka kunnes hyvinvointi nostaa päätään. Sen jälkeen tulee vallankumous ja sitten markkinatalous koska ihmiset aina haluavat enemmän. Paitsi Venäjällä missä valtion ote on erittäin vahva. Amerikassa taas sensuuri pitää ihmiset täysin tietämättömänä asioiden todellisesta laidasta koska tiedoitusvälineistä tuputetaan toisarvoista tietoa. O.J. Simpsonin oikeudenkäynti lienee hyvä esimerkki tästä.
Samalla nuo kaksi valtiota ovat maailman takapihoja mitä tulee pallomme pelastamiseen tulevilta uhilta. Ja koko maailmanrauhalle. Mutta se taas on pitkä juttu.
En kiroa markkinataloutta kokonaan vaan näen sen vapauden piirteet. Se kuitenkin jakaa ihmiset luokkiin, joista ehkä vain absoluuttisen vallan omaavalla parilla prosentilla on todella kyky kilpailla ja toteuttaa markkinahenkisyyttä. Muu osa on estynyt tekemästä niin kuin haluaa, joko käskyvaltasuhteiden tai rahan takia. Kapitalismi on aina ollut pienen patriarkan pyrkimystä tuhota kilpailu omista eduista. Se on eliitin luoma eliitin vapauttava vallanjakotapa, joka korvaa feodaalijärjestelmän luokkajaot uuden herrasluokan hyödyksi.
"Ennen uusliberalismia 1995 ihmiset suhtautuivat toisiin ihmisiin vertaisinaan ja esimerkiksi lemmikkeihin isäntinä, lauman johtajana."
Onko mielestäsi suotavaa että lemmikkisi on laumasi johtaja?