Raamatussa sapatin alkuperä yhdistetään luomiseen.
2.Moos.31:16 Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.
17 Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä; sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti."
Sapatinvietto ei tehnyt Israelista Jumalan valittua kansaa; pikemminkin Israel vietti sapattia siksi, että se OLI Jumalan valittu kansa, merkiksi siitä, että se – päinvastoin kuin ympäröivät kansat – palveli oikeaa Jumalaa, häntä, joka loi taivaan ja maan kuudessa päivässä. Sapattia ei annettu alun perin juutalaisille Siinailla; se oli ollut olemassa maailman luomisesta asti merkkinä siitä, että Herra oli Luoja. Koska Israel palvoi Luojaa, se piti kunniassa hänen sapattinsa.
Ilm. 14:7
Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".
Näin UT vahvistaa tämän ajatuksen sapatista luomisen merkkinä. Ilmestyskirja kertoo että on sellainen Jeesukseen uskova kansa, joka liiton merkkinä kunnioittaa kaikkia Jumalan käskyjä. Aivan kuten tehtiin Israelin kansan liitossa. Mutta nyt Raamattu mainitsee myös että tämä liitto on heidän sydämessään. Rakkaus Jumalan käskyihin tulee heillä sydämestä, sillä he noudattavat lakia, ei pelastuakseen, vaan siksi että he ovat pelastettuja. Sama tarkoitus Jumalalla oli Israelin kanssa, mutta kansa hylkäsi Jumalan ja messiaan.
Ilm. 14:12
Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
2.Moos.31:16 Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.
17 Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä; sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti."
Sapatinvietto ei tehnyt Israelista Jumalan valittua kansaa; pikemminkin Israel vietti sapattia siksi, että se OLI Jumalan valittu kansa, merkiksi siitä, että se – päinvastoin kuin ympäröivät kansat – palveli oikeaa Jumalaa, häntä, joka loi taivaan ja maan kuudessa päivässä. Sapattia ei annettu alun perin juutalaisille Siinailla; se oli ollut olemassa maailman luomisesta asti merkkinä siitä, että Herra oli Luoja. Koska Israel palvoi Luojaa, se piti kunniassa hänen sapattinsa.
Ilm. 14:7
Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".
Näin UT vahvistaa tämän ajatuksen sapatista luomisen merkkinä. Ilmestyskirja kertoo että on sellainen Jeesukseen uskova kansa, joka liiton merkkinä kunnioittaa kaikkia Jumalan käskyjä. Aivan kuten tehtiin Israelin kansan liitossa. Mutta nyt Raamattu mainitsee myös että tämä liitto on heidän sydämessään. Rakkaus Jumalan käskyihin tulee heillä sydämestä, sillä he noudattavat lakia, ei pelastuakseen, vaan siksi että he ovat pelastettuja. Sama tarkoitus Jumalalla oli Israelin kanssa, mutta kansa hylkäsi Jumalan ja messiaan.
Ilm. 14:12
Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt alkaa hiljalleen sana taipua siihen suuntaan kun kirjoitat. Eli evankeliumi, yksin siinä on pelastus ja sitten seurannaisena s.a.a.m.m.e.. osallistua tämän pyhyyden osoittamaan tiehen pelastettuna.
Hän pelastaa ja lunastaa Kristuksessa, jopa pakanat niin, että he hiljalleen yrittävät löytää sen levon mikä kokonaisuuteen on kätketty uskossa otettavaksi.
Tämä sapatti, se soi sitä iankaikkisen tulevan kokonaisvaltaisen levon tuoksua, joka on Hänessä.
Jumalan taivas, Kristuksessa, jonka Hän valmistaa, meille asuinsijaksi, lepo on Jumalan yhteyttä, kokonaisvaltaista olemusta Hänessä.
Tätä sanan lupauksen kautta tapahtuvaa lepoa, on lepopäivänkin sanoma.
Se on Jumalanpalveluspäivä Hänessä, yhteistä jakamista, rukoilemista yhdessä, sanan tutkintaa, ylistystä, kiitosta, arjen keskelle. Tavallaan oma keidas työn ääreen. Kun oikein työ uuvuttaa, väsyneenä arjessa huokaisee rukouksen Jumalalle, kiitoksen pelastuksen armosta, voi odottaa, että tulee lepopäivä, saa todella pysähtyä Jumalan sanan ääreen kuulemaan sitä. Vaikka itse lukee sanaa, paljonkin, niin todella on suurenmoista kuullakin sitä. Kuulla korvin, kuinka Kristus Vapahtajamme toimii tänäänkin. Hänessä on lepo, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään. Se tuleva sapatinlepo.
Mutta kaiken saa uskossa ottaa vastaan ja kiittää siitä. Viikkokaan ei ole yhtäpötkyistä päivien summaa, viikosta toiseen. Sen katkaisee joku.....
Luoja Jumalan lupaus, hänen joka on Kristus, Hänessä on kaikki luotu. Häntä kumartakaamme, kohden pyhyyksiä, armosta vajaamittaisenakin.
Herra siunatkoon teitä kaikkia lukijoita löytämään Raamatulliset syvyydet, löytäminen on koko elämän ajan tapahtuvaa etenemistä. ............. sapatin alkuperä, se on uskoon kuuluva yksi tärkeä elementti ja vielä kerran lepoon viittaava asia Hänessä.