Ehdoton antautuminen tai Ribbentrop Ryti

PAKTI!

Suomi kävi salaisia neuvotteluita Tukholman kautta Stalinin kanssa,ja nämä neuvottelut kantautuivat myös Hitlerinkin tietoon.Suomi oli pyrkimässä erillisrauhaan ja samanaikaisesti oli neuvottelut Saksan kanssa,miten rintama Kannaksella saataisiin vakiintumaan.

"Mannerheim lähetti 21.-22. välisenä yönä - neuvoteltuaan Rytin, Tannerin ja Waldenin kanssa - Hitlerille kirjeen, jonka mukaan suomalaiset olivat valmiita kytkeytymään kiinteämmin Saksaan ("dass die Finnen bereit waren sich fester an das Reich anzuschliessen") Peercy E. Schramm (Hrsg.): Kriegstagebuch des Oberkommandos der Wehrmacht 1944-1945.Teilband 1/7, 881. Wehrmachtin historijoitsija katsoo tämän viestin lähettäneen von Ribbentropin Riiasta Helsinkiin."

Hitlerillä oli panoksena mm.saksalaisten aseet,ja niiden kohtalo,jos suomi irtaantuisi sodasta.

"Kehitys kohti Ribbentrop-sopimusta alkoi 4.6. 1944. Tuolloin saksalainen yhteysupseeri kenraali Erfurth ja yleisesikunnan päällikkö Heinrichs keskustelivat Führerin Mannerheimille lähettämästä onnittelukirjeestä. Erfurth kertoi, että vaikka Mannerheim olikin antanut vakuutuksen, että Saksasta saadut aseet jäävät kaikissa olosuhteissa suomalaisille, tässä kirjeessä Hitler vaati nyt ”absolute Sicherheit”. Suomalaisen kenraalin kysymykseen, tarkoittiko tämä poliittista vakuutusta, vastasi saksalainen: ”Ehdottomasti”. (Kenraali Heinrichsin PM 7.6. 1944. Kenraali Heinrichsin arkisto, Pk 1172/18, Sark.)"

Täällä on paljon tuotu julki näkökantaa että Suomi ei tarvinnut natsien aseapua,koska aseet olivat jo maassa.

"Heinrichs esitteli marsalkalle ilmeisesti 18. 6 muistion, jossa hän kyseli, olisiko anottava Saksalta divisioonia. Hän oli kuitenkin varma, että se edellyttäisi samalla paktia. Yleisesikunnan päällikkö katsoi, että pakti ja tehokas apu pelastaisi maamme arvaamattomista kärsimyksistä, ”mutta voisi johtaa siihen, että Suomi loppurauhassa tuomitaan Saksan rinnalla ja ankarasti”. Valtioviisaasti yleisesikunnan päällikkö tarkensi, että ”tällainen kannanotto kuuluu presidentille ja hallitukselle --- olisi ratkaistava ennen kuin uusi hallitus ehkä muodostetaan---. (Kenraali Heinrichsin muistio ylipäällikölle 18. tai 19. 1944. Heinrichsin arkisto Pk 1172/18, Sark.)



Ryti ja Ramsay keskustelivat ylipäällikön kanssa rintamatilanteesta 19.6. 1944. Tuolloin todettiin, että SAKSAN MATERIAALI TOIMITUKSET tuli saada NOPEASTI LIIKKEELLE. Sitä varten Mannerheim sai luvan ottaa asian esille kenraali Erfurthin kanssa, "mutta vain edellyttäen, että poliittiset seuraukset eivät tulisi puheenalaisiksi". (Rytin päiväkirja 19.6. 1944. KA/RR/29) Tämä suomalaisten pelko Saksan uudesta "Erklärung"-vaatimuksesta selittää, miksei von Blücherille puhuttu Saksan avusta. Ei haluttu tapahtuvaksi sitä, mikä väistämättä oli edessä: von Ribbentropin saapuminen Riiasta 22.6. 1944."
Kesä-heinäkuun vaihteessa alkavat materiaalitoimitukset sekä mm. 30 mm:n rynnäkkötykit. (Heinrichsin muistiinpanolappu 20.6. 1944. KHA 1172/18, Sark.)

Lähes samaan aikaan hallitus pohti kuumeisesti kysymystä, suostuisiko Neuvostoliitto neuvottelemaan rauhasta Suomen kanssa. Jos vastaus olisi myönteinen, sen jälkeen aiottiin muuttaa hallituksen kokoonpanoa. Ramsayn sihteeri kapteeni Anders Segercranz sai tehtäväkseen lähteä Tukholmaan 22. 6. Kuriiri ei saanut mukaansa kirjallista materiaalia, koska oli aina mahdollista, että kone joutuisi syystä tai toisesta saksalaisten käsiin ja samalla myös Ramsayn viesti Moskovalle. Kapteeni toisti Ramsaylle viestin kahdeksan kertaa, jotta ulkoministeri oli vakuuttunut viestin oikeasta muodosta. Segercranz otti mukaansa myös ensimmäisen seitsemästä kultalähetyksestä, joilla varauduttiin mahdollisen pakolaishallituksen toimintaan. Kulta oli peräisin vuosien 1940-41 (helmi-toukokuussa) suoritetusta kultakeräyksestä.(Kulta toimitettiin ensin Tukholman lähetystöömme ja sieltä Göteborgs Bankiin.) Kaikkeen oli syytä varautua. Viipurihan oli menetetty jo kaksi päivää aikaisemmin ja suurtaistelu riehui Talin-Ihantalan tasalla.
Mutta Stalinin vaatimus EHDOTON ANTAUTUMINEN oli se ratkaiseva hallituksemme jakava ja askarruttava vaatimus.
Hallitus ei päässyt yksimielisyyteen, oliko antautumisvaatimus torjuttava vai hyväksyttävä. Tasavallan presidentti epäröi, ministeri Tanner oli hyväksymisen kannalla ja pääministeri Linkomies ja ministerit Ramsay ja Walden vastaan. Marsalkka Mannerheim vastusti jyrkästi antautumista, vaikka Suomen vetoomukseen saada panssarintorjunta-aseita Ruotsista oli vastattu kieltävästi. ”Teesimme ei voi olla muu kuin seuraava: ei antautumista, Suomen puolustusta jatkettava, tämä puolustustaistelu vaatii aseita ja apua, jota saadaan ainoastaan Saksasta. Mutta Ruotsissa näyttää olevan vallalla käsitys, että meidän tulisi antautua.”.,kirjoitti Ramsay Gripenbergille Tukholmaan (Ramsay Gripenbergille 29.6. 1944. K ay 6314, 500, KA.). Viikkoa myöhemmin ulkoministeri teki selvän tilin ratkaisusta: ”Emme voineet tehdä rauhaa ilman Saksan myötävaikutusta, toinen vaihtoehto oli sota Saksaa vastaan”. (Ramsay Gripenbergille 5.7. 1944. K ay 6315, 507, KA.)

http://www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu/sivut/paperi01/emaas.htm

20

2227

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pussinperä

      Suomi tarvitsi Saksan aseapua vaikka aseita olikin varastoituna tänne.Sota oli vielä käymätä,kukaan ei SILLOIN tiennyt miten tilanne kehittyy.Ruotsista pyydettiin myös panssarintorjunta aseita,mutta Ruotsi kieltäytyi.
      Olipa se erikoinen asetilanne jos aseita olisi ollut vaikka kuinka paljon,siellä Turunkin varastoissa niitä Saksalaisia panssarikauhuja ja kuitenkin vielä Ruotsiakin vaivataan aivan turhan päiten??
      Tuossa vielä Ribbentrop paktin välttämättömyydestä:
      "Ryti, Ramsay ja Walden olivat juhannuspäivänä (24.6.) käyneet Mannerheimin luona. Ylipäällikkö oli vakuuttanut, ettei hän lainkaan epäillyt Saksan tarjoaman avun merkitystä ja että hän piti sopimusta saksalaisten kanssa välttämättömänä. Mannerheim oli perustellut käsitystään viittaamalla myös Venäjän kansan luonteeseen ja ajattelutapaan, jonka hän hyvin tunsi: venäläisten kanssa on vaikea päästä minkäänlaisiin hyväksyttäviin ehtoihin niin kauan kuin he ovat taistelussa voiton puolella. Sotilasjohto korosti aseavun ja apujoukkojen välttämättömyyttä. Kävi myös ilmi, että Saksan sotilasjohto oli esiintuonut poliittisen selvityksen saamisen tarpeellisuutta, muutoin syntyisi hankauksia ja viivytyksiä asioiden käsittelyssä.(Virkkunen s.295; Rytin päiväkirja 24.6. 1944. KA/RR/29)"

    • tutkittavaa riittää!

      ja pari päivää tämän jälkeen hallitus sai Tukholmasta suullisen viestin
      rauhanneuvotteluista, joiden ehtoja ainakin Maasalon mukaan hallitus
      ei lähtenyt tarkistamaan. Mutta eipä siihen harkintaan jäänyt paljon
      aikaakaan. Jo 25. päivä tapahtui Talissa vihollisjoukkojen läpimurto ja
      linjamme saattoivat murtua milloin tahansa.

      Ryti allekirjoitti omissa nimissään poliittisen sitoumuksen 26.6.1944.

      Vaikea on tietysti noita kaikkia osatekijöitä ottaa huomioon: Kuinka
      hyvin sotakabinetti oli tietoinen rintamatilanteista; ja arvata kuinka
      voimaakkaasti se vielä uskoi Saksan voittoon; ja mahdotonta on tietää
      sodanjohdon ja hallituksen jäsenten syvimpiä ajatuksiakaan.

      Mutta jälkiviisautena näin 63 vuoden jälkeen voinee aika perustellusti
      sanoa, että paras tilanne irataantua sodasta olisi ollut helmikuussa
      Leningradin saarron murtumisen ja Helsingin pommitusten jälkeen, ja
      että rauhanneuvottelujen aloittaminen Viipurin menetyksen jälkeenkin
      olisi ollut parempi vaihtoehto kuin sitten elokuussa.

      Vielä on tutkijoilla paljon työsarkaa näissä kysymyksissä; ja joitakin
      tarkentavia tutkimuksia ja artikkeleita on jo ilmestynytkin arkistoja
      syvemmmältä ja laajemmin kaivellessa.

      • Pussinperä

        Jos Tuomiojat ym. ovat sokaistuneet Markku Jokisipilän teoksesta niin ei siitä tätä tutkijaa voi syyttää.On käsittämätöntä ettei osata keskittyä olennaiseen kysymykseen sotilaallisen pakon merkitykseen.Stalin vaati ehdotonta antautumista ja jatkoi koko voimallaan Vuosalmi-Viipurinlahti sekä Ilomantsi rintamilla.
        Tuo Tuomiojan päätelmäkin osoittaa että vaikka kuinka on laadukasta tutkimustietoa tarjolla jos asioita ei ymmärretä niin siitä ei voi tutkijoita syyttää.

        Näin Tuomioja referoi Jokisipilää.

        "Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin. Saksa toimitti kyllä vuonna 1944 ratkaisevaa aseapua Suomelle, mutta se oli annettu ja käytössä jo paljon ennen Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin se, että esim. varhemmin keväällä Suomeen tuodut uudet panssaritorjunta-aseet saatiin rintamalle pääosin vasta suurhyökkäyksen alettua, jätti useimpien suomalaisten mieliin virheellisen kuvan siitä, että vasta Ribbentrop-sopimus olisi käynnistänyt mittavan aseavun."

        Kyllä Hitler painosti perusteellisesti saadakseen sopimukse Suomen kanssa,ja Stalin vaati ehdotonta antautumista.

        "Juhannusaattona 23. kesäkuuta klo 9:n aikaan saatiin tieto, että 122. D oli saanut kuljetuskäskyn Suomeen. Samoin Generalkomando. Mannerheim soitti tiedon saatuaan Ramsaylle esikunta-asiasta. Ulkoministeri oli tyrmistynyt vastaten vain:” Ai, ai”. (Kenraali Heinrichsin muistiinpanot 23.6. 1944. KHA, Pk1172/18, Sark.) Kenraalijohtoisen armeijaesikunnan saapuminen Suomeen oli suuri uhkakuva. Se saattoi samalla merkitä Saksan ja Suomen sotatoimien tiukempaa sitomista toisiinsa. Itse asiassa tätä tulikin Erfurthin Ribbentropin toimesta 23.6. 1944 tapahtuneen keskustelun pohjalta selvitellä Mannerheimin kanssa. Valtakunnanulkoministeri halusi nimittäin Mannerheimin johtamaan koko Suomen rintamaa vierellään saksalainen yleisesikunnan päällikkö. (Waldemar Erfurth: Im Hauptquartier Mannerheims Erlebnisse und Dokumente, mikrofilmi 1-1091, s. 988, Sark)"





        http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49


      • vxgawqäoit*
        Pussinperä kirjoitti:

        Jos Tuomiojat ym. ovat sokaistuneet Markku Jokisipilän teoksesta niin ei siitä tätä tutkijaa voi syyttää.On käsittämätöntä ettei osata keskittyä olennaiseen kysymykseen sotilaallisen pakon merkitykseen.Stalin vaati ehdotonta antautumista ja jatkoi koko voimallaan Vuosalmi-Viipurinlahti sekä Ilomantsi rintamilla.
        Tuo Tuomiojan päätelmäkin osoittaa että vaikka kuinka on laadukasta tutkimustietoa tarjolla jos asioita ei ymmärretä niin siitä ei voi tutkijoita syyttää.

        Näin Tuomioja referoi Jokisipilää.

        "Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin. Saksa toimitti kyllä vuonna 1944 ratkaisevaa aseapua Suomelle, mutta se oli annettu ja käytössä jo paljon ennen Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin se, että esim. varhemmin keväällä Suomeen tuodut uudet panssaritorjunta-aseet saatiin rintamalle pääosin vasta suurhyökkäyksen alettua, jätti useimpien suomalaisten mieliin virheellisen kuvan siitä, että vasta Ribbentrop-sopimus olisi käynnistänyt mittavan aseavun."

        Kyllä Hitler painosti perusteellisesti saadakseen sopimukse Suomen kanssa,ja Stalin vaati ehdotonta antautumista.

        "Juhannusaattona 23. kesäkuuta klo 9:n aikaan saatiin tieto, että 122. D oli saanut kuljetuskäskyn Suomeen. Samoin Generalkomando. Mannerheim soitti tiedon saatuaan Ramsaylle esikunta-asiasta. Ulkoministeri oli tyrmistynyt vastaten vain:” Ai, ai”. (Kenraali Heinrichsin muistiinpanot 23.6. 1944. KHA, Pk1172/18, Sark.) Kenraalijohtoisen armeijaesikunnan saapuminen Suomeen oli suuri uhkakuva. Se saattoi samalla merkitä Saksan ja Suomen sotatoimien tiukempaa sitomista toisiinsa. Itse asiassa tätä tulikin Erfurthin Ribbentropin toimesta 23.6. 1944 tapahtuneen keskustelun pohjalta selvitellä Mannerheimin kanssa. Valtakunnanulkoministeri halusi nimittäin Mannerheimin johtamaan koko Suomen rintamaa vierellään saksalainen yleisesikunnan päällikkö. (Waldemar Erfurth: Im Hauptquartier Mannerheims Erlebnisse und Dokumente, mikrofilmi 1-1091, s. 988, Sark)"





        http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49

        > > > " Stalin vaati ehdotonta antautumista ...

        Vaadittiinko Suomelta 22.6. ehdotonta antautumista me emme tiedä varmasti koska tieto tuli Tukholmasta vain suullisena (sic!) ja mm. Ramsay ja Linkomies muistavat asian eri tavalla. Suomen hallitus ei pyytänyt tai ei vain yksinkertaisesti ehtinyt pyytää tarkennusta sillä von Ribbentroppinkin oli jo tullut Suomeen ja tilanne rintamilla kiristyi: Talissa oli läpimurto 25.6. ja Itä-Karjalassakin oli alkanut suurhyökkäys sielläkin 21. kesäkuuta.


        > > > ...ja jatkoi koko voimallaan Vuosalmi-Viipurinlahti sekä Ilomantsi rintamilla

        Mikään näistä vaivaisella PARILLA - KOLMELLA divisioonilla tehdyistä hyökkäyksistä Vuosalmella ja Viipurinlahdella heinäkuun alussa tai sitten Ilomantsissa heinäkuun lopulla eivät olleet sotilaallisista sitä luokkaa, että voisimme sanoa, että Stalin "...jatkoi koko voimallaan ...rintamilla.

        Lisäksi Jokisipilä on kuitenkin kymmenen kertaa ja Tuomiojakin muutaman kerran älykkäämpi kielöitaisempi koulutetumpi ja lahjakkaampi kuin joku pussinperällä vaikuttava oppimaton juntti!

        Ja sitten kun Pussinperäkin kasvaa mieheksi laihduttaa kolmekymmentä kiloa ja suorittaa asepalveluksen niin kyllä Pussinperäkin ymmärtää näistä aikuisten asioista vähäsen enemmän. Vaikkapa sen ettei muistelmat riitä sinällään tiedon lähteeksi!


      • Pussinperältä
        vxgawqäoit* kirjoitti:

        > > > " Stalin vaati ehdotonta antautumista ...

        Vaadittiinko Suomelta 22.6. ehdotonta antautumista me emme tiedä varmasti koska tieto tuli Tukholmasta vain suullisena (sic!) ja mm. Ramsay ja Linkomies muistavat asian eri tavalla. Suomen hallitus ei pyytänyt tai ei vain yksinkertaisesti ehtinyt pyytää tarkennusta sillä von Ribbentroppinkin oli jo tullut Suomeen ja tilanne rintamilla kiristyi: Talissa oli läpimurto 25.6. ja Itä-Karjalassakin oli alkanut suurhyökkäys sielläkin 21. kesäkuuta.


        > > > ...ja jatkoi koko voimallaan Vuosalmi-Viipurinlahti sekä Ilomantsi rintamilla

        Mikään näistä vaivaisella PARILLA - KOLMELLA divisioonilla tehdyistä hyökkäyksistä Vuosalmella ja Viipurinlahdella heinäkuun alussa tai sitten Ilomantsissa heinäkuun lopulla eivät olleet sotilaallisista sitä luokkaa, että voisimme sanoa, että Stalin "...jatkoi koko voimallaan ...rintamilla.

        Lisäksi Jokisipilä on kuitenkin kymmenen kertaa ja Tuomiojakin muutaman kerran älykkäämpi kielöitaisempi koulutetumpi ja lahjakkaampi kuin joku pussinperällä vaikuttava oppimaton juntti!

        Ja sitten kun Pussinperäkin kasvaa mieheksi laihduttaa kolmekymmentä kiloa ja suorittaa asepalveluksen niin kyllä Pussinperäkin ymmärtää näistä aikuisten asioista vähäsen enemmän. Vaikkapa sen ettei muistelmat riitä sinällään tiedon lähteeksi!

        Pyysit kerran,niin saamasi pitää.Stalin vaati ehdotonta antautumista.

        Asiakirja sisälsi viisikymmentäkuusi kohtaa. On paikallaan toistaa siitä muutamia kohtia.

        “Suomen hallitus ja puolustusvoimain ylipäällystö tunnustavat Suomen asevoimien täydellisen häviön sodassa SNTL:ää vastaan ja ilmoittavat Suomen ehdottomasta antautumisesta pyytäen lopettamaan sotatoimet... Täten Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat, sijainnistaan riippumatta antautuvat ehdoitta... Suomen puolustusvoimain ylipäällystö suorittaa kaikkien Suomen maa-, meri- ja ilmavoimien aseistariisumisen NL:n sotavoimien ylipäällystön määräysten, aikataulun ja järjestyksen mukaisesti sen valvonnan alaisena... Tämän asiakirjan allekirjoittamishetkestä lähtien siihen saakka kunnes NL:n sotavoimien ylipäällystö on ottanut valvontaansa kaikki Suomen tietoliikenneyhteydet, kaikki radiolähetykset Suomen alueella on kielletty ja Suomen lennätin-, puhelin- ja radioyhteydet muihin maihin katkaistaan... Antautumisehtojen täyttämiseksi ja SNTL:n etujen turvaamiseksi NL:n sotavoimien ylipäällystö miehittää omin asevoimin ja oman harkintansa mukaan osittain tai kokonaan Suomen alueen, sen satamat, Ahvenanmaan saariston ja Suomenlahden saaret. SNTL:n hallitus toteuttaa kaikkia miehitysvaltiolle kuuluvia oikeuksia Suomen miehitetyillä alueilla. NL:n sotavoimien ylipäällystö julkaisee omat käskyt ja määräykset. Suomen hallitus ja Suomen kansa pyrkivät kaikin tavoin myötävaikuttamaan näiden käskyjen ja määräysten täytäntöönpanoon. Suomen hallitus antaa viipymättä määräykset kaikille viranomaisille totella ehdoitta määräyksiä.

        Suomen hallitus sitoutuu toteuttamaan sellaiset lakisääteiset ja muut toimet, jotka NL:n sotavoimien ylipäällystö katsoo tarpeellisiksi tämän asiakirjan ehtojen täyttämiseksi. Suomen hallitus vastaa kaikista miehittämisestä johtuvista menoista. Suojeluskunnan kaikki osastot ja liittymät sekä Suomen muut vastaavat järjestöt on riisuttava aseista välittömästi... Kaikki suojeluskunnan jäsenet on internoitava... Liittoutuneille aiheutettujen tappioiden maksamisen vakuudeksi NL:n sotavoimien ylipäällystö asettaa takavarikkoon sekä Suomen pankin että muiden pankkien kultavarannon, ulkomaan valuutan ja muut arvotavarat.”

        Kauhistuttavassa asiakirjassa on erityisen uhkaavaa sen sisältämä määräys kaikkien suojeluskuntalaisten internoimisesta eli vangitsemisesta. Toistasataatuhatta suomalaista olisi siis jo heti ensi alkuun lähtenyt Stalinin leireille.

        Kaiken kaupanpäällisiksi asiakirja ei olisi sitonut NL:a itseään. Se sisälsi näet myös seuraavan kohdan: “Mikäli Suomen hallitus tai puolustusvoimien ylipäällystö eivät täytä jotakin tässä asiakirjassa olevaa ehtoa, Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö käyttää pakkokeinoja, joilla taataan ehtojen täyttäminen.” Ehtojen täyttämättä jättämisestä Suomea olisi voitu syyttää koska tahansa, sillä mukaan oli laitettu pykälä, jonka toteuttaminen ei ollut Suomen vallassa. Antautumissopimuksen mukaan “Suomen alueella toimivat saksalaisten sotilasyhtymät on välittömästi riisuttava aseista ja internoitava”. Pohjois-Suomessa olleen 220 000 miestä käsittävän vahvan saksalaisen vuoristoarmeijan aseistariisuminen ja vangitseminen ei olisi onnistunut suomalaisille mitenkään.

        http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200403_sivu_23.html


      • MOT
        Pussinperä kirjoitti:

        Jos Tuomiojat ym. ovat sokaistuneet Markku Jokisipilän teoksesta niin ei siitä tätä tutkijaa voi syyttää.On käsittämätöntä ettei osata keskittyä olennaiseen kysymykseen sotilaallisen pakon merkitykseen.Stalin vaati ehdotonta antautumista ja jatkoi koko voimallaan Vuosalmi-Viipurinlahti sekä Ilomantsi rintamilla.
        Tuo Tuomiojan päätelmäkin osoittaa että vaikka kuinka on laadukasta tutkimustietoa tarjolla jos asioita ei ymmärretä niin siitä ei voi tutkijoita syyttää.

        Näin Tuomioja referoi Jokisipilää.

        "Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin. Saksa toimitti kyllä vuonna 1944 ratkaisevaa aseapua Suomelle, mutta se oli annettu ja käytössä jo paljon ennen Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin se, että esim. varhemmin keväällä Suomeen tuodut uudet panssaritorjunta-aseet saatiin rintamalle pääosin vasta suurhyökkäyksen alettua, jätti useimpien suomalaisten mieliin virheellisen kuvan siitä, että vasta Ribbentrop-sopimus olisi käynnistänyt mittavan aseavun."

        Kyllä Hitler painosti perusteellisesti saadakseen sopimukse Suomen kanssa,ja Stalin vaati ehdotonta antautumista.

        "Juhannusaattona 23. kesäkuuta klo 9:n aikaan saatiin tieto, että 122. D oli saanut kuljetuskäskyn Suomeen. Samoin Generalkomando. Mannerheim soitti tiedon saatuaan Ramsaylle esikunta-asiasta. Ulkoministeri oli tyrmistynyt vastaten vain:” Ai, ai”. (Kenraali Heinrichsin muistiinpanot 23.6. 1944. KHA, Pk1172/18, Sark.) Kenraalijohtoisen armeijaesikunnan saapuminen Suomeen oli suuri uhkakuva. Se saattoi samalla merkitä Saksan ja Suomen sotatoimien tiukempaa sitomista toisiinsa. Itse asiassa tätä tulikin Erfurthin Ribbentropin toimesta 23.6. 1944 tapahtuneen keskustelun pohjalta selvitellä Mannerheimin kanssa. Valtakunnanulkoministeri halusi nimittäin Mannerheimin johtamaan koko Suomen rintamaa vierellään saksalainen yleisesikunnan päällikkö. (Waldemar Erfurth: Im Hauptquartier Mannerheims Erlebnisse und Dokumente, mikrofilmi 1-1091, s. 988, Sark)"





        http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49

        >Jos Tuomiojat ym. ovat sokaistuneet Markku Jokisipilän teoksesta niin ei siitä tätä tutkijaa voi syyttää<

        Viime vuoden lopulla Jokisipilän uskottavuus mureni Huhticaustiin oikein totaalisesti. Äijä kirjoitti blogissaan jo vallan varmoja juttuja Huhtiniemen teloituksista.

        torstai, lokakuu 19, 2006
        Elämää juoksuhaudoissa

        http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/elm-juoksuhaudoissa.html


        perjantai, lokakuu 20, 2006
        Jatkosodan teloitukset

        http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/jatkosodan-teloitukset.html

        torstai, lokakuu 26, 2006
        Suomalainen teloituskäsky

        http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/suomalainen-teloitusksky.html


        TÄMÄN luulisi jo hävettävän!

        maanantai, lokakuu 30, 2006
        Huhtiniemi - case closed?

        http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/huhtiniemi-case-closed.html


        Tässä jo alkaa selittelyt ja ehkäpä kaduttamaankin aika lailla?

        maanantai, joulukuu 11, 2006
        Viipurin ja Huhtiniemen saldot

        http://jokisipila.blogspot.com/2006/12/viipurin-ja-huhtiniemen-saldot.html


      • Häivähdys ei riitä
        Pussinperä kirjoitti:

        Jos Tuomiojat ym. ovat sokaistuneet Markku Jokisipilän teoksesta niin ei siitä tätä tutkijaa voi syyttää.On käsittämätöntä ettei osata keskittyä olennaiseen kysymykseen sotilaallisen pakon merkitykseen.Stalin vaati ehdotonta antautumista ja jatkoi koko voimallaan Vuosalmi-Viipurinlahti sekä Ilomantsi rintamilla.
        Tuo Tuomiojan päätelmäkin osoittaa että vaikka kuinka on laadukasta tutkimustietoa tarjolla jos asioita ei ymmärretä niin siitä ei voi tutkijoita syyttää.

        Näin Tuomioja referoi Jokisipilää.

        "Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin. Saksa toimitti kyllä vuonna 1944 ratkaisevaa aseapua Suomelle, mutta se oli annettu ja käytössä jo paljon ennen Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin se, että esim. varhemmin keväällä Suomeen tuodut uudet panssaritorjunta-aseet saatiin rintamalle pääosin vasta suurhyökkäyksen alettua, jätti useimpien suomalaisten mieliin virheellisen kuvan siitä, että vasta Ribbentrop-sopimus olisi käynnistänyt mittavan aseavun."

        Kyllä Hitler painosti perusteellisesti saadakseen sopimukse Suomen kanssa,ja Stalin vaati ehdotonta antautumista.

        "Juhannusaattona 23. kesäkuuta klo 9:n aikaan saatiin tieto, että 122. D oli saanut kuljetuskäskyn Suomeen. Samoin Generalkomando. Mannerheim soitti tiedon saatuaan Ramsaylle esikunta-asiasta. Ulkoministeri oli tyrmistynyt vastaten vain:” Ai, ai”. (Kenraali Heinrichsin muistiinpanot 23.6. 1944. KHA, Pk1172/18, Sark.) Kenraalijohtoisen armeijaesikunnan saapuminen Suomeen oli suuri uhkakuva. Se saattoi samalla merkitä Saksan ja Suomen sotatoimien tiukempaa sitomista toisiinsa. Itse asiassa tätä tulikin Erfurthin Ribbentropin toimesta 23.6. 1944 tapahtuneen keskustelun pohjalta selvitellä Mannerheimin kanssa. Valtakunnanulkoministeri halusi nimittäin Mannerheimin johtamaan koko Suomen rintamaa vierellään saksalainen yleisesikunnan päällikkö. (Waldemar Erfurth: Im Hauptquartier Mannerheims Erlebnisse und Dokumente, mikrofilmi 1-1091, s. 988, Sark)"





        http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49

        >Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin.<

        http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49


        Oli meillä melko tietämätön ulkoministeri!

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Ryti-Ribbentrop-sopimus


        >Hallituksen istunnossa, missä Ryti esitteli kirjeensä, oli mukana myös lakimies, joka varmensi Rytin esittämän tulkinnan, että Suomi vapautuisi kirjeen lupauksista Rytin erotessa virastaan. Ryti lähetti kirjeensä 26. kesäkuuta Neuvostoliiton hyökkäyksen murrettua VKT-linjan edellisenä päivänä Talissa.


      • WIKI? Heh, heh!
        Häivähdys ei riitä kirjoitti:

        >Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin.<

        http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49


        Oli meillä melko tietämätön ulkoministeri!

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Ryti-Ribbentrop-sopimus


        >Hallituksen istunnossa, missä Ryti esitteli kirjeensä, oli mukana myös lakimies, joka varmensi Rytin esittämän tulkinnan, että Suomi vapautuisi kirjeen lupauksista Rytin erotessa virastaan. Ryti lähetti kirjeensä 26. kesäkuuta Neuvostoliiton hyökkäyksen murrettua VKT-linjan edellisenä päivänä Talissa.

        > > > Hallituksen istunnossa, missä Ryti esitteli kirjeensä, oli mukana myös lakimies,
        joka varmensi Rytin esittämän tulkinnan, että
        Suomi vapautuisi kirjeen lupauksista Rytin erotessa virastaan. Ryti lähetti kirjeensä 26. kesäkuuta Neuvostoliiton hyökkäyksen murrettua
        VKT-linjan edellisenä päivänä Talissa. < < <


        Wikipedia voi kelvata lähteeksi skinheadeille ja
        läskeissään öriseville ukoille ja akoille, mutta
        ei niillä mitään totuusarvoa ole normaaleille ja
        terveille kansalaisille!


    • Linkomiehen lukaissut

      Linkomiehen Vaikea aika -muistelmien mukaan Juhannuksen 1944 alla saadut venäläisten ehdot sisälsi sanan KAPITULAATIO, joka tarkoittaa miehittämistä ja siihen suostuminen tarkoittaa samalla EHDOTONTA ANTAUTUMISTA!

      Kohta joku esitää lukuisia kohtia joissa tyrmätään koko juttu tähän malliin:

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000026877425#22000000026877425

      >>
      Ensinnäkin, on itsestään selvää, että kenenkään muistelmat, ei edes Linkomiehen muistelmat, kelpaa sinällään tutkijalle todisteeksi;

      Toiseksi, Linkomies eikä kukaan voikaan ns. omassa asiassaan olla luotettava lähde; ihmisen muisti tahtoo pelata vähän omaan pussiin – tietoisesti tai tiedostamatta;

      Kolmanneksi, pääministeri Ramsay ja hänen sihteerinsä ja suullisen viestin tuonut Anders Segercranz muistaa asian jokseenkin toisin;

      Neljänneksi, tieto noista ehdoista tuli siis vain suullisena, so. meillä ei ole kirjallista dokumenttia noista ehdoista – josko sellaista eivät tutkijat löytäisi mahdollisesti Ruotsin tai Venäjän arkistoista
      >>


      Linkomiehen muistia on hämmästelty ennenkin, mutta varsinaisia asiavirheitä sieltä muistelmakirjasta tuskin löydät! Muistelmat on ammattimiehen toimittamat ja asiat aikajärjestyksineen on myöhemmin tarkistettu muista lähteistä.

      Vankilassa oli aikaa kirjoittaa ja miettiä.

      Linkomiehen muisti oli briljantti ja hän oli varsinainen besservisser, jota muut ei oikein tahtoneent sietää edes vankilan juttuporukoissa, saati haluta hänen sellitoverikseen!


      Antaumisen yhteyteen saatetaan liittää paljokin ehtoja. Vertaappas vaikka Japanin antautumisehtoja keisarin osalta vaikkapa Saksan antautumiseen. Tai Ranskan antautumista Saksalle 1940.


      MOT Saksa 2.0a saksa-suomi
      Kapitulation s, f; die ~en antautuminen, luovuttaminen, antautumissopimus (kv.lak)

      MOT Ruotsi 2.0a ruotsi-suomi
      kapitulation s, 1. (-en,-er,-erna) antautuminen, 2. lak, antautumissopimus

      MOT Ranska 2.0 ranska-suomi
      capitulation s (f) antautuminen


      Tuo Hesarin artikkeli väittää asiakirjoja kuitenkin olleen, eikä siis pelkkä suullinen tieto, jonka pari hemkilö muistaa eri tavalla.

      "Juhannuksena 1944 Suomen armeijalla ei ollut aihetta juhliin. Tarjolla oli vain kriisejä. Silloin Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista. Martti Turtola on liittänyt Mannerheim-kirjaan sitä koskevan asiakirjan."



      Epäilijöille tässä "vahvistusta":

      >>>

      Stalin teki myönnytyksiä Marskille 1944
      Julkaistu: 6.12.2001 lehdessä osastolla Kulttuuri

      helsingin sanomat

      http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Stalin teki myönnytyksiä Marskille 1944/HS20011206SI1KU04he5


      Juhannuksena 1944 Suomen armeijalla ei ollut aihetta juhliin. Tarjolla oli vain kriisejä. Silloin Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista. Martti Turtola on liittänyt Mannerheim-kirjaan sitä koskevan asiakirjan.

      Samaa asiakirjaa käsittelee Kimmo Rentola (Historiallinen aikakauskirja 1/2001) kirjoituksessaan Stalin, Mannerheim ja Suomen rauhanehdot 1944 . Antautuminen olisi merkinnyt Suomen kytkemistä Neuvostoliiton yhteyteen. Jo kevään 1944 neuvottelut olivat ansa. Antautumisvaatimus oli Stalinin ulkopolitiikan harhaisku. Mannerheim ei hätkähtänyt, vaan otti tukea Hitleriltä.

      Stalin veti antautumisvaatimuksen takaisin, ja kun Suomen armeija torjui puna-armeijan hyökkäykset heinäkuussa, hän lievensi rauhan ehtoja. Suomalaisista ne yhä vaikuttivat sanelurauhalta.

      Stalin teki Rentolan mukaan myönnytyksensä "lännelle ja Mannerheimille". Stalin ja Neuvostoliitto olivat luulleet Mannerheimin ja suomalaisten horjuvan, mutta ylipäällikkö ja armeija olivat yhä liian "itsepäinen ja sinnikäs" vastus.

      Itsenäisyys säilyi Stalinin ja Hitlerin välissä. Mannerheim osasi pitää tietyn etäisyyden vieroksumiinsa kahteen "tyranniin".

      Vesa Karonen

      • aseetko jo olivat?

        Keskusteluissa jatkuvasti tulee esiin ettei paktia olisi tarvinnut Rytin tehdä.Näkökannan mukaan saksalaiset aseet olivat jo Suomessa,mm.tutkija Jokipaltion näkemykset ovat saaneet Suomessa korkeittenkin tahojen päät pyörälle.Maasalon tutkimus pohjautuu faktoihin jotka luovat todellisuuspohjan kuinka Mannerheim-Ryti linja hallitukseen välillä toimi.

        "Ryti, Ramsay ja Walden olivat juhannuspäivänä (24.6.) käyneet Mannerheimin luona. Ylipäällikkö oli vakuuttanut, ettei hän lainkaan epäillyt Saksan tarjoaman avun merkitystä ja että hän piti sopimusta saksalaisten kanssa välttämättömänä. Mannerheim oli perustellut käsitystään viittaamalla myös Venäjän kansan luonteeseen ja ajattelutapaan, jonka hän hyvin tunsi: venäläisten kanssa on vaikea päästä minkäänlaisiin hyväksyttäviin ehtoihin niin kauan kuin he ovat taistelussa voiton puolella. Sotilasjohto korosti aseavun ja apujoukkojen välttämättömyyttä. Kävi myös ilmi, että Saksan sotilasjohto oli esiintuonut poliittisen selvityksen saamisen tarpeellisuutta, muutoin syntyisi hankauksia ja viivytyksiä asioiden käsittelyssä.(Virkkunen s.295; Rytin päiväkirja 24.6. 1944. KA/RR/29)"

        Aiheellinen huomautus vielä kerran,kyllä aseavun jatkumiselle oli vain vaihtoehtona EHDOTON ANTAUTUMINEN.


      • Jotain rajaa!
        aseetko jo olivat? kirjoitti:

        Keskusteluissa jatkuvasti tulee esiin ettei paktia olisi tarvinnut Rytin tehdä.Näkökannan mukaan saksalaiset aseet olivat jo Suomessa,mm.tutkija Jokipaltion näkemykset ovat saaneet Suomessa korkeittenkin tahojen päät pyörälle.Maasalon tutkimus pohjautuu faktoihin jotka luovat todellisuuspohjan kuinka Mannerheim-Ryti linja hallitukseen välillä toimi.

        "Ryti, Ramsay ja Walden olivat juhannuspäivänä (24.6.) käyneet Mannerheimin luona. Ylipäällikkö oli vakuuttanut, ettei hän lainkaan epäillyt Saksan tarjoaman avun merkitystä ja että hän piti sopimusta saksalaisten kanssa välttämättömänä. Mannerheim oli perustellut käsitystään viittaamalla myös Venäjän kansan luonteeseen ja ajattelutapaan, jonka hän hyvin tunsi: venäläisten kanssa on vaikea päästä minkäänlaisiin hyväksyttäviin ehtoihin niin kauan kuin he ovat taistelussa voiton puolella. Sotilasjohto korosti aseavun ja apujoukkojen välttämättömyyttä. Kävi myös ilmi, että Saksan sotilasjohto oli esiintuonut poliittisen selvityksen saamisen tarpeellisuutta, muutoin syntyisi hankauksia ja viivytyksiä asioiden käsittelyssä.(Virkkunen s.295; Rytin päiväkirja 24.6. 1944. KA/RR/29)"

        Aiheellinen huomautus vielä kerran,kyllä aseavun jatkumiselle oli vain vaihtoehtona EHDOTON ANTAUTUMINEN.

        >Keskusteluissa jatkuvasti tulee esiin ettei paktia olisi tarvinnut Rytin tehdä.Näkökannan mukaan saksalaiset aseet olivat jo Suomessa<

        Jatkan edelleenkin samalla Martti V. Terä - Kesäkuun kriisi -linjallani. Lukekaa nyt se kirja lopultakin. En viitsi kopioida laivaustaulukoita lasteineen tänne. Mielestäni lähde pitäisi riittää...

        Terän kirjassa on tarkasti kerrottu laivauspäivämäärät ja niiden lastit, koska Terä oli asehankintaosaston se henkilö, joka vastasi aselaivauksista ja -tilauksista käytännössä saksalaisten kanssa. Terä teki hyvät muistiinpanot, joita on käytetty lähteinä lukuisissa teoksissa. Kopiointihan oli tuolloin melkoisen työlästä, siis enimmäkseen käsityötä kirjoituskoneella.


        Kirjan sivulla 33 kerrotaan 17.2.1944 sovitun Suomeen toimitettavaksi panssarintorjunta-aseita kahtena eränä, toinen helmikuussa, toinen maaliskuussa 1944. OKW:n puolesta kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!

        Laivausteknisistä syistä molemmat sovitut asetoimitukset laivattiin Suomeen yhdessä erässä Stettenistä s/s Aunella, joka saapui Suomeen 11.4.1944.

        Erikoisuutena kerrottakoon SAA/Pikkukokoelma n:o 979. Oesch, s. 143 kertoo näiden (PST-aseiden) saapuneen toukokuun lopulla.

        Saksalaisten oman arvion mukaan näillä aseilla voitiin tuhota tai saattaa toimintakyvyttömäksi moin 1000 panssaria. Näin niiden katsottiin riittävän hyvin yhden suurhyökkäyksen torjuntaan,
        kunnes Saksasta voitaisiin toimittaa täydennystä.

        Siis nämä aseet:

        -1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
        - 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä.

        Muita PST-aseita saatiin Saksasta samaan ajankohtaan mennessä vuosina 1943-44 seuraavasti:

        50 mm:n kanuunoita 50K/34 27kpl ja niille 20 000 laukausta

        75 mm:n kanuunoita 75K/97-38 60 kpl

        75mm:n kanuunoita 75K/40 130 kpl ja näille 75:lle n. 90 000 laukausta yhteensä.

        Lisäksi toimitettiin vielä 30 kpl 75 mm:n rynnäkkötykkejä ja niille 36 000 laukausta.

        Sivu 34:

        >>Kaikki nämä aseet rynnäkkötykkejä lukuunottamatta Suomen sodanjohto jakoi melko tasaisesti kaikille joukoille, uudet kevyet aseet- "nyrkit" ja "kauhut" - kuitenkin useimmille vasta kesäkuun suurhyökkäyksen alettua. Yleensä joukot eivät lainkaan tunteneet
        etukäteen näitä aseita eikä niiden käyttöä!


      • aseista
        Jotain rajaa! kirjoitti:

        >Keskusteluissa jatkuvasti tulee esiin ettei paktia olisi tarvinnut Rytin tehdä.Näkökannan mukaan saksalaiset aseet olivat jo Suomessa<

        Jatkan edelleenkin samalla Martti V. Terä - Kesäkuun kriisi -linjallani. Lukekaa nyt se kirja lopultakin. En viitsi kopioida laivaustaulukoita lasteineen tänne. Mielestäni lähde pitäisi riittää...

        Terän kirjassa on tarkasti kerrottu laivauspäivämäärät ja niiden lastit, koska Terä oli asehankintaosaston se henkilö, joka vastasi aselaivauksista ja -tilauksista käytännössä saksalaisten kanssa. Terä teki hyvät muistiinpanot, joita on käytetty lähteinä lukuisissa teoksissa. Kopiointihan oli tuolloin melkoisen työlästä, siis enimmäkseen käsityötä kirjoituskoneella.


        Kirjan sivulla 33 kerrotaan 17.2.1944 sovitun Suomeen toimitettavaksi panssarintorjunta-aseita kahtena eränä, toinen helmikuussa, toinen maaliskuussa 1944. OKW:n puolesta kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!

        Laivausteknisistä syistä molemmat sovitut asetoimitukset laivattiin Suomeen yhdessä erässä Stettenistä s/s Aunella, joka saapui Suomeen 11.4.1944.

        Erikoisuutena kerrottakoon SAA/Pikkukokoelma n:o 979. Oesch, s. 143 kertoo näiden (PST-aseiden) saapuneen toukokuun lopulla.

        Saksalaisten oman arvion mukaan näillä aseilla voitiin tuhota tai saattaa toimintakyvyttömäksi moin 1000 panssaria. Näin niiden katsottiin riittävän hyvin yhden suurhyökkäyksen torjuntaan,
        kunnes Saksasta voitaisiin toimittaa täydennystä.

        Siis nämä aseet:

        -1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
        - 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä.

        Muita PST-aseita saatiin Saksasta samaan ajankohtaan mennessä vuosina 1943-44 seuraavasti:

        50 mm:n kanuunoita 50K/34 27kpl ja niille 20 000 laukausta

        75 mm:n kanuunoita 75K/97-38 60 kpl

        75mm:n kanuunoita 75K/40 130 kpl ja näille 75:lle n. 90 000 laukausta yhteensä.

        Lisäksi toimitettiin vielä 30 kpl 75 mm:n rynnäkkötykkejä ja niille 36 000 laukausta.

        Sivu 34:

        >>Kaikki nämä aseet rynnäkkötykkejä lukuunottamatta Suomen sodanjohto jakoi melko tasaisesti kaikille joukoille, uudet kevyet aseet- "nyrkit" ja "kauhut" - kuitenkin useimmille vasta kesäkuun suurhyökkäyksen alettua. Yleensä joukot eivät lainkaan tunteneet
        etukäteen näitä aseita eikä niiden käyttöä!

        Mannerheim. (Maasalon tutkimuksessa)
        Ruotsista olisi otettu kipeästi kaivattuja panssarintorjunta-aseita.Miksi?

        "Hallitus ei päässyt yksimielisyyteen, oliko antautumisvaatimus torjuttava vai hyväksyttävä. Tasavallan presidentti epäröi, ministeri Tanner oli hyväksymisen kannalla ja pääministeri Linkomies ja ministerit Ramsay ja Walden vastaan. Marsalkka Mannerheim vastusti jyrkästi antautumista, vaikka Suomen vetoomukseen saada panssarintorjunta-aseita Ruotsista oli vastattu kieltävästi. ”Teesimme ei voi olla muu kuin seuraava: ei antautumista, Suomen puolustusta jatkettava, tämä puolustustaistelu vaatii aseita ja apua, jota saadaan ainoastaan Saksasta. Mutta Ruotsissa näyttää olevan vallalla käsitys, että meidän tulisi antautua.”.,kirjoitti Ramsay Gripenbergille Tukholmaan (Ramsay Gripenbergille 29.6. 1944. K ay 6314, 500, KA.). Viikkoa myöhemmin ulkoministeri teki selvän tilin ratkaisusta: ”Emme voineet tehdä rauhaa ilman Saksan myötävaikutusta, toinen vaihtoehto oli sota Saksaa vastaan”. (Ramsay Gripenbergille 5.7. 1944. K ay 6315, 507, KA.)"

        Tämä oli totuus PÄÄMAJASSA panssarintorjunta-aseitten saatavuudesta.Piti tehdä pakti.


      • referoi
        Jotain rajaa! kirjoitti:

        >Keskusteluissa jatkuvasti tulee esiin ettei paktia olisi tarvinnut Rytin tehdä.Näkökannan mukaan saksalaiset aseet olivat jo Suomessa<

        Jatkan edelleenkin samalla Martti V. Terä - Kesäkuun kriisi -linjallani. Lukekaa nyt se kirja lopultakin. En viitsi kopioida laivaustaulukoita lasteineen tänne. Mielestäni lähde pitäisi riittää...

        Terän kirjassa on tarkasti kerrottu laivauspäivämäärät ja niiden lastit, koska Terä oli asehankintaosaston se henkilö, joka vastasi aselaivauksista ja -tilauksista käytännössä saksalaisten kanssa. Terä teki hyvät muistiinpanot, joita on käytetty lähteinä lukuisissa teoksissa. Kopiointihan oli tuolloin melkoisen työlästä, siis enimmäkseen käsityötä kirjoituskoneella.


        Kirjan sivulla 33 kerrotaan 17.2.1944 sovitun Suomeen toimitettavaksi panssarintorjunta-aseita kahtena eränä, toinen helmikuussa, toinen maaliskuussa 1944. OKW:n puolesta kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!

        Laivausteknisistä syistä molemmat sovitut asetoimitukset laivattiin Suomeen yhdessä erässä Stettenistä s/s Aunella, joka saapui Suomeen 11.4.1944.

        Erikoisuutena kerrottakoon SAA/Pikkukokoelma n:o 979. Oesch, s. 143 kertoo näiden (PST-aseiden) saapuneen toukokuun lopulla.

        Saksalaisten oman arvion mukaan näillä aseilla voitiin tuhota tai saattaa toimintakyvyttömäksi moin 1000 panssaria. Näin niiden katsottiin riittävän hyvin yhden suurhyökkäyksen torjuntaan,
        kunnes Saksasta voitaisiin toimittaa täydennystä.

        Siis nämä aseet:

        -1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
        - 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä.

        Muita PST-aseita saatiin Saksasta samaan ajankohtaan mennessä vuosina 1943-44 seuraavasti:

        50 mm:n kanuunoita 50K/34 27kpl ja niille 20 000 laukausta

        75 mm:n kanuunoita 75K/97-38 60 kpl

        75mm:n kanuunoita 75K/40 130 kpl ja näille 75:lle n. 90 000 laukausta yhteensä.

        Lisäksi toimitettiin vielä 30 kpl 75 mm:n rynnäkkötykkejä ja niille 36 000 laukausta.

        Sivu 34:

        >>Kaikki nämä aseet rynnäkkötykkejä lukuunottamatta Suomen sodanjohto jakoi melko tasaisesti kaikille joukoille, uudet kevyet aseet- "nyrkit" ja "kauhut" - kuitenkin useimmille vasta kesäkuun suurhyökkäyksen alettua. Yleensä joukot eivät lainkaan tunteneet
        etukäteen näitä aseita eikä niiden käyttöä!

        Suomen aseavun tarvetta.

        "Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin. Saksa toimitti kyllä vuonna 1944 ratkaisevaa aseapua Suomelle, mutta se oli annettu ja käytössä jo paljon ennen Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin se, että esim. varhemmin keväällä Suomeen tuodut uudet panssaritorjunta-aseet saatiin rintamalle pääosin vasta suurhyökkäyksen alettua, jätti useimpien suomalaisten mieliin virheellisen kuvan siitä, että vasta Ribbentrop-sopimus olisi käynnistänyt mittavan aseavun."


      • Talin läpimurto
        referoi kirjoitti:

        Suomen aseavun tarvetta.

        "Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin. Saksa toimitti kyllä vuonna 1944 ratkaisevaa aseapua Suomelle, mutta se oli annettu ja käytössä jo paljon ennen Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin se, että esim. varhemmin keväällä Suomeen tuodut uudet panssaritorjunta-aseet saatiin rintamalle pääosin vasta suurhyökkäyksen alettua, jätti useimpien suomalaisten mieliin virheellisen kuvan siitä, että vasta Ribbentrop-sopimus olisi käynnistänyt mittavan aseavun."

        " Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi.
        Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt
        sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus
        tehtiin. "


        Presidentti Rytihän allekirjoitti tuon Hitlerin (sic!) vaatiman poliittisen
        vakuutuksen Suomen pysymisestä Saksan rinnalla sodassa 26. kesäkuuta
        vain vajaa vuorokausi sen jälkeen kun rintama hajosi Talissa ja
        vihollispanssarit tunkeutuivat aina Juustilankankaalle saakka.

        Rintamalinja saatiin oikaistua vasta heinäkuun alusta kesäkuun lopun
        kovien Talin taistelujen jälkeen. Ja vasta heinäkuun 4. päivästä alkaen
        voitaneen puhua 'puolustussodasta' tai jopa uudesta asemasodasta
        Ihantalassa.

        Raskaat panssarit varmaankin siirrettiin Narvan operaatioon heti Viipurin
        menetyksen jälkeen, mutta esim. kauhua joukoissamme kylvänyt
        30. KaAK vedettiin Narvan suunnalle vasta 4. heinäkuuta.


      • Pussinperä
        Talin läpimurto kirjoitti:

        " Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi.
        Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt
        sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus
        tehtiin. "


        Presidentti Rytihän allekirjoitti tuon Hitlerin (sic!) vaatiman poliittisen
        vakuutuksen Suomen pysymisestä Saksan rinnalla sodassa 26. kesäkuuta
        vain vajaa vuorokausi sen jälkeen kun rintama hajosi Talissa ja
        vihollispanssarit tunkeutuivat aina Juustilankankaalle saakka.

        Rintamalinja saatiin oikaistua vasta heinäkuun alusta kesäkuun lopun
        kovien Talin taistelujen jälkeen. Ja vasta heinäkuun 4. päivästä alkaen
        voitaneen puhua 'puolustussodasta' tai jopa uudesta asemasodasta
        Ihantalassa.

        Raskaat panssarit varmaankin siirrettiin Narvan operaatioon heti Viipurin
        menetyksen jälkeen, mutta esim. kauhua joukoissamme kylvänyt
        30. KaAK vedettiin Narvan suunnalle vasta 4. heinäkuuta.

        Nämä tutkijain hännystelijät eivät tunne asioita kokonaisvaltaisesti,ja jälkiviisaasti asiat tuodaan esiin tyyliin:"Tämähän oli tiedossa jo SILLOIN,rintama stoppaa Juustilakankaalle ja Vuosalmen-Viipurinlahden sekä Ilomantsin rintamat vakiintuivat ITSEKSEEN!

        "Raskaat panssarit varmaankin siirrettiin Narvan operaatioon heti Viipurin
        menetyksen jälkeen"

        Olet unohtanut Vuosalmen panssari/rynnäkkötykkitaistelut NYT oli ne panssarikauhut tarpeen joita paktin myötä saatiin.Åkermanin rynnäkkötykkipataljoona tuhosi 11.-13.7.yhtensä 19 panssaria.Läpimurto oli Vuosalmella lähellä,jolloin myös Tali-Ihantalan rintaman vakiintuminen olisi tällöin saanut uudenlaisen käänteen.


      • Vuosalmi?
        Pussinperä kirjoitti:

        Nämä tutkijain hännystelijät eivät tunne asioita kokonaisvaltaisesti,ja jälkiviisaasti asiat tuodaan esiin tyyliin:"Tämähän oli tiedossa jo SILLOIN,rintama stoppaa Juustilakankaalle ja Vuosalmen-Viipurinlahden sekä Ilomantsin rintamat vakiintuivat ITSEKSEEN!

        "Raskaat panssarit varmaankin siirrettiin Narvan operaatioon heti Viipurin
        menetyksen jälkeen"

        Olet unohtanut Vuosalmen panssari/rynnäkkötykkitaistelut NYT oli ne panssarikauhut tarpeen joita paktin myötä saatiin.Åkermanin rynnäkkötykkipataljoona tuhosi 11.-13.7.yhtensä 19 panssaria.Läpimurto oli Vuosalmella lähellä,jolloin myös Tali-Ihantalan rintaman vakiintuminen olisi tällöin saanut uudenlaisen käänteen.

        "Olet unohtanut Vuosalmen panssari/ rynnäkkötykkitaistelut


        Kannaksella oli ollut kesäkuussa Viipuriin saakka ainakin vihollisen 27. Erillinen Kaartin raskas panssarirykmentti (mahdollisesti myös 26.). Näillä raskailla panssarikrykmenteillä oli tuolloin ollut käytössään raskaita Churchill ja IS-vaunuja.

        Ongelma tässä asiassa on se, että meidän sotahistorian tutkijamme EIVÄT TUNNE näitä panssarirykmenttejä ja niiden vaunuja! Joten et tunne niitä sinäkään, valitettavasti.

        Ja toisaalta nuo Vuosalmen taistelut olivat kuitenkin pieni ’kahakka’ verrattuna Talin kesäkuun taisteluihin. Talissa vihollisjoukkoja oli ollut kymmenkertainen määrä Vuosalmeen verrattuna.


      • SOTA
        Vuosalmi? kirjoitti:

        "Olet unohtanut Vuosalmen panssari/ rynnäkkötykkitaistelut


        Kannaksella oli ollut kesäkuussa Viipuriin saakka ainakin vihollisen 27. Erillinen Kaartin raskas panssarirykmentti (mahdollisesti myös 26.). Näillä raskailla panssarikrykmenteillä oli tuolloin ollut käytössään raskaita Churchill ja IS-vaunuja.

        Ongelma tässä asiassa on se, että meidän sotahistorian tutkijamme EIVÄT TUNNE näitä panssarirykmenttejä ja niiden vaunuja! Joten et tunne niitä sinäkään, valitettavasti.

        Ja toisaalta nuo Vuosalmen taistelut olivat kuitenkin pieni ’kahakka’ verrattuna Talin kesäkuun taisteluihin. Talissa vihollisjoukkoja oli ollut kymmenkertainen määrä Vuosalmeen verrattuna.

        "Ja toisaalta nuo Vuosalmen taistelut olivat kuitenkin pieni ’kahakka’ verrattuna Talin kesäkuun taisteluihin. Talissa vihollisjoukkoja oli ollut kymmenkertainen määrä Vuosalmeen verrattuna. "

        Näin kerroit.Mitä sinä haluat tuoda toteamuksellasi esiin kun vertaat noita taisteluita.
        Vaikutustahan toteamuksellasi ei ollut Vuosalmen-Viipurinlahden eikä Ilomantsin rintamien taisteluihin.SOTA jatkui näillä rintamilla,ja Tali-Ihantala linjalla ASEMASOTA.


      • NARVA!
        SOTA kirjoitti:

        "Ja toisaalta nuo Vuosalmen taistelut olivat kuitenkin pieni ’kahakka’ verrattuna Talin kesäkuun taisteluihin. Talissa vihollisjoukkoja oli ollut kymmenkertainen määrä Vuosalmeen verrattuna. "

        Näin kerroit.Mitä sinä haluat tuoda toteamuksellasi esiin kun vertaat noita taisteluita.
        Vaikutustahan toteamuksellasi ei ollut Vuosalmen-Viipurinlahden eikä Ilomantsin rintamien taisteluihin.SOTA jatkui näillä rintamilla,ja Tali-Ihantala linjalla ASEMASOTA.

        Me emme yksinkertaisesti voi ymmärtää kannaksen ratkaisutaisteluja
        jos me pitäydymme erillissotamyytissä.

        Joka tapauksessa Meretskoffin VoRi (Volhovan rintama) ja Govoroffin LeRi
        kävivät sotaansa paitsi kannaksella niin Narvassa SS-Gruppenfuhrer Felix
        Steinerin panssarijoukkoja ja Hermann Göringin Luftwaffea vastaan.

        Näissä SS-joukoissa taisteli kaikki Euroopan natsit - ranskalaisia, hollantilaisia,
        belgialaisia, norjalaisia, tanskalaisia - ja jopa 100.000 virolaista.

        Ja on aivan selvää, että operaatio Bagrationin alettua 22.6. sekä Stavka,
        LeRi ja KaRi kuten VoRikin joutuivat vetämään parhaat voimansa Narvaan
        heinäkuun loppupuolella.

        Kannaksella taistelut alkoivat vaimeta heti heinäkuun alussa niin, että
        paremmin nuo taistelut tuntevat tutkijamme puhuvat nykyisin puolustaisteluista
        tai jopa asemasodasta. Kannaksella kaatui 'vain 6000 venäläistä, mutta
        taisteluissa SS-joukkoja vastaan kovimpien arvioiden mukaan jopa 170.000
        venäläistä - Viroa valloittaessaan.

        Jos tätä on mahdoton ymmärtää niin voit syyttää siitä vain sotahistorian
        tutkijoitamme - surkeaa porukkaa!


      • Närästää
        NARVA! kirjoitti:

        Me emme yksinkertaisesti voi ymmärtää kannaksen ratkaisutaisteluja
        jos me pitäydymme erillissotamyytissä.

        Joka tapauksessa Meretskoffin VoRi (Volhovan rintama) ja Govoroffin LeRi
        kävivät sotaansa paitsi kannaksella niin Narvassa SS-Gruppenfuhrer Felix
        Steinerin panssarijoukkoja ja Hermann Göringin Luftwaffea vastaan.

        Näissä SS-joukoissa taisteli kaikki Euroopan natsit - ranskalaisia, hollantilaisia,
        belgialaisia, norjalaisia, tanskalaisia - ja jopa 100.000 virolaista.

        Ja on aivan selvää, että operaatio Bagrationin alettua 22.6. sekä Stavka,
        LeRi ja KaRi kuten VoRikin joutuivat vetämään parhaat voimansa Narvaan
        heinäkuun loppupuolella.

        Kannaksella taistelut alkoivat vaimeta heti heinäkuun alussa niin, että
        paremmin nuo taistelut tuntevat tutkijamme puhuvat nykyisin puolustaisteluista
        tai jopa asemasodasta. Kannaksella kaatui 'vain 6000 venäläistä, mutta
        taisteluissa SS-joukkoja vastaan kovimpien arvioiden mukaan jopa 170.000
        venäläistä - Viroa valloittaessaan.

        Jos tätä on mahdoton ymmärtää niin voit syyttää siitä vain sotahistorian
        tutkijoitamme - surkeaa porukkaa!

        Nuo paktin myötä saadut aseet mahdollistivat Suomen puolustuksen torjua Stalinin pyrkimykset.
        Ja tästä "rötöksestä" Ryti sai kovan kuritushuonetuomion,jota Zdanov,Stalinin lähettiläs hänelle asetti.


    • Kapitulaatiotavoite

    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis

      Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu
      Maailman menoa
      360
      3085
    2. Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä

      Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä
      Jälleensyntyminen
      302
      1482
    3. En kadu sitä, että kohtasin hänet

      mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n
      Ikävä
      84
      1302
    4. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      108
      1301
    5. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1285
    6. Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..

      ...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n
      Ikävä
      59
      1245
    7. Lapuan sanomissa käy rytinä

      Pistivät sitten päätoimittajan pihalle
      Lapua
      48
      1145
    8. Helena Koivu : Ja kohta mennään taas

      Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      1052
    9. Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."

      Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa
      Tv-sarjat
      24
      941
    10. Oot ihana

      Toivottavasti nähdään sattumalta jonain kesäpäivänä♥️🥺🫂
      Ikävä
      33
      847
    Aihe