Tämän päivän Hesarissa eräs 35 vuotias kansanedustaja ( en nyt muista nimeä enkä viitti enää etsiä) on vertaillut tämän hetken tilannetta vuoteen 1990. Piirteet ovat samat. Nousu jatkui ja jatkui ja useat talousmiehet uskoivat nousun jatkuvan lähes loputtomiin. Muuutenkin talouden funtamentit olivat suurinpiirtein samanlaiset kuin tänään.
Sitten vuonna 1991 .......
Sitten vuonna 1991 .......
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei ainoatakaan puheenvuoroa eduskunnassa tähän mennessä. Titteli TUPPISUU-UUSPAAVALNIEMI sopii oikein hyvin kuvaamaan julkkiskansanedustajaa.
Tuo lamapelottelu ei takuudella ollut hänen kynästään lähtöisin. Sen on joku muu kirjoittanut ja julkaistiin hänen nimissään. Puhumattomuus alkaa olla jo kiusallista. Kyse lienee tämän tumpeloinnin korjaamisyrityksestä.
Kirjoituksessa ei ollut päätä eikä häntää, ainoa sisältö oli pelottelu suurlamalla.
Vertailu menneeseen ei ole pätevää analyysiä tämän hetken tilanteessa.
Maailmantalous on täysin mullistunut 17 vuoden aikana ja vertaus näin kaukaiseen aikaan on haettua.
Onkohan ollut silloin vielä näkemystä laman
syistä ja seurauksista. Onkohan vielä asunut
kotona ja syönyt äidin laittamia ruokia?
Näin varmaan on asiat. Ainoa asia mitä tuonikäinen silmäili, oli varmaan tyttöjen helman pituus. Ja "talous" meni sitä kovempaa, mitä ylempänä oli hameen helma.
veikkaus. ensin puutullit lamauttaa pputeollisuuden joka lamuttaa puutavarakuljetukset. jne........
paisuu ja paisuu ,jokaisella lamalla on aina alku .
Venäjän puuntuonti Suomeen varmaan lähes loppuu koivusellupuuta lukuunottamatta.Se nimittäin tullee jäämään tullin ulkopuolelle.
Venäjän puu korvautuu kotimaisella puulla ja työllistää metsätöihin huomattavan paljon lisätyövoimaa eli on piristysruiske suomalaiselle taloudelle.
Osa Venäjän tuonnista korvautuu ulkoa tuotavalla sellulla. Esim. Latinalaisessa Amerikassa on käynnistymässä valtavia selluhankkeita, joista voidaan tuoda sellua jatkojalostettavaksi Eurooppaan, jos markkinat vetävät.
Ainoa pullonkaula puunjalostusteollisuudelle saattaa olla järteän tukkipuun saatavuus. Suomen metsistä ei tahdo löytyä riittävästi tukkipuuta. Tähän saattaa tulla pelastukseksi rakennustoiminnan hiipuminen ja sahatavaran kysynnän väheneminen.
tukkipuurahasto