Eli kuka on luopio, mistä hän on luopunut ja onko toisella ihmisellä oikeus nimittää lähimmäistä luopioksi? Jos on, niin kuka hänelle on antanut sellaisen oikeuden ?
Määritelkää luopio ??
hirvas
9660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
>>onko toisella ihmisellä oikeus nimittää lähimmäistä luopioksi?
Ei ole. Vartiotornikin on sitä mieltä. Siitä huolimatta tuo lyömäase on ahkerassa käytössä varsinkin vanhimmilla. Leima otsaan ja sillä siisti.
Lue, mitä mieltä Vartiotorni oli, kun asiasta tehtiin lukijoiden kysymys:
http://koti.mbnet.fi/jpoika/myllynkivet/luopio.pdf
"LUOPIO aatteestaan, puolueestaan tms. (eettisesti tuomittavalla tavalla) luopunut ihminen. Uskonl. Poliittinen l." (Suomen kielen perussanakirja, Osa L-R, s 109; Helsinki 1992; ISBN 951-861-433-4;)
Luopio = luopio Henkilö joka jättää veljeskunnan uskollisuudenvalan jälkeen. Yleisesti valastaan tai puolestaan luopunut, petturi, esim. uskonluopio. (Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990. ISBN 951-861-433-4)
Esimerkiksi luterilaisuuden aiemmin hylännyt nykyinen jehovantodistaja on luopio. Tällaisia jt-luopioita on taivaaseenkin halajamassa, monista srk vanhimmista puhumattakaan.
Luopio tässä yhteydessä on vain yksipuolinen kanta asiasta, eli luovuttavan kohteen määrittelemä termi.
Luopuminen antaa flegmaattisen, alistuvan, heikon kuvan luopujasta, joka siis omien voimien ja heikkouden vuoksi ei pysty pitämään lupauksiaan ja niitä periaatteita joille uskoutui ennen luopumistaan.
Luopioksi kuvattavaan ihmiseen liitetään vielä eräs piire, joka on mainituista--> heikkoudesta, ja epä-onnistumisesta johtuvaa katkeruutta ja vihaa jotka luopio kanavoi kaikenlaisen negatiivisen aineiston ja juorujen kanavointiin luopumisen kohdetta kohtaan.
Tämä on siis se kuvio joka annetaan itse systeemin sisältä josta ei saa luopua-->koska se on juuri kaikkea tuota jota aijemmin mainitsin.
Tietenkään luopio ei ole rehellinen, itsepetokseen kyllääntynyt tai epä-oikeudenmukaisuuteen tympääntynyt tai rehellisyyteen vihdoin oppinut, pelkäämätön tai urhea ihminen, hän on aina ja vain luopio niiden mielestä jotka jäivät kantapäitä katselemaan.
Luopio on sellainen ihminen, joka on kääntänyt selkänsä luomakunnan Luojalle, taivaalliselle Isälle. Toisin sanoen, ihminen joka ei halua vaeltaa taivaallisen Isän tahdon mukaisesti, eikä Hänen käskyjensä alla. Ja myös, voidaan hyvällä syyllä sanoa, ihminen joka ei suostu tottelemaan Taivaan Isää eikä Kristusta enää ollenkaan.
Luopio termiä saa toki käyttää aivan vapaasti itse kukin meistä, mutta vain asianmukaisesti ja asianomaisista, kuten on muidenkin usk. termien kanssa toimittava aina. Oikeuden tuon termin käyttöön on käsittääkseni antanut itse luomakunnan Luoja, ihmiskunnan Isä. Kuten on kaikkien muidenkin sanojen ja termien kohdalla asianlaita.
SANANLASKUT 2:21, 22 KR-92:
"21 Oikeamieliset perivät maan,
rehelliset saavat asua siellä,
22 mutta jumalattomat temmataan juuriltaan, luopiot pyyhkäistään maan päältä."
Vielä puuttuu että jt. kuvittelevat että heillä on tuomri vallan lisäksi toimeenpano oikeus..
Vai onko..
Kovia ovat tuomitsemaan..
Kunhan ei vain tulisi itse tuomituksi sillä viimeisellä tuomiolla.
-Arska-
Manaaja II: Luopio on jatko-osa elokuvalle Manaaja.
Juoni
On kulunut neljä vuotta ensimmäisen osan tapahtumista. Painajaiset vainoavat Regan MacNeliä ja Vatikaani lähettää isä Philip Lamontin otamaan selvää onko paha palannut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manaaja_II_–_Luopio
Menneden vuosien kokemuksella sanoisin, että toisia luopioiden näkyvyys ... Ja siksi minulle sana "luopio" on melkein kunnia ja arvonimi - koska jos ...
www.turvapaikka.fi/thread.php?forumid=1&threadid=182 - 19k -
Tuo oli aika hyvin sanottu tuo arvonimi.
Itse tosiaankin olen luopio eli olen luopunut ihmispalvonnan taakasta.
Olen luopunut siitä että joku toinen ajattelee puolestani.
Miten se siellä sanassa sanottiinkaan siitä kun sokea taluttaa sokeaa...
-Arska-