Suomen rintama oli osa operaatio Barbarossaan?
Suomi soti koordinoidusti Saksan Nord armeijakunnan kanssa esim. Leningradin piiritys...jossa Hitler antoi jostain syystä Marskin pelastaa kaupungin (esim. huolt yli laatokan jne)?
miksi Norja vallattiin päivässä esim. laskuvarjojoukoilla?
Osallistuiko Suomi Saksan rinnalla meren miinoitukseen vai vain nautti liittolaisen eduista kuten Stukista kannaksella jne jne ?
Oliko Hitlerin vierailu oikeasti yllätys Marskille, olihan kyseessä liittolainen?
Miten Suomi muka kävi erillissotaa jos sillä oli saksalaisia omalla maaperällään ja komennossaan jne?
Stalin muisti Suomen tekemän palveluksen eli sen että Suomi säästi Leningradin tuholta, oliko Suomi siis liitossa Stalininkin kanssa (suurin murhaaja historissa) ?
Oliko valkoinen Kenraali, joka oli Tsaarin koneiston kasvatti, itseasissa oikean Venäjän ystävä, siis ilman punapelleilyä?
Suomi soti koordinoidusti Saksan Nord armeijakunnan kanssa esim. Leningradin piiritys...jossa Hitler antoi jostain syystä Marskin pelastaa kaupungin (esim. huolt yli laatokan jne)?
miksi Norja vallattiin päivässä esim. laskuvarjojoukoilla?
Osallistuiko Suomi Saksan rinnalla meren miinoitukseen vai vain nautti liittolaisen eduista kuten Stukista kannaksella jne jne ?
Oliko Hitlerin vierailu oikeasti yllätys Marskille, olihan kyseessä liittolainen?
Miten Suomi muka kävi erillissotaa jos sillä oli saksalaisia omalla maaperällään ja komennossaan jne?
Stalin muisti Suomen tekemän palveluksen eli sen että Suomi säästi Leningradin tuholta, oliko Suomi siis liitossa Stalininkin kanssa (suurin murhaaja historissa) ?
Oliko valkoinen Kenraali, joka oli Tsaarin koneiston kasvatti, itseasissa oikean Venäjän ystävä, siis ilman punapelleilyä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
"Suomen rintama oli osa operaatio Barbarossaan?"
Oli. Turhahan sitä on sievistellä. Suomella oli 1941 kaksi vaihtoehtoa: joko Barbarossan mukaan toimiminen tai kahden suurvallan taistelutantereeksi joutuminen.
"Suomi soti koordinoidusti Saksan Nord armeijakunnan kanssa esim. Leningradin piiritys...jossa Hitler antoi jostain syystä Marskin pelastaa kaupungin (esim. huolt yli laatokan jne)?"
Hitler olisi voinut vallata Leningradin, mutta pysäytti joukot sen edustalle. Kaupunkia ei pitänyt vallata, vaan näännyttää nälkään ja tuhota tykistötulella ja ilmapommituksilla. Järjetön ajatus. Jos Leningrad olisi kukistunut syyskuussa 1941, Moskova olisi todennäköisesti kokenut saman kohtalon jo lokakuussa. Päätös jättää Leningrad mottiin ja Kiovan saarrostustaistelun aiheuttama viivästys ratkaisivat Barbarossa-sotaretken ja koko toisen maailmansodan kohtalon.
Offensiivin painopiste olisi ylipäänsä pitänyt olla kokonaan pohjoisella sivustalla, Leningradin ja Moskovan suunnissa. Siten olisi sotilaallinen voitto ja neuvostoarmeijan tuhoaminen ollut (ehkä) mahdollista.
Saksalaisten suurhyökkäys etelässä vuonna 1942 taas oli kuin pään työntämistä giljotiinin aukosta sisään. Miksi ei hyökätty uudelleen Leningradia tai Moskovaa vastaan? Tai tehty erillisrauhaa... Stalin olisi saattanut suostua.
"miksi Norja vallattiin päivässä esim. laskuvarjojoukoilla?"
Norjaa ei todellakaan vallattu päivässä. Luepa Wikipediaa.
"Miten Suomi muka kävi erillissotaa jos sillä oli saksalaisia omalla maaperällään ja komennossaan jne?"
Erillissotaa poliittisessa, ei sotilaallisessa mielessä: Suomen poliittinen tavoite sodassa oli toinen kuin Saksan. Sotilaallisesti mikään "erillissota" ei ole koskaan mahdollinen.
"Stalin muisti Suomen tekemän palveluksen eli sen että Suomi säästi Leningradin tuholta, oliko Suomi siis liitossa Stalininkin kanssa (suurin murhaaja historissa) ?"
Suomi yritti luovia hirmuvaltiaiden välissä säilyttääkseen olemassaolonsa ja yhteiskuntajärjestelmänsä. Ja onnistui siinä. Aika hyvin pelattu, vaikka oli siinä onneakin mukana.
"Oliko valkoinen Kenraali, joka oli Tsaarin koneiston kasvatti, itseasissa oikean Venäjän ystävä, siis ilman punapelleilyä?"
Mahdollisesti. Vallankumous katkaisi hienon uran tsaarin armeijassa, ja Mannerheimin oli etsittävä työtä muualta. Työpaikan tarjosi Svinhufvudin senaatti, loppu on historiaa.
..kun kerran tuntuu asiantuntijoita olevan paikalla.
"Hitler olisi voinut vallata Leningradin, mutta pysäytti joukot sen edustalle. Kaupunkia ei pitänyt vallata, vaan näännyttää nälkään ja tuhota tykistötulella ja ilmapommituksilla. Järjetön ajatus. Jos Leningrad olisi kukistunut syyskuussa 1941, Moskova olisi todennäköisesti kokenut saman kohtalon jo lokakuussa. Päätös jättää Leningrad mottiin ja Kiovan saarrostustaistelun aiheuttama viivästys ratkaisivat Barbarossa-sotaretken ja koko toisen maailmansodan kohtalon.
Offensiivin painopiste olisi ylipäänsä pitänyt olla kokonaan pohjoisella sivustalla, Leningradin ja Moskovan suunnissa. Siten olisi sotilaallinen voitto ja neuvostoarmeijan tuhoaminen ollut (ehkä) mahdollista. "
---tuosta Leningradin ja Moskovan painopistealueesta on esimerkiksi Helge Seppälän kirjassa "suomi hyökkääjänä 1941" varsin erilainen näkemys esitettynä: Hitler nimenomaan olisi halunnut saksalaisten hyökkäyksen painopisteen kohdistuvan Leningradin suuntaan jopa Moskovan valloituksen hinnalla. Väänsivät kättä oikein urakalla Hitler ja muu saksan silloinen sodanjohto asiasta ja sotilaat saivat tahtonsa läpi - Hitler jäi tuossa väittelyssä tappiolle. Tuloksena sitten saksalaisten liian vähäisin voimavaroin toteutettu hyökkäys Leningradia vastaan tunnetuin seurauksin.
Tässä kohdassa astuukin sitten kuvaan mukaan suomalaiset jotka olivat siellä valmiina syvärin ylitykseen ja "lyömään kättä" saksalaisten kanssa. Saksalainen 163. divisioona oli valmiina ylittämään syvärin ja aloittamaan yhtymisen saksalaisten kanssa tihvinän suunnasta. Suomalaispuolella alkoi kuitenkin poliittinen puoli ilmeisesti vaikuttamaan siinä vaiheessa ja saksalaisille lähetettiin sähke jossa ilmoitettiin että syvärin ylittäminen oli mahdotonta joen jäätymisen takia. Venäläisten havaittua suomalaisten passiivisuuden , ottivat ja heittivät kaiken liikenevän reservin, kaluston ja miehistön hyökkääviä saksalaisia vastaan tihvinän suuntaan ja tuloksena oli saksalaisten vetäytyminen ja Leningradin piirityksen aloittaminen...miksipä suomalaisosapuoli teki tälläisen ratkaisun syvärillä? Seppälän mukaan kyseessä oli suomalaisten puolelta varsinainen petos aseveljeä kohtaan...mitäpä mieltä ollaan? Suomipoikako pelasti Leningradin kuitenkin?
Tuskin Suomi muuta pelasti kuin itsensä. Olisihan Moskovan hyökkäyksestä tms irronnut vastahyökkäykseen tarvittavat miehet kuitenkin.
Himmlerin salkkua ei muuten ole kuvattu. Koko juttu on Kgb-agentti Kustaa Vilkunan alullepanema satu. Näennäisesti Suomen etu, muttaoikeasti melko selvästi Suomen tappioksi. Himmler ei pyytänyt reissullaan mitään juutalaislistoja eikä niiden saaminen olisi ollut vaikeaa, koska väestötiedot olivat julkisia.
Kyseessä on tarina, jota on jatkettu jo kauan, tarkoituksena syyllistää osa Suomen johdosta suunnitelmiin juutalaisten luovuttamisesta ja sitten ikäänkuin pestä muiden kasvoja.
..muuta. Yritin kyllä esimiehen toimeksiannosta kuvata, mutta kun siellä huoneessa oli niin hemmetin pimeää, eikä valoja tohtinut päälle laittaa..puhumattakaan että olis minkäänlaisia salamavaloja uskaltanut käyttää niinkin arkaluontoisessa asiassa. Lienee tosiaankin kyseessä jonkinlainen legenda? Mutta nikkinä käyttökelpoinen kyllä.
Rautkallio on omissa tutkimuksissaan todellakin päätynyt lopputulokseen ,että saksalaiset eivät koskaan edes pyytäneet suomesta juutalaisia luovutettavaksi. Jonkinlainen johdanto asiaan kuitenkin Himmlerin puolelta saatiin hänen todettuaan että " on sikamaista että suomalaiset pakotettiin ottamaan vastaan juutalaisia ..." tarkoitti siis lähinnä näitä itävallan pakolaisia, joita euroopassa kulki paikasta toiseen turvapaikkaa hakemassa anschlussin tapahduttua, siinä yhteydessä hän lieni viitannut jonkinlaiseen palautusasiaan joka ei kuitenkaan johtanut tuota keskustelua pidemmälle.
Tuo mainitsemani Seppälä kirjan teesi on kuitenkin selkeästi sen tyyppinen että suomalaisosapuolen sodankäynti oli kohtuullisen passiivista ja ponnetonta alkuinnostuksen jälkeen. En tiedä minkälaista keskustelua tuo kirja lienee herättänyt aikanaan kun se ilmestyi?
Tuosta Syväri-asiasta pari aatosta. Eivät ole mistään historian kirjasta, mutta makustellaan.
Mielestäni asiaan on vaikuttanut ainakin pari seikkaa. Ensimmäinen on tietenkin ollut saksalaisten "huono" sotamenestys etelässä. Saksalaisethan eivät itse kyenneet täyttämään omaa osaansa suunnitelmasta, joten miksi suomalaisten olisi pitänyt vuodattaa verta saksalaisten intressien vuoksi.
Toinen kysymys on saksalaisten onneton menestys pohjoisessa. Saksalaiset eivät päässeet Vienanmerelle, joka taas vaikutti suomalaisten suunnitelmiin ja Laatokan pohjoispuolella osa suomalaisten tavoitteista jäi saavuttamatta. Tästä taas on seurannut rintaman pidentyminen suunnitellusta. Tästä johtuen on voinut olla haluttomuutta sitoa joukkoja hyökkäykseen kaakkoon, kun mietittävänä on ollut sivustahyökkäys pohjoisesta. Tämähän toteutuikin kevättalvella -42 Poventsan alueella.
Lopuksi tietenkin on tullut ulkopoliittinen tilanne. Suomella ei ole ollut halua ärsyttää länsiliittoutuneita enempää kuin oli pakko.
Saksalainen 163.D oli siellä alistettuna Karjalan armeijalle (Kar.A).
Tähän sotatoimiyhtymään kuului tuon saksalaisen divisioonan lisäksi kaksi suomalaista armeijakuntaa, VII armeijakunta (viisi jalkaväkidivisioonaa) ja VI armeijakunta (viisi jalkaväkidivisioonaa) sekä Ryhmä Oinonen (Ratsuväkiprikaati sekä 1. ja 2. jääkäriprikaatit).
11 divisioonaa 3 prikaatia ei ole "pienet" joukot.
"Himmlerin salkkua ei muuten ole kuvattu. Koko juttu on Kgb-agentti Kustaa Vilkunan alullepanema satu. "
Tämä on "Vandaalin" viljelemä satu. Himmlerin laukun kuvauksesta sen sijaan kerrotaan useissa historiakirjoissa, samoin kuin hänen suomalaispoliitikkojen kanssa käymistään keskusteluista, joissa käsiteltiin juutalaiskysymystä.
Kannattaa muistaa, että tämä "Vandaali" alias "el bimbo" alias "Kauhea mies" alias kymmenet muut nimmarit on intrakeskusteluissa tuttu työtön neonatsi, jonka elämäntehtävä on natsismin puhtoiseksi pesu. Hänelle mm. juutalaisten kansanmurhaa ei koskaan tapahtunut ja keskitysleireissäkin "oikeasti" murhattiin tavallisia saksalaisia sodan jälkeen. Saksalaiset itse eivät moista kyllä muista, mutta eipä tuo "Vandaalia" häiritse ;)
..ajatuksia kyllä. Saksalaisten huono sotamenestys etenkin täällä pohjolan suunnalla sai varmasti suomalaiset mietteliääksi mihin mukaan lähdettiin.Suomalaisten omien sotatoimiensa sitominen saksalaisten tavoitteiden mukaan oli kyllä erittäin viisas toimenpide. Mielenkiintoista onkin juuri tuo että missä vaiheessa tuohon ajatuskulkuun päädyttiin suomalaispuolella. Sodan alkuvaiheessa ei ollut nähtävissä ihan tuokaltaisia pidäkkeitä?
Tietysti suomalaisosapuolen sotimis- ja etenemisintoon saattoi vaikuttaa myös sekin seikka että täällä oli mobilisoitu lähes kaikki kynnelle kykenevä näihin sotatoimiin. Talouselämäkin kaipasi väkeä töihin. Omana lisänään myöskin kohtuullisen kovat miehistötappiot. Mielialatkaan eivät lieneet olleet miehístön keskuudessa enää tuossa vaiheessa kovinkaan korkealla??
Mutta aika mielenkiintonen kuitenkin on etenkin tuon Syvärin tapaus. Saksalaiset olivat n.100 km päässä suomalaisista...viimeinen ponnistus ja hop! Leningrad sievästi loukussa. Aika herkullinen tilanne rämäpäiselle ja pelkäämättömälle sotilaalle. Asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi sellainen seikka että koko suomalaisten sotaretken ajan nimenomaan kaupungit Viipuri,Sortavala,Petroskoi,Karhumäki...olivat vetäneet magneetin tavoin joukkoja puoleensa, mutta kaupungeista isoin ja varsinainen sotasaaliiden jalokivi Leningrad ei yhtäkkiä kiinnostanut suomalaista sodanjohtoa lainkaan...?
Sodan alun tavoite miksi suomalaiset mukaan haluttiin oli varmasti juuri tuo Leningrad. Muurmannin rata oli sodan siinä alkuvaiheessa tärkeä vain venäläisille itselleen helpottamaan omien joukkojensa liikuttelua. Länsiapu alkoi virtaamaan sitten myöhemmin tuota rataa pitkin kun venäläiset olivat jo pahimman saksalaisrynnistyksen pysäyttäneet...
..oli kyllä tuon Seppälän kirjankin mukaan väkeä ja voimaa kerättynä kohtuullinen voimaryhmä. Tuo saksalaisdivisioona ei vissiin kuitenkaan ollut ihan täysvahvuinen?
Tuosta Himmlerin salkun kuvaamisesta lienee kuitenkin tuo Vilkunan maininta alkuperäinen joka on kopioitunut muuallekin...? Näin muistelen jostakin Ohto Mannisen artikkelista lukeneeni joskus.
"Saksalaisten huono sotamenestys etenkin täällä pohjolan suunnalla sai varmasti suomalaiset mietteliääksi mihin mukaan lähdettiin.Suomalaisten omien sotatoimiensa sitominen saksalaisten tavoitteiden mukaan oli kyllä erittäin viisas toimenpide. Mielenkiintoista onkin juuri tuo että missä vaiheessa tuohon ajatuskulkuun päädyttiin suomalaispuolella. Sodan alkuvaiheessa ei ollut nähtävissä ihan tuokaltaisia pidäkkeitä?"
Epäilisin, että nimenomaan huono menestys etelässä oli suomalaisille ajatuksia herättävä asia. Saksan tilanne ei ollut strategisesti enää vahva kun nopeaa ratkaisua ei saatu aikaan. Pohjoisessa uskoisin kysymyksen olleen taktinen. Ei ollut mahdollista edetä, paljastaa sivustoja ja pidentää rintamaa, kun saksalaiset eivät päässeet eteenpäin.
Leningradin valtaamiseen Suomella ei ollut mitään intressiä. Sen väestö oli ehdottomasti liian suuri ylläpidettäväksi. Suomen rooli Leningradin suhteen oli alunperinkin suunniteltu passiiviseksi ja joukkoja sitovaksi.
..Leningradin valloitukseen oli erittäin suuret intressit olemassa, ainakin aseveljemme saksalaisen suunnalla ,jotka varmasti odottivat suomalaisilta suurempaa panostusta asiaan. Suomalaisosapuolen passiivisuus huomattiin myös venäläisellä puolella, jotka saattoivat täältä meidän osaltamme luovuttaa joukkoja saksalaisia vastaan...varsinaista joukkojen sitomista todellakin suomalaisveljeltä. Suomen armeija taisteli ase toisessa kädessä ja kansainvälisen politiikan oppikirja toisessa kädessään...mahdollisesti jotakin oppineena maailman menosta? Toiko tuo sitten mitään etuja meille , jos näin oli asia?
Miksipä muuten saksalaiset jarruttivat viljatoimituksia Suomeen samaisen syksyn aikana ensimmäisen kerran? Nämä jarrutukset aiheuttivat suoranaisen elintarvikekriisin täällä meillä.
"Epäilisin, että nimenomaan huono menestys etelässä oli suomalaisille ajatuksia herättävä asia. Saksan tilanne ei ollut strategisesti enää vahva kun nopeaa ratkaisua ei saatu aikaan. Pohjoisessa uskoisin kysymyksen olleen taktinen. Ei ollut mahdollista edetä, paljastaa sivustoja ja pidentää rintamaa, kun saksalaiset eivät päässeet eteenpäin. "
Näinhän se meni. Karjalan armeija oli jo saanut käskyn tukea 163.D:n hyökkäystä Syväriltä etelään, joka olisi liikkeellä lähtiessään ja onnistuessaan yhdistänyt suomalaiset ja saksalaiset joukot ja motittanut Leningradin täydellisesti.
Mannerheim piti hänelle alistetun 163.D:n hyökkäyksen edellytyksenä, että Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän joukot saavuttaisivat vähintään Ojattijoen. Joulukuun 8. päivänä saksalaiset joukot joutuivat kuitenkin vetäytymään Tihvinästäkin joten hyökkäykseen valmistautumiskäsky peruttiin. Jos Pohjoisen Armeijaryhmän joukot olisivat siis saavuttaneet Mannerheimin sille asettaman tavoitteen niin Karjalan armeijakin olisi hyökännyt ja meidänkin olisi nykyään turha väitellä siitä osallistuiko Suomi Leningradin piiritykseen vai ei.
..ei politiikkaa pelissä vielä tuossa vaiheessa?
Mitä Seppälä tarkoittaa kirjoittaessaan että suomalaisten passiivisuus pantiin merkille venäläispuolella ja kaikki liikenevät reservit siirrettiin torjumaan saksalaishyökkäystä. Mahtoiko tuo kuitenkin vaikuttaa omalta osaltaan juuri tuohon saksalaisten joutumiseen vetäytymään?
Miksi nuo viljatoimitukset pantiin jarrutukseen juuri samaisena aikana?
Oletan että nuo Seppälän teesit ovat aiheuttaneet jonkinmoista keskustelua jo aikanaan ,mutta ei ole toistaiseksi silmiini sattuneet, joten ihan mielenkiinnosta kyselen.
"..ei politiikkaa pelissä vielä tuossa vaiheessa?
Mitä Seppälä tarkoittaa kirjoittaessaan että suomalaisten passiivisuus pantiin merkille venäläispuolella ja kaikki liikenevät reservit siirrettiin torjumaan saksalaishyökkäystä. Mahtoiko tuo kuitenkin vaikuttaa omalta osaltaan juuri tuohon saksalaisten joutumiseen vetäytymään? "
Politiikka oli pelissä koko ajan. Ei Mannerheim tyhmä ollut, eikä sortunut entisenä tsaarin kenraalina aliarvioimaan venäläisiä, joita oli itsekin uransa aikana johtanut. En usko suomalaisten passiivisuuden hyökkäykseen lähtemisessä juurikaan vaikuttaneen lopputulokseen ratkaisevasti. Esimerkiksi Leningradiin Suomen oli aivan turha yrittää yksin, koska siihen ei kyennyt Saksakaan.
Kannattaa muistaa myös millaiset sotavoimat Suomella tosiasiassa oli, se ei ollut hyökkäysarmeija. Jo Helsingissä 2.-6.kesäkuuta 1941 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa kenraaliluutnantti Heinrichs korosti saksalaisille, ettei heidän tulisi odottaa suomalaisten hyökkäykseltä liikaa. Suomen armeija ei ollut harjoitellut laajamittaisia hyökkäysoperaatioita, armeijalta puuttuivat raskaat hyökkäysaseet, erityisesti panssarivaunut. Suomen ilmavoimat olivat myös vaatimattomat. Heinrichs sanoi jo silloin, että hyökkäystavoitteeksi merkitty Syväri voitaisiin saavuttaa vain "onnellisten olosuhteiden vallitessa".
Tietysti Saksa painosti Suomea aktiivisemmaksi mm. viljatoimituksilla kiristämällä, mutta ei Suomella ollut joukkoja tuhlattavaksi asti Saksan sotaponnistelujen eteen ja Mannerheim halusi ja onneksi myös onnistui pitämään ohjat käsissään.
Suomalaisten strategia oli joustava, sitä muutettiin tarvittaessa tilanteen mukaan. Kun Saksa menestyi rintamilla, myös suomalaiset olivat ärhäkämpiä ja kun saksalaisten sotamenestys kääntyi niin suomalaiset laittoivat jarrut päälle. Suomen sodanjohtamista leimasi varovaisuus ja tilanteen kehittymisen ennakoiminen, Mannerheim ei komentanut joukkojaan suin päin suden suuhun vaan arvioi koko ajan tilannetta ja toimintaa sitä silmällä pitäen, miltä se vaikuttaisi sodan jälkeen, jos sota toiveista huolimatta vaikka hävittäisiinkin.
Tässä pitää muistaa myös Saksan ja Suomen erot sodan päämäärissä. Suomen tavoitteissa Neuvostoliitto oli yhä olemassa voitetun sodan jälkeenkin, Saksan päämäärä oli koko Neuvostoliiton tuhoaminen. Saksalle kyseessä oli ideologinen "pyhä tuhoamissota", Suomi taas liittoutui Saksan aseiden kanssa, ei ideologian.
Kiitti hyvästä ja tyhjentävästä vastauksesta! Monesti todellakin näyttää täällä meillä unohtuvan että suomen armeija ei todellakaan ollut hyökkäysarmeija vaikka sitäkin päästiin harjoittelemaan vähäksi aikaa.
Toinen asia mikä tuli tuossa vaiheessa vastaan oli jo yksinkertaisesti taloudelliset seikat. Suomella ei ollut varaa noinkin aktiiviseen ja kuluttavaan sodankäyntiin kovinkaan pitkäksi aikaa mitä silloin oli jo tehty.
"Stalin muisti Suomen tekemän palveluksen eli sen että Suomi säästi Leningradin tuholta, oliko Suomi siis liitossa Stalininkin kanssa (suurin murhaaja historissa) ? "
Teheranista ja länsivaltain mielipiteistä viis...Stalin kiitti suomalaisia Leningradin pelastamisesta pitäytymällä Suomen rintamalla rajoitettuihin sotatoimiin, joissa ei ollut kysymys Suomen miehittämisestä. Jalomielistä noinkin veren- ja vallanhimoiselta yksinvaltiaalta. Ja se ehdottoman antautumisen vaatimuskin lieni väärinkäsitys?
Stalinin sotatoimet olivat hyvin rajoitetut. Suomen armeija saksalaisten avulla rajoitti ne Ihantalaan, Viipurinlahteen ja Vuokseen. Venäläinen historioitsija on näitä hyökkäyssuunnitelmia selvittänyt ja hänen karttapiirroksessaan nuolet ulottuvat Kotkaan ja Kouvolaan.
..osaa käyttäytyä jos vain sille osoitetaan selvästi rajat!
"Suomen rintama oli osa operaatio Barbarossaan? "
absolutely yes. sanois englantilainen.
"Oliko Hitlerin vierailu oikeasti yllätys Marskille, olihan kyseessä liittolainen?"
-voin iloksenne ilmoittaa että kyllä kyseessä oli ihan oikea yllätys. Hitler ei juuri matkustellut sodan aikana.
"Miten Suomi muka kävi erillissotaa jos sillä oli saksalaisia omalla maaperällään ja komennossaan jne?"
--helposti! Itse Stalin tunnusti suomalaisten erityisaseman sodankäynnissä tarjotessaan kaikista saksalaisten kanssasotijoista nimenomaan suomalaisille erillisrauhaa jo niinkin varhaisessa vaiheessa kuin syksyllä -41.