Hyvä tuttavaperheeni on eronnut parin vuoden murheiden jälkeen.
Perheessä oli vaimo ja kaksi tytärtä, jotka kääntyivät jehovantodistajiksi.
Aviomies ja tyttöjen isä ei seurannut naisväkeä, vaan eli tavallista, rauhallista elämäänsä. Korostan nimenomaan, että hän on rehti suomalainen työteliäs mies.
Ei vaimossa ja teini-ikäisissä tyttärissäkään mitään vikaa ollut, he olivat kauniisti käyttäytyviä, kohteliaita ja hyvin innokkaita seurakunnassaan.
Mutta kotona he ohittivat isän sanaakaan sanomatta. Ruokaa ei hänelle tehty, hänen pyykkinsä eroteltiin pois pesusta, hänet karkoitettiin oman huoneeseen, johon naiset eivät jalallaan astuneet, eivät koskaan sanoneet mihin menivät, eli isännälle ei sanaakaan lausuttu.
Mies teki tietysti itse omat taloustyönsä, kun huomasi olevansa paarialuokkaa, mutta onhan selvää, että hänen mielensä alkoi järkkyä tässä sanattomuudessa ja vähättelyssä.
Laskut lyötiin hänen eteensä maksettavaksi, mutta se olikin ainoa, mihin hän naisten elämässä saattoi osallistua.
Mihin tämä mahtoi perustua? Mieshän ei ollut uskontoon liittynyt, eikä hän ollut muuttunut miksikään siitä, kun ev. lut. pappi oli aamenensa sanonut lähes parikymmentä vuotta sitten.
Ei hänellä olisi ollut mitään vaimonsa ja tyttäriensä elämänmuutosta vastaan,jos he olisivat pitäneet häntä ihmiskuntaan kuuluvana kääntymyksensä jälkeenkin, mutta pakko oli lähteä.
Onnettomana hän istui usein meillä paossa kotoa. Nyt on muuttanut toiselle paikkakunnalle.
Minun on vaikea olla ystävällinen näille naisille, jotka edelleen asuvat naapurissa.
Perheessä oli vaimo ja kaksi tytärtä, jotka kääntyivät jehovantodistajiksi.
Aviomies ja tyttöjen isä ei seurannut naisväkeä, vaan eli tavallista, rauhallista elämäänsä. Korostan nimenomaan, että hän on rehti suomalainen työteliäs mies.
Ei vaimossa ja teini-ikäisissä tyttärissäkään mitään vikaa ollut, he olivat kauniisti käyttäytyviä, kohteliaita ja hyvin innokkaita seurakunnassaan.
Mutta kotona he ohittivat isän sanaakaan sanomatta. Ruokaa ei hänelle tehty, hänen pyykkinsä eroteltiin pois pesusta, hänet karkoitettiin oman huoneeseen, johon naiset eivät jalallaan astuneet, eivät koskaan sanoneet mihin menivät, eli isännälle ei sanaakaan lausuttu.
Mies teki tietysti itse omat taloustyönsä, kun huomasi olevansa paarialuokkaa, mutta onhan selvää, että hänen mielensä alkoi järkkyä tässä sanattomuudessa ja vähättelyssä.
Laskut lyötiin hänen eteensä maksettavaksi, mutta se olikin ainoa, mihin hän naisten elämässä saattoi osallistua.
Mihin tämä mahtoi perustua? Mieshän ei ollut uskontoon liittynyt, eikä hän ollut muuttunut miksikään siitä, kun ev. lut. pappi oli aamenensa sanonut lähes parikymmentä vuotta sitten.
Ei hänellä olisi ollut mitään vaimonsa ja tyttäriensä elämänmuutosta vastaan,jos he olisivat pitäneet häntä ihmiskuntaan kuuluvana kääntymyksensä jälkeenkin, mutta pakko oli lähteä.
Onnettomana hän istui usein meillä paossa kotoa. Nyt on muuttanut toiselle paikkakunnalle.
Minun on vaikea olla ystävällinen näille naisille, jotka edelleen asuvat naapurissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...Vedätys..
suurinta käskyä lainkaan, jonka Jeesus antoi:
36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, tämän vertainen, on: 'RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI NIINKUIN ITSEÄSI'.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
Ja toiseksi on unohdettu tämäkin:
1. Kor. 7:14
Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
Eli lahkolla on omat ihmissääntönsä, jotka eivät ole Jumalasta vaan Brooklynistä.
No jo. Jos ukkeli on kärsinyt yksin huoneessaan ja naapureissa, niin olis paiskannut akat sinne todistajien salin pihalle ja sanonut, että kotiin saa tulla vasta sitten kun tulee pesemään pyykit ja keittämään sumpit kaikille ja olla muutenkin ihmisikksi niin viikonpäästä olisi varmaan jo aika nöyrää akkaa tullut kenttätyöstä kotiin.
Ei sitä voi tietää heidän asioistaan,kun on vain toisen osapuolen näkemys.On akkamainen ukko jos antaa akan ja vielä lapsensakin pompotella noin.BUT mut,oon nähnyt semmostakin,kun vaimosta tuli helluntalainen,mies potki pihalle,vaimo ei luopunut,muutti erilleen..aikaa kului 5 vuotta..suhde lämpeni uudestaan ja arvakkaas :nyt on mieski helluntalainen.Että olis tuon koppavan jt-vaimonkin kannattanut kaikessa hiljaisuudessa vaan palvella jehovaa ja miestäänkin,näin olisi ehkä voittanut,sanoittakin hänet.Eikä sitä vielä tiedä mitä heille vielä tapahtuu,aika usein parantaa.Muistuu mieliin,mikä saikaan heidät toisiinsa rakastumaan kerran,juu onhan näitä nähty.
Uskotteko ihan sumeilematta kaikkiin provokaatioihin?
Haloo, onko ketään kotona?
No en usko.Tarkoitushan oli vaan herättää keskustelua,ja sitähän tässä käydään,Hyvät huomenet kaikille T:aamukaffeelle.....
Olisin varmasti tehnyt samalla tavalla, sanonut naisille että nyt pitää lähtee jos tää jatkuu, ja takasin pääsette vastakun on muutosta tapahtunut. Ja naisväki tietty olisi maksanut omat laskunsa.