Eksyin ulos Jumalan valtakunnasta 60-luvun taisteluissa. Kun minua sitten neuvottiin Jumalan valtakunnasta parannuksen askelille sellaisesta synnistä, kuin eriseurasta, se teki kipeää. Kun sitten Jumalan seurakunnasta minua kehoitettiin parannnukseen ja Jumala osoitti, että olin eksynyt Jumalan valtakunnasta ulos, minulle tuli hätä.
Minua puhutteli sydämellisesti 30 vuotta aikaisemmin eli vuonna 1934 Jumalan valtakunnan jättänyt ja eriseuraan joutunut ihminen. Hänen kanssaan olimme ennen omaa eksymistäni puhelleet uskomisesta. Tuolloin olimme olleet aivan eri linjoilla. Mutta nyt kun olin ulkona Jumalan valtakunnasta oman eksymykseni tuloksena, tuo ihminen sanoi minulle kyynelet silmissä: Nyt olet samassa tilanteessa kuin minä ja puolisoni vuonna 1934, jollloin erosimme samasta joukosta, mistä sinä olet eronnut. Hän puhui sydämellisesti eikä aavistanut, että hän pysähdytti minut.
Jumala johti asiat niin, että minulle tuli hätä. Yöt valvoin ja luin Jumalan sanaa. Etsin sieltä itselleni autuutta, mutta en löytänyt. Päätin käydä rauhanyhdistyksellä Jumalan sanan kuulossa. Kerroin aikomukseni niille, jotka olivat joutuneet kanssani eriseuraan. He kielsivät: Älä mene! Olemme kuulleet, että sieltä ajetaan ulos sellaiset, jotka eivät porukkaan kuulu. Kun sinne kielloista huolimatta kuitenkin menin, vastassa oli ihmeellinen ystävällisyys. Kukaan ei puhunut, että tee eriseurasta parannus, vaan sieltä huokui rakkaus: Voi miten ihana asia, --, että tuli tänne! Tule toisekin!
Aikaa myöten Jumala avasi sen, missä on Jumalan seurakunta. Ymmärsin, ettei Jumalan seurakunta ole eksynyt. Se on rakkaudella neuvonut minua, mutta minä en ole kuunnellut sen neuvoja. Seurauksena oli eksymys. Kun minulle sitten saarnattiin eriseura ja kaikki synnit anteeksi ja lupasin uskoa, Jumala vastasi rauhalla omalletunnolle.
(Toholammin suviseurakirja 1995)
Minua puhutteli sydämellisesti 30 vuotta aikaisemmin eli vuonna 1934 Jumalan valtakunnan jättänyt ja eriseuraan joutunut ihminen. Hänen kanssaan olimme ennen omaa eksymistäni puhelleet uskomisesta. Tuolloin olimme olleet aivan eri linjoilla. Mutta nyt kun olin ulkona Jumalan valtakunnasta oman eksymykseni tuloksena, tuo ihminen sanoi minulle kyynelet silmissä: Nyt olet samassa tilanteessa kuin minä ja puolisoni vuonna 1934, jollloin erosimme samasta joukosta, mistä sinä olet eronnut. Hän puhui sydämellisesti eikä aavistanut, että hän pysähdytti minut.
Jumala johti asiat niin, että minulle tuli hätä. Yöt valvoin ja luin Jumalan sanaa. Etsin sieltä itselleni autuutta, mutta en löytänyt. Päätin käydä rauhanyhdistyksellä Jumalan sanan kuulossa. Kerroin aikomukseni niille, jotka olivat joutuneet kanssani eriseuraan. He kielsivät: Älä mene! Olemme kuulleet, että sieltä ajetaan ulos sellaiset, jotka eivät porukkaan kuulu. Kun sinne kielloista huolimatta kuitenkin menin, vastassa oli ihmeellinen ystävällisyys. Kukaan ei puhunut, että tee eriseurasta parannus, vaan sieltä huokui rakkaus: Voi miten ihana asia, --, että tuli tänne! Tule toisekin!
Aikaa myöten Jumala avasi sen, missä on Jumalan seurakunta. Ymmärsin, ettei Jumalan seurakunta ole eksynyt. Se on rakkaudella neuvonut minua, mutta minä en ole kuunnellut sen neuvoja. Seurauksena oli eksymys. Kun minulle sitten saarnattiin eriseura ja kaikki synnit anteeksi ja lupasin uskoa, Jumala vastasi rauhalla omalletunnolle.
(Toholammin suviseurakirja 1995)
Vastaukset 2
Vanhimmat
....mikä on eriseura. Pitää ensin ymmärtää mikä on seura. Sitä eivät kuitenkaan valtaosaltaan vanhoillislestadiolaiset tiedä, eivätkä ymmärrä.
Siitä syystä he eivät myöskään ymmärrä eriseursta mitään, mitä se tarkoittaa.
Matt. 12:29 Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.
Matt. 12:30 Joka ei ole MINUN kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei MINUN kanssani kokoa, SE HAJOTTAA.
Luuk. 11:20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.
Luuk. 11:21 Kun *[väkevä aseellisena] vartioitsee kartanoaan, on hänen omaisuutensa turvassa.
*Omavanhurskaus
Luuk. 11:22 Mutta kun **[häntä väkevämpi] karkaa hänen päällensä ja voittaa hänet, ottaa hän häneltä kaikki aseet, joihin hän luotti, ja jakaa häneltä riistämänsä saaliin.
**Kristuksen lahja vanhurskaus.
Luuk. 11:23 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
Luuk. 11:24 ***[Kun saastainen henki lähtee ihmisestä], kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa; ja kun ei löydä, sanoo se: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin.'
***Synti Kristuksen veren voimasta
Luuk. 11:25 Ja kun se tulee, tapaa se sen ****[lakaistuna ja kaunistettuna].
****Kristuksen vanhurskauden valkealla vaatteella.
Luuk. 11:26 Silloin se menee ja ottaa mukaansa *****[seitsemän muuta henkeä], pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset."
***** Kuusi perkelettä, joista seitsemäs on tuo kaikista katalin, eli omavanhurskaus saatana.
Siksi uskova, joka on tehnyt parannuksen pahuudesta, mutta ei vielä pyhyydestä on koko saatanallinen otus omassa norsunluutornissaan, josta hän tillistelee toisten syntejä ja toimii toisten ylimmäisenä tuomarina. Tuomitsee itsekään huomaamatta itsensä.
Siksi on tärkeätä, että ihminen herää myös väärästä pyhyydestä, eli omasta vanhurskaudesta.
Se on todella katala tila. Monissa yhdistyksissä oikein rakennetaan temppeliä omavanhurskaus saatanalle, eli ollaan todella sokeita, samoin kuin muutkin, ei- messiaaniset juutalaiset.
Kristus on heille tuntematon, mutta hengellisiä kevätjuhlaliikeitä tehdään sitäkin enemmän.
on yhtä harhaista eriseuraa koko klaani.