Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme
(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)
[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]
Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.
Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle.
Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan. Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä.
Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä. Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet.
Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista. Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.
Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa.
Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta. Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä.
On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa. Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme.
Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.
Ilkka Luoma
0400 607080
[email protected]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen;
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.
Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.
Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.
Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/2981407 --- b0000151.JPG
Teksti
Suomalainen metsänomistaja höytyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa, me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.
(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)
[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]
Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.
Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle.
Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan. Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä.
Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä. Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet.
Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista. Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.
Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa.
Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta. Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä.
On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa. Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme.
Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.
Ilkka Luoma
0400 607080
[email protected]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen;
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.
Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.
Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.
Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/2981407 --- b0000151.JPG
Teksti
Suomalainen metsänomistaja höytyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa, me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos suomalainen raakapuu ei ole kilpailukyistä, niin sitten puu tuodaan muualta, jos venäläinen puu on liian kallista, niin sitten se tuodaan kolmansista maista, yksinkertaista...
..ilmeisesti kaipaili jalostusasteen nostamista mahdollisimman korkeaksi täällä meillä , jolloin lopputuotekin saadaan hinnoiteltua mahd. korkeaksi? Tässä vaiheessa voisi tietysti esittää että valmistetaan hammastikkuja koko kapasiteetilla...siinähän on todella kova kuutiohinta.
Vakavissaan puhuttuna, metsäteollisuudella on edessään todennäköisesti sopeutumisen aikakausi. Puhutaan kaikentyyppisistä uusista tuotteista jotka mahdollisesti mullistavat tulevaisuudessa tuon alan markkinat...älypaperit sun muut sellaiset.
Ensin viedään Suomelta sodassa metsät, sitten myydään metsien tuotto rahalla takaisin.
Ei voi kukaan Veli Venäläistä huonoksi pisnesmieheksi väittää.
Ovat myös saaneet suomalaiset kustantamaan ilmaisia infrastruktuurihankkeita kuten Pietarin jätevedenpuhdistamo. Kyllä se kaupankäynnissä on niin, että tyhmempi jää auttamatta tappiolle.
Suomi ostaa sopivalla vaihtokaupalla Karjalan ja Sallan alueen takaisin, varsinkin Sallan alueen, sillä sieltä on löydetty suuri uraanimalmiesiintymä.
Hyvä Ilkka,
Mukava että joku näkee paljon vaivaa kirjoittaakseen mielipiteitään julki. Aina määrä ei kuitenkaan korvaa laatua, ja laadun edellytys on hyvä pohjatyö ja faktojen tarkastaminen. Mielipidetekstit ovat toki mielipidetekstejä, mutta jos ne perustaa olettamuksille ja väärille päätelmille, on teksti arvotonta.
Oikaisen tässä räikeimpiä epäkohtia lyhyesti:
1. "Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat.."
Suomalaiset eivät raaka-ainevarojamme huomanneet vaan ruotsalaiset, norjalaiset, saksalaiset , venäläiset ja muut ulkolaiset. Patruunota ei "huomattu", he tulivat ulkomailta ja ostivat pilkkahintaan ulkolaisella pääomalla suomalaisten metsät maapohjineen, kosket ja työvoiman. Sukuja olivat mm. Fiskarsin Thorwöste (1649 Hollanti), edelleen tunnetut Rettig (1845 Ruotsista) Skontlantilainen Finlayson (1819), Paulig (1876 Saksasta) ja Gutzeit (1892 Norjasta). Ennakkoluulottomia patruunoita auttoi huomattavasti työvoiman vapaa käytettävyys, mm. lapsityövoima ja rajoittamattomat työajat - työvoimasta kun ei ollut pulaa, sairastunut tai loukkaantunut voitiin helposti korvata uudella työntekijällä.
2. "Suomi eli metsästä"
Suomi elää edelleen vahvasti metsästä. Metsäteollisuus on maamme toiseksi suurin vientiteollisuuden ala ja merkittävä työllistäjä, etenkin kerrannaisvaikutuksineen.
3. "Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta."
Väärä tulkinta. Suomi ei missään tapauksessa hyödy kallistuvasta raaka-aineesta sillä jo nyt metsänomistajat ovat saaneet kaiken puunsa kaupaksi, sen mitä vain ovat halunneet myydä. Saha-, vaneri-, sellu ja paperiteollisuudessa raaka-aineen osuus on todella merkittävä ja lisäksi energian hinnan noustessa (mm. päästökaupan takia) suomalainen paperiteollisuus on pulassa, tästä ei liene epäselvyyttä? Voikkaa ja Viiala on lopetettu, kymmeniä pieniä sahoja on seisonnassa. Ei missään tapauksessa ole suomen etu, että paperitehtaita lakkautetaan. Mihin se johtaa? Se johtaa siihen, että Suomi taantuu matalamman jalostusasteen viejäksi, takaisin sahateollisuuteen. Koska etäisyydet markinoille ovat vielä pitkiä, voi maanomistaja varautua laskeviin kantohintoihin kotimaan kysynnän hiipuessa.
4. "Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa."
Perusteeton väite. Hinnoittelun määrää maailmanmarkkina, ei suinkaan suomalainen paperiteollisuus. Työvoimakustannus on paperiteollisuudessa keskimäärin 8 % kokonaiskustannuksesta, joten vaikka siitä leikattaisi 25 %, ei viivan alle juuri enempää jäisi - jos kohta kustannusta ei ole varaa kasvattaakaan.
5. "Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa."
Miten nostaisit paperiteollisuuden jalostusastetta?
6. "..valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä."
Mitä instrumenttejä tarkoitat?
7. "..venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla"
Mistä päättelet venäläisen puun olevan alle markkinahinnan? Venäläisethän saavat myydä kenelle hyvänsä, markkinahinta määräytyy siten aivan oikeaksi.
8. "..valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä." - "Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla" - "..olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa."
Väitteesi mukaan olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa, muttemme saisi perustaa hyvinvointiamme tuonnille? Toisaalta väität, että valtiovalta voi puuttua työn hinnoitteluun ja että olemme kuitenkin markkinatalousmaa? Väitteesi lyövät toisiaan korville ja pahasti.
- Tuontiriippuvainen maa perustaa nimensä mukaisesti hyvinvointinsa jalostusasteeseen ja siten "halpaan" raaka-aineeseen.
- Markkinatalousmaassa, jollainen väität suomen olevan, hinta määräytyy markkinaehtoisesti valtion siihen puuttumatta.
Päätelmäsi ovat hataralla pohjalla. Valtaosa niistä on pohjautuu perustelemattomiin lähtökohtaoletuksiin ja vääriin päätelmiin, ristiriidoista puhumattakaan.
Jatka hyvää työtä keskustelujen avaajana - mutta teethän kotiläksyt jatkossa kunnolla, jo arvostuksesta lukijaa kohtaan.
Kiitos ja terveisin
Blog-it
Hyvä aloitus, tästä on hyvä jatkaa. Suomessa metalli, ja erityisesti elektroniikka ovat nousseet veturiksi. Venäjhän ei tarvitse "maksaa" meidän elintasoa halvemmalla raakapuulla. Nyt maajussit saavat puunsa kaupaksi ja vieläpä paremmalla hinnalla. Kaupunkilaiset jotka ostivat rakennettuja metsätiloja pari vuotta sitten, ovat jo puun osamyynnillä rahoittaneet koko kaupan!
Suomen on pakko lisätä jalostusastetta, koska työmme hinta korkea, mutta toisaalta osaamisemme pirtäisi "kuitata" tämän paremmilla ja kysytyimmillä tuotteilla. Paperin perusjalostus loppuu Suomessa, mutta voimme erikoistua huippulaatuisiin kartonkeihin pakkaustarkoituksiin, kysyntää esim. Kiinassa.
Suomelle on hyväksi kun Putin nostaa puutulleja, näin meidän on pakko kekisä uusia menetelmiä saadaksemme ulkomaankaupan tasapainoon, joka sivumennen sanoen on ollut meille hyvin myönteinen jo reilut 10 vuotta.
Valtio kykenee halutessaan vaikuttamaan työmme hintaan verotuksella, paikallisavustuksin ja kohdennetuin koulutusmenetelmin.
Oli hyväksi, että joku aloitti tämän keskustelun, sillä Venäjän ei todellakaan tarvitse subventoida Suomen markkinataloutta "alihintaisella" raakapuulla.
Blog-it ´lle voisi todeta, että nämä patruunat tulivat kuitenkin Suomen kansalaisiksi.
Kiitos kirjoituksestasi - siinä on useita hyviä pointteja.
Jalostusasteen nostoa on hoettu vuosikausia, siinä on onnistuttukin joissain tuotteissa, paitsi paperiteollisuudessa niin ennenkaikkea mainitsemassasi elektroniikkateollisuudessa. Paperiteollisuudessa pitkälle vietyjen erikoistuotteiden volyymit ovat kuitenkin kovin pieniä, joten niiden hyväkään kateprosentti ei riitä kuihtuvien tulovirtojen ratkaisijaksi. Myös niiden työllistävä vaikutus on pieni.
Ajatuksesi tullien motivoivasta vaikutuksesta kuulostaa erittäin suomalaiselta;
Toinen maailmansota sotakorvauksineen, 90-luvun lama, monet selviytymistarinat Kiina-ilmiön, rajojen avatumisen pakottamana ovat pohjautuneet tälle "pakon edessä" -ilmiölle. Se on huolestuttavaa, sillä todelliset menestyjät löytävät uudet mahdollisuudet ilman potkua ahteriin. Suomen olisi aika siirtyä puolustuskannalta haastajaksi. Miksei meistä muka olisi siihen?
Mitä tulee palkkatasoon, valtion vaikuttaminen työn hintaan on lopulta aika pieni. Jos paperiteollisuudelle haetaan kilpailukykyä palkkakustannusten alennuksen kautta, on sama toteutettava kaikilla aloilla. Jo parin prosenttiyksikön vastaantulo valtiovallalta vaatii todella hyvää suhdannetta, joten oikeaa apua siitä ei ole. En ymmärrä mitä tarkoitat paikallisavustuksilla, mutta koulutuskaan ei ole pullonkaula paperiteollisuuden suhteen. Suoran tuen antaminen paperinjalostajille ei ole mahdollista Suomen tekemien kauppapoliittisten sitoumusten myötä - eikä sitäpaitsi järkevääkään.
Ja lopuksi niistä patruunoista - osa jäi Suomeen, aivan totta, osa palasi kotimaahansa. Suomeen jääneet (mm. Rettig, Paulig, Ahlström) keräsivät huiman omaisuuden itselleen ja lähipiirilleen suomalaisten jäädessä nuolemaan näppejään. Moneen sukupolveen työläisiltä ei jäänyt perintöjä vierasperäisten sukujen rikastuessa yli äyräiden. Kuulostaa itkuvirreltä, tiedän, mutta se on tosiasia josta ei oikein saisi puhua. Monasti suomalaistet kadehtivat "optiomiljonäärejä" tyystin unohtaen rikkaiden sukujen kymmen- jopa satakertaiset omaisuudet. Noissa suvuissa jokainen on rikas, sylivauvasta vaariin.
Terveisin
Blog-it
Putin teki oikean päätöksen jo ajat sitten, raaka-aineita aloitetaan omaehtoisesti, tosin hiljalleen, mutta vakaasti jalostamaan ITSE.
Tosiaankin Putin ilmoitti hyvissä ajoin mm. suomalaisille, että raakapuun hinta nousee ja näyttää hän pitävän sanansa. Samalla Putin kylläkin kannusti suomalaisia investoimaan puunjalostukseen Venäjälle, oli muuten halpoja hakkuuoikeuksia tarjolla, nyt ei enää... kiinalaiset ehtivät edelle, olimme hitaita hämäläisiä (viisaita?).