hoitoalalla työskenteleville hoitajille on luvattu korkealta taholta ylimääräistä palkankorotusta, tämä ei kai liene enää kellekään epäselvää. toisaalta samaan aikaan luotettavalta taholta, elikkä tarkemmin sanottuna kuopiosta, on valmistunut uusi tutkimus, josta yksiselitteisesti ilmenee suomalaisen terveydenhoidon tehottomuus. turhia tai ainakin päällekkäisiä hoitoja annetaan melkeinpä aiheettomasti, samoin laboratoriotutkimuksia sekä kova- ja pehmytkudoskuvauksia otetaan usein varmuuden vuoksi kolmeen kertaan samasta vaivasta. samoin kolesteroolilääkkeitä syötetään miljardien edestä, vaikka kol-arvo useilla lääkitettävillä on luonnostaan alle 5:en. riittää, kun kuuluu johonkin "riskiryhmään". potilaiden kanssa siis jahkaillaan ja ollaan kovasti tekevinään tärkeääkin hoitotyötä. ainoastaan vanhusten laitostuttamisessa suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on tehokas. jo parissa viikossa ennen niin virkeä mummo tai pappa muuttuu palvelutalossa apaattiseksi pissa- ja ulosteautomaatiksi.
tähän on nyt tultava muutos. hoitajat saavat toki ansaitsemansa palkankorotukset, mutta vaativat ja vastuulliset asiakkaat, elikkä potilaat, alkavat myös lystin maksajina vaatia asianmukaista tehokasta hoitoa.
elikkä tässä on naisvaltaiselle hoitoalalle selvästikin itsekritiikin ja kehittymisen paikka. :)
tähän on nyt tultava muutos. hoitajat saavat toki ansaitsemansa palkankorotukset, mutta vaativat ja vastuulliset asiakkaat, elikkä potilaat, alkavat myös lystin maksajina vaatia asianmukaista tehokasta hoitoa.
elikkä tässä on naisvaltaiselle hoitoalalle selvästikin itsekritiikin ja kehittymisen paikka. :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
kyse ei ollut hoitajien ammattitaidottomuudesta vaan organisaattorien ammattitaidottomuudesta. Hoitajathan eivät näitä byrokraattisia rakennelmia sairaaloihin rakenna.
Sivusta asiaa seuranneena olen tullut siihen tulokseen, että terveydenhuoltopuolella ongelmat ovat organisationtitaidon puute siellä ylemmällä taholla ja sekä uskomaton byrokratia. Kuuleman mukaan lääkäreiltäkin menee suunnaton määrä aikaa paperitöihin.
Kuopion tutkimus perustuu vanhentuneisiin tietoihin ja on myös harhaanjohtava, vertailumaiden kokonaishoitopakettia ei oltu huomioitu. Lähinnä ainoa kysymys joka herää, on se, että miksi professori voi antaa arvovallaan lausuntoja, jotka ovat perättömiä. Mihin siis pyritään tälläisillä pseudotieteeseen perustuvilla "tutkimuksilla".
Vaikka tutkumus sinänsäkin on huuhaata, väitteesi siitä, että palvelutaloissa vanhus laitostuu kahdessa viikossa, ei perustu edes tähän tutkimukseen. Sairaaloissa vanhuksien toimintakyky laskee parissa viikossa, tämä ilmeisesti on totta. Kuinka paljon vanhusten toimintakykyä laskee itse sairaus, siitä ei ole mitään tietoa. Aika erikoista olisi, jos palkästään laitos sinänsä aiheuttaisi toimintakyvyn laskua ja itse hoitoa vaativa tila ei sitä tekisi.
Suomessa hoitotyö on laitosvaltaista ja lääkärijohtoista, siksi terveydenhoito on muodostunut tälläiseksi. Kelan korvausperusteidenkin arviointi tapahtuu lääkärijohtoisesti. Ilmeisesti lääkäreiden koulutuksessa ei riittävästi ole kansantalouden perusteita opiskeltu. Tosin kansantalous on aliarvostettu tieteenala muutoinkin.
tämä tutkimus on saanut osakseen myös luottamuslauseita varsin arvovaltaisilta tahoilta. suomalaista terveyspalveluiden tuottamista kuvaa hyvin tehottomuusajattelu, hoitoja annetaan resurssien puitteissa ja usein tämä tarkoittaakin loppukäyttäjän kannalta ns konservatiivisten toimien käyttämistä. elikkä lääkinnällä ja muilla oireiden mukaisilla toimenpiteillä potilaan lopullinen kuntoutus viivästyy tarpeettomasti. toisaalta tulevat hoitoalan palkankorotukset nielevät kuntatalouksista varoja siinä määrin, että terveyskeskusmaksuja ja peräti veroäyrejä joudutaan pakosta korottamaan. mistä tietysti seuraa se tilanne, että aktiiviset kuntalaiset itse alkavat vaatia parempaa hoitoa rahojensa vastineeksi.
näillä näkymin siis jo lähitulevaisuudessa ylimitoitetut henkilöstöt terveyskeskuksilla joutuvatkin tekemään oikeita töitä palkkansa eteen, eikä pelkästään paikalla oleminen riitä palkanmaksun perusteeksi. samoin liioista kahvi- ja tupakkitauoista joutuu hoitajat luopumaan, mikä on pelkästään heidän omaksi parhaakseen ja terveydekseen positiivista kehitystä.
Monessa laitoksessa vanhuksiin tuupataan hervoton määrä lääkkeitä, jotka saavat heidät ulos kartalta. Usein syynä on tietämättömyys lääkkeiden yhteisvaikutuksista tai vanhuuden muutoksista lääkkeiden sietokykyyn, mutta on myös paikkoja, joissa vanhukset lääkitään mukavuussyistä zombieiksi.
Paitsi mukavuussyyt, myös henkilökuntapula pakottaa pamauttamaan tajun kankaalle - on tapauksia, joissa nuori lähihoitajaopiskelija vastaa yksinään yökkönä kahdesta vuodeosastosta! Tilanteessa ei voi ottaa riskiä siitä, että joku lähtee omatoimisti kipittelmeään vessaan...
Mikäli vertallaan terveydenhoitomenoja, niin Suomessa menot ovat suhteessa kansantuloon merkittävästi vähäisemmät, kuin muissa länsimaissa. Näin ollen, jo tämä kertoo siitä, että hoitojärjestelyt ovat taloudellisesti tuetettuja. Suomessa tervedehoitomenoja lisää merkittävästi työnantajien suhtautuminen lyhyiin sairauspoissa oloihin. Turhia lääkärissä käyntejä tulee tällöin, kotona hoidettavien sairauksien vuoksi.
Suomessa on hoitajia merkittävästi vähemmän hoidettavia kohti, kuin muualla. Vanhustehoitolaitoksissa hoitaja mitoitus olisi (käypähoito suositusten mukaisesti) 0,8 tähän suositukseen harva hoitolaitos pystyy. Terveyskeskuksien vuodeosastoilla mitoitus on vielä pienempi. Tolkuttomaan laiskotteluun ei siis kuntatyönantaja kannusta.
Kukaan asioista perillä olevista tahoista ei ole ottanut tosissaan Kuopion tutkimuksia, jo pelkästään sen vuoksi, että tutkimukset ovat perustuneet vanhentuneisiin tilastoihin.
Peruslähtokohta on tutkimustuloksia arvioitaessa niiden vertailu, tässä tapauksessa olisi luontevinta vertailla terveysmenoja BKT.n, pelkästään tämä vertailu todentaa sen, että jokin on pielessä, joka tutkimusmenetelmässä tai valitussa aineistossa. Hyvänen aika, jopa tiloastotieteen alkeita opiskellut, ymmätäisi varmentaa opinnäytteensä jollakin laajemalla vertailukohteella.
Epäilemättä kertomasi on totta, Suomessa rahoittavien ja unilääkkeiden käyttö on vanhuksilla varsin mittavaa. Vanhukset käyttävät myös kotona ollessaan varsin paljon e.m lääkkeitä. Suomessa on lääkehoitokulttuuri varsin voimakas.
lääkäriliiton toiminnanjohtaja muiden muassa on todennut saman tehottomuuden. terveyskeskuslääkärin ajasta menee suuri osa erilaisten paperitöiden merkeissä. sairauslomatodistusten kirjoittaminen esm, koska työnantajat näitä vaativat ja asianmukaista työterveyshuoltoa ei kuitenkaan ole järjestetty yksityiselle lääkäriasemalle. julkishallinnon puolella samoin kuin eri kuntayhtymien terveydenhoitoyksiköissä työntekijät saavat omalla ilmoituksellaan pitää parin päivän sairauslomia. yksityiset työnantajat sen sijaan suhtautuvat tähän ruotsin-malliin nuivasti, joten pikku kuumeet ja flunssat työllistävät kummasti muutenkin ylirasittunutta lääkärikuntaamme.
vanhustenhuollosta professori kinnunen toteaa, että monissa kunnissa vanhusten hoito- ja sosiaalipalveluita pidetään yllä ainoastaan imago ja työllisyys syistä. hoidon tasosta piittaamatta.
tästä onkin lukuisia esimerkkejä olemassa, yleisin mallihan on se, että asiakas sidotaan päiväksi syöttötuoliin "katsomaan tv:tä" ja illalla vaihdetaan puhtaat alusvaatteet nukkumaan mentäessä. siinä sitä onkin "ihmisarvoista" ja "aktivoivaa" puuhaa elämänsä ehtoota viettävälle vanhukselle. joka yleensä vielä itse maksaa pienellä eläkkeellään suurimman osa tästä palvelutalon "palvelusta". :)
kinnusen tutkimusraportin mukaan suomalaisessa terveyskeskuksessa on siis jopa kolminkertainen miehitys tarpeeseen nähden, mikä johtaa näennäistyöllisyyteen ja vastuunpakoiluun aikaa myöten. työntekoa tehostamalla ja väkeä vähentämällä voitaisiin siis kokonaiskustannuksia säästäen helpohkosti maksaa hoitohenkilökunnalle nykyistä reilumpaa (tulos)palkkaa.
Lääkärintodistusten kirjoittaminen on lääkärien työtä, se kuuluu heidän työtehtäviinsä aivan oleellisesti. Suomessa terveydehoitomenoja nostaa yksityinen työterveyshuolto, se aiheutaa varsin runsaasti ylimääräisiä kuluja. Kelan korvausjärjestelmä on myös remontin tarpeessa.
Mikäli "tutkimuksessa" ei ole huomioitu edes sitä, että terveyskeskuslääkärit hoitavat myös osastolla olevat potilaan, niin voi vain ihmetellä.
On eri asia, pohtia sitä, minkälainen on hoidon taso, kun määritellä hoito tarpeettomaksi. Mikäli jossakin tekemässäni tutkimuksessa olisi ollut sellainen tulos, että osassa maita ei vanhuksia ole sairaalapaikoilla yhtään (Kinnusella mm. Sveitsi) epäilisin tehdä johtopäätöksiä lainkaan, virhe olisi niin ilmeinen. Ruotsissa mm. ei tämän tutkimuksen mukaan -taas vastaavasti- olisi lainkaan hoivakotipaikkoja. Tutkimuksessa on kadonnut vanhuksia, läheskään kaikkia ei ole siis tilastoitu. Ei ole lainkaan ihme, että tuloksia kummastellaan ja "tutkimukselle" nauretaan avoimesti.
Tottakai miehitys saadaan suureksi, mikäli ei huomioida terveyskeskuksissa tehtävää osastotyötä, tämä huomaamattomuus on varsin merkillistä, myös siksi, koska tutkimuksessa nimenomaan kritisoitiin sairaalapaikkojen paljoutta. Käytössä olivat siis kymmenen vuotta vanhat tilastot, tämäkin on varsin erikoinen valinta. Suomessa tehdään varsin tarkkoja hilmoja, uusiakin tietoja olisi ollut mahdollisuus käyttää.
tutkimus perustui vuoden 2004 tilanteeseen ja oli ihan asiallinen taloustieteen professorin johdolla toteutettu tutkimus. sinänsähän näillä tämän tapaisilla tutkimustiedoilla, kuten yleensäkin, ei ole tarkkaa käyttötarkoitusta, vaan niiden tehtävä on tehdä tilannekartoitus, löytää mahdolliset kipupisteet ja ohjata kehitystä parempaan suuntaan. sinänsä siis hyödyllinen tutkimus ja toi selkeästi terveydenhuollon heikot kohdat sekä yleiseen että myös päättävän tahon tietoisuuteen.
Erään lehtiartikkelin mukaan Suomessa on aivan liikaa hoitsuja (yli kolminkertaisesti verrattuna naapurimaihin). Saman uutisen mukaan leikkauksistakin noin 40 % on tarpeettomia (siis potilaalle hyödyttömiä). Mitä tästä kaikesta tavallisen tallaajan sitten pitäisi ajatella?