kertoiskos joku, joka tietää.
A. mikä on veroprosentti, kun rintaperillinen tai tämän lapsi perii? 10 % vai?
B. entäs kun tuttavan-veljen-kummin -kaima perii?
C. Voiko testamenttiin laittaa ehdon, että perittävällä rahalla on ostettava esim asunto? Kuka sitten valvoo, että niin käy ja ettei sitä asuntoa seuraavassa käänteessä myydä?
C. entäs onko tietoa, miten ko asioissa laki poikkee englannissa?
kiittelen etukäteen tiedosta. en oletuksista.
A. mikä on veroprosentti, kun rintaperillinen tai tämän lapsi perii? 10 % vai?
B. entäs kun tuttavan-veljen-kummin -kaima perii?
C. Voiko testamenttiin laittaa ehdon, että perittävällä rahalla on ostettava esim asunto? Kuka sitten valvoo, että niin käy ja ettei sitä asuntoa seuraavassa käänteessä myydä?
C. entäs onko tietoa, miten ko asioissa laki poikkee englannissa?
kiittelen etukäteen tiedosta. en oletuksista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Perimysjärjestys ja perillisryhmät
Perillisen tulee olla elossa perittävän kuollessa.
Poikkeus: ennen kuolinhetkeä siitetty ja elävänä syntyvä lapsi.
Perimysjärjestys perustuu verisukulaisuuteen.
Poikkeus: leski ja ottolapsi.
Perimysjärjestys on kiinteästi määritelty, ei harkinnanvarainen.
Perilliset on jaettu ryhmiin. Jos tietystä ryhmästä ei ole perillisiä, perinnön saa seuraavan ryhmän perilliset.
Ryhmien sisällä oma ijaantulojärjestyksensä.
I ryhmä: Rintaperilliset (1. parenteeli)
lapset jakavat perinnön tasan jos lapsi on kuollut ennen perittävää, hänen lapsillaan on sijaantulo-oikeus rajoituksitta ottolapsi on kuin rintaperillinen (uuden lain vahva adoptio)
II. ryhmä: Leski
jos ei rintaperillistä, jäämistö menee leskelle
lesken perintöoikeuteen liittyy seuraantorajoitus:
lesken kuoltua ensiksi, kuolleelta peritty omaisuus ei siirry lesken perillisille, vaan palautuu ensiksi kuolleen sukuun
lesken jäämistö jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten kesken
leski ei voi tehdä tästä omaisuudesta testamenttia mutta voi tehdä siitä oikeustoimia
lesken kannalta tärkeämpiä ovat leskensuojasäännökset
III ryhmä: Vanhemmat ja sisarukset (2. parenteeli)
sijaantulo-oikeus rajoittamaton eli kuolleen vanhemman sijaan tulevat sisarukset ja näiden sijaan heidän lapsensa
kukin sukuhaara saa yhtä suuren osan
jos sisaruksia ei ole, elossa oleva isä tai äiti saa koko perinnön
jos vanhemmat kuolleet, eikä täyssisaruksia tai näiden lapsia ole, sisarpuoli saa koko perinnön
tällöin perimys ylittää sukurajan
IV ryhmä: Isovanhemmat (3. parenteeli)
sijaantulo-oikeus rajoitettu
isovanhemman lapsilla on sijaantulo-oikeus, mutta näiden lapsilla ei
eli eno, setä ja täti perii, mutta serkut eivät peri
sukuraja voi ylittyä, jos isovanhemmilla on lapsia eri avioliitoista
Toissijaiset perilliset
Puolisonsa perineen lesken jäämistö jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken.
Toissijaisia perillisiä ovat vanhempien ryhmän perilliset.
Perinnön saa ne, joilla lesken kuollessa olisi ollut oikeus periä ensiksi kuollut puoliso.
Jos toissijaisia perillisiä ei ole, lesken perilliset saavat koko jäämistön.
Jos leskeltä ei jäänyt perillisiä, koko jäämistö menee toissijaisille perillisille.
Jos perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä ei ole, eikä perittävä ollut tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.
PERINTÖVERO
Perintövero määrätään kullekin edunsaajalle hänelle tulleen osuuden perusteella. Myös henkilövakuutuksen perusteella saatu 35 000 euroa ylittävä vakuutus-korvaus luetaan verovelvollisen perintöosuuteen.
Perintöveroa ei kuitenkaan määrätä siltä osin, kun korvauksesta on suoritettava tuloveroa.
Pesän varoista sekä perintöosuuksista voidaan tehdä eräitä vähennyksiä. Esimerkiksi hautaamisesta ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset saa vähentää pesän arvosta. Perinnönjättäjän tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 3 400 euroon asti. Puolisovähennys on 6 800 euroa ja alaikäisyysvähennys on 3 400 euroa.
Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja
sukulaisuussuhteen nojalla 1.1.2002 lukien seuraavasti:
Verotettavan osuuden / Veron vakioerä / Vero-%
arvo osuuden alarajan ylimenevästä euroa kohdalla, euroa osasta
3400–17000 / 85 / 10
17000–50000 / 1445 / 13
50000 – / 5735 / 16
I veroluokassa asteikon mukainen vero
II veroluokassa asteikon mukainen vero kaksinkertaisena
III veroluokassa asteikon mukainen vero kolminkertaisena
Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:
I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison
lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani,
jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus, tuloverolain 7 §:n 3 momentin tarkoittama avopuoliso;
II. perinnönjättäjän veli, sisar ja veli- tai sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuolen jälkeläinen;
sekä
III. muut sukulaiset ja vieraat.
Verotettavan perintöosuuden arvo vahvistetaan
täysin sadoin euroin siten, että ylimenevät eurot jätetään ottamatta huomioon.
kiitos tosi tyhjentävästä selvityksestä. Pystyisitkö vielä selvittämään ton kohdan c, eli voiko laittaa ehtoa jne ?
testamentissa voi määrätä ns. testamentin toimeenpanijan. testamenttiin riittävän yksityiskohtaiset ja mielummin myös tulevaisuuteen suuntautuvat (esim. aikarajoitteiset määräykset) ja poikkeustapaukset huomioivat määräykset. toimeenpanija huolehtii määräyksen noudattamisesta.
ookoo.
Testamentin toimeenpanija siis valvoo, että asunto tulee ostettua.Entä sitten,kun asunto jonkin ajan päästä halutaan realisoida? Millaiset (ja kuinka pitkään) valtuudet valvojalla silloin on?
Entäs, jos asunto myydään valvojan tietämättä. Miten se estetään?
Jos vielä jaksat....
testamenttimääräyksestä kannattaa tehdä riittävän yksityiskohtainen ja valtuudet määrätään samassa yhetydessä (esim. määräys koska tai millaisissa tilanteissa asunnon saa aikaisintaan myydä yms. käytännön seikkoja). ehtojen mukaan myynnin ja kaupan ehtojen tulee tapahtua esim yhdessä toimeenpanijan kanssa tai hyväksynnällä. ongelmana on toki ns. julkivarmistuksen hoitaminen, mutta tämäkin onnistunee käytännössä esim. asunto-osakkeen kyseessä ollessa esimerkiksi osakeluetteloon tehtävällä merkinnällä. täydellistä varmuutta tällä ei kuitenkaan ole valitettavasti mahdollista saavuttaa. muita vaihtoehtoja voisi ajatella esimerkiksi asunnon ostamisen yhtiön nimiin, jonka omistaa testamentinsaaja, mutta jota hallinnoi toimeenpanija. luonnollisesti yhtiöjärjestys tulee laatia tässä tapauksessakin tarkoituksenmukaisesti väärinkäytösten estämiseksi.
uskoisin, että viimeisen tahtonsa saa aika hyvin täytetyksi, mikäli asian hoitaa oikein.