kuolema on samanlainen tila kuten mitä me nukkumisesta muistamme heräämisen jälkeen (ei koske unia).
Ei yksinkertaisesti voi olla mitään koska kaikki millä ajattelemma ja näemme (silmät, aivot..) mätänevät madon ruuaksi tahi poltetaan.
No tietenkin, eläämme maailmassa josta emme oikeastaan tiedä mitään muuta kuin että aurinko lämmittää maapallon, niin voihan olla ihan totta että jotain tulee sen jälkeenkin.
Mutta tuskin mitään mitä uskontojen kirjoissa sanotaan, ne ovat vain uskomuksien tuottoa.
Ei yksinkertaisesti voi olla mitään koska kaikki millä ajattelemma ja näemme (silmät, aivot..) mätänevät madon ruuaksi tahi poltetaan.
No tietenkin, eläämme maailmassa josta emme oikeastaan tiedä mitään muuta kuin että aurinko lämmittää maapallon, niin voihan olla ihan totta että jotain tulee sen jälkeenkin.
Mutta tuskin mitään mitä uskontojen kirjoissa sanotaan, ne ovat vain uskomuksien tuottoa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun tunnut tietävän totuuden, niin missä on näyttö väitteillesi. Kiistaton fakta pöytään kiitos.
"kuolema on samanlainen tila kuten mitä me nukkumisesta muistamme"
Missä olemme silloin kun olemme unessa?
Siinäpä hieman ajattelemisen aihetta...
Marsissa kuukävelylläkö?
Kun nukummem niin nukumme hallooooo!
Vai mitä sinä aattelit?
Kuolema on unta, sillä sanoihan jeesus aikoinaan Lasaruksesta ja Jairuksen tyttärestä myös: " Hän nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta"
Kuulijat tietysti sanoivat: " Herra, jos Hän nukkuu , hän tulee terveeksi! Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: " Tyttö on kuollut"
Myös kristitty stefanuksesta kun hänet kiviteettiin ..sanotaan: " He asleep" Hän nukkui pois.
On totta etteivät kuolleet tiedä mitään, mutta kristityn maailman yhteinen toive on että Jeesus herättää heidät 2. tulemuksensa yhteydessä
Kun koirani nukahti, sanoin minäkin aikoinaan koirasta myös: "hän nukkuu, mutta ruokakupin kolistelu herättää hänet unesta"
Kuulijat tietysti sanoivat "Isäntä, jos hän nukkuu, hän tulee pirteäksi! Silloin sanoin heille suoraan: koiran kuuluu olla pirteä"
Myös kristitty stefanuksesta kun hänet kivitettiin... sanotaan "his dog fell asleep" Hänen koiransa nukahti.
On totta etteivät kuolleet tiedä mitään, mutta koiranystävien maailman yhteinen toive on että ruokakupin kolistelu herättää hurtat 2. kolistelun yhteydessä.
..sillä " Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki jotka valhetta rakastavat ja tekevät"
Ilm. 22: 15
Minullakin on muuten n. 10 koiraa, eri rotuja jopa!
Terveisiä koirafanille!
kuin elävät, mitä tapahtuu! Sukulaiseni kävi kuoleman (sydänpysähdys leikkauksessa)aikana taivaassa ja kertoi, miten sinne oikein mentiin ja millaista siellä oli ja keskustelunsa Kaikkivaltiaan kanssa ja sai palata takaisin tänne "alas" laitamaaan kuntoon asiansa!
Litraa bensaa ja sytkäri!
Siis näinhän tämä juttu nyt menee.. Kun ihminen kuolee, se kans kuolee. siinä ei voi enää jeesus tulla sanomaan : ''halleluuja elämä alkakoon ja kukot laulakoot ! ''
Tuliko selväks? haluatteko esimerkin? okei.
tässä : Joh: 2, jae 6 : '' Minä ratsastin kamelilla Betlehemiin joka ilta, kunnes kuulin Jeesuksen sanoman : En edes minä voi pelastaa ihmisiä ikuiselta kadotukselta. ''
Joh.2:6 " Niin oli siinä juutalaisten puhdistamistavan mukaan kuusi kivistä vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen"
Näin kuuluu kyseinen jae! Tarkistahan paikka uudelleen
Totta kai me olemme kuoleman lakien alaisia, fyysinen ruumis kuolee, mutta ei henki voi kuolla. Jarouche sitä tuolla selittää ihan oikein lue sieltä, Paitsi että minä jättäisin kadotuksen kuilulle kuitenkin pienen raon, mihin ihmissielu saattaa luiskahtaa.
olet tämän kohdan löytänyt???
Kuka se täällä pelle on, kun väittää ettei kuoleman jälkeen muka ole mitään?
Siinä olet kyllä oikeassa että aivot ja kaikki muu ihmisen ruumiista mätänee, mutta se ei tarkoita että sielu lakkaisi olemasta. Sielu ei mätäne tai maadu, vaan se irtautuu ruumista ja alkaa täysin uudenlaisen elämän kuoleman jälkeen.
Hm. Tavallaan totta - elämä on 'uudenlainen' tähän nykyiseen ja jo totuttuun verrattuna.
Mutta se on kuitenkin hyvin 'vanhanlainen' kun vertaa siihen, että sitähän on samalla tavoin porskuteltu jo kauan ennen tänne ruumiillistumista. Ja jokaikisen ruumiillistumisen jälkeen ja myöskin aina ennen ruumiillistumisia.
No, sellaista on elämä.
Oletteko muuten huomanneet, että elämälle ei ole vastakohtaa? Elämä ei lopu kuolemaan, eikä ala syntymässä.
Kuoleman vastakohta on siis syntymä. Syntymän jälkeen seuraa kuolema, kuoleman jälkeen syntymä. Astraalipuolelta katottuna kuolema ON syntymä (sinne).. ja syntymä on kuolema (sieltä).
Mutta ELÄMÄlle ei ole vastakohtaa. Koska kuolema ei lopeta elämää, vain muuntaa elämällistä olomuotoa toisenlaiseksi, se on kuin muuttaisi toiseen asuntoon. Ei kukaan sano, että toiseen asuntoon muuttaminen olisi elämän vastakohta. Sama pätee kuolemaan.
Tämä johtuu siitä, että elämä on ikuinen. Millekään ikuiselle ei voi olla vastakohtaa. Ihminen on tosin keksinyt sanoja, jotka ikäänkuin miellämme vastakohdiksi arkipäivän kielenkäytössämme, mutta varsinaisesti ne vastakohdat eivät koskaan ole ikuisia. Sillä ikuinen ja vain ikuinen voi olla todellinen. Ja todellisille asioille ei ole loppua, eikä vastakohtaa.
Pahuutta ei siten ole olemassakaan - on vain hyvyyden puutetta.
Samoin on laita pimeyden - sehän on vain valon puutetta, jota varjoksi kutsutaan.
Valo (= todellinen) voittaa joka tilanteessa pimeyden. Aina kun pimeys ja valo laitetaan samaan huoneeseen, valo on ainoa joka siellä on jäljellä.
Pimeys pakenee sieltä missä on valoa.
Hyvyys (= todellinen) voittaa samalla tavalla pahuuden. Pahuus kun on vain hyvyyden puutetta, eikä siis ole ollenkaan todellista ja ikuista, vaan pelkästään väliaikainen keinotekoinen hyvyysvaje, joka auttaa meitä kehittymään korkeammalle.
Mutta nyt luikahti hiukkasen aiheen sivu, sorry.
Tosin sen verran on vielä siitä 'kadotuksesta' mainittava, ettei sellaistakaan ole olemassa.
Ikuinen Olento, todellinen Isämme on Rakkautta tulvillansa. Olisiko näin rakastava olento niin julma, että päästäisi ihmispoloisen jonkin typerän erehdyksen vuoksi niin karmivaan paikkaan kuin 'kadotus'?
Se on kirkkojen keksimää höpömölöä, jota ei voi kukaan ymmärtävä ja tiedostava yksilö uskoa.
Rakkaudella ei muuten myöskään ole samalla tavalla vastakohtaa, koska sekin on ikuinen ja todellinen. Monet sanovat että viha tai pelko ovat rakkauden vastakohtia. Mutta siellä missä on tarpeeksi rakkautta, ei voi olla vihaa eikä pelkoa. Eli nämä asiat syntyvät VAIN kun rakkaus on muualla käymässä. Ne ovat siis rakkauden puutetta.
- Vortac
p.s. Toki oletan, ettei tätäkään tekstiä pahemmin noteerata, saati uskota, mutta parempi niin - se on silti taivahan tosi. (siis on parempi ihmisen itse etsiä näkökantansa asioihin ja löytää totuus omin nokkinensa kuin sokeasti uskoa ties mitä hihhulia netissä)