Minkä, arvon palstalaiset, näette armeijamme päätehtäväksi?
Erotettakoon valikointikriteeri omaksi, ei tässä läpikäytäväksi kysymyksekseen (kenelle vapautukset yms.)
Nykyisessä muodossaan asevelvollisuuden sisällössä havaitsee helposti koulutukseen sekä pakkotyöhön viittaavia piirteitä. Aselajista tai (siviili)palveluspaikasta riippuu, kuinka nopeasti kouluttautuminen vaihtuu työksi.
Ensiksi mainitulla tarkoitan suoraan sodanajan oloihin tähtääviä oppeja, kuten teorialuentoja ja tst-harjoituksia, jälkimmäiseen lukisin esim. varusmieslääkärin ja kokin työt.
Mikäli siviilipalveluksesta olen kuullut oikein, vain sairaaloissa tapahtuva työ liittyy koulutukseen - sekin ilmeisesti rutiiniluontoisena sairaala-apulaisen tehtävänä, joka muuntuu alkukoulutuksen jälkeen nopeasti työksi. Ilmeisesti palo- tai meripelastukseen ei ole koulutettu siviilipalvelusväkeä, tai esim. ammustehtaalle?
Niin kauan kuin valintakriteeristö ei ole tasa-arvolainsäädäntömme tasoista, mielestäni työelementti pitäisi karsia asevelvollisilta pois, ja keskittyä koulutukseen.
Vaihtoehtoisesti näkisin, että koulutus tapahtuisi nykyisellä päivärahalla, työ taas kyseistä työtä koskevalla käyvällä palkalla.
Erotettakoon valikointikriteeri omaksi, ei tässä läpikäytäväksi kysymyksekseen (kenelle vapautukset yms.)
Nykyisessä muodossaan asevelvollisuuden sisällössä havaitsee helposti koulutukseen sekä pakkotyöhön viittaavia piirteitä. Aselajista tai (siviili)palveluspaikasta riippuu, kuinka nopeasti kouluttautuminen vaihtuu työksi.
Ensiksi mainitulla tarkoitan suoraan sodanajan oloihin tähtääviä oppeja, kuten teorialuentoja ja tst-harjoituksia, jälkimmäiseen lukisin esim. varusmieslääkärin ja kokin työt.
Mikäli siviilipalveluksesta olen kuullut oikein, vain sairaaloissa tapahtuva työ liittyy koulutukseen - sekin ilmeisesti rutiiniluontoisena sairaala-apulaisen tehtävänä, joka muuntuu alkukoulutuksen jälkeen nopeasti työksi. Ilmeisesti palo- tai meripelastukseen ei ole koulutettu siviilipalvelusväkeä, tai esim. ammustehtaalle?
Niin kauan kuin valintakriteeristö ei ole tasa-arvolainsäädäntömme tasoista, mielestäni työelementti pitäisi karsia asevelvollisilta pois, ja keskittyä koulutukseen.
Vaihtoehtoisesti näkisin, että koulutus tapahtuisi nykyisellä päivärahalla, työ taas kyseistä työtä koskevalla käyvällä palkalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomi on nykyään yksi Euroopan rikkaimmista maista, joka käyttää orjatyötä ja pakottaa elämään yli vuoden köyhyysrajan alapuolella. Kuulostaa menneen maailman meiningiltä. Jossain asiassa toivoisi, että kehityttäisiin.
Minä ainakin toivoisin että luovuttaisiin palveluksen "velvollisuudesta" ja keskityttäisiin tehokkaampaan koulutukseen. Jokaisen pakkokouluttaminen kun ei oikein istu nykyajan arvoihin.
Sitten palveluksesta voitaisiin myös maksaa entistä enemmän. Palvelus olisi työttömyyskorvauksen alaista, johon saisi myös asumistuen. Eihän se yksilölle olekaan muuta kuin työttömyyttä ja rahanmenoa tämä nykyinen järjestelmä.
...että Suomessa on puhdas harrastelija-armeija.
Ymmärtäkää ensin käsite "tasa-arvo" ennen kuin käytätte sitä.
Se kun ei todellakaan tarkoita sitä että kaikilla olisi ihan samat velvollisuudet ja oikeudet. Absoluuttista tasa-arvoa ei koskaan pystytä luomaan. Ei vaikka kuinka haluaisi. Mikään yhteiskunta ei toimisi mitenkään sen alla.
Miltä osin en ymmärtänyt tasa-arvon käsitettä? En ole väittänytkään, että oikeuksien ja velvollisuuksien pitäisi jakautua tuolla tavalla.
Väitin vain, että nyt valikoitumiseen käytetyt kriteerit eivät ole nykyaikaisen tasa-arvolainsäädäntömme hengen mukaisia.
Pari fiktiivistä vastaesimerkkiä:
Säädetään kristittyjen rangaistusasteikot muita kovemmiksi tai otetaan sukupuolta koskevat ammattia koskevat rajoitteet uudelleen käyttöön.
Näitä kohtaavat vastalauseethan voisi kuitata tuolla perusteella, että absoluuttista tasa-arvoa ei koskaan pystytä luomaan.
Mainitsemasi "työ" on osa koulutusta. Sen voi rinnastaa monissa muissakin oppilaitoksissa käytössä olevaan työharjoitteluun.
Esimerkkisi lääkäri tai kokki harjoittelevat käytännössä toimimista kenttäolosuhteissa ja suurten joukkojen kanssa.
Varuskunnan lääkärit ovat valmistuneita lääkäreitä, ts. harjoittelunsa jo kandivuosien jälkeen suorittaneita. Maastoharjoituksiin liittyvä koulutus on murto-osa heidän todellisesta työllistämisestä.
Sama pätee valmistuneeseen kokkiin tai rekkakuskiin.
Missä oppilaitoksissa muuten väitteesi mukaan työharjoittelun kesto vastaa peruskoulutuskauden jälkeistä aikaa? Ja vielä suhteutettuna: mikä tekee varuskunnan maalitaulujen paikkailusta "työharjoitteluna" niin vaikeaa, että sitä pitää koko loppuaika treenata?