Miksi ihmeessä sitä omaa kristinuskoaan on tuputetta joka välissä? Sitten vielä väitetään, että en minä mitään uskoa kokoajan mainosta.
Sitten vielä voisi lopettaa sen raamatun suoran copy-pastettamisen.
Outoa on myös se että miksi uskovainen voi saa sanoa ja toivottaa toiselle ihmiselle: "Sinä joudut helvettii ikuiseen kärsimykseen ja ahdistukseen." Tämä on minun mielestäni enemmänkin loukkaus kuin asiallinen ja rakentava läppä. Mitä mieltä sinä olet?
Sitten vielä voisi lopettaa sen raamatun suoran copy-pastettamisen.
Outoa on myös se että miksi uskovainen voi saa sanoa ja toivottaa toiselle ihmiselle: "Sinä joudut helvettii ikuiseen kärsimykseen ja ahdistukseen." Tämä on minun mielestäni enemmänkin loukkaus kuin asiallinen ja rakentava läppä. Mitä mieltä sinä olet?
Vastaukset 9
Vanhimmat
on monenlaisia. On sellaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita muiden ihmisten hyvinvoinnista ja huolissaan siitä, että nämä muut, jotka eivät usko jumalaan joutuvat kadotukseen. Olen tavannut tällaisia paljonkin. Sitten on niitäkin, jotka nostavat itsensä uskonnottomien yläpuolelle ja saarnaavat korkeuksista omaa paremmuuttaan. Kaiken näköistä rekvisiittaa löytyy ja kirkollisia harrastuksia, minkä pitäisi todistaa muille, miten harras ihminen hän on. Olen tuntenut yhden tällaisen koko ikäni, enkä kusipäisempää tyyppiä tiedä. Ahne, katkera, toisista valehteleva oman edun tavoittelija.
jotka tosiaan hyvää hyvyyttään tuputtavat uskoaan ja pelottelevat helvetillä eivät ainakaan minun mielestäni tee mitään "päivän hyvää tekoa". Ne ottavat aivooni niin perusteellisesti! Varsinkin kun ilmoitan heti että en usko samalla tavalla niin sitten yritetään suostutella vaikka millä tavalla.
Been there, done that.
tuottaa hyvänolontunteen, kun on tehnyt omantunnon mukaan hyveen. Kuitenkin nämä äärimmäisimmät tuputtajat ovat yleensä tekopyhiä valehtelijoita, joten he saavat pahasta teostaan hetkellisen hyvänolontunteen, ja jäävät tuputtamiseen koukkuun, kuten huumeriippuvainen huumeisiin. Valitettavasti huumeet syövät aivoja, ja samoin myös on liian uskontuputuksen laita.
Helvettiin vetoaminen kertoo tuputtajan kannan uhriin, ja se on kaikkea muuta kuin lähimmäisenrakkautta. Helvetti ei kuuluisi fundamentalistien vakiosanastoon, jos kristinuskovaisen silmissä Jeesuksen pelastusshow ei olisi 95% Uudesta testamentista. Ateistin/muun elämänkatsomuksen silmin se on tuskin edes 5%.
Minulle ei tällainen kadotuksella loukkailu pelota, koska en siihen paljon uskokaan. Mutta kyllähän tuollainen käytös jotain kirjoittajastaan osoittaa. :)
Minulle suunnilleen sama asia kuin sanoisi, että "Vi7un Runkkar1".
uskova,mutta en ymmärrä mihin rakentavaan jonkun ihmisen uhkailu jollakin johtaa.Tuntuisi että jokainen uskova haluasi että tosillakin olisi asiat hyvin.Jeesuskin oli enemmän kuitenkin ihmisten lohduttaja ja kuuntelija kuin uhkailija.
näin fiksuja vastauksia täältä löytyy.
Tämä lohduttaja ja auttaja ei päde monii uskovaisiin. Tiedän monta, hyvin monta, jotka eivät pidä hyvänä sitä miten itse uskoo, jos uskoo, vaan että pitää uskoa niin kuin minä sanon. Hyvä sanonta sopii heihin: "Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon."
näkyy Jeesuksesta ainakin raamatun pohjalta näkyy selkeästi enemmän lääkäri kuin tuomari.
=Hullut viranomaisten suojeluksessa.
Virallisesti on jopa lausunto jonka mukaan psykoosiin ei pidä suhtautua sairautena jos taustalla on uskonnollisuus (ja tarkemmin kristillisyys).
Toimii myös muissa asioissa: kirkon papit ovat virkamiehiä mutta heillä on erivapauksia, ei voida esim.syyttää syrjinnästä.
Myöskään valtion suojeleman uskonnon varjolla tehty kiihotus ei ole kriminalisoitua kiihotusta. Samaten uskonnon varjolla harjoitettu kiihotus kansanryhmää kohtaan ei rikos.
Tämä tietenkin koskee sellaista uskonnollisuutta joka on valtiovallan erityisessä suojeleuksessa, eli mitä lähempänä ev.lut.kristinuskoa sitä varmemmin pääset kuin sika reiästä.
No, kuka ilmaisee asian mitenkin.
Itse myönnän, että yleisin repliikkini katutyössä helvetistä puhuttaessa on ollut:
"Ketään ei ole vielä väkisin taivaaseen viety, kyllä jokaisen tarvitsee itse haluta sinne."
Nyt viime päivinä vain ovat nuokin aikaisemmin monta kertaa nopeasti heitetyt sanat tuntuneet kovin raskailta. Yleensä potilas on potilas,
tauti on tauti, työajan jälkeen on oma elämä,
työsioita ei kelata rukousta lukuunottamatta.
Ja kuitenkin olen nyt aamuisin töihin mennessäni miettinyt, vieläkö pappenheimilaiseni
ovat elossa. Kaksi miestä, sitkeää sissiä, syövän
murtamaa, voimatonta harmaata, välillä tajuttomuuden mailla harhailevaa ruumista,
joiden harvat lauseet yhä höystyvät luonnostaan saatanalla ja perkeleellä.
Tänään pesimme toisen päästä kantapäähän vuoteessa, kun ei enää väsynyttä ruumista voitu
paareilla pesuun viedä hengityskatkojen vuoksi.
Ja edelleenkin pätee tuo asematunnelin
katutyössä heitetty:
"Ketään ei väkisin taivaaseen viedä, sinne pitää kyllä itse haluta!
Mutta koville se ottaa, kyllä minä nämä sitkeät sissit väkisin taivaaseen veisin, jos se minusta riippuisi!
Ja silti: Jumala on antanut jokaiselle vapaan tahdon, niin paljon Hän on meitä rakastanut.