joku tuolla väitti seuraavaa:
"Rahastosijoittajalla on välttämättä oltava käytössä osakerahastojen lisäksi myös LYHYEN KORON RAHASTO. Sitä pidetään tukikohtana sijoitustoiminnassa (riskitön ja useimmilla vielä ilmainen)."
Tässä näyttää olevan taas uusi välttämättömyys joka multa puuttuu. ei ymmärrä tuota rahastosta toiseen (verottajaa sponsoroiden) vekslaamista.
itse olen laskeskellut, että jos noiden muutamien edesmenneiden notkojen aikana olisin jotain pelastusoperaatioita suorittanut, olisin nyt vähemmän varakas.
ehkäpä tuo lyhyen koron rahasto on tarpeen kun sijoitettavaa on miljoonia euroja.
over and out
"Rahastosijoittajalla on välttämättä oltava käytössä osakerahastojen lisäksi myös LYHYEN KORON RAHASTO. Sitä pidetään tukikohtana sijoitustoiminnassa (riskitön ja useimmilla vielä ilmainen)."
Tässä näyttää olevan taas uusi välttämättömyys joka multa puuttuu. ei ymmärrä tuota rahastosta toiseen (verottajaa sponsoroiden) vekslaamista.
itse olen laskeskellut, että jos noiden muutamien edesmenneiden notkojen aikana olisin jotain pelastusoperaatioita suorittanut, olisin nyt vähemmän varakas.
ehkäpä tuo lyhyen koron rahasto on tarpeen kun sijoitettavaa on miljoonia euroja.
over and out
Vastaukset 11
Vanhimmat
markkinat saattavat heilua niin paljon että kannattaa lunastaa ja sijoittaa uudestaan. Tämäkään ei ole niin varmaa. Se on vain psygologista.
Pitäisi osata lunastaa lähes huipulla ja sijoittaa uudelleen pohjassa. Näin ei yleensä onnistu. Jos esim. Intia tipahtaa 20% ja on lunstettu noin 5% ennen huippua. Samoin aallonpohjaa ei välttämättä tiedä ja kurssi on saattanut nousta jo 3% ennen kuin on sijoittanut uudestaan. Sitten rahastokulut-yleensä 2% lunastus ja mrkitsemisnen.
Tulos: 20% -5% -3% -2% -2% =8%
8 prosentiin ei ole laskettu varotusetua kuluista ja korkoa korolle "tappiota" koska lunastetusta summasta tulee tuottoa josta verotetaan
Näin ollen minusta jos on oletettavaa että rahasto tipahtaa min. 20 % niin saattaa olla etua mutta pienempi liike voi syödä edut jopa miinuksen puolelle. Kaikki riippuu ajoituksesta. Tuurilla hyötyy enemmän, huonolla sellaisella vähemmän.
Kehittyvien maiden rahastot heiluvat vähemmän jolloin niillä "pelaaminen" siten että kannattaa "pelata" on vieläkin vaikeampaa.
ole pelkää veivaamista varten...
Itse olen ajatellut laittaa sellaiseen hätävarani, eli muutaman kuukauden palkan, jota käytän vain jos esim. työttömyys iskee tai jokin muu suuri ja yllättävä ongelma ilmenee. Muuten tällaiset vararahat jäisivät tavalliselle säästötilille suunnilleen nollakorolle. Määräaikaistili ei oikein sovi, kun hätävaroista on kyse. Ja muun varallisuuden uskaltaa sitten investoida ainakin jollakin riskillä, kun nuo vararahat saa nopsaan tilille eikä lyhyessä korossa ole juurikaan riskiä.
Lyhyen koron rahasto on oikein hyvä hätävararahasto, jossa ei ole riskiä. Itselläkin on ko rahastossa se parin kolmen kuukauden menoja vastaava summa, joka kaikilla raha-asioitaan järkevästi hoitavilla pitäisi olla.
Pystyyhän minkä tahansa rahaston tai osakkeet realisoimaan nopeasti, jos rahantarve iskee.
Miksi siihen pitää olla oma rahasto ja vielä tuottamaton.
Helvetin lyhyt muisti on osalla keskustelijoista tai sitten he ovat niin nuoria,etteivät ole seuranneet asioita viikkoa pidempään.
Eikö muisti riitä edes muutaman kuukauden taakse. Maailmanlaajuisesti kurssit sukelsivat esim. Suomessa 30% indeksillä mitattuna ja Intiassa 40%, muualla samaa tahtia.
Kukaan sijoittaja ei voinut tietää, miten syvälle lopulta mennään! Rahastoissa oli täysi kaaos, kun sijoittajat lunastivat osuuksiaan rahastoista. He pyrkivät pelastamaan, mitä pelastettavissa oli.
Näissä tilanteissa tarvitaan lyhyen koron rahastoja, koska kulut jäävät pieniksi ja ne turvaavat sijoituksen.
Jälkispekulaatiot ovat aivan turhia. Sijoittajat toimivat hysteerisesti paniikissa. Tilanne on sitä pahempi, mitä suuremmista summista on kyse.
Kuvitelkaa nyt saatana, miltä tuntuu, kun kahdessa viikossa Intia-rahastoon sijoitetusta 1 miljoonasta eurosta sulaa pois 400.000 euroa, eikä takaisin saamisesta ole mitään tietoa.
miljoona euroa niin eipä tuo 400 000 euroa ole paljoa menettää kun jäljelle jää vielä 600 000 millä mällätä.
Näkisipä sun naamas sinä aamuna, kun toteaisit menettäneesi vaikkapa asuntosi hinnan ? Totuus on, että sinulla ei ole omia sijoituksia lainkaan, se kuvastuu vastauksestasi. Persaukinen tyyppi!
Oikeilla toimenpiteillä näitä menetyksiä ei tule. Riskit ovat hallittavissa, mutta toimeen on tartuttava määrätietoisesti.
Huonoja esimerkkejä on ollut näilläkin palstoilla
Rahastosijoittaminen ylipäätään on hölmöä. Miksi tehdä päätös tuoton luovuttamisesta rahastoyhtiölle jo ennen sijoittamista?
Mikäli pidät rahasi kiinni kunnon osakkeissa, on niiden arvo noussut huipulla niin paljon korkeammalle, kuin osakerahasto-korkorahasto yhdistelmässä, että 30-40% pudotus ei meinaa yhtään mitään.
Ei ole tarvinnut nero olla, että salkulleen on saanut viimeisten neljän vuoden aikana 400-500% tuoton. Eikä kauppaa ole juuri tarvinnut käydä.
Väität ukon kuin ukon saaneen 400-500% tuottoa viimeisen neljän vuoden aikana.
Väite osoittaa, että ainakaan itse et ole tuollaista tuottoa saanut.
Tilastoja jälkeenpäin tutkimalla voidaan todeta, että jotkut osakkeet olisivat tuon tuoton antaneet.
Kukaan ei kuitenkaan ole tiennyt sitä silloin, kun olisi pitänyt halvalla ostaa.
Aivan sama on tilanne nyt, sanopa millä osakkeella saa jatkossa tuollaisen tuoton. Sitä ei aavista kukaan.
Jälkiviisaus rehottaa näissä kannanotoissa. Kuitenkin sijoittajalle merkitystä on vain tulevalla kehityksellä, jota ei tiedä kukaan.
Tuo 400 - 500 % viime vuosille kyllä on ollut mahdollista, mutta on vaatinut armotonta riskinottoa. Samaan tyyliin jatkamalla seuraava laskukausi vie rahoista leijonanosan. Ja kahdeksan vuoden jaksolle tuottoprosentti onkin sitten paljon pienempi.
Omasta mielestäni olen ottanut kovaa riskiä viime vuosina sijoittamalla suuren osan varoistani eräisiin pikkuyhtiöihin. Tavoitteena on ollut löytää rajuja kurssinousijoita ja parissa tapauksessa olen onnistunut mainiosti. Nousukauden olen käyttänyt hyväksi ja olen nyt lähellä tavoitettani, joka on työelämästä vapautuminen jo keski-iässä.
Tässä vaiheessa 40 % lasku lykkäisi vapaaherran päiviä ainakin viisi vuotta. Ei minun kannata enää tässä vaiheessa vaarantaa tärkeintä tavoitettani pyrkimällä kovalla riskillä hieman nopeammin maaliviivalle. Siksi olen purkanut suurimman osan salkustani korkosijoituksiin. Pari osaketta on vielä mukana, mutta nyt jo huomattavasti pienemmällä osuudella.
Kun 40 % salkusta alkaa edustaa useamman vuoden palkkatuloja, se merkitsee enemmän kuin "ei yhtään mitään". Ei sellaisen summan anneta noin vain sulaa käsistä, sillä sen ansaitseminen työtä tekemällä on hikistä hommaa.
Nousu jatkunut pitkään jenkkilä näyttää yskivän niin silloin piensijoittaja on lastu laineella. Muistan hyvin teknohuumaan hurahtaneita vieläkään eivät ole saaneet rahojaan samaan tasoon kun menettivät ja 90-luvun kasinovuosina suli omaisuuksia ihan silmissä. Uhkapelissä kovilla riskeillä voi aina hävitä eniten..