Kaikkien ihmisten vihollisia tuntuu olevan

Siunatkaa vihamiehenne.
Sillä Jeesus käski kääntää toisenkin posken lyöjille,
Siunatkaa vainoojanne ja rukoilkaa vihamiestenne
puolesta silloin olette täyttäneet Jeesuksen lain.

   jaha...no kuule nyt jos vastaat
umpihetero. 30.6.2007 klo 19.40


   sitten seuraavaan kysymykseen: millainen olisi Suomi -niminen valtio jos helluntailaiset saisivat täällä vallan? kun kerran näytät olevan näin huolissasi maailman tilanteesta niin nyt olisi hyvä vastata. siis miten Suomen tilanne paranisi, jos meistä todella tulisi helluntalainen valtio? vastaa seuraaviin apukysymyksiin samalla:

1) miten kävisi evoluution opetuksen kouluissa?

2) miten paljon uskontoa tulisi silloin opettaa kouluissa?

3) miten olisi koulujen aamunavauksien laita? pitäisikö ne muuttaa takaisin aamuhartaudeksi?

4) miten helluntalainen valtio suhtautuisi maamme islaminuskoisiin? tulisiko heille sallia omat kirkot ja oma lähetystoiminta? entä tänne pyrkiviin islamin uskoisiin pakolaisiin?

5) miten helluntalainen valtio suhtautuisi niihin suomalaisiin jotka haluaisivat pysyä ateisteina? tulisiko heidät esim. erottaa opettajan virasta?

6) miten helluntalainen valtio suhtautuisi sananvapauteen? sallisiko se täyden sananvapauden johon sisältyy myös kristinuskon kriittinen tarkastelu?

7) mitä helluntalainen valtio tekisi seksuaalisille vähemmistöryhmille? sallisiko se vaikka pride -tyyliset marssit läpi kaupungin?

ja nyt jo sitten saisi vastauksia lopulta. muuten moinen uhoaminen jota sinä tuossa edellä teen on täysin vailla pohjaa, koska et seiso sanojesi takana. niin että vastauksia kiitos. saavat toki kaikki muutkin vastata...


kerran joka tapauksessa Jeesukseen
uskovat 30.6.2007 klo 21.22


   tulevat hallitsemaan ja tuomitsemaan maailman. Koska kaikkien ihmisten kaikkialla on kumarrettava Isä Jumalan kunniaksi Jeesuksen jalkojen eteen ja sanottava, että Jeesus Kristus on Herra.

Näin sanassa sanotaan. Tuo aloitus on myös raamatun teksti lainausta.


miksi et vastaa siihen mitä
umpihetero. 30.6.2007 klo 21.27


   kystään vaan satuilet aivan muuta... tätäkö se on se "rohkeus"? vai menikö pupu pöksyyn...


   Tässä on erittäin hyvä vastus moneenkin
kysymykseesi 30.6.2007 klo 21.41


   Idiotismi
Kirjoittanut: mamabeard 30.6.2007 klo 02.17


tarkoittanee vähämielisyyttä tai mielettömyyttä, osaamattomuutta, pysyvää arvostelukyvyttömyyttä? Ilmenee itsepintaisena, mielikuvaan tai haluun perustuvana asioiden väittämisenä joksikin, mitä kyseiset asiat eivät selvästikään ole.

Yksittäiset erehdykset eivät välttämättä vielä ole ilmaus idiotismista.
Idiotismi on toistuvaa, pysyvää kyvyttömyyttä havaita ja erotella asioita.

Tulee kreikankielisestä tietämätöntä ja osaamatonta tarkoittavasta sanasta idiotes, josta myös sana idiootti.
Idiootilla on alunperin tarkoitettu tylsämielistä, vajaaälyistä henkilöä, henkilöä jonka älykkyysosamäärä on poikkeuksellisen alhainen. Myöhemmin muodostunut synonyymiksi typerälle, ärsyttävälle, inhottavalle - kansankielessä yleisesti käytetty, alkuperästään erkaantunut haukkumasana.

IDIOTISMI on siis luonnehdinta,
jolla kuvataan henkilön henkistä ominaisuutta, ajattelukykyä ja toimintatapaa.

KRISTINUSKO sen sijaan on uskonto. Uskomusrakennelma jonka perustana on teismi, uskomus kaiken yläpuolella olevasta persoonasta, jota nimitetään Jumalaksi.
Kristinuskon perusteisiin kuuluu usko Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Keskeistä on usko Jeesukseen "lihaksi tulleena" Jumalana, hänen sovintotekoonsa ihmisten puolesta: ottamalla ihmisten synnit päälleen Jeesus sovitti heidät Jumalan kanssa. Näin ollen syntien anteeksiantamus avaa tien yhteyteen Jumalan kanssa ja Hänen henkilökohtaiseen tuntemiseensa.
Kristinuskon keskeisin käsite on armo.
Kristinuskon mukaan Jumalan armo on vain Jeesuksessa. Jumalalla ei ole mitään muuta mahdollisuutta armahtaa ihmistä. Ne jotka tulevat sisälle Jeesuksessa olevaan anteeksiantamukseen saavat Hänen sovintoveressään armahduksen, joka on sekä juridinen toimenpide (vanhurskautus) että myös olemuksellinen tapahtuma (ihminen tulee osalliseksi Jumalan Hengestä ja häntä sanotaan nyt Jumalan lapseksi), muut ihmiset ovat yhä pimeydessä ja kykenemättömiä ymmärtämään hengellistä todellisuutta.



Kristinuskon edustajat väittävät uskomusrakennelmansa edustavan todellisuutta, sitä mitä oikeasti on. Heidän mukaansa Jumala todella on sovittanut synnit Jeesuksessa jne.
Kristittyjen mielestä ihmiskunta - ulkopuolella Jeesuksen - todella on hengellisessä pimeydessä. Termiä "maailma" käytetään kahdessa mielessä: 1) kuvaamaan koko ihmiskuntaa ("sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut..."), 2) kuvaamaan sitä ihmiskunnan osaa, joka edelleen elää Jeesuksen ulkopuolella toteuttaen egoistista, ihmistä itseään korostavaa ja Jumalaa kohtaan vihamielistä elämäntapaa.
Kristityt erottavat kristinuskon muista uskonnoista väittäen, ettei kristinusko pohjimmiltaan ole uskonto ollenkaan tai että se laadullisesti on myös jotain enemmän kuin uskonto. Heidän terminologiassaan uskonto ja usko ovat tavallaan vastakkaisia käsitteitä: uskonto ilmaisee ihmisen halua ja pyrkimystä määritellä asiat, myös hengelliset asiat itse, hallita hengellistä todellisuutta järjestelmin ja rituaalein, itse parhaaksi katsomallaan tavalla - näin uskonto on Jumalan pakenemista, korvike todelliselle yhteydelle (Jeesuksen kautta tunnettavaan) Jumalaan. Uskonnoissa puhutaan Jumalasta mutta niiden harjoittajat ovat vielä pimeydessä. Elävä usko sen sijaan on Jumalan synnyttämä elämäntila, joka on konkreettinen suhde, kahden persoonan, ihmisen ja Jumalan välinen yhteys ja dialogi.
Kristillinen usko ei tarkoita jonkin tai joidenkin väitteiden uskomista, pelkästään, siis ulkokohtaista totenapitämistä. Kyse on suhteesta, ja halusta kasvaa Hänen tuntemisessaan johon uskotaan.
Ulkonaisesti kristinusko saattaa näyttää vain uskomusrakennelmalta ja opinkappaleiden toteuttamiselta, mutta sisällisesti - ainakin jos se, mitä kristityt väittävät, on totta - se on olemista prosessissa, suuressa seikkailussa ja tutkimusretkessä jossa riittää aina uutta tiedostettavaa ja ammennettavaa Hänen hyvyytensä ja voimansa runsaudesta.

Idiotismi
Kirjoittanut: mamabeard 30.6.2007 klo 02.17


tarkoittanee vähämielisyyttä tai mielettömyyttä, osaamattomuutta, pysyvää arvostelukyvyttömyyttä? Ilmenee itsepintaisena, mielikuvaan tai haluun perustuvana asioiden väittämisenä joksikin, mitä kyseiset asiat eivät selvästikään ole.

Yksittäiset erehdykset eivät välttämättä vielä ole ilmaus idiotismista.
Idiotismi on toistuvaa, pysyvää kyvyttömyyttä havaita ja erotella asioita.

Tulee kreikankielisestä tietämätöntä ja osaamatonta tarkoittavasta sanasta idiotes, josta myös sana idiootti.
Idiootilla on alunperin tarkoitettu tylsämielistä, vajaaälyistä henkilöä, henkilöä jonka älykkyysosamäärä on poikkeuksellisen alhainen. Myöhemmin muodostunut synonyymiksi typerälle, ärsyttävälle, inhottavalle - kansankielessä yleisesti käytetty, alkuperästään erkaantunut haukkumasana.

IDIOTISMI on siis luonnehdinta,
jolla kuvataan henkilön henkistä ominaisuutta, ajattelukykyä ja toimintatapaa.

KRISTINUSKO sen sijaan on uskonto. Uskomusrakennelma jonka perustana on teismi, uskomus kaiken yläpuolella olevasta persoonasta, jota nimitetään Jumalaksi.
Kristinuskon perusteisiin kuuluu usko Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Keskeistä on usko Jeesukseen "lihaksi tulleena" Jumalana, hänen sovintotekoonsa ihmisten puolesta: ottamalla ihmisten synnit päälleen Jeesus sovitti heidät Jumalan kanssa. Näin ollen syntien anteeksiantamus avaa tien yhteyteen Jumalan kanssa ja Hänen henkilökohtaiseen tuntemiseensa.
Kristinuskon keskeisin käsite on armo.
Kristinuskon mukaan Jumalan armo on vain Jeesuksessa. Jumalalla ei ole mitään muuta mahdollisuutta armahtaa ihmistä. Ne jotka tulevat sisälle Jeesuksessa olevaan anteeksiantamukseen saavat Hänen sovintoveressään armahduksen, joka on sekä juridinen toimenpide (vanhurskautus) että myös olemuksellinen tapahtuma (ihminen tulee osalliseksi Jumalan Hengestä ja häntä sanotaan nyt Jumalan lapseksi), muut ihmiset ovat yhä pimeydessä ja kykenemättömiä ymmärtämään hengellistä todellisuutta.

Kristinuskon edustajat väittävät uskomusrakennelmansa edustavan todellisuutta, sitä mitä oikeasti on. Heidän mukaansa Jumala todella on sovittanut synnit Jeesuksessa jne.
Kristittyjen mielestä ihmiskunta - ulkopuolella Jeesuksen - todella on hengellisessä pimeydessä. Termiä "maailma" käytetään kahdessa mielessä: 1) kuvaamaan koko ihmiskuntaa ("sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut..."), 2) kuvaamaan sitä ihmiskunnan osaa, joka edelleen elää Jeesuksen ulkopuolella toteuttaen egoistista, ihmistä itseään korostavaa ja Jumalaa kohtaan vihamielistä elämäntapaa.
Kristityt erottavat kristinuskon muista uskonnoista väittäen, ettei kristinusko pohjimmiltaan ole uskonto ollenkaan tai että se laadullisesti on myös jotain enemmän kuin uskonto. Heidän terminologiassaan uskonto ja usko ovat tavallaan vastakkaisia käsitteitä: uskonto ilmaisee ihmisen halua ja pyrkimystä määritellä asiat, myös hengelliset asiat itse, hallita hengellistä todellisuutta järjestelmin ja rituaalein, itse parhaaksi katsomallaan tavalla - näin uskonto on Jumalan pakenemista, korvike todelliselle yhteydelle (Jeesuksen kautta tunnettavaan) Jumalaan. Uskonnoissa puhutaan Jumalasta mutta niiden harjoittajat ovat vielä pimeydessä. Elävä usko sen sijaan on Jumalan synnyttämä elämäntila, joka on konkreettinen suhde, kahden persoonan, ihmisen ja Jumalan välinen yhteys ja dialogi.
Kristillinen usko ei tarkoita jonkin tai joidenkin väitteiden uskomista, pelkästään, siis ulkokohtaista totenapitämistä. Kyse on suhteesta, ja halusta kasvaa Hänen tuntemisessaan johon uskotaan.
Ulkonaisesti kristinusko saattaa näyttää vain uskomusrakennelmalta ja opinkappaleiden toteuttamiselta, mutta sisällisesti - ainakin jos se, mitä kristityt väittävät, on totta - se on olemista prosessissa, suuressa seikkailussa ja tutkimusretkessä jossa riittää aina uutta tiedostettavaa ja ammennettavaa Hänen hyvyytensä ja voimansa runsaudesta.

Jos siis ihminen uskoo Jeesuksen olevan se, joksi kristinusko Häntä väittää, hänen on asetettava koko elämänsä Jeesuksen varaan. Näin kristinusko on ytimeltään elämää. Se on hengellinen vallankumous, jossa ihminen on siirretty pimeydestä valkeuteen.

Selitykseni sävystä lienee huomattavissa, että edustan kristillistä elämänkäsitystä? Kristillistä terminologiaa käyttäen, uskon henkilökohtaisesti kristittyjen väitteeseen että Jeesus on maailman Vapahtaja, todellisesti syntiemme tähden kuollut "uhrikaritsa" ja samalla Kuningas: ylösnousemuksensa kautta pimeyden valtojen ja voimien voittaja, hallitsija, jolla on ylin auktoriteetti.

Väite on joko tosi tai epätosi.

Mutta, määritelmiin palataksemme:
IDIOTISMI terminä on tiettyä asiantilaa koskeva luonnehdinta. Sillä tarkoitetaan ihmisen henkistä kykyä, kykyjen tasoa, eli tässä tapauksessa kyvyttömyyttä.

Kyvyttömyys ymmärtää asioita ja erotella niitä toisistaan on idiotismia.

KRISTINUSKO terminä kuvaa teististä uskontoa, uskomusrakennelmaa jonka perusta on "Jumalan sovintotyö Jeesuksessa Kristuksessa".

Usko Jeesukseen sellaisena joksi Raamattu hänet esittää on kristinuskoa.

Idiotismin synonyymejä voivat olla erottelukyvyttömyys, toisiinsa kuulumattomien havaintojen ja käsitteiden sekoittaminen keskenään.
Tarkemmin debiiliys, imbesilliys. Idiootti = debiili, imbesilli. Käsitteissä on kuitenkin vivahde-eroja. Debiili tarkoittaa vähälahjaista, käsityskyvyltään alentunutta henkilöä jossa kuitenkin on huomattavissa mahdollisuus henkisten toimintojen harjaantumiseen, järjellisen ajattelun ja erottelukyvyn kasvuun. Imbesilli on pysyvästi pikkulapsen henkiselle tasolle jäänyt henkilö.

Kristinuskon synonyymejä voivat olla kristillinen usko tai kristillinen uskonto, usko Jeesukseen jne.
Helluntailaisuus ja luterilaisuus ovat kristinuskoa mutta eivät sovi kristinuskon synonyymiksi, koska ovat vain yksittäisiä ilmauksia kristinuskosta, sen tulkinnoista ja sovellutuksista. Sen sijaan "kristilliset kirkot" voi olla kristinuskon synonyymi, koska kristinusko sellaisena, kuin se maailmassa ilmenee, muodostuu kristillisistä kirkoista ja niiden opeista. Kristillisestä katsantokannasta käsin parempi synonyymi on kristilliseen symboliikkaan perustuva nimitys "Kristuksen maanpäällinen ruumis" tai "Morsiusseurakunta", koska tällöin ei suljeta pois mahdollisuutta että myös kristillisiin kirkkoihin, seurakuntiin ja yhdistyksiin kuulumaton voi olla kristinuskon edustaja eli kristitty. Morsiusseurakunta - todellinen seurakunta - ei muodostu kirkoista vaan kaikista niistä jotka omakohtaisen uudestisyntymisen kautta ovat Jumalan lapsia.

Tietysti voitaisiin ajatella... yhdenlaisesta
näkövinkkelistä katsoen... että hinduismi ja muhamettilaisuus ovat kristinuskon synonyymejä, koska kaikissa näissä on kyse teistisestä (joskin hinduismin kohdalla polyteistisestä, monijumalisesta) uskonnosta. Tällaisessa niputtamisessa synonyymiä (= samanmerkityksinen) käytetään varsin vapaamuotoisesti, luultavasti ilkeilevässä ja ironisessa mielessä.

Kyseisessä esimerkissä tosin on kyse sanan "synonyymi" väärästä ja harhaanjohtavasta käytöstä, mutta kaikissa kolmessa (kristinusko, hinduismi, muhamettilaisuus) on kuitenkin kyse uskonnosta.

Yhtäläisyysmerkkien vetäminen kristinuskon ja idiotismin välille on epäloogista. Niiden väittäminen toistensa synonyymeiksi on ymmärrettävissä väitteen esittäjän henkilökohtaisesta, kristinuskoa vastustavasta vakaumuksesta ja antipatiasta käsin, mutta tekee väkivaltaa kummallekin käsitteelle ja käsitteiden sisällölle.

Tulkoon vielä mainituksi, että kristittyjä eli kristinuskon edustajia on älykkyysosamäärältään ja henkisiltä kyvyiltään laaja kirjo. On huomattavan vähälahjaisia ja huomattavan älykkäitä. Jo pelkästään se, että on matemaattisesti lahjakkaita ja tiedettä harjoittavia kristittyjä, asettaa väitteen idiotismi = kristinusko hullunkuriseen valoon.
Raamatun mukaan Jumala ei katso henkilöön. Hänen luokseen voi ja saa tulla jokainen joka tahtoo. Hän ei erottele ihmisiä kelvollisiin ja kelvottomiin älyllisen kapasiteetin perusteella. Jeesuksen sovintotyön perusteella jokainen on kyllin kelvollinen, mutta kyse on asenteesta.

Kristillisestä näkökulmasta Jumalan kieltäminen ja ihmisen pitäminen evoluution tuotoksena on järjetöntä.

Totesin, että väite Jeesuksesta vapahtajana ja pelastuksena on joko tosi tai valhe. Jeesus joko on todellisella tavalla se joksi Raamattu hänet ilmoittaa tai sitten ei ole. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hän on sitä vain häneen uskovien ajatusmaailmassa. Tällöin Jeesus on satuolennon synonyymi. Jeesus ja joulupukki ovat laadullisesti samanmerkityksiset sanat, kuvaten olentoja joihin voi kyllä uskoa, mutta joita ei oikeasti, uskomustemme ulkopuolella ole faktisina henkilöinä olemassa.

Kristittyjen väittämän mukaan asiasta voi ottaa selvää. Jos Jumala on olemassa Hän kykenee vastaamaan rukouksiin. On mahdollista löytää Hänet - antautua Hänen löydettäväkseen. Tulla valoon. Suostua myöntämään, että olen ihmisenä rajallinen enkä voi itsessäni tietää Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta, haluan ottaa asiasta selvää rehellisesti, avoimesti.

On kristittyjä jotka ovat tulleet uskoon (=henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa) pitkien pohdintojen ja rukouksen kautta. He ovat halunneet ottaa selvää. Omasta henkilöhistoriasta voin sanoa ensinnäkin, että kieltäydyin rippikoulusta vakaumuksellisesti, koska olin mielessäni varma ettei ole olemassa mitään Jumalaa missään. Muutaman vuoden kuluttua olin valmis uskomaan että kaikki on niin sanottua Jumalaa kaikkialla. Ateismi oli kääntynyt panteismiksi. Kristinusko oli mielestäni vihoviimeisin uskonto, kauas kaikesta todellista jumalallisuudesta erkaantunut, ihmisten vallankäytön ja manipuloinnin väline. Ajatellessani Jeesusta katselin omaa mielikuvaani, ajatustani Jeesuksesta. Mielikuva oli lähes yksinomaan kielteinen.
En tullut uskoon päättämällä yks kaks: nytpä alan uskoa niin kuin kristityt uskovat.

En lähtenyt omaksumaan jotakin uskomusmallia ja teoriaa. Ikäänkuin olisi useita uskomuksia valittavana ja sitten olisin niistä päätellyt mikä vaikuttaa parhaimmalta tai mukavimmalta ja omaksunut sen: tämän minä valitsen itselleni totuudeksi. Sellainen ei ole rehellistä totuuden etsintää vaan omaan rajalliseen ja ennakko-oletuksia täynnä olevaan ajatteluun pitäytymistä.

Henkilökohtaisen etsinnän kautta, haluten löytää totuuden olkoon totuus millainen tahansa, tulin tilanteeseen jossa ymmärsin että ainoa vaihtoehto rehellisenä totuudenetsijänä, on lopultakin rukoilla.
- Jeesus, jos sinä olet oikeasti olemassa, jos olet kuollut syntieni tähden, siinä tapauksessa anna kaikki pahat tekoni anteeksi ja tule elämääni...

Rukouksen seurauksena elämäni muuttui.
Ottaen huomioon mitä tuossa hetkessä koin ja olen sen jälkeen Hänen yhteydessään kokenut, olisi vähintään epäjohdonmukaista ja järjetöntä minun ryhtyä väittämään Jeesusta joulupukin kaltaiseksi satuolennoksi...

Mutta jos on jo etukäteen päättänyt ettei Jumalaa ole - ei voi eikä saa olla - ja että jokainen joka uskoo Jumalaan on todellisuuspakoinen haahuilija ja/tai ajattelukyvytön yksilö, ei tietenkään ole muuta vaihtoehtoa kuin selittää Jumala satuolennoksi.

Joka tapauksessa.
Lause "kristinusko ja idiotismi ovat synonyymejä" ei välttämättä ole osoitus idiotismista, lausujan henkisestä vajavuudesta, ennakkoluuloihin perustuvasta kyvyttömyydestä erotella asioita ja havaintoja toisistaan, mutta idioottimainen, järkevän ajattelun vastainen väite se on.

Tällaista tässä äkkiseltään.

En myönnä olevani idiootti. Toivon etten myöskään tärkeilevä, itsestään liikoja luuleva saivartelija? Jaa-a. Sitä vikaa voi olla, hmmm?
Kiitos Jeesus, että tällaisenkin hyväksyt ja huolit!
Suuri on Hänen armonsa ja rakkautensa.


Pilke silmäkulmassa tässä iltahetkeään vietti
huumorilla mutta myös tosissaan asiaa kommentoiden,
aloituksen tekijälle kaikkea hyvää toivottaen

Parta.
(Tämä oli Lainaus)

   Itse olet koko ihmiskunnan
linnaan joutaisit 30.6.2007 klo 20.23


   vihollinen levittelemällä ja puolustelemalla taikauskoja.

Vai tulee "jumalasi viha" tervejärkisten ihmisten osaksi. Tuollaisten valheiden, herjojen ja syytteiden kirjoittajaa pitäisi rangaista vapausrangaustuksella, siis tukka pois ja linnaan.


Jumalan sana toimii vain niissä jotka
uskovat... 30.6.2007 klo 21.29


   (1Tes 2:13) Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.


   Filistealaisetkin ajattelivat samalla tavalla
yllätys .. 30.6.2007 klo 21.53


   Yllätys Heidän jumalansa oli Jumalan arkin edessä makaamassa. Toisena yönä jo palasina temppelinsä kynnyksellä.

(1Sam 5:1-12) Kun filistealaiset olivat ryöstäneet Jumalan arkin, veivät he sen Eben-Eseristä Asdodiin.

Ja filistealaiset ottivat Jumalan arkin ja veivät sen Daagonin temppeliin ja asettivat sen Daagonin rinnalle.

Kun asdodilaiset nousivat varhain seuraavana päivänä, niin katso: Daagon makasi kasvoillaan maassa Herran arkin edessä. Mutta he ottivat Daagonin ja asettivat sen takaisin paikoillensa.

Kun he taas nousivat varhain seuraavana aamuna, niin katso: Daagon makasi kasvoillaan maassa Herran arkin edessä, mutta Daagonin pää ja molemmat kädet olivat katkaistuina kynnyksellä, ja ainoastaan muu ruumis oli jäljellä.

Sentähden eivät Daagonin papit eikä kukaan, joka menee Daagonin temppeliin, astu Daagonin kynnykselle Asdodissa vielä tänäkään päivänä.

Mutta Herran käsi painoi asdodilaisia, ja hän tuhosi heitä: hän löi heitä ajoksilla, sekä Asdodia että sen aluetta.

Kun Asdodin miehet näkivät, miten oli, sanoivat he: "Älköön Israelin Jumalan arkki jääkö meidän luoksemme, sillä hänen kätensä on käynyt raskaaksi meille ja meidän jumalallemme Daagonille".

Ja he lähettivät sanan ja kokosivat kaikki filistealaisten ruhtinaat luoksensa ja sanoivat: "Mitä me teemme Israelin Jumalan arkille?" He vastasivat: "Israelin Jumalan arkki siirtyköön Gatiin". Ja he siirsivät Israelin Jumalan arkin sinne.

Mutta kun he olivat siirtäneet sen sinne, kohtasi Herran käsi kaupunkia ja sai aikaan suuren hämmingin: hän löi kaupungin asukkaita, sekä pieniä että suuria, niin että heihin puhkesi ajoksia.

Silloin he lähettivät Jumalan arkin Ekroniin. Mutta kun Jumalan arkki tuli Ekroniin, huusivat ekronilaiset sanoen: "He ovat siirtäneet Israelin Jumalan arkin tänne minun luokseni, surmaamaan minut ja minun kansani".

Ja he lähettivät sanan ja kokosivat kaikki filistealaisten ruhtinaat ja sanoivat: "Lähettäkää Israelin Jumalan arkki pois, ja palatkoon se kotiinsa älköönkä enää surmatko minua ja minun kansaani". Sillä surma oli saattanut koko kaupungin hämminkiin; Jumalan käsi painoi sitä kovasti.

Ne asukkaat, jotka eivät kuolleet, olivat ajoksilla lyödyt, ja huuto nousi kaupungista ylös taivaaseen.